*Kolmatta kaipaavien MARRASKUU*

Onnea Pikkuinen ja Barbamama! Kivoja uutisia.

Komppaan teitä edellisiä, että lasten paras paikka on kotona, mutta on toki niin monenlaisia syitä ja tilanteita, miksi päiväkotiin laittaminen on ihan ok.

Moni on taas listalla jännäyspäivillä. Laittakaahan viestienne loppuun dpo:ta, jos sellaisen tiedätte, niin pysytään muut paremmin kärryillä. Kierrotojen pituudet kun monella vaihtelee kovastikin.

ON: Turhauttavaa oviksen metsästystä. Eilen tuli tikkuun suht vahva viiva, mutta en tulkinnut sitä plussaksi. Jo illemmalla testasin uudelleen: viiva olikin jo haaleampi ja tänään jo tosi haalea. Se vahvin viiva oli todella "tujusta" pissasta. Oletteko huomanneet, että pidätysaika vaikuttaisi ovistestailuun? Eli tikkujen mukaan ovis joko meni jo tai sitten yritystä oli, mutta munasolu ei irronnutkaan. Kaiken lisäksi oireet viittais vahvasti siihen, että koko ovis olis vasta tuloillaan lähipäivinä. Ota tästä nyt selvää. Pitänee jatkaa testausta varmuuden vuoksi.

 

Mulla ei ainakaan Davidiin ole tullut yhtä vahvaa viivaa kuin kontrolliviiva on. Jää hieman vaaleammaksi. CB:n digi on sitten paljastanut plussan.

 

Onnea pikkuinen12

Täällä ei vieläkään mitään uutta. Tätiä ei ole näkynyt, joten loppu viikosta kai uutta testiä kun olis viikonloppuna pikku joulut tiedossa

 

Pettunia: Mähän sain viime kuussa krapulassa (nestehukassa) ovistestiin plussan eli juurikin tosi tujusta pissasta. Ja tämähän plussa ei pitänyt paikkaansa, koska 2 päivää tämän jälkeen munarakkula oli vasta 17mm eikä oikeasti ikinä edes irronnut, koska hcg oli vielä niin korkealla. Odottelen täällä soittoa lääkäriltä, kun kierto jäi tuohon 19 päivään...

 

pikkuinen ja barbamama onnittelut suuret :flower:

Davidin testi on miulekin joskus näyttänyt virheellisen plussan, tujusta pissistä.

ON: dpo 5 tai 6 menossa, eipä juuri mitään. Alamahaa nipistelee, vihloo, liitoskipuja jonki verrN J tissit on arat. Ihan hyvin voi olla normi hommaa. Näköjään fiilikset itse vaihtelee, että onko raskaana vai ei. Mistä näistä tietää.

 

Pikkuinen12: Onnea kovasti!

Barbamama: Onnittelut hyvistä ultra kuulumisista! Ihanaa :heart:

Santtu: Onnittelut menoista, jotka näytivät tulevan ajoillaan. Nyt sitten toivotaan tärppiä tälle kierrolle b=)d

Tuohon päivähoito keskusteluun. Hoidin esikoisen lähes 3-vuotiaaksi kotona, ja jos vaan meille sitä kolmatta koskaan suodaan, niin katson tapauskohtaisesti kuopuksemme hoidon tarpeen, esikoisenihan menee sitten jo kouluun. Alle 3-vuotiaana en häntä kuitenkaan missään nimessä laittaisi hoitoon, ellei tosiaan olisi lääkärin suositusta tms. Ja jos vain aktiviteettia löytyy lähistöltä, niin pidän siihen saakka kunnes itse lähden töihin. Pidin esikoiseni tarhassa kuopuksen synnyttyä 2-3 päivää/vko n. 6 tunnin päiviä. Syynä se, että hän oli sillon jo 5-vuotias ja ollut päiväkodissa jo kaksi vuotta sekä se, että olisimme mahdollisesti menettäneet tänä syksynä alkaneen esikoulu paikan, jos olisin ottanut hänet vuodeksi pois. Koin siitä silti hirveää syyllisyttä ajoittain. Jotenkin hävetti viedä häntä tarhaan ja lähteä itse kotiin :ashamed: Kyllä minua ihmetyttää meidän tarhassa se, että tällä hetkellä siellä näyttäsi olevan useampi joiden äiti on vauvan/taaperon kanssa kotona, ja isompi lapsi käy joka päivä tarhassa..

