mulle on käyny vaikka mitä mutta ei niitä muista silloin kun pitäis
pojan ollessa vauva heräsin pariinkin otteeseen yöllä etsimään vauvaa (nukkui yleensä imetyksen jäljiltä mun vieressä) kun poikaa ei löytyny mylläsin koko sängyn itkua vääntäen, sitte aloin takoa exää kylkeen että sie oot liiskannu pojan, toinen havahtuu unestaan ja on silleen et viittitkö kattoo vaikka pinnasängystä mihin sen tunti sitten nostit... :ashamed:
olen väsyneenä istunut sohvalla heijaamassa poikaa sylissä, itku vaan jatkuu ja mietin että mikä helkkari nyt on, katson syliin ja totean että ei se kissan heijaaminen varmaan sitterissä makaavaa poikaa rauhoita..
samaten olen käskenyt 7kk poikaa istumaan kunnolla pöydässä ja syömään reippaasti, ja sitte kun yllättäen ei ruoka kadonnut lautaselta niin ärähtänyt ihan kunnolla, ja sitte tajunnu et niin joo, ei taida poika ihan vielä itse syödä... :snotty:
kerran olin koiran ja vaunujen kanssa lenkillä, koira veti remmissä ja mulla alkoi pinna kiristyä, sitte se koira päätti solmia ittensä johonkin ryteikköön ja mulla meni ihan totaalisesti hermot, ärähdin kovalla äänellä vaunuissa makaavale pojalle että "paikka, älä lähde mihinkään, äitin pitää mennä irroittamaan koira..." ohi kävelevä pariskunta katsoi vähän villisti.. varmaan ajattelivat että harvoinpa vauvat yksinään vaunuista mihinkään lähtee... :snotty: