Kuinka kauan menee ennen kuin pystyy kävelemään siedettävästi ja normaalisti nilkkamurtuman jälkeen?

  • Viestiketjun aloittaja bimalleolaari
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Hei

Ketjua luettu monesti tässä matkan varrella. Mursin nilkkani liukkaalla 3.1.19 molemmista kehräsluista, jalka vääntyi alleni ja suoristin virheasennon heti, mutta jalan ollessa vetelä tajusin että meni pahasti. Ulkosyrjälle tuli levy ja 7 ruuvia, sisäkehräksen irtopala laitettiin kahdella pitkällä ruuville. 2+2+2 varauksella kipsiaika meni ihan ok. Palasin töihin jo 4 viiko kipsiajan jällkeen. 6 viikon jälkeen sain kipsin pois ja jalka tuntui vieraan ihmisen jalalta. En ollut kertaakaan kipsiaika uskaltanut kävellä ilman keppejä. Mutta niin vain 2 päivää kipsinpoiston jälkeen huomasin että pystynkin kävelemään ilman keppejä. Nyt kipsin poistosta on hiukan vajaa 3 viikkoa, kävelen ulkonakin ilman keppejä mutta liukkaat kelit tekevät sen, että vain hiekoitetuilla tasaisilla väylillä kuljen ilman keppien turvaa ja visusti nastoilla varustettuna. Kelit ovat todella ikävät murtumasta kuntoutuvalle, asun taajaman ulkopuolella ja vasta parina viime päivänä olen omassa pihapiirissa pystynyt ulkoilemaan, muuten olen saanut kävelyä treenata erityisesti hyvillä matoilla varustettujen liikkeiden tiloissa, terveisiä vaan XXL:ään :D
Fyssarilla olen käynyt joka viikko nyt, jalka on todella jäykkä mutta on kuitenkin edistytty. Nyt kun on enemmän käyttänyt, on enemmän kipuja ja tuntuu tulevan takapakkia.Kaikista pahiten jumittaa jalkapöydän yläosasta, kehrästen keskivaiheilta. Kantapäät alhaalla kyykkyyn menevät liikerata tyssää heti kun polvet lähtevät koukistumaan. Mutta olen käynyt nyt vesijuoksemassa jo kerran, ja hevoseni selkään uskaltauduin viikonloppuma kun mies oli tukemassa selkäännousuvaiheessa ja alas tullessa. Ehkä tämä tästä. Kävelyni parhaana päivänä hitaalla tempolla saattaa näyttää suht normaalilta, mutta kyllä liikeradan puute tekee liikkeeseen epäsymmetriaa kovasti.
t. Koikka
 
vierailija
Kovin ollaan huolissaan autoilun vaaroista, mutta tätä ketjua lukiessa tulee mieleen se, että kävely se vasta vaarallista onkin!

Paranemisia kaikille luunsa rikkoneille.
 
Kookos1234
Kiva (kurja) lukea muistakin, joilla ei ole mennyt toipuminen ihan putkeen. Itse sain vakavan eli pahimman Weber C murtuman korkeaenergisenä vammana (ulkopuolinen voima, onnettomuus) ja sairaslomalla tuli oltua melkein vuosi. Kaikki rauta poistettiin hetki sitten ja ehdin olla töissä ennen uutta leikkausta muutaman kuukauden.

Nyt taas sairaslomalla ja jalka on kipeytynyt ihan hirveästi. Mahdollisesti liikeradan muutos metallien poiston jälkeen on jalan ärsyttänyt. Alkaa kyllästyttämään tämä ainainen kipu ja kuntoutus. Pelottaa, että ei tuosta enää jalkaa tule. Nilkkanivelessä on todettu myös vakavammat rustovauriot.

Haluaisin niin kovin pystyä vielä joskus juoksemaan ja ylipäätään liikkumaan kivuitta. Masentaa. Liikunta on ollut minulle tärkeä osa elämääni, mutta mitään takeita ei ole, että pystyn enää palaamaan normaalien harrastusteni pariin. Onneksi esimerkiksi pyöräily ja uinti onnistuvat ja toki kuntosalilla käyminen jalan rajoitteet huomioiden.
 
vierailija
Kiva (kurja) lukea muistakin, joilla ei ole mennyt toipuminen ihan putkeen. Itse sain vakavan eli pahimman Weber C murtuman korkeaenergisenä vammana (ulkopuolinen voima, onnettomuus) ja sairaslomalla tuli oltua melkein vuosi. Kaikki rauta poistettiin hetki sitten ja ehdin olla töissä ennen uutta leikkausta muutaman kuukauden.

Nyt taas sairaslomalla ja jalka on kipeytynyt ihan hirveästi. Mahdollisesti liikeradan muutos metallien poiston jälkeen on jalan ärsyttänyt. Alkaa kyllästyttämään tämä ainainen kipu ja kuntoutus. Pelottaa, että ei tuosta enää jalkaa tule. Nilkkanivelessä on todettu myös vakavammat rustovauriot.

Haluaisin niin kovin pystyä vielä joskus juoksemaan ja ylipäätään liikkumaan kivuitta. Masentaa. Liikunta on ollut minulle tärkeä osa elämääni, mutta mitään takeita ei ole, että pystyn enää palaamaan normaalien harrastusteni pariin. Onneksi esimerkiksi pyöräily ja uinti onnistuvat ja toki kuntosalilla käyminen jalan rajoitteet huomioiden.
Voimi sinulle paranemiseen.
 
vierailija
Minulla meni kipsin poiston jälkeen muutama viikkositrn, että nilkka oli vielä melko kipeä ja kun se talvella murtui, niin kesällä yhä oli hiukan kipua kun seisoi kävelin pitempään. Kovin tarkkaan en enää muista, koska siitä tuli viime talvena 25 vuotta. Nykyään nilkka on hiukan kipeä iltaisin mutta toisaalta minä olen niin lihava, että se el ole mikään ihme, että se kuormittuu sen ylipainon tähden.