Omaa napaa sen verran että mieli jo vähän parempi, mutta tuntuu että etäännyimme mieheni kanssa paljon. En kaipaa hänen kosketustaan enkä halua häntä lähelleni. En oikeastaan tiedä edes miksi. Välillä mietin, josko lapsiluku olisi sittenkin jo täynnä. Ehkä se on vain itsesuojelua. Pelkään tosiaan että tämä keskenmeno johtui keltarauhasen toimimattomuudesta ja pelkään hyvin paljon, että se todennäköisesti tapahtuu uudelleen. Sen lisäksi kummastuttaa, miten vähäiseksi vuoto jäi. Vuodan normaali menkoissakin enemmän. Pelkään että nyt kohtuun jäi raskausmateriaalia, ja joudun kaavintaan. Alaselkä ja munasarjat ovat yhä ihan tulessa.

 

Haleja moonchaser, Onks sulla joku tarkastus jossain vaiheessa??
Ja jos keltarauhasen toimimattomuudesta, ni siihen saa lääkettä, toivottavasti asiat selkenee ja seuraava plussa teillä jatkuis loppuun asti!!

 

moonchaser mä täällä taistelen ton sun pelon kanssa parhaillaan.. pari kiertoa sitten meni kesken dpo20 ja nyt on menossa dpo14, vasen munasarja ja alaselkä jomottaa jatkuvalla syötöllä enkä jaksa mitenkään päin uskoa raskauden pysyvyyteen. Tuntuu ajatuksissa että jomotus johtuu siitä että keltarauhanen luovuttaa pikkuhiljaa ja sylkee alkion pihalle. Tosin keskenmenneessä ei tämmöstä ollut mutta ei siitä voi mitään päätellä. Söin terolutia 10 päivää ovulaation jälkeen ja sehän tukee keltarauhasen toimintaa mutta nyt ei ole enää mitään tukemassa ja keskenmenon pelko on ihan jatkuvaa.

 

Kiitos sunflower :hug: Ei ole tarkastusta, haluaisin kyllä kovasti mutta sitten pitäisi mennä yksityiselle. Meidän arvauskeskukseen en saa aikaa jos ei kuumetta ole 40 astetta ja vatsa niin kipeä että en pysty kävelemään Enkä usko että saisin mitään lääkettä vielä mihinkään/pääsisin tutkittavaksi edes koska tosiaan meidän tk- lääkäri on sellainen, että sanoo tutkimatta katsotaan jos pahenee ja jatkuu, niin tule sitten uudestaan. Näin esim kun käytin lastani näytillä, kun hän oli kärsinyt suht usein tulleista vatsakivuista vuoden :kieh: Jos nämä kivut tästä kovasti pahenevat, niin pakko se on soittaa ja liiotella niin voisi ehkä saada edes sen lääkäri ajan Inhottavaa vaan olla epätietoisuudessa : /

 

Päivähoitokeskusteluun.. Olen sitä mieltä, että hoidan itse kaikki lapseni kotona, enkä laita heistä osaa hoitoon. Meillä nyt 1v 8kk kaksoset, eli jos nyt nappaisi, ei ikäero tulisi olemaan kauhean suuri. Eli hommaa tulisi kyllä olemaan paljon, ja aktiviteettejä pitäisi keksiä paljon isommille, etteivät ihan tylsiintyisi äidin ja vauvan kanssa kotona. Kuitenkin ajatuksella 'ken leikkiin lähtee, se leikin kestäköön'.
Toki en täysin tuomitse, jos muut päätyvät erilaiseen ratkaisuun, jokaisella varmaan syynsä..

