*** Keskenmenon jälkeen plussanneet marraskuussa***

moi

jee siivottu

käytiin poitsun kans hakemassa tarjous siitä vakuutuksesta mikä otetaan 3kk ennen syntymää... mikä sen nimi nyt taas sitten olikaan virallisesti

pieni herra päätti näköjään tänään nukkua päikkärit =) hetken hengähdys tauko omissa ajatuksissa =)

Daizz: Voi jestas että sua on säikytelty!! :hug: ite en noista sokeri hommista paljoa tajua muuta kun mitä oon seurannut kun mummo joutu insuliinin kans pelaamaan.
Ja just että onko sulla nyt liian iso annos??
Toivotaan että saisivat anoksen kohdalleen.. ei tuommonen elimistöllekkään ole hyväks että humahtaa sitten pohja lukemiin. Huilailehhan ja tulehhan kertoilemaan sitten mitä ne sitten on siellä päättäneet asialle tehdä. :hug:

ElinaMaria: Tiedän tuon tunteen Se iskee aina ihan yht´äkkiä.. ihan kuin aina heräis siihen että "hei! hitto että oon onnellinen ja iloinen..miten hyvin asiat onkaan!"
se on ikään kuin semmoinen pulpahdus samanlaisia " rakkauden-pulpahduksia" mulla tulee aina poikaa kohtaan. Koko ajanhan poika tässä läsnä on ja ja hänelle huomiota ja haluksia annetaan mutta nuo pulpahduksen tullessa tekee mieli halia ja suukotella poikaa silmittömästi ja pitää oikein lähellä =) Tulee tunne että voi mahdoton kun tuo vesseli on ihana ja rakas jne..

mutta se on tosi että jos elämässä ei olisi vastoin käymisiä niin eihän kukaan näkis sitten elämän hyviä ja ihania puoliakaan eikä arvoistaisi niitä.. olis kuin haaleessa maidossa makais..

NullPoints ja Nimra:Täällä kans alapää kipuilee.. mut en vaan tiedä onko se kuitenkaan liitoskipua..?? kun tuntuu kyllä että alapää repee ja kirraa mutta tuntemus on kait enemmän kohdun suun tienoilla.. kai.. tai jossian tuolla mutta pakotuksen iskiessä seisaallaan on hankala olla.. kävellä voi mutta yhdessä kohti seisominen tuntuu kamalalta.

Np: Joo saattashan ne kahtoo kunsaapuis synnyttämään kaali mukana
poikkeeako siellä sitten kuinka paljon synnäri ja sairaala asiat ylipäätään suomeen verrattuna??

aamulla poika tuli viekkuun ja kuunteli masua niin vauva potkas oikein lujaa.. poika siihen selittämään että potkas minua korvaan =)

olo on hyvä ja miten minusta tuntuu että vaavi ois noussut ylöspäin?? tuntuu aivan selvästi lähempänä napaa.. tähän asti olen pikkuisen tuntenut aivan alhaalla ja sinne se mielellään tunkeekin.. oikein sattuu välillä kun tuntuu että porautuu mahdollisimman alas.

okei mut jos tässä oli tällä erää

danjuska ja tuokka 19+5

 

Nimra se on ihan hyväkin kohdunsuulle ja muille paikoille, ettei niitä sorkita koko aikaa. Mullaha kans peruttiin se lääkäriaika sillo ku sit oli ultra. Vaikka ei se ees tehny sissätutkimusta. Kun on parempi, ettei sorkita sinne turhaan kuulema.. Et ihan hyvä niin mun mielestä. Sulla kuitenkin on se sairaalareissu ihan pian.

daizzilla ollu rankkaa.. paljon halituksia sinne päin!! :hug: :hug: Onneksi sait ne sokerit sit tasaantumaan ja olon paremmaks! Tuollane kyl eittämättä säikäyttää!

 

Danjuska Juu polin kanssa´olin tuossa yhteyksissä...ja ne sitten antoi mulle uudet(vanhat siis) ohjeet hommaan.Ja katotaan miten käy..annokset pienenee puolella.Todellakin säikytelty...Kyllä mä olin niin varma et mä kuolen siihen tilaan...ku ite tajusin et nyt o hetkestä elämää kiinni.Ja ku yökin ja söin et sain sokerit kohoamaan..ja kun ne ei kauheen helposti nouse kummiskaan tuossa tilassa..ja se syöminen kuvottaa...on nii hurja humina ja kaik päällä.Pakottamalla.Kyllä mä olin illalla ihan varma et en enää aamulla herää tähän maalimaan.Mä olin.´Mut oli ihan sairaan ihana herätä kun oma rakas silitti ja kuiskaili et oonko mä ihan elossa vielä.Ja suukotteli...Oli toinenki ihan hermona et missä meijä mammaa viiää nyt...Rutisti kummiski mua nii kauan ku muistan olleeni hereillä omaa rintaasa vasten...ja mä itkin hysteerisesti.Kyllä oli eilinen ilta siitä viidestä etee päi ihan täyttä painajaista...
Annoksen koosta en tiedä..mut kyse voi olla siitä et se insuliini ei tehoa niin nopeesti kun oletettiin.Nyt kun oma elimistö on ns.tottunut siihen ni rupesi reistaamaan...Ja kun mitattiin nyt sen uuden ohjeen mukaan tunninpäästä syömisestä.Ni uus(eli vanha) ohje on et mittaanki vasta sitten puolentoista tunnin päästä...jollon se huippu pitäs olla sitten siellä lähempänä...kun ei oo sillon tunnin päästä jonka mukaan ollaan sitten annosta lisätty.
Pistän nyt sit tulevaisuudessa yhden yksikön jokaista hiilari 10grammaa kohden.elikkä aterioilla on hiilareita sen 40-50g...ni pistän sit sen 5 yksikköä.

