*KESÄKUUN KULLANKERÄT* heinäkuussa

on tullut niin paljon tekstiä, että pyydän anteeks, etten kaikille kommentoi =)

Lady Di oot rohkea jo, kun kerrot asiasta meille :hug: Ota yhteyttä johonkin, jos ei mies tai oma perhe voi auttaa ahdistuksessa. Yksin ei kannata jäädä. Jos sulla on jo lääkkeet ahdistuneisuuteen, niin jospa puhuminen sitten ammattiauttajan kanssa auttas :heart: Mut tääl ainakin voit aina purkaa pahaa oloa. Toivottavasti helpottaa :hug:

Kiitos Venla :hug: Kyllä se aina auttaa kun tietää ettei ole yksin näiden asioiden kanssa. Nyt ovat alkaneet ne pahimmat pahoinvointiolot menemään parin päivän aikana ohi, jospa se tästä lähtisi parempaan suuntaan (koputtaa puuta....)

Nyt kuitenki syömään!
Di ja Roosa 1kk 1pv :heart:

 

Huomenta!

Milla Johanna :heart: (joista tää Johanna on siis anopilta "peritty" )

Hyvin meni juhlat. Oli tosi kuuma ja aikuisilla meinas olla tukala olo, päätähti oli täysin rauhallinen koko juhlan ajan ja sen jälkeenkin niin kauan kun talossa oli vieraita... en tiennytkään, että ne osaa tuossa iässä olla jo vieraskoreita Illalla olikin vähän marusempi, mutta ymmärtäähän sen, paljon väkeä ja hälinää koko päivän, niin vaikuttaahan se.

Teille, joilla juhlat on vielä tulossa: Satsatkaa enemmän suolaseen kuin makeaan tarjoilupuoleen. Voileipäkakku oli menestys ja pasteijat teki kauppansa, mutta makeat ei niinkään.

Nyt pyykkivuoren kimppuun. Se vaikuttaa heti, kun jää yks päivä pyykkäämättä. Eli ens kertaan!

Ammu ja Milla 8 viikkoa :heart: (jota edelleen kotona sanotaan Mimuliksi)

 

Ammu samaa mieltä, että suolaset on parempi kun makeat. Oli juhla mikä hyvänsä, niin meillä ainakin suolanen menee paljon paremmin. Onkohan se niin, että kun ihmiset nykyään ostaa jatkuvasti jotakin hyvää ihan arkenakin, niin juhlissa se makea ei ole enää niin in? Joka tapauksessa ONNEA MILLALLE nimestä :heart: Tuli kaunis nimi :flower:

On se jännä miten tän kakkosen kans osaa ottaa paljon rauhallisemmin kun esikon kanssa. Vaikka olis noita rutinapäiviä, niin ei oo pinna kuiteskaan kireellä samalla tavalla kun esikon aikana. En muista yhtään päivää, että olis tullu mieleen itkeä pahaa oloa. Ennemminkin kyynel tulee silmään, kun vihdoin huomaa, että tää elämähän on aivan ihanaa. Se vaan näköjään meikäläiseltä vaatii oikean asennoitumisen. Ei pidä stressata kaikesta, niin kuin yleensä teen, vaan nauttia joka hetkestä, niin hyvistä kun huonoistakin :heart:

Viikon päästä ois sitte ristiäiset ja voi olla, että ihana elämä loppuu tossa loppuviikosta

 

Hilmuska ilmoittautuu joukkoon kirjavaan.

Kuopuksemme Hilmuska syntyi 11.7. viikolla 42+0, kesäkuinen heinäkuun puoleen. Perheeseemme kuuluu lisäksi esikoinen 1,5 vee ja iskä.

Saa nähdä saanko tällä kertaa lähetettyä viestiä, elämä kahden mukulin kanssa on aika haipakkaa vaikka mies onkin vielä isyyslomalla.
Halit ja jaksot esikoisten äideille. Itse kärsin esikonkanssa aikamoiset kasvukivut äidiksi ja vieläkin esikko saa minussa epävarmuuden esille. Vaikka esikko on ns. helppolapsi, silti kaikki tulee aina uutena eteen. Paras kaveri minulle oli esikon aikana kalenteri. Joku viiden lapsen äiti tätä ehdotti ja totta puhui. Nyt kuopuksen kanssa kahdenviikon harjoituksella voisin sanoa, kyllä elämä on ihanaa Mieskin sanoi toisena iltana kotona, että "olisipa esikonkanssakin ollut näin helppoa". Kaikki aikanaan =) Jännityksellä odotan ensiviikkoa kun jään lapsukaisten kanssa kotiin "kolmin" kuinka töötti sitä sitten onkaan.