ON: Tänään kp 28/28-33, ja (ainakin laskujeni mukaan) Dpo 8. Jotenkin sellainen tunne, että tässä kierrossa ei ainakaan napannut..
Toivon myös, ettei luteaalivaihe jää ihan toivottoman lyhyeksi. Jos se jää kauhean lyhyeksi, niin missä vaiheessa mielestänne kannattaisi puhua asiasta lääkärille?
Huomenna lääkärin soittoaika, aiheena siis se verikoe, missä kävin viime viikolla (sillä tarkistetaan, että ovuloinko tässä kierrossa vai en). Mietin, että pitäisikö samalla puhua lääkärin kanssa tuosta lyhyestä luteaalivaiheesta.. Mielenkiintoista sinäänsä, että vähän jopa jännitän sitä lääkärin puhelua. Onkohan elämäni liian tylsää

Ja sitten vielä kaikkien iloksi.. Kuvasin tässä kierrossa ovistestit joka päivä, ja liitin ne samaksi kuvaksi. Ja sitten kuvasin 1.11. (eli kp 22) kaikki testit uudelleen, suoraan samaan kuvaan. Liitin tämän uuden kuvan vanhan kuvan päälle (alkuperäiset kuvat numeroituna, myöhemmin otetut kuvat kehyksissä päällä).
Eli mitä tästä opimme? Jos haluat kuvata testejäsi ja verrata kuvattuja testejä, niin kuvaa testit aina suht pian testin ottamisen jälkeen. Viivat nimittäin haalistuvat parissa päivässä todella paljon. Testit siis pregcheckin ovulaatiotestejä.
Että tällaista tällä kertaa

Aijaa.com - 9016829.jpg

 

Pikkuinen12: Voi toivotaan kovasti että jomotukset eivät tarkottaisi sitä :hug: Pidän peukut lujasti pystyssä sinulle jotta pieni pysyisi kyydissä loppuun asti! Minähän olen tosiaan kärsinyt noista jomotuksista siitä lähtien kun menkat synnytyksen jälkeen maaliskuusa alkoivat. Aluksi vielä imettäessäni kierrot olivatkin lyhyitä ja koska jomotukset tulivat aina ovulaation jälkeen etenkin, niin oletin että kipuilu johtuisi keltarauhasesta, tutkittuhan sitä ei ole. Ovuloin heti menkkojen alettua joka kierrossa, mutta luteaalivaihe oli alle 10 aina heinä/elokuuhun imetyksen lopettamiseen asti. Vaikka kierrot säännöllistyivät imetyksen lopettamisen jälkeen, jomotukset jatkuivat. Ne ovat niin kipeitä etten meinaa nukahtaa niiden takia. Viime kierrossa jossa raskauduin, jomotuksia ei tullut ovulaation jälkeen vaan ne alkoivat vasta n. dpo 13-14. Dpo 9 sain haamun joka vahvistui kovasti ja dpo 14 tein digin joka näytti raskaana 2-3, jonka jälkeen en enää testannut. Vuoto alkoi minullakin dpo 20 ja seuraavana päivänä testi oli nega. Tosiaan kovasti uskon keltarauhasen lovuttamiseen, ja haluaisin kovasti saada siihen lääkkeet jotta tämä ei toistuisi, mutta en usko että minun tk- lääkärini niitä kirjottaisi. Käskisi todennäköisesti vain odottamaan tai väittäisi tämän olleen kemiallinen

muoks. Tuli mieleen että olisiko sinulla mahdollisuutta saada lisää teroja raskauden tueksi? Eikös jotkut käytä niitä useamman viikonkin plussatessaan, vai sekoitankohan nyt lääkkeet? Itsellä ei tosiaan lääkkeistä kokemusta, mutta muistaakseni joku tuolla odotuspuolellakin mainitsi käyttäneensä niitä rv 10 asti.

 

heipatihei!

ihan ensiksi Pikkuinen12 onnea kovasti :flower: ja tarrasukkia matkaan pienokaiselle :heart:

ihmeen nopeasti nyt aika mennyt tässä kierrossa, kun on jo kp9. jospa ne ovistestit olis pujahtanut postilaatikkoon, niin vois huomenna aloittaa metsästyksen.

päiväkotikeskusteluun itsekkin sen verran kommentoin, että olisi ihanaa jos pystyisin olemaan kotona lasten kanssa mahdollisimman pitkään. ja sitten kun töihin menen toivon saavani lapset perhepäivähoitoon. meillä lääkäri on kyllä suositellut esikoiselle päiväkotia, mutta itse emme siihen suostu. meidän ystäväpiirissä melkein kaikilla on lapsia joten leikkikavereita on riittämiin. naapurin lasten kanssa vietetään aikaa tiiviisti ja esikoinen aloittaa luultavasti ensi vuonna kerhon.