Mut nyt mä meen syömään makrulaatikkoa......

hieman paremmin voiva daizz

 

Daizz Jopas sua on koeteltu, onneksi nyt kaikki kunnossa :hug:

SuukkoSuulle Joo, sitä se lääkärikin sanoi, ettei kovin ala ronkkia, kun ei ole sillai "tarves" tuon huomis aamuisen lääkärin takia.. Niin, onhan se varmaan ihan hyvä ettei sinne kokoaikaa työnnellä :snotty:

Toive: Mä kyllä ymmärrän, että olet säikähtänyt.. Siis noin mäkin joskus säikyn ja sit ne unet tulee vasta, kun pikkuinen edes hiukan hipaisee... johan on itsellä tyytyväinen olo ja uni maistuu taas, Hyvä että kaikki siellä kunnossa :wawe:
Tänne ei mitään ihmeitä kuulu... Yritin päivällä nukkua ja saada tuota alapääkipua vähän rauhoittumaan niin eipä ole juuri eilisen jälkeen muuttúnut miksikään :| mutta ehkä se helpottaa...edes joskus.

Huomenna ihan hirvittää mennä sinne keskussairaalaan.., kun mä pelkään että tuo pikkuinen kasvaa ihan tautisesti..ja mä en saa arvoja nousemaan rajojen yläpuolelle, mutta silti nuo käyrät ja koot menee tosiaan ihan omissa maailmoissa... Saas nähdä saako tuon seksikiellon "kumottua" huomenna sairaalassa...ja saa hiukan jo puuhata...tekis vaan hiukan mieli.. :ashamed: :ashamed: noh, sehän on normaalia

Niin, onko kellään tietoa, että miten tuo "sokerivauva" menee, kun mä syön ihan ok, välillä toki herkuttelen (mutta en liikaa) niin voiko sellainen sokruvauva tulla, vaikka arvoissa ei ole vikaa ? Hirvittää vaan jos toinen on kovin iso.. :| Kun onhan siitä niitä "ongelmia" sitte.., jos on sokruvauva..

Tänään tein sit todella todella typerästi.. Luin eräästä irc-gallerian yhteisöstä mihin kuulun itsekin niin erään synnytystarinan...täältä Jyväskylä keskussairaalasta ja sitä EI olis pitänyt lukea :headwall: :headwall: :headwall: |O |O |O Siinä oli eräs nainen mennyt synnyttämään rv 40+ ja pariin tuntiin ennen sektiota EI oltu tarkkailtu esim. vauvan sydänääniä ja vauva kuoli kohtuun.. eikä 30 min elvytyksen jälkeen enää herännyt ikiunesta :'( :'( Siis KAMALAA! Mä olisin sit menossa tuonne samaan sairaalaan.. Hirvittää!! Siinä synnytyksessä siis hoitovirhe ja esikoisen menetys vanhemmille.. Mä en osaa edes ajatella heidän pahaa oloa ja suruaan, kaikki voima heille :hug: Mietin vain, että mistä mä nyt sen oman rohkeuteni saan takaisin ?!?? Niin hirvittää, ihan miehellekin sanoin, että nyt hiukan pelkään :$

No huomenna olen itse taas omasta olosta ehkä viisaampi.., jos ne nyt sitten tutkii "paremmin" siellä, kun neuvolassa pilasin vaan käynnilläni kaikkien päivän... :headwall:

Toivottavasti masuasukki ymmärtää kääntyä pää alaspäin =)

Nimra + KultaMuru 36+5

 

Hurjalta kuulostaa Daizz! Toivottavasti tästä eteenpäin voit paremmin!

Nimra, Kauhee se juttu, minkä olit lukenu! Ei pitäis lukee tommosii...Mä oon ihan samanlainen, luen liikaa netistä ja sit alkaa pelottaa. :| Mut tommoset on tosi harvinaisia, et ei varmaa tarvii huolehtii.

EM on ihanan positiivinen!! Odotan ite tota olotilaa, koska muutama päivä on menny murehtiessa. Jotenki stressaa, ku mul ei oo juurikaa enää huonoo oloo ja mietin tietysti koko ajan, että onko vauva kunnossa. Kai tää liittyy siihen, että viimex se km tuli näihin aikoihin ja selvis vasta np ultrassa. Mulla on siihen ultraa viel reilu viikko... :kieh:

Missä vaiheessa muilla on alkanu huono olo helpottaa? Mulla on kyllä vielä muita oireita, rinnat kipeet ja väsy, et eiköhän tässä raskaana olla viel... Välil vaa ei meinaa uskoo sitä. :ashamed:

Ai nii kävin hätäpäissäni tilaamassa kotidopplerin , se tulee varmaa ens viikol!

