”Suomessa nuoret miehet kiinnostuvat kristinuskosta nyt tutkijan mielestä hämmästyttävällä tavalla.” Miksi heidän mielenterveytensä on romahtanut?

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Uskon asialla

Kun Perttu Tikkamäki kääntyi 20-vuotiaana uskoon, kaverit varoittelivat. Myöhemmin he saivat jäädä, kuten myös urheiluharrastus, päihteet ja seksi. Suomessa nuoret miehet kiinnostuvat kristinuskosta nyt tutkijan mielestä jopa hämmästyttävällä tavalla. Samalla tyttöjen ja poikien välinen aatteellinen kuilu syvenee.


On harmaa huhtikuinen sunnuntaiaamu. Muutama vuosi takaperin vantaalainen Perttu Tikkamöki olisi ollut nyt todennäköisesti valmistautumassa päivän tulevaan jääkiekko-otteluun. Tai vaihtoehtoisesti sängyssä keräilemässä itseään edellisyön baarikierroksen jäljiltä.

Nyt Tikkamäki ottaa meidät puku päällä vastaan kerrostalon kerhotilalla Kannelmäessä. Juhlavaan pukeutumiseen on syy. Hän haluaa olla hienona Jumalan edessä.

– Ajattelen sen niin, että kyllähän myös presidenttiä tai muuta korkea-arvoista henkilöä tapaamaan mennessä pukeudutaan arvokkaasti.

Tikkamäki vetää puvun ylleen joka sunnuntai. Silloin hän saapuu kerhotilalle, jossa hän muutaman tunnin ajan rukoilee, kuuntelee saarnoja ja ylistää Jumalaa laulaen.


Ensimmäisen rukouksensa Tikkamäki lausui vasta vajaat kolme vuotta sitten. Hän oli silloin 20-vuotias.


– Se meni jotakuinkin näin: ”Jumala, jos sä olet todellinen, niin haluan tietää totuuden. Ihan sama miellyttääkö se totuus minua vai ei.” En edes tiennyt, mille Jumalalle rukoilen.
 
vierailija
vierailija
Vapaa kasvatus... Lapset / nuoret on saaneet tehdä mitä huvittaa ja heidän tiensä on siloiteltu niin, että mitään vastoinkäymisiä ei pystytä ottamaan vastaan, eikä käsittelemään. Ei ole uskallettu kieltää, eikä tuottaa pettymyksiä (asettaa rajoja), ettei vaan se jonnapetteri traumatisoidu. Sitten se jälki on tällasta, kuin se nykypäivänä on.
 
vierailija
Mutta hylkää kaikki kaverinsa ja urheiluharrastukset!
sekä palvoo sen jälkeen jtn satuolentoa
onkos se sitten ookoo ja tavoteltavaa
Sain jutusta sellaisen käsityksen, että nyt tuolla nuorella miehellä on sisäinen rauha. Hänen elämänsä on balanssissa. Hänellä on töitä, tiivis ja lämmin suhde omaan perheeseensä, hänellä on oma hengellinen yhteisönsä missä hän viihtyy ja mikä töiden ohessa antaa sosiaalisia suhteita. En ollenkaan kokenut niin, että hänen elämänsä olisi jotenkin huonoa tai että siitä puuttuisi mitään.

Se, että hän ei enää pelaa jääkiekkoa, missä itse vielä koki olevansa huonokin, ja että ei mene känniääliönä örveltämään - niin mistä kaikesta hän nyt jäikään paitsi? On hänellä kokemukset baarisekoiluista ja darra-aamuista - ja nyt on hänen mittapuullaan paljon parempia aamuja. Hieno juttu!

Miksi et voi olla iloinen tämän nuoren tasapainosta ja omasta onnellisuudesta, tyytyväisyydestä elämäänsä? Onko sulla useinkin vaikeuksia iloita toisten puolesta, vaikka heidän elämänsä ei menekään sinulle ilmeisen tärkeiden asioiden parissa? Vai onko tässä keississä kyse ainoastaan siitä, että kaveri on uskossa? Tämä kun näyttää olevan sinulle yhä iänkaikkinen mielesipahoittamisen aihe, dear super-setis. Kirjoita rohkeesti vaan nikilläsi.
 
vierailija
Sain jutusta sellaisen käsityksen, että nyt tuolla nuorella miehellä on sisäinen rauha. Hänen elämänsä on balanssissa. Hänellä on töitä, tiivis ja lämmin suhde omaan perheeseensä, hänellä on oma hengellinen yhteisönsä missä hän viihtyy ja mikä töiden ohessa antaa sosiaalisia suhteita. En ollenkaan kokenut niin, että hänen elämänsä olisi jotenkin huonoa tai että siitä puuttuisi mitään.