 

Onnittelut Pikkuinen12:lle testituloksesta ja Barbamamalle ultrakuulumisista!

Mä oon ihan ymmälläni tämän oman oviksen metsästämisen kanssa. Aikaisemmissa kierroissa ovis on ollu kp18-19 paikkeilla. Nyt aloin tikuttaan kp17 ja silloin tuli melko vahva viiva ja sen jälkeen tullut joka päivä hailakoita viivoja... Eli joko se ovis onkin tässä kierrossa ollut ennen ku aloin tikuttaan tai sitten se on toooosi myöhässä....

Päivähoitokuvioista: Jos meille suodaan lähiaikoina kolmas niin esikoinenhan on jo sitten koulussa ja keskimmäinen ois 5-vuotias. Ajattelin kyllä pitää hänet ainakin osa-aikahoidossa, sillä päiväkoti ja siellä olevat kaverit ovat hänelle todella tärkeitä! Hän on ollut päivähoidossa 1-vuotiaasta saakka ja oikeasti tykkää päiväkodistaan, hoitajista ja kavereista. Ajattelen, että on oikeasti hänen etu, ettei lopeta sitä kokonaan minun äippäloman ajaksi.

Ylipäänsä kauhistelen joidenkin äitien negatiivista suhtautumista päivähoitoon ja niiden ihmisten tuomitsemista, joiden lapset ovat päivähoidossa. Jokainen perhe tuntee parhaiten oman tilanteensa ja pyrkii ihan varmasti tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka ovat omalle perheelle ja omille lapsille parhaaksi. Kukaan ei voi sanoa, että jossain perheessä on tehty väärä ratkaisu, jos käytetään päivähoitoa, vaikka toinen vanhemmista olisi jostain syystä kotona. Päiväkodeista kerrotaan kaikenlaisia "kauhutarinoita" pakkosyöttämisistä ja sitomisista, mutta tuollaiset lienevät kuitenkin harvinaisuuksia. Ainakin meidän päiväkodissa on aivan ihanat, välittävät hoitajat, jotka eivät toki pysty resurssipulan vuoksi antamaan täysin yksilöllistä hoitoa kullekin hoidokille, mutta jotka tekevät parhaansa ja eivät ainakaan tahallisesti satuta lapsia.

Tulipahan avauduttua! No, tämähän on ikuisuuskysymys, joka herättää aina tunteita ja keskustelua. Toivon vain niin että me äidit ja vanhemmat emme tuomitsisi toistemme valintoja niin herkästi!

 

Ensimmäiseksi iso kiitos kaikille onnittelijoille ja myötäeläjille :flower:

Neuvolaan soitettu, aika varattu, varhaisultrakin tulee sitä kautta jossain vaiheessa ensi kuun alussa. Painoin tiukasti muistiin mitä terkkari sanoi, eli pelkääminen ja stressaaminen keskenmenosta ei hyödytä mitään, se tulee jos on tullakseen eikä sille itse mitään mahda. Ja syyt on useimmiten alkioperäisiä, ei hormonaalisia. Jos luteaalivaihe jää heikoksi, usein jo hedelmöittynyt alkio on viallinen eikä muodosta hyvin toimivaa keltarauhasta.

Onhan se rankkaa raskautua uudelleen alkuvaiheen keskenmenon jälkeen ja sitä haluaa etsiä keinoja miten välttää uusi epäonni. Alun keskenmenot ovat todella yleisiä ja niihin on useimmiten syy alkiossa. Tietysti jos on todettu että oma luteaalivaihe on liian lyhyt, itsellä oli viime kierrossa 13 päivää eli tietääkseni se on ihan ok raskautumista ajatellen.