Sophia ja Muru jotain 9+6 :heart:

 

daizz, kamalaa, ihan hirveetä, voimahali koita nyt vaan levätä. ja sit vaa näytille sairaalaan, kyllähän ne sit vaiks lähettää pois, mutt ei se mitään haittaa käydä siellä, olen kyllä sitä mieltä!!! Jos vielä sulla on tommoset fiilikset ja pelot että kuolet, niin mars mars käymään!
PAKKO niiden on tutkia. Siis jos vielä tommosta tulet kokemaan.

NP, poksuu poksuu, jee jee!! Nimra, alapääkivut on todellakin jotain järkkyä! |O
mulla kun sattuu viel oleen noita ällötysöklötyskipeitä suonikohjujakin "siellä" hirveetä!! :x

no joo ei mitään uutta, onneks kohta koittaa viikonloppu!
Pamuk ja kolmonen

 

Iltaa!
Nimra Toivottavasti vaaveli kääntyy vielä. Ja ettei kasvais aivan sikana! Ei siitä sokerivauvaa tuu siis jos ei oo ongelmia sokrujen kanssa. Mä oon ollut tosi pieni vauva ja mun mies normaalin kokoinen. Neiti oli sen 4250g ja ei sitä luokiteltu sokruvauvaksi vaikka oli iso ja mul arvot heitti. Päätä pitempi se on muita vieläkin. Eli luulen et siitä tulee vaan pitkä ihminen...
Mä en oo noita kauhutarinoita lukenu ku ei oo aikaa ja ehkä hyvä niin. Oon vaan lueskellu tääl näitä juttuja ja tarpeeks on siinä mulle. Itku tuli taas kun näin pienen Tiukun arkun tuolla toisessa pinossa (Huolesta Harmaa). Kyllä siis voi olla rankkaa. Jotenkin arkku on niin lopullinen juttu... Kauheaa haudata varmasti oma lapsi...
EM Sukurasite on kai se pahin et RD tulee. Siis mun suvussa on vanhuuden ajan diabetestä ja se riitti... Ei mun ruokailut varmaankaan pahimmasta päästä olleet, mut ei tietty parhaimmatkaan. Ja ikä on yks juttu kans. Olin neitii odottaessa 28v, eli vissiin tarpeeks vanha. Ei se tosiaankaan kaikille tuu. Jos vaan napsahtaa, niin napsahtaa ja sit joutuu taistelee sitä vastaan. Toi Daizzin RD on kyl varmasti yks pahimmista mitä mä ainakin on kuullut......
Daizz murot on kyl huonoimpii aamupalaks. Täynnä sokeria, suolaa ja sit nopeita hiilareita. Mä en oo niitä syöny ees normioloissa vuosiin, koska oon huomannu ettei niistä tosiaankaan oo mitään hyötyy. Siis mul ainakin tulee nälkä nopeeta uudelleen ja inha olo...
Ootko muuten kokeillu sitä jotain purua, jota joku mainosti tuol RD sivulla? Sitä mikä sitoo hiilareita? Mä menin luontaistuote kauppaan ja niil ei sitä ollut, mut sain tabuja, joiden pitäis tasoittaa sokeritasapainoja. Luontaistuote kun on kyseessä, niin ei pitäis olla niistä haittaa. :/
Lotta Mul kans todettiin RD esikoisen kans kun olin rv14. On siis ennen sitä jo varmasti ollut, kun mul oli heikotuksia. Ja ei menny insuliinin puolelle se homma. Eli tuo on väärin kyl et se d-hoitaja oli noin pessimisti!
Tuttua tuo ärtyisyys on täälläkin. Joskus vaan tosiaankin kiehauttaa ja kovasti. Kieltä purren sit vaan eteenpäin......

Toive huh, huh mitä unia siellä nähdään. Mä en tiiä mitä mä nään, kun en aamulla ainakaan muista mitään...

Kyl se oli aikamoinen hyppy tuntemattomaan kun pienen vaavelin sai hoitaakseen. Mut mä ainakin luotin et luonnostaankin osaa paljon. Ja sit varmasti kun kysyy joltain, niin tietoo saa kans. Ihan varmasti sinusta tulee hieno äiti. Nuo tuntemukset ovat varmasti aivan luonnollisia.
Danjuska Niin ne vois katella aika pitkään jos synnärille menis kaalit kainalossa!

heh, heh, hee!!!!!!
No mul on siis sinne muutenkin raahattavaa joten taidan tosiaankin jättää ne raahaamatta. Mä en siis oo Suomes synnyttänyt, joten voin vaan verrata siihen mitä oon muilta kuullut.
Siis synnärille joutuu viemään itselle: yöpuvut, lippaset, alushousut (kerta- ja normit), siteet, nännirasvat, imetysrintaliivit, suojat jne. Vaaville: vaatteet (bodyt, sukat, puvut, hatut käsineet jne), vaipat, pumpulia, vaseliinia. Mul ei oo listaa nyt ulottuvilla, mut siis KAIKKI joutuu viemään. Ainoota mitä ei tarte ottaa mukaan on sängyt molemmille, lakanat & pussilakanat, kipulääkkeet, ruuat ja vaaville maidonkorvike jos ei imetä. Jopa ruuat ovat sellaisii, et on pakko olla mukana pikkasen enemmän naposteltavaa.... :/ Eli tosiaankin joutuu roudaa pari laukkuu ainakin. Kävin eilen kattelee jo kamoja sinne sairaalaan. Ajattelin mennä ne ostaa ens viikolla, kun mun ultra on ohi...
Mä luulen et noi mun kivut ovat luista lähtisin. Siis ne ovat tietty kaikki toisiinsa kiinnittyneitä: ligamentit ja sit lihakset jne, eli jos nyt esim ne luut leviää niin varmasti sit tuntuu muissakin osissa. Jotenkin vaan ei oo huvittanut tutkia asiaa sen enemmän missä se oikee kipupiste on...... :x Ja en oo uskaltanut kattoo oonko saanu suonikohjuja sinne. En vaan oikeen usko et toi värkki on nyt varmaankaan kauneimmasta päästä nyt. Ei oo mies nyt mitään sanonu, mut voihan se olla et se haluu olla kohtelias ihan varmuuden vuoksi.