Vaivaako muilla kuumuus. Meillä molemmat lapset nukkuvat todella huonosti, viimeyönä nousin n. 7 kertaa... Viime kesästä kun ei esikon ajalta muista mitään..

nyt mennään taas..

Hilmuska ja äiree

 

Heippa kaikille pitkästä aikaa! :wave:

Täällä kesä,kodinhoito ja lapset vievät kaiken tämän mamman ajasta ja aika täällä on ollut sitten vähän kortilla. :| En silti ole teitiä unohtanut! Syksyllä kai on taas aikaa hieman enämpi istua tässä, mutta nyt haluaa kaiken mahdollisen ajan nauttia tuosta auringosta. =)

Poju kasvaa nopiaa vauhtia pulauttelusta huolimatta. Tiistaina on 1,5 kk neuvola ja nähdään sitten taas, että miten kovaa vauhtia sitä kasvua oikein tapahtuu. Siellä sitten onkin se lääkärikin samalla, niin pääsen kertomaan, että apteekin maidosta on ollut meille apua, mutta siltikin pojun kakka on vielä aivan tumman vihreää. :/ Ja tuota pulauttelua tosissaan on aika paljon, mutta kaikki silti vakuuttelee mulle, että se ois vielä ihan normaalia... tiedä sitten. Joku sanoi, että pojat pulautteleekin tyttöjä enämpi, mutta empä tiedä. :|

Täällä ollaan nautittu kesästä vähän rannallakin. Vanhin lapsista on ollut uimakoulussa viikon verran joka arkiaamu 10-12... siellä on saanut mukavasti itsekin väriä pintaan, kun ollaan istuttu rannalla sit kahden nuoremman kanssa samaan aikaan. B) Ens viikko vielä olis sitäkin...

Mutta nyt ompi taas mentävä. Koitan paremmalla aikaa tulla lukemaan teitinkin kuulumisia, kun nyt ehdin vain "rääpästä" sieltä täältä...

Rakkis ja poju tänään 6 vk

 

Heipat vaan kaikille :wave:

Ikävä lukea noista teidän synnytysmasennusjutuista. Hyvä, että Lady Di otti asian puheeksi. Rohkaistuu sitten muutkin kirjoittamaan noista äitiyden raskaimmista puolista. Minut ainakin yllätti ihan täysin, että jotkut teistä kokevat noin rankkana vauva-arjen. Tai siis, kun aiemmista teksteistänne olen jotenkin saanut vaan käsityksen, että kaikki on tosi hyvin. Sääli, että neuvolassa ei voi olla oma itsensä kaikkine tunteineen. Ja mua ainakin pisti oikein vihaksi, että siellä tuon imetyksen suhteen noin kovasti "painostetaan". Yritetään kuitenkin muistaa, että ne on vaan yksittäisten ihmisten mielipiteitä (sattuvat vaan työskentelemään neuvolassa). Kaikki kohtaamani 3 neuvolaterkkaa eivät kukaan ole mulle tuohon imetykseen/korvikeasiaan kommentoinut mitään negatiivista. Onneksi.

Itsellä ei mitään masennusoireita ole havaittavissa, vaikka toki joinakin päivinä arki tuntuu tietysti hetkellisesti raskaalta. Mutta sitä ei todellakaan voi verrata noihin teidän "5 min kerrallaan" -tunteisiin. Voin vain kuvitella, miten ahdistavalta tuntuu. Ajatuksissani olette olleet joka päivä :hug: Mies on ylitöissä ensi viikon, joten jännityksellä odotellaan, missä tunnelmissa ollaan viikon kuluttua :/

Joku murehti jossakin vaiheessa, kun vauva ei nuku paljoa. Mua taas on alkanut mietityttämään, että mikä määrä unta on liikaa. Meillä neiti nukkuu yli 12 h yöunet, kahdella tankkauksella. Sen lisäksi nukkuu pitkin päivää 1-2h unia. Valveillaoloaikaa ei kovin montaa tuntia ole.

Ammu: Onnea Millalle nimestä :heart:

Jaksamista kaikille!:hug: Onneksi ilmat sentään suosivat meitä, ettei tarvitse lokakuun pimeässä näitä vauvoja vielä hoidella.