Päivä kerrallaan, vessapaperin väriä seuraillen eteenpäin kuten varmasti kaikki keskenmenon kokeneet tekevät. Saa nähdä pääseekö tässä raskaudessa ultraan asti... Neuvolasta kysyi että haluanko että keskenmennyt raskaus merkitään tietoihin, tietysti haluan. Kyllä sitä raskautta ehti iloita ja suru oli aivan hirmuinen. Raskaus se oli siinä kuin muutkin raskaudet, alkoi ja loppui ihan siinä kuin täysiaikainenkin.

 

En malta olla tuomatta omaa tarinaani tuohon päivähoitokeskusteluun. Meillä lapset ovat tähän mennessä olleet pääosin kotihoidossa. Esikoisen ollessa 9 kk:n ikäinen menin ensi kertaa käväisemään töissä. (Parin kuukauden pätkä kesätöissä.) Mieheni oli silloin työttömänä, joten hän hoiti lasta kotona. Onneksi työpaikka oli lähellä, ja työnantajani joustava. Kuuden tunnin työpäivän aikana mies käytti lasta imetettävänä alussa pari kertaa, vähän myöhemmin enää kerran. (Tyttö ei koskaan suostunut juomaan lypsettyä maitoa pullosta.)

Viime kesänä olin jälleen samassa paikassa pari kuukautta töissä. Etukäteen mietimme asiaa pitkään ja hartaasti monelta kannalta. Ensinnäkin kevät oli minulle todella raskasta aikaa. Suurimpana syynä isäni sairastaminen ja kuolema. Kaikin puolin olin todella "loman" tarpeessa. Kotiäitiyteen verrattuna tämä työ on ollut minulle todellista lomaa. (Rauhallinen osapäivätyö mukavassa ympäristössä.) Lisäksi mieheni työpäivä loppui jo pari tuntia ennen omaani, joten lapset tarvitsivat ainoastaan osapäiväisen hoitopaikan.

Silti tunsin valtavaa syyllisyyttä siitä, että läksin "itsekkäästi töihin lepäämään", ja "hylkäsin pienet lapsiparat päivähoitoon". Tilannetta ei lainkaan helpottanut se, miten päiväkodin johtaja syyllisti minua siitä että haen lapsilleni hoitopaikkaa kesäpäivystysajalle. Hän varoitteli ja pelotteli sillä, miten lapset ja hoitajat vaihtuisivat joka viikko, ja tilanne olisi ihan hirveän stressaava lapsille. Erityisesti pienemmän osalta jännitin tilannetta todella paljon, koska hän oli vasta vähän yli vuoden ikäinen, eikä osannut vielä edes kävellä.

Lapset kuitenkin sopeutuivat ihmeen hyvin. Pienempi paremmin kuin olisin osannut kuvitellakaan. Ehkä juuri siksi, että hän oli silloin ylivoimaisesti ryhmän nuorin, ja pääsi olemaan se "lellivauva", jota hoitajat pitivät kilvan sylissä. Isompi oli aluksi aivan täpinöissään, mutta alkoi hoitojakson loppua kohden jo selvästi leipääntyä hoidossa oloon, ja ikävöidä äitiä. Toisaalta kuukausi kotiin jäämisen jälkeen hän alkoi kaivata taas päiväkotiin, ja kyselee sinne pääsyä vieläkin. Vaihtelunhaluinen tyyppi, ei voi muuta sanoa.

Mikäli kolmannen saisimme, voisin joutua taas miettimään näitä hoitoasioita. Koska synnytystapa todennäköisimmin olisi sektio, en oikein pystyisi aluksi hoitamaan kaikkia kolmea yksinäni. Riippuisi ennen kaikkea miehen työtilanteesta, pitäisikö isommat lapset laittaa toipumisajaksi hoitoon. Toivon ettei tarvitsisi, mutta ymmärrän että sellainen tilanne voisi olla edessä.

 

Oho, tulipa pitkä vuodatus tuosta päivähoitojutusta. Tunteita herättävä aihe, selvästikin.

Joka tapauksessa plussanneille onnittelut! Samoin Barbamamalle onnittelut ultrakuulumisista!