Sophia Mulla on kaikissa raskauksissa (onnistuneissa ja epäonnistuneissa) ollut sama juttu et oli pikkasta öklö oloa n rv 6-8 ja sit ei mitään. Neidin kans oli väsymys ja rinnat kipeet. Tirrin kans taas ei. Eli tosi oireetonta menoo. Niin se on et ei oireet takaa mitään, eikä niiden puuttuminen. Niihin ei voi tuijottaa tai luottaa. Tuo on toi ultran odottaminen just tota. Maalaa piruja seinille kun sitä odottelee. Mul on ultra ens tiistaina ja varmasti tulee pelottaa... Yritän vaan nyt olla ajattelematta. :headwall:
Pamu Niin poksahti taas. Hurjaa!

NullPoints ja Tirri 32+0

 

NullPoints juu mäkin oon murot laittanu pannaan jo aikaa sitten...ihan vaan sen takii ku ne ei pidä nälkää eikä mun maha niistä aina oikee tykkää.Eilen aamulla tuli sitä samaa tunnetta et kohta viiään taas mammaa ja kovaa ni vetäsin muroja estääkseni sokerien kovan laskun...sen verran jo humis päässä.enkä mä nyt tajutonta määrää mättässy vaan jonku 2-3 desii...
En oo kokeillu sitä enkä meinaakkaan.Meinaan mennä näillä...eilen mulla oli hakusessa olotilat..meinas oksettaa koko ajan..ja varsinki hetki raketti insuliinin jälkeen.Mut katotaan mikä on tilanne tänään.

Hitsi MEITSI POKSUU TÄNÄÄÄÄÄÄÄÄ JEE JEE... vkot tasan 31... :heart:

siis Daizz ja ihmelapsi-sydänkäpynen mötkyn pötkylä rv tasan 31

 

IIh, Ihanilla viikoilla olette jo täällä :heart:

Meijän pikku-neiti Ada on jo 2,5kk:tta ja alun ongelmien jälkeen pikku hiljaa alkaa helpottamaan! Ensimmäiset 6vkoa huusi 24/7 masukipuja ja koliikkia ja ei nukuttu miehen kanssa koko sinä aikana yhtä aikaa kun jomman kumman piti aina valvoa ja hyssytellä pientä.

Täällä kuvia meijän pikkusesta jos jotain kiinnostaa http://irc-galleria.net/archive.php?nick=Tinii&album_id=2589575


Nyt neiti heräilee taas joten lähdenpä availemaan tissibaaria taasen!

Voimia ja tsemppiä odotukseen kaikille!!! Ja nauttikaa masuistanne, mulla on jo hiemuinen ikävä omaani



Tini+Pingu nimeltään Ada Matilda

 

Voi Tinii mikä sydäntenmurskaaja teidän pieni prinsessa onkaan! :heart: Olipa kiva kuulla että arki on jo helpottunut.

Daizz onnea poksuista!!! :flower:

EM ja Dodo 13+3 :heart:

 

Oi kuinka ihana pikkuinen Tinii teil onkaan! :heart:

Tääl poksahti kans! 18+0! Mieletöntä vauhtia mennään eteenpäin.. Kohta jo puolessa välissä :heart:

Tänää tuli vaavilehtikin, jeeee :saint:

 

Hcg arvoista pakko oli laittaa tänne hyvät uutiset viime perjantaina arvo oli 765 :heart: , mikä kuulemma hyvä, kun alle viikko mennkojen alkamisajankohdasta mitattu(siis pvstä, milloin menkkojen olisi kuulunut alkaa) Tänään alle 2 viikkoa ja arvo 8970Eli kyllä siellä kohdussa joku ilmeisesti asustaa! :heart: :heart:

Mukavaa päivää kaikille! :heart: :flower:



Rva Pikkumyy ja OnniEmmi rv 5+6 :heart:

 

Rouva Pikkumyy, aiokko täl kertaa mennä alkuraskauden ultraan? Ja jos aiot niin milloin?

 

Menen sairaalaan TYKS:iin koska olen siellä "kirjoilla" :heart: , aika ei ole ihan vielä

 

Tinii Onnea vielä kerran ja kyllä on suloinen teidän neiti :heart:

Rouva Pikkumyy Onnea vain hyvistä arvoista !!! Hieno juttu! =)

No niin.. Sitten tätä omaa napaa, joka ei ykllä mieltä lämmitä :x Eli siis aamulla menin sinne sairaalaan ja kauhuskenariot on siis yön jo jyllänneet päässä... Jep, pääsin sit sairaalan just ja just kun ei tuo kävely ja autoilu tahdo enää olla mun juttu... käyrillä olin sit vähän aikaa...ei tahtonut tulla kunnon käyrää, kun toinen otti ja monotti ja hyppi kun "hullu" masussa..arvas varmaan, että nyt ollaan..pahassa paikassa

No, siis pissa ok ja käyrä miltä osin sit onnistu..

MUTTA... sit mentiin pöydälle...geeliä masuun ja ultra käyntiin JA SIT mitattiin vauva, kun suostu olemaan edes hetken paikallaan (varmaan yhtä herppa ku mutsinsa ) niin arvatkaas paljonko oli paino!??!?!!? Siis mä en ala, enkä tajua! Painoarvio 3,3 kg !!! |O |O |O Siis EI OLE TODELLISTA - Prkl, mikä jättiläinen tuolla kasvaa, mä oon loppuajan syömättä! |O |O |O :headwall: :headwall: :headwall: No siinä sit lääkäri kyseli, että millaisia ollaan miehen kans oltu ja miten synnytykset ovat menneet ym.. (jos tietoa) niin näiden perusteella ...siis mitä kerroin tiedoista niin saattaa olla, että 2 vko päästä otetaan punktio, että tiedetään keuhkojen kypsyys ja joko sit mietitään synnytystapaa ym..että käynnistelläänkö vai sektioon |O |O Perse, sanon minä :ashamed: (tuumas, että pienellä ihmisellä, kun voi tuo lantiokin olla ahdas..

No, ainoa "lohtu" minkä kuulin koko reissulla niin on se, että jos vauva päivän aikana potkii muutamia oikein kunnon monotuksia niin silloin ei kuulemma lääkärin mielestä kuulemma edes tarvitse tehdä liikelaskentaa ja sanoikin että ultrassa kyllä niin vilkas, että paikallaankin sais pysyä

Mua vaan pelottaa oikeasti, että miten toinen voi, kun on jo noin "valtava" ja masussa pitäis vielä majailla... :x Mä en halua toisesta sokerivauvaa..., mut mä en siis ymmärrä enää. Miehen kans ollaan ihan normaalikokoisia oltu raskauksissa...

Sain tänään kuulla, että isäni veli (entinen alkoholisti) on 20 v selvänä olon jälkeen jälleen löytänyt kuningattarensa... viinan :'( :'( Ei kuulemma selvää päivää ole... :headwall: ja se on mulle yksi niistä rakkaimmista sukulaisista ja olen aina pitänyt häntä "vara isänä" ja nyt vielä tämäkin.. On (taas) vähän harmillinen mieli itsellä, kun kaikki tulee aina samaan aikaan ja vielä näin huonoja uutisia. Mä olen niin surullinen mun sedän puolesta. Niin haluaisin, että hän näkisi vielä meidänkin mussukan :heart: Tää elämä ei aina anna ihmisen elää "pitkää hyvää" jaksoa.

Surullinen Nimra + KultaMuru Jättiläinen 35+6

 

Tinii: Oikein suloinen prinsessa teillä! =)

Rouva Pikkumyy: Ihania uutisia sullakin, onnea vielä kerran ja mukava saada sinut taas tänne =)

Nimra:Eihän nuo painoarviot ole satavarmoja? Eikös nekin voi heittää suuntaan tai toiseen? Ensikertalainen kun olen niin en näistä tiedä mithään :ashamed: Mutta vilkas kaiffa siellä näyttää kuitenkin olevan, jee! =)

Täällä oli puhetta onnelisuudesta ja kuinka vaikeudet kasvattavat...Mä olen varmaan eriskummallinen, mutta tulen olemaan varmaan ikuisesti "katkera" keskenmenoistani. Mua ne ei ainakaan kasvattanut yhtään vahvemmaksi. Ainoa minkä tekivät, niin olen joka ikinen päivä NIIN kiitollinen tästä vauvelista ettei ole tosikaan! Menetykset jättivät aikamoisen pelon persuuksiin ja oikein harmittaa kun en ole voinut täysin rinnoin nauttia odotuksesta kun tässäkin raskaudessa oli alussa omat vaikeutensa. Menetysten aikoihin ja tämän raskauden alussa olin jo niin loppu ja vain mietin, että olen varmaan tehnyt jotain todella kamalaa joskus kun tällaista koen. Toiveilu kun aloitettiin toukokuussa 2007 niin elokuusta aina toukokuun loppuun 2008 oli todella synkkää ja mustaa aikaa mulle. Ensimmäisen kerran koin jonkin sortin ihmetyksen ja helpottuneisuuden tunteen ultrassa 8+4 kun edelleen Mini siellä porskutti ja vastasi viikkoja. Silloin eka kerran ajattelin, että ei hitsit, voisko tää jopa onnistua? Meille? Ihan oikeasti? Vaikka senkin jälkeen on tunteet menneet niin ylämäkeä kuin alamäkeäkin toivon, ettei mun IKINÄ tarvitse enää kokea yhtäkään keskenmenoa7menetystä! IKINÄ! |O

Mulla on kuitenkin tällä hetkellä kaikki ihanasti. Maailman ihanin ja rakastavin mies, ketä on jaksanut mun rinnalla seistä jo 10 vuotta, ihana työ, josta tuli vakinainen ihan äskettäin, mukavia ystäviä jotka osasivat antaa mulle aikaa ja antoivat mun olla yksin kun mulla oli tosi paha olla enkä halunnut heistä varsinkaan raskaana olevia nähdä. Ja kuinka mukava oli huomata ettei he olleet kadonneet mihinkään kun taas minulla alkoi elämä voittamaan ja muutenkin näyttämään valoisammalta. Mutta mieluiten olisin ollut ilman noita mustia aikoja. Pelottaavaa kuinka pohjalla sitä kävikin omien ajatustensa kanssa vaikka tukea sainkin. :ashamed:

Anteeksi mustansävyinen vuodatus, mutta noi onkin mun tunteita. Nyt tuolla masussa myllertää ihanuus jota rakastan NIIN paljon. Voin vain kuvitella mikä olo on kun saan hänet syliini Se tunne on varmasti jotain aivan uskomatonta!

Toive81 ja mini 31+5 :heart:

 

toive no en mäkään usko että se tammikuun keskeytys teki musta mitenkään parempaa ihmistä tai vahvempaa... :ashamed: jos sen kokemuksen voisin poistaa muististani niin poistaisin ilomielin. :'( Ja olisin mielelläni ollut kokematta sitä. Mutta minä selvisin siitä, ja vielä täysjärkisenä. Se antaa uskoa siihen että minä ja me pariskuntana selvitään mistä vaan. :heart: Ja kyllä noi tunteet on hyvä purkaa jonnekin... tämä on hyvä paikka siihen.

No mut Nimra.... älähän nyt. jos se tulee sektiolla ja leikkausta aikaistetaan niin mitä se haittaa? pääasiahan on että vauva tulee terveenä ulos. Ja mielummin niin kuin että se repisi sut synnytyksessä kahtia. Ikävä kuulla sedästäsi. :hug:

Rouva PIkkumyy hienoa!! :heart: Kyllä se asukas siellä on ja tällä kertaa loppuun saakka, eikös juu?

EM ja Dodo 13+3 :heart:

 

Niin no, jos mä nyt keskenmenon saisin ni voi olla et aika katkeraksi tulisin. Tai en tiedä. Mun ajatusmaailmani on vaa erittäin positiivinen aina ja vaikeudet kasvattaa mua ja niistä oon onnellinen. Toki sillo ku niit on ollu ni miettiny et miks mulle, miks taas? Enkö oo tarpeeks paskaa niskaani saanu? Mut aika tekee tehtävänsä ainaki mun osalta. Ja mä olen onnellisempi ku koskaan. Mä pääsen jostain syystä hirmu helposti yli menetyksistä ja muista. Toki mitään kunnon menetystä en ole koskaan kokenut. Siis et ois vaavi kuollu suurilla vkoilla tai joku tosi läheine kuollu. Ja keskenmeno on osa mun menneisyyttä. Mitään en vaihtais poiskaan. Tosin sehän tuli jo vkolla 8+5 pois. Mä uskon niin vahvasti myös kohtaloonkin ni sen vuoks ehk mun on helpohko hyväksyä vaikeudetkin =)

vähä myöhemmi pistän masukuvaa vkopoksumisen kunniaks! Koha saan ne koneelle ne kuvat =) Hääkuvatki tuli, pääsee koht postittelee kiitoskortteja :heart:

Huomen ois klo 17-00 töitä. Ihanaa.... :| Ilman taukoja 7 tuntia juosta pää kolmantena jalkana.. on se ihanaa olla tarjoilija

 

Moi,

Joo eihän ne ole koskaan mitään satavarmoja nuo arviot, mutta kuulostaa siis aivan kamalan suurelta |O Eihän sille enempää voi kuitenkaan, jos toinen päättää kasvaa...ja toinen on normaalilla ruoalla niin en voi oikeastaan tehdä mitään, enää enempää, kun teen liikunnan puitteissa sen mitä pystyn...

Ei minua se sektio sinällään ärsytä/pelota, mutta olisin ja haluan edelleen kuitenkin kokea tuon synnytyksen ja harmittaa, jos se jää kokematta...kun on siinä kuitenkin se "tekemisen meininki" ja onhan tuossa kuitenkin isosta operaatiosta kyse... mutta toki parempi, jos on tosiaan niin iso ettei mahdu tulemaan. Äidilläni, kun on kaksi sektiota ja toinen oli siis hätäsektio, kun minä synnyin...ja veli oli taas sit niin "iso" (normikokoinen), mutta ei vaan sit mahtunut tulemaan normaalia reittiä.. :ashamed: että siksi mä tässä mietinkin, että ei varmaan "anna" mun yritellä kovasti normaalisynnytystä, jos näyttää sitlä, että toinen on iso ja suvussa on "ongelmaa" tuon mahtumisen kannalta..

ElinaMaria Kiitos - Tuo sedän juttu on kyllä vienyt niin mehut multa tänä päivänä...kaikki, kun tuppaa laittamaan nuo suvun jutut mulle aina "selvitettäväksi/hoidettavaksi" niin ottaa sekin taas aikaa...ja muu suku on jo aikalailla "kypsä" tästä asiasta, kun ovathan se katselleet sitä jo n 20 v ... (siis silloin, kun joi ennen alkoholitonta aikaa, joka kesti toisen 20 v) Surullinen olen.. ja ehkä vähän vihainenkin.. :ashamed: Mikä siinä viinassa on se "juttu" ?!? :kieh: |O |O Miksi kaiken kauniin pitää hävitä viinan takia ?! Hänelläkin on kolme ihanaa lasta ja heistä kahdella on lapsia..niin suloisia, antaisi heille sitä aikaa eikä viinalle.. :headwall: En tiedä... hankala asia. Teki vaan mieli "purkaa" (taas) omaa oloa :|

Surullinen Nimra + KultaMuru Jättiläinen 35+6

 

No, alkoholisti on alkoholisti. Siinä ei mitään juttua muuta tarvitse olla kuin se sen viinan houkutus. Alkoholisti ei pysty ottamaan edes hörppyä kun sitten alkaa jo ryyppyputki. Ja jos ihminen itse ei ole halukas hoitoon, ei häntä pystytä auttamaan. Halun pitää tulla henkilöltä itseltään. Mun äiti on alkoholisti. "Parantunut" tosin, eli 8 v juomatta jo. Mutta eipä se ihminen siitä kokonaan koskaan parane. Jos maistaa niin yleensä se on menoa sitten. Mä oon niin immuuniks tullu alkoholisteille. En oikein pysty sääliä tuntemaan. Niin kylmältä ku se ehkä vaikuttaakin. Mut äitee osas aika hienosti pilata oman elämänsä sillä, et ei oikeen heru sympatiaa. Kaikki kun on kiinni valinnoista ja omasta itsestä.

Ja jollet Nimra käsitä väärin, niin on tosi surullista, et joudut tuon kokemaan. Ja varsinkin jos sulle ne sysätään aina hoidettaviks. Mut toivotaan, et setäs tajuais mitä se on taas menettämässä ja hankkiutuis hoitoon. Voimia senkin asian kanssa! :hug:

 

SuukkoSuulle Kiitos sinullekin :hug: Joo, alkoholisti on tosiaan alkoholisti... :x Niin se vaan on - Inhoittavaa vain hoitaa monen sadan kilometrin päästä tällaista... :| Kun ei se ole oikein häntäkään kohtaa, vaikka väärin(hän) tekee.., kun juo eikä ymmärrä muuta.. Inhottaa vaan kun tässä on monta muutakin asiaa mietittävänä enkä haluais tosiaan häntäkään menettää Minkäs teet, jos aikuinen ei hallitse elämää eikä muuta halua ? Niin, hankala on auttaa...ja juurikin kuten sanoit niin ymmärtää..ja sääliä, mutta rakas hän on minulle kuitenkin.. Harmittaa sedän puolesta, kun oli tosiaan reilu 20 v juomatta ja sit repee!! |O |O että mä olen "vihainen" :$

Inhoittavaa, että sinullakin on noin läheinen suhde asiaan :hug: Minullahan on tuo entinen avokki jonka lainaa(kin) nyt tosiaan makselen niin alkoholisti.. No, osaa olla juomatta viikon, mutta sitten tulee taas putki...ja sit taas töihin..ja putki ja kierre onkin valmis

Työkamun kanssa olen paljon puhunut, kun hänen entinen vaimonsa, (ainoan) tyttärensä äiti kuoli viinaan :'( Siis nää on näitä... sokeritauti oli hällä niin "nukkui" pois.., kun meni arvot liian alas, että näin. Kovasti on tämä asia siis ollut yleensäkin "lähellä" itseään jo pidempään, siksi ehkä onkin kovaa, kun näkee mitä ihminen itselleen tekee ja mitä hänelle voisi olla ilman tuota Kuningas Alkoholia |O Kiitos kertomuksestasi.

 

Nimra juu kyllä mäkin äitiäni rakastan. Ei vain sääliä enää osaa tuntea. Se kummiski jatku sen noin 6 vuotta vähintään se joka vloppuine juominen ja pelkääminen. Aina vloppusin yöllä sai pelätä, et millon vanhemmat tulee kapakasta kotiin ja millon siis alkaa huutaminen. Eihä se mukava ole 10 vuotiaan semmosta katella. Mutta kaikki onneks vahvistaa =) Enkä mä siitä katkera ole ollenkaan. Oon jo anteeks antanu. Äit ei ite vaan anna itselleen anteeks. Mut semmostahan se elämä joskus on.. Jos siittä ite semmosen tekee

 

Huomenta!
Paljon ootte juttuu väsänneet, kiva lukee.

Tinii Ihanaa kun alkaa pikkuneidin vatsapurut helpottamaan. Kyllä varmasti on katkottaiset unet kaikille rankkoja. Muutenkin vaavin kans joutuu nousee ylös ja usein ja jos tosiaankin on tuollainen vaiva ollut, niin vielä rankempaa. Aika yleistä tuo tosiaankin taitaa olla.
Mutta ihana neiti siel on todellakin ja tosi tarkaavainen ilme naamalla.

Ihana pakkaus todellakin!

Daizz :hug: Harvoin kenellekään toivon et tosi aikaisin sektioitais yms, mutta sulle toivon sitä. Varmasti on parempi ratkaisu sekä sulle et vauvalle. Kyllä toi on kurjaa. Mutta päivä päivältä siis oot sinä siellä h-ketkessä. Montaa viikkoo ei tosiaankaan oo, joten yritä jaksaa. Toivottavasti noi uudet annokset pitää asiat kurissa, ettei uusii kohtauksii vaan tuu. :heart:
SS Onnee myöhästyneistä poksuista!

Muuten hattuu nostan sulle, kun tiedän henk koht et tarjoilijan hommat ovat rankkaa....... Miten paljon vuoroja aioit tehdä? Ota rennosti siel äläkä liikaa juokse.... Hattua sulle nostan tosiaankin!