Tiivari ja Tyyppi 5+2

 

Joku sanoi, että pojat pulautteleekin tyttöjä enämpi, mutta empä tiedä. :|

Rakkis ja poju tänään 6 vk

Ei näin ainakaan meillä. Meillä oli päin vastoin.. Joten luulen ihan lapsi kohtainen juttu.

Menhit Luulen että minullakin sais rokotukset olla jos pitäs ajaa 300 km, rokotettavaksi. Kun lähempääkin saa ne kaikista tärkeimmät. Meillä otetaan matkasta nuo kolme nollaa pois, eli matkaa on sen 3 km. Onhan tuokin vähän kauempana, kuin neuvola muutaman korttelin päässä.

Täälläkin nautittu kesästä. Lapsilla ollut tuossa iso uima-allas pihalla kolme päivää. Siinä heitä vahtiessa on sitten tullut itselläkin rauhottua aurinkoon. En tahdo muuten maltaa mennä ihan vain istumaan, kun hommaa on ja on. Täytyy nostaa hattua noille meidän lapsukaisille. Vesi on siis ollut siinä välilläkin altaassa. Hyvin ovat uskoneet, että siihen ei saa mennä edes urkkimaan muuloin kun äidin tai isän ollessa mukana. Mukava huomata että onpas ne tottelevaisia lapsukaisia. Olen minä ennenkin tiennyt, että mulla on ns. helpoimmasta päästä olevia lapsia, mutta en olis uskonut, että pysyvät pois siitä altaalta. Ovat niin vesipetoja.

Nyt pitää mennä viimeisteleen tuon 2 vuotiaan synttäreitä. Kohta tulee vieraita..

Voimia kaikille ja tervetuloa Himmula! :flower: Onnea vauvasta! :flower:
Himmula laita minulle yksityisellä viestillä vauvasta ne tiedot, niin lisään listaan..

Reropera

 

Tiivari mietiskeli mikä määrä unta on liikaa; oon itse joskus miettinyt ihan samaa kun tuntuu, että vauva vaan nukkuu ja syö. No kakkii välillä
Mä sain neuvolasta odotusaikana "meille tulee vauva"-oppaan ja siellä sanotaan vauvan valvovan 6-8 tuntia vrk sitten 3 kuisena. Eli oletettavasti meidän pienet valvoo tässä vaiheessa tuotakin vähemmän.

Nii eli ilmoittautuisin joukkoon kirjavaan! Olen 30-vuotias ja asustelen Helsingissä. Esikoistytär syntyi juhannuksen jälkeen.

Mulle vauva-arki on tullut todellisena yllätyksenä. Kuvittelin oikeastaan kaiken eritavalla
Esim. tuo syöminen; meillä mennään täysimetyksellä ja alku oli todella hankala. Lähinnä meillä ongelmana oli se, etten löytänyt hyvää imetysasentoa ja tuntui ettei minun nisät ja tytön suu sovi yhteen. Jälkeenpäin on sitten ymmärtänyt, että harjoitteluahan se lapsikin tarvitsi. Kukaan ei ole seppä syntyessään! Maitoa kai tulee ihan riittävästi, sillä tyttö kasvaa =)
Ja edelleen siis syöminen on sitä, että aluksi hetki syödään tehokkaasti ja sitten aletaan "pilkkiä" ja syödään tosi hitaasti ja pätkissä. Olen vasta äskettäin ymmärtänyt, että se on samalla sitä läheisyyttä lapselle. Pieni vauva viihtyisi tissillä varmasti vaikka koko päivän. Uskon, että jos pullosta antaisi ruokaa, niin syöminen olisi nopeampaa.
Jos jaksaisi pumpata vähän evästä mukaan niin voisi ehkä uskaltautua kaupoillekin.. Me ollaan tähän asti reissattu vaan autolla ystäville kylään ja muutenkin paikkoihin joissa ei haittaa vaikka vauva roikkuisi tissillä sen 1-1,5 tuntia

Jospa en tämän enempää pohtisi tuota imetystä
Kertokaahan onko teillä samanlaisia tuntemuksia!?

J ja vauva

 

Ja edelleen siis syöminen on sitä, että aluksi hetki syödään tehokkaasti ja sitten aletaan "pilkkiä" ja syödään tosi hitaasti ja pätkissä. Olen vasta äskettäin ymmärtänyt, että se on samalla sitä läheisyyttä lapselle. Pieni vauva viihtyisi tissillä varmasti vaikka koko päivän.

Tervetuloa joukkoon Japoni :wave:

Mulla kun tuota maitoa ei tule riittävästi vauvan tarpeisiin, mutta jo ihan tuon läheisyyden vuoksi olen vauvaa riiputtanut rinnoilla. On se vaan ihana tunne, kun vauva nukahtaa pelkkään äidin tuoksuun (vaikka ei olisi saanut juuri paljoakaan maitoa rinnoista). Ja meillä on tapana, että aamusyötön jälkeen vauva saa jäädä kainaloon. Siinä hän sitten nukkuu tyytyväisenä kasvot rintaa vasten monta tuntia, kunnes herää hymyilemään aurinkoisesti. Päivän paras hetki. :heart:

 

Prinsessamme sai tänään nimekseen Jenna Julia :heart:

Onnea myös muille nimen saaneille

 

Tervehdys kaikille pitkästä aikaa!

En olekaan vielä ehtinyt tänne puolelle kirjoittelemaan, viimeksi sinne "odottajien" puolelle kirjoittelin. Heinäkuun puolelle sitten meni meidän vauvan syntymä, vaikka la oli kesäkuun lopulla. Tyttö syntyi siis 5.7. klo mitoin 4485g ja 54cm. Synnytys meni suhteellisen helposti ja ilman ongelmia. Kotiuduimme jo seuraavana päivänä synnytyksestä. Tämä on siis mulle kolmas lapsi .

Vauvan kanssa on arki lähtenyt sujumaan ihan mukavasti. Alussa vauvan paino ei meinannut lähteä nousemaan ja kävimme tiuhaan punnituksilla neuvolassa. Nyt on onneksi jo kääntynyt reilusti nousuun. Silmätulehduskin vaivasi heti alussa, mutta hoitui sitten tipoilla. Sen isompia vaivoja ei ole ollut.
Mies on ollut kesä- ja isyyslomalla, mikä se on helpottanut kiireistä arkea. Kolmen lapsen kanssa hommaa tuntuu riittävän aamusta iltaan, jatkuvaa pyykinpesua, ruuanlaittoa jne... Vauva on rauhallinen ja nukkuu vielä paljon, heräilee melkeinpä vain syömään. Hieman jaksaa jo hereillä ollessaan seurustella ja hymyjäkin on bongattu jo alle 2 viikon iässä. En meinannut uskoa että voi jo hymyillä, mutta yliaikainen kun oli niin voi tietyt kehitysaskeleet tulla jo aiemmin.
Aamupäivisin ja iltaisin tytöllä tuntuu olevan tiheämmän tankkauksen aika ja hän voi syödä jopa puolen tunnin- tunnin välein. Päivällä sitten nukutaan tukevammat päikkärit. Yöllä tyttö heräilee syömään vaihtelevasti, välillä 1-2h välein, mutta joinain öinä voi nukkua 4-5h putkeen. Siitä riippuu sitten paljon oma jaksaminen, tiheän imetyksen öiden jälkeen väsyttää tietysti mutta kun välillä edes on pitemmän nukkumispätkän yö, niin saa vähän univelkaa tasoitettua. Aamulla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta nukkua kovin pitkään, kun isommille lapsille on noustava laittamaan aamupalaa. Olen huomannut, että kesäaikaan on kuitenkin paljon helpompaa olla pikkuvauvan äiti, kuin syksyllä. Isommat lapseni ovat syntyneet syksyllä, ja silloin olin paljon väsyneempi yövalvomisiin ym. koska ei ollut valoisaa aikaa juuri ollenkaan.

Isosiskoista on paljon apua vauvan hoidossa. He haluavat paljon pitää vauvaa sylissä ja auttaa pienissä jutuissa, kuten pukemisessa. Voin hyvin jättää vauvan jommankumman syliin ja pääsen itse vaikka ihan yksin vessaan. Ihan erilainen tilanne vauvan kanssa siis nyt, kuin silloin kun keskimmäinen lapsi syntyi: silloin oli toinen pieni vaippaikäinen vaatimassa huomiota ja hoitoa. Nyt pystyn rauhassa keskittymään vauvaan, koska isommat eivät ole mustasukkaisia kun ikäeroa vauvaan on jo kohta 6 ja 8 vuotta. Toki mullakin on jatkuvasti riittämätön olo, kun en isompien kanssa oikein mitään ehdi tehdä. Kesäloma on mennyt kotinurkissa, missään ei ole tullut lasten kanssa käytyä. Huono omatunto on vähän siitä. Pitäis koittaa nyt edes johonkin Puuhamaahan tms päästä käymään. Onneksi tytöt touhuaa keskenään kaikenlaista ja ulkoilevat myös kaksin. Ei tarvi enää äidin olla mukana joka paikassa.

Ristiäiset meilläkin on tulossa elokuun alkupuolella. Nimestä ei ole varmuutta, paljon hyviä olisi mutta miehen kanssa on melko eriävät näkemykset asiasta. Eiköhän se yhteisymmäryskin sitten aikanaan löydy nimiasiassa.

Täällä netissä ei ole tosiaan ollut aikaa liiemmin istua, mutta aina silloin tällöin on mukavaa käydä lueskelemassa juttujanne. Monenlaisia elämäntilanteita äideillä on, riippuen monesko lapsi on kyseessä jne. Ymmärrän myös ne väsymyksen ja ahdistuksen tunteet, joita etenkin esikoisten äideillä voi olla kun kaikki on aivan uutta, ja itse on epävarma ja vasta "opettelee" äidiksi. Itselläni on ainakin käynyt äitinä oleminen jollain lailla helpommaksi seuraavien lasten kanssa, henkisesti ainakin. Turha stressaaminen ja epävarmuus on vähentynyt kun on tullut enemmän kokemusta. Vaikka konkreettinen työ tietysti lisääntyy aina, niin jotenkin rennommin osaa ottaa vauvan hoidon nyt. Masennusoireet ovat silti minullekin tuttuja keskimmäisen lapsen syntymän jälkeisiltä ajoilta.

Oikein hyvää kesänjatkoa kaikille ja jaksamista vauvojen kanssa!

Suvihelmi ja "Martta" 3 vkoa

 

Iltaa kaikille!
Kamalasti olette kerinneet täällä näppäilemään, lukemassa olen poikennut aina kun olen saanut koneen auki...
Meillä loppuu imetys, ei nää lätkät tuottaneet tarpeeksi :ashamed:
Muutaman imun sain likalle ja sitten se oli jo tyhjä :|
No esikoinen on korvikelapsi ja terve niin nou hätä =)
Päivällä ollaan hereillä ja yöllä nukutaan, kerran syötän yössä.
Illalla ennen 22 tankataan ja seuraavan kerran 02-04 väliin lisää mölöö ja aamulla 07-09 ylös esikoisen mukana
ah, ja nyt tarvii taas mennä, koiralle huomiota myös :heart:

Palaan kun kerkiän jälleen :wave:

Nimen tulen kertomaan viikon päästä

 

Huomenta kaikille!

Onpas tänne ilmestynyt taas tekstiä,kun pariin päivään en ole käynyt lukemassa. Ensiksi voimia masennuksen kanssa painiville :hug: !

Meidän pikku-ukko sai eilen nimekseen Joni Markus Mikael. Päivänsankari otti unikeonpäivän kirjaimellisesti,sillä nukkui koko toimituksen ajan ja heräsi vasta kun viimeiset vieraat teki lähtöä .

Herra on alkanut nukkumaan vielä paremmin kuin ennen. Viime viikon aikana herra on nukkunut 4-6h putkeen ja syönyt enää kerran yössä. Yleensä vasta aamuyöllä. Tämä herra on myös veljensä tapaan säästänyt äitiä yövalvomisilta, ainakin tähän asti. Muutenkin on selkeesti tullut herran elämän jo vähän rytmiä ja hereillä oloaikaa vähän enemmän.

Imetyksen olen myös lopettanut, koska ei tää meijeri pysty tuottamaan niin paljon kuin herra tarvitsis. Jonkun aikaa olen antanut aamuisin ja iltaisin rintaa, mutta nyt olen senkin lopettanut, koska jotenkin se vaan tuntuu "turhalta" ku joutuu kuitenkin antamaan korviketta. No, eipä mun äitiys ole imetyksestä kiinni ja saahan tuo lapsi läheisyyttä muutenkin - ja pystyypä isäkin osallistumaan enemmän hoitoon.

Huomenna ajattelin lähtee puuhamaahan esikoisen kanssa, jos siellä olis jonot vähän hellittäneet viime viikosta. Viime viikolla oli ollu ku helteet alkoi yli 3km:n autojono Tervakoskella Puuhamaahan. Toivottavasti päästäis ilman jonotuksia, sinne pääsyä on esikko odottanut vaikka kuinka kauan.