Itsellä menossa DPO 8, mutta eipä tässä ole mitään oireita ollut. (Vähän olen koittanut pysyä nyt sivummalla, etteivät pyörisi nämä vauvajutut koko ajan mielessä.)

 

Pikkuinen onneksi olkoon! Toivottavasti nyt pysyisi pieni siellä mukana tällä kertaa. Viisaita sanoja terveydenhoitajalta tullut. Helpommin tietysti sanottu kuin tehty olla pelkäämättä. Rauhallista mieltä sinne kuitenkin. :heart:

Moonchaser toivottavasti kaikki materiaali olisi tullut kuitenkin ulos, niin ettei kaavintaan tarvitsisi mennä. Jos sinulla on pieni tauko vuodossa ja sitten tulee vielä lisää? Ja ei kai se ole vakio kuinka paljon kohdun limakalvoa kulloinkin vuotaa pois, jos sinne vaan jää valmiiksi hyvä fyllinki seuraavaa yrittäjää varten. :hug: Mitä jos liiottelisit kipuja jotta pääsisit lääkärille?

Miten Pettunian oviksenmetsästys?

Maijamehille peukkuja, että loppuviikosta testissä olisi plussa.

Kati82 olipa hauska ovistestikuvakokoelma. =) Todensi kyllä selkeästi sen miten ne haalistuu. Kysy lääkäriltä samalla kun puhut sen kanssa, että missä vaiheessa pitää ja miten puuttua siihen, jos luteaalivaihe jää lyhyeksi. Sitten on ainakin selvät sävelet, jos tärppiä ei tule ja luteaali jää lyhyeksi.

Mä olen Scattyn kanssa samoilla linjoilla päiväkotiasiassa. Suurin osa varmaan tietää itse mikä on parasta juuri omassa kulloisessakin elämäntilanteessa ja toimii sen mukaan. Sitten on tietysti niitä, jotka eivät niin tee, mutta epäilen, että se vaatii syvempää olosuhteiden tuntemusta, ennen kuin voi osoittaa, että joku toimii väärin. Musta on vähän riskaapelia yleistää mitään, koska siitä syntyy vain paineita toimia niin kuin on jotenkin yleisesti hyväksyttävää, vaikka se ei sattuisikaan olemaan hyväksi omalle perheelle. Lisäksi saattaa syntyä mielikuvia siitä millainen on hyvä äiti tms. ja tämä taas voi johtaa turhiin syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteisiin, jos oma toiminta poikkeaa siitä minkä yksilö näkee yleisesti hyväksyttynä. Nyt en tällä viittaa erityisesti mihinkään tässä keskustelussa esitettyyn, vaan lähinnä tästä aiheesta ikuisesti lehdissä ja muissa medioissa käytävään keskusteluun. Kun en malttanut olla pistämättä lusikakani soppaan. :stick:

 

Kävin taas tsekkaamassa, mitä tänne puolelle kuuluu.
Mulla on ollut aika erilaiset päivähoitokuviot meidän lasten kanssa. Esikoinen oli 9kk, kun meni perhepäivähoitajalle meidän naapuriin n. 7h päiviksi, 4pv/vko. Oli hoidossa n. 10kk, kun jäin taas kotiin, jäin uudelle äitiylomalle. En edes ajatellut jatkaa lapsen hoitosuhdetta, sillä hän oli vasta 1v7kk . Kuitenkin halusin mennä töihin, sillä halusin pitää tuon työpaikan, ja olen tyytyväinen ratkaisuuni, sillä hoitotäti oli aivan ihana ja sain vielä olla tuossa työssä. Kuopus meni hoitoon 1v5kk ja esikoinen oli tuolloin reilut 3v. Kuopuksen halusimme samalle pph:lle, esikoinen meni päiväkotiin. Kesäaikaan olin n. 2,5kk kotona (työtön opettaja) ja sama viime kesänä. Viime syksynä tein lyhennettyä työviikkoa taas. Kolmannen kanssa haluaisin olla kotona pari vuotta, mutta voi olla, että talous tulee vastaan. Olemme tässä välillä muuttaneet omakotitaloon, ja velkaa on.