Rouva Pikkumyy Ihanaa et arvot nousevat siellä!

Tuo on todellakin loistavaa!!!!!!!! Millä mielellä olet siis nyt? Luottavainen, vielä pelokas???
Nimra Mitäs nyt tohon sanois et sua lohduttais? Siis kuten Toive sanoi, niin ne painoarviot voi heittää pahastikin, jopa kilon suuntaan tai toiseen oon kuullut.
Mulla ei oo mitään alatiesynnytystä vastaan. Ottaisin sellaisen ilolla jos on normaali tilanne. Itse en sitä vaan halua, kun tosiaankin neiti oli iso. En halua todellakaan et paikat repee pahemman kerran.... Jos sul on suvussa pienet lantiot ja sulla kans, niin kyl kai sektio on sit paras? Ei sektio tee ketään huonommaksi naisena ja äitinä. Uskon et aikovat katsoa kaikki riskit ja ehdottavat sulle sen helpoimman vaihtoehdon. Arvaan et päässä varmasti pyörii sata asiaa, mutt kyllä se siitä.

Onneksi pienokainen voi hienosti ja liikkuu loistavasti, joten sen kanssa ei siis ole ongelmia.

Toive En usko et parempaa ihmistä todellakaan keskenmenot tekee. Olen aina uskonut et kaikella on tarkoitus. Olen huomannut monesti et yksi asia johtaa sit toiseen ja vuosien päästä tajuaa koko kuvan... MUTTA en vaan pysty näkee mikä tarkoitus tuolla olisi??? Helppo olisi katkeroitua, mutta masuasukki ansaitsee onnellisen mamman, joten en halua olla katkera. Ainut asia jonka olen huomannut on se et pienempiäkin asioita olen alkanut arvostamaan. En tiedä et näkyykö se sit mitenkään konkreettisena käytöksenä se on eri asia. Sit tasapainottavana tekijänä on varmasti se takaraivoon jäänyt "mitäs jos" pelko. Siis kiva on joskus kolmosta ruveta yrittää kun on tosiaankin matto vetäisty alta pariin otteeseen. Eli tuskin kokonaisuudessa tuosta on hyötyä ollut. En minä ainakaan toivo tuota ees pahimmille tyypeille. :x
Alkoholismista Olette keskustelleet. Varmasti kauheaa seurata sivusta kun joku tuhoaa elämäänsä. Mä en ole koskaan joutunut katsomaan läheltä enkä edes sivummasta sitä toimintaa. Mun miehen isä on alkoholisti (vaikka ei itse sitä varmasti myöntäis). Mut niillä on sen miehen toiminta varmasti vaikuttanut menoon. Miehen äiti uhrautuvana tyyppinä on jaksanut sen miehen rinnalla pysyä kaikesta huolimatta. Mun miehellä taas ei ole ollenkaan arvostusta isäänsä kohtaan. Hän sanoo ettei hänen isänsä ole ollut hänen isämallina kun hän kasvoi, joten silleen.......... :x Kurjaa se on et se jättää jälkensä ympärillä oleviin ihmisiin.....
(.) Tästä on nyt lähettävä ensimmäisille tunneille. Nyt siis alkaa opiskelu. Oon jo lueskellut joka ilta kirjoja ja toivottavasti on jotain jääny mieleen........ Hei vaan!!!!!!! :wave:

NullPoints ja Tirri 32+2

 

Suukkis hieno asenne! =) mahtavaa että olette väleissä äitisi kanssa, ilmeisesti ainakin jonkinlaisissa?

Joo, katkeruus ei kyllä auta elämässä mihinkään suuntaan. Täytyy sanoa että kun mä luen viime keväällä kirjottamia tekstejä mun blogista niin kyllä niissä puhuu aika katkeran kuuloinen nainen... :snotty: Onneksi se oli kuitenkin vain väliaikaista. Ja onneksi kesti näin kauan raskautua uudelleen - en olis ollut valmis siihen vielä viime keväänä tai kesänä. vasta syksyllä osasin hellittää ja katsoa kunnolla eteenpäin. Sitten se plussa napsahtikin. :heart: Jos tässäkin raskaudessa joku menee pieleen niin silloin pelkään että tuleeko musta katkera toisten onnea vihaava akka... toivotaan kuitenkin että kaikki menee hyvin.

Tänään lastenvaatekirppikkselle, ystävää tapaamaan ja illalla teatteriin!

EM ja Dodo 13+4 :heart:

 

Hui kun tänne tulee paljon paljon tekstiä joka päivä! Hyvä juttu siis, ei lainkaan huono. Itse käyn lähinnä vaan lueskelemassa ja olen kommentoimatta. Mutta mukana siis ollaan. Nyt piti vaan tulla yksi asia sanomaan; vihdoin ja viimein tunnen vauvan liikkeet! Rakenneultraan astihan pelkäsin kovasti, oliko kaikki hyvin. Ultran jälkeen olo hieman parani, mutta ei täysin. Nyt olen parina päivänä tuntenut ihan selviä moksuja tuonne kohdun seinämiin ja olen ihan satavarma, että vauva siellä poksii mua. Ihanaa! :heart: Nyt uskallan jo uskoa, että joku siellä "masussa" mulla kasvaa mukana. Ihmeellistä, miten tälläinen asia voi muuttaa ihmisen mielenlaadun ihan kokonaan.

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Kaa ja natiainen 21+4 (kai)