Se, että hän ei enää pelaa jääkiekkoa, missä itse vielä koki olevansa huonokin, ja että ei mene känniääliönä örveltämään - niin mistä kaikesta hän nyt jäikään paitsi? On hänellä kokemukset baarisekoiluista ja darra-aamuista - ja nyt on hänen mittapuullaan paljon parempia aamuja. Hieno juttu!

Miksi et voi olla iloinen tämän nuoren tasapainosta ja omasta onnellisuudesta, tyytyväisyydestä elämäänsä? Onko sulla useinkin vaikeuksia iloita toisten puolesta, vaikka heidän elämänsä ei menekään sinulle ilmeisen tärkeiden asioiden parissa? Vai onko tässä keississä kyse ainoastaan siitä, että kaveri on uskossa? Tämä kun näyttää olevan sinulle yhä iänkaikkinen mielesipahoittamisen aihe, dear super-setis. Kirjoita rohkeesti vaan nikilläsi.
No onhan se toisaalta hyvä että mielen epätasapainonsa johti rauhaan. Jotkut jotka ovat kilahtaaneet niin kuulevat päässään ääniä jotka käskevät tappaa vaikkapa ensimmäisen vastaantulijan. Muistan hyvin kun täällä Helsingissä oli tapaus kun jollekin kävi niin ja hän iski kirveellä metromatkustajaa päähän. Että sellainen käsky kävi sillä kertaa jumalalta.

Mutta onko siinä nyt jotain ihailtavaa kun hän käy saarnaamassa harhojaaan maailmanlopusta ja jonkun multakasan ylösnousemisesta. Hän voi syyllistyä monen herkän nuoren elämän pilaamiseen kyseisillä säälittävillä saduillaan
 
vierailija
No onhan se toisaalta hyvä että mielen epätasapainonsa johti rauhaan. Jotkut jotka ovat kilahtaaneet niin kuulevat päässään ääniä jotka käskevät tappaa vaikkapa ensimmäisen vastaantulijan. Muistan hyvin kun täällä Helsingissä oli tapaus kun jollekin kävi niin ja hän iski kirveellä metromatkustajaa päähän. Että sellainen käsky kävi sillä kertaa jumalalta.

Mutta onko siinä nyt jotain ihailtavaa kun hän käy saarnaamassa harhojaaan maailmanlopusta ja jonkun multakasan ylösnousemisesta. Hän voi syyllistyä monen herkän nuoren elämän pilaamiseen kyseisillä säälittävillä saduillaan
OT

 
vierailija
No onhan se toisaalta hyvä että mielen epätasapainonsa johti rauhaan. Jotkut jotka ovat kilahtaaneet niin kuulevat päässään ääniä jotka käskevät tappaa vaikkapa ensimmäisen vastaantulijan. Muistan hyvin kun täällä Helsingissä oli tapaus kun jollekin kävi niin ja hän iski kirveellä metromatkustajaa päähän. Että sellainen käsky kävi sillä kertaa jumalalta.

Mutta onko siinä nyt jotain ihailtavaa kun hän käy saarnaamassa harhojaaan maailmanlopusta ja jonkun multakasan ylösnousemisesta. Hän voi syyllistyä monen herkän nuoren elämän pilaamiseen kyseisillä säälittävillä saduillaan
Niin, ihmisen mieli on herkkä. Vaikka mille vaikuttimille/asioille. Ja vaikka minkä ikäisille.

Mistä tempaiset tuon ihailun? Eikö vain riitä toteamus, että hyvä kun hänellä on asiat hyvin?

Ja kerran nyt olet siihen ihailuun kovin kiintynyt, niin onko se yhtään parempaa ihailua, että esim pelaa jääkiekkoa, kännää viikolla ja viikonloppuna ja kaataa satunnaispanoja minkä ehtii? Esim jääkiekkokulttuurissa on aika vahvasti esillä ryyppääminen - ristiriita sinänsä että edustavat kuitenkin urheilemista, liikuntaa ja terveellisiä elintapoja - holtiton juhlinta sekä jopa after party raiskaamiset. Sekö on ihailtavampaa? Tuossakin kun herkempi kaveri pilaa elämänsä ajauduttuaan ryhmäpaineessa kännäämään ja osallistumaan tappeluihin, raiskauksiin... Ja vain in the name of the hockey, amen.

Aivan.
 
vierailija

Yhteistyössä