Mulla alkaa olo jo hivenen helpottaa! 8+0. Plussatuulia oikein paljoin!!!!!

 

Pikkuinen: ONNEA! :flower: Hyppää sinäkin tuonne odottajien puolelle meidän seuraksi =) Tiedän hyvin tuon tunteen keskenmenon pelosta. Se helpottaa pikkuhiljaa.

Moonchaser: Sun keskenmeno kuulostaa jotenkin tosi samanlaiselta kuin mulla oli edellisessä kierrossa. Mullakin tuli vuotoa vain 1,5 päivää vaikka yleensä vuodan 4 päivää. Sitä tosin tuli silloin ensimmäisenä päivänä todella paljon. Ehkä se kaikki tuli kuitenkin ulos, kun uusi raskauskin alkoi. Kipujakin mulla oli ja pelkäsin, että sinne on jäänyt jotain tai on kohdunulkoinen. Se kuitenkin meni ohi pikkuhiljaa ja seuraava kiertokin oli ihan normaali. Mulla tosin se keskenmeno tuli niin aikaisin, ettei ehkä siksi ehtinyt vaikuttaa. Hirmuisesti voimia! :hug: Toivon kovasti teille pikaisesti uutta tärppiä! b=)d

Arvasin, että aiheutan tuolla päivähoito avauksella pientä kuohahdusta. Muistakaa, että se on vain minun mielipiteeni asiasta. Se on muodostunut nimenomaan nähtyäni sinne päiväkodin seinien sisälle - sitä mitä vanhemmat eivät näe! Ei sitä totuutta vanhemmille kerrota. Tässä silmäni aukesivat todella vasta, kun siirryin sinne toiselle puolelle. En halua syyllistää ketään vaan herätellä ajattelemaan asiaa. Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee. =)

 

Kesken meni... kai sitä vaan kannattaa uskoa itseään kun on tunne siitä ettei kaikki ole hyvin, sanoi testit mitä vaan...suru tuli silti puseroon vaikka odotukset oli matalalla. Nyt huilitauko palstalta, toivon että täältä löytyy pelkkiä hyviä uutisia kun palailen iloisemmissa merkeissä jokusen viikon kuluttua :flower:

 

Heippa pikaisesti,

Kiitos vastauksistanne. Tänään tikussa oli enää tosi haalea haamunen. Joten ainakin huomenna varmaan jätän testaamatta. Jos nyt vielä tulee voimakkaita oireita, niin saahan tuota sitten vielä testailla. Muuten toivon, että lauantain vahva viiva olikin plussa ja vuosi yritystä toisi sen ihanan lahjan meillekin.

 

Pikkuiselle iso halaus :hug: Ei siihen muutakaan voi sanoa

 

Älkää suotta pahoittako mieltänne mun suru-uutisista, mulla on jo kaks aivan ihanaa tyttöä joista toinen on vielä sylivauva 9kk, siinä on parasta lohtua suruun ja terapiaa heikkoihin hetkiin kun rutistaa ihkaoikeaa, elävää vauvaa. Vaikka valtava tuska myöntämättä onkin kun jo toinen pieni otettiin meiltä pois heti alkuunsa... vuoto ei ole vielä alkanut mutta kohtu supistelee sen verran kovasti ettei varmasti huomista pidempään tarvitse odotella. Saa nähdä maltanko edes pysyä kauaa pois, on niin kiva vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia teidän kanssa.

Moonchaser samaan tilanteeseen päädyttiin ja kyllä me vielä ne pysyvät plussat saadaan, mä uskon niin. Naiset jotka saa keskenmenoja, saa myös vauvoja.

 

Pikkuinen: Voimia! :hug:

Tuohon päiväkotiasiaan vielä... Vaikken olekaan ollut päiväkodissa töissä, niin samankaltaisia havaintoja kuin Barbamama tein minäkin jo silloin kun vein lapseni tutustumaan päiväkotiin. (Olivat siis sellaisessa pienimpien, alle 3v ryhmässä.) Kyllähän siellä puolet porukasta oli tosi surkean näköisiä. Tyhmempikin tajusi että äitejään kovasti ikävöivät. Mietin silloin itsekin, että miltäköhän omien lasten naama näyttää kun olen poissa.

Hoitajat kyllä kertoivat aina jos jompikumpi lapsi oli äidin perään itkeskellyt, tosin sanoivat että se oli kummallakin aina varsin pientä. Tietysti kävi mielessä että siloittelevatkohan kovastikin. Esikoinen toisteli viimeisten hoitoviikkojen ajan jo päivittäin, että: "Äiti minulla oli sinua päiväkodissa kova ikävä." Joka tapauksessa töiden loppuessa tuntui myös hyvältä ettei työputkeni kestänyt sen pidempään. Olin saanut pitää tarvitsemani lepotauon, ja sen jälkeen tuntui hyvältä palata taas lasten kanssa kotiin.

 

Pikkuiselle onnea onnea plussasta, ja tarrasukkia kovasti matkaan mukaan Ja Barbamamalle onnea hyvistä ultrakuulumisista

Niin.. siitä hoidosta lähinnä mietin tuon esikoisen osalta joka olisi lähes neljän vanha ensi vuoden lopulla, nyt kotona köllötellään koko sakki ja en haluiaisi edes hoitoon kumpaakaan viedä (enkä vie). Mutta siis kerhossa tyttö käy viikottain ja aina jos jossain on lapsia, on se tyttö vaan niin täpinöissään. Meillä lähipuistossa ei käy koskaan ketään muita ja juurikin Mymosan kohtalon olen kokenut MLL:n kerhossa, siellä (anteeksi vain) akkalauma pitää pientä piiriään, johon muut eivät mahdu... joskus käydään hampaat irvessä siellä, mutta itellä on kyl kurja olo sen reissun jälkeen - lapset sinänsä tykkää kyllä.
Meillä tyttö oli perhepäivähoidossa ennen kuin poika syntyi, ja tuolloin töihin palaaminen tuntui enemmän kuin hyvälle ratkasulle, vaikka toista lasta jo mietittiinkin. Enhän mä pitkään töissä ollut ja mies olisi halunnut et tyttö jatkaa päivähoidossa mut mä halusin lapseni kotiin, kun itte olin kerran kotona myös. Ainoa huono puoli tässä hommassa on, että ite olen kyllä välillä täysin äärirajoilla jaksamisen suhteen. Koti, lapset ja parin tutkinnon opiskelu päällekkäin meinaa viedä järjen - ja mummot sun muut .. no en edes viiti mainita, muttei paljoa apuja tai kiinnostusta ole, kiire on elää "omaa elämää"....
Sitä päiväkotipaikkaa siis mietin vanhimmalle lapselle ensi syksystä, että veiskö vaiko eikö. Pk on yksityinen pieni päiväkoti, joten suureen porukkaan ei joutuisi, isoon tarhaan en lapsiani edes halua. Oikeasti olisi kiva pari kertaa viikossa tytön päästä touhuamaan muiden lasten kanssa, mutta tuntuu että on vain vaihtoehto kotona tai täysin hoidossa, kun jonkun paikanhan sitten sieltä kaiketi vie. Jos saadaan tytölle toinen kerho niin sitten en varmaan vie lainkaan, on kuitenkin parina päivänä viikosta sitten "vakituista" lapsiseuraa.
Niin joo ja toi pottaaminen ja pukeminen yms.. meillä ainakin kokemuksesta tiedän, että jos on ikäistään kaveria kylässä - potalla istutaan nätisti jne.. mutta muuna aikana siitä ei kyllä tule mitään.. eli varmaan vaipoissa kuljetaan ennenku hoitoon mennään ja tulee sitä muuta esimerkkiä. Meillä ei ainakaan yrittämisestä ole ollut kiinni, mutta jostain syystä se vaippa on juttu mikä halutaan....tai sitten mä vaan en osaa :headwall:
No, näihin mietteisiin jään ja ei kai tässä vielä auta moisia hoitokuvioita murehtia kun ei kolmosta ole edes yritetty Piinaavia päiviä edessä, mutta eiköhän se tästä....