Ai niin, 1kk neuvola: paino 4860g ja pituus 55,5cm. Hyvin kasvanut ja kasvukäyrä menee +1.
Minä en tosin noista kasvukäyristä hirveesti perusta,kunhan omalla käyrällään kasvaa koko ajan niin se on pääasia.

Täytyy mennä, kun herra kutsuu!

Maamuska

 

Onnea Jonille ja Jennalle nimistä :heart:

 

Huomenta!

Kylläpä oli takkuinen päivä eilen. Yksiäkään 15 min pitempiä unia ei nukuttu. Yö meni onneksi hienosti, eli taas jaksaa.... Toivottavasti tänään kunnon päikkäritkin =)

Onnittelut nimen saaneille täältäkin :flower:

Ammu ja Mimu =)

 

Sellasta piti vielä kysymäni, että haluaisitteko vauvojen nimet näkyville siihen listaan,mis on syntymäpäivät ja mitat? Voisin ottaa vastuulleni sen listan päivittämisen elokuun alusta (reropera :attn: ). Kuun alusta siks, kun sen saa sit kätevästi uuden pinon etusivulle... Mitäs sanotte?

Nyt kakkapyllyn pesuun...

 

Ammu olishan sellain lista kiva :heart:

 

Miten kauan vauva voi olla kakkaamatta että se on normaalia? Viimeks on kakannu meijän neiti viime keskiviikkona. Ku jostain luin että sekin olis normaalia että viikon voi olla kakkaamatta, mutta mites teillä kokemus??

 

Moi mammat!
Meilläkin oli viikonloppuna ristiäiset ja neiti sai nimen Leona Anna Alice :heart:
Toiset nimet on molempien isoisoäitien mukaan.
Ristiäiset meni tosi hyvin,neiti itki ainoastaan sillon kun pappi kasteli pään

Ammu se lista olis kiva.

Lady Di:Jos vauva voi hyvin,niin ei tarvii olla huolissaan.Meidän neiti on pitänyt välillä yhtä pitkiä panttauksia,mut sit täyttyykin vaippa kerralla :x

Jos tästä meniskin vaikka syömään kun molemmat lapsukaiset on unilla

Bamse ja tyttö huomenna 7vko

 

Pikaseen taas...
Onnea kaikille nimen saaneille :flower: kauniita nimiä =)

ammu se lista olis mukava :heart:

Nyt kauppaan :wave:

 

Sen listan pito ei varmaan tästä eteenpäin ole niin kova homma, kun suurin osa on jo ilmoittautunut.. Mutta mielelläni annan homman sinulle. Meillä ainakin on vauvan nimi sen verran harvinainen että ei taida toista tästä maasta löytyä, niin ajattelin vauvan henkilöllisyyden paljastamisen kannalta, jos julkaistaan vain eka nimi. Tai saahan sen toisen kukin laittaa jos haluaa..

Olen todella kiitollinen sinulle Ammu.
Kun kohta alkaa eskarikin ja sinne kuljettaminen vie minulta tosi paljon aikaa. Kun mieheni työ on sellainen, ettei voi yksin kertaisesti osallistua siihen. Joka päivä pitää 2 kertaa lähtä tän sakin kans... Hirvittää jo etukäteen. Ollaan kyllä suunniteltu, että saa opetella itse kulkemaan, mutta neuvolassakin oli sitä mieltä ettei missään nimessä saa kulkea yksin. Vaikka ei ole pitkä matka, 300-400 metriä.. Te joilla on isompia, onko teidän eskarilainen kulkenut yksin?

Arvatkaa tympäskö.. Kävin ostaan mansikoita, 20 kg. Ja alimmasta laatikosta petti ripa, yhteensä yks laatikollinen laves ympäri toria.. Suurimman osan keräsin ja pesin täällä kotona. No, nyt on jo puolet syöty, siis levenneistä.. Mutta suuri työmaa siis odottaa keittiössä, pitäs pakastaa loput mansikat.

Ostimpa tässä aamulla myös sohvakaluston. Arvatkaa odotanko jo olohuoneen ja ruokailuhuoneen valmistumista.

Tervetuloa mukaan uudet ja onnittelut nimen saaneille!

Reropera

 

Mä luulen kans että pelkkä etunimi siihen listaan riittää...

 

Onko täällä ketään joka pumppaa tai tietää siitä hommasta jotain?

Mua kiinnostaisi lähinnä se käytännön puoli. Kun steriloitte (keittämällä) pumpun, missä sen uskaltaa kuivattaa ettei tuu heti pasilliskoja? Kauanko pysyy sterilisoituna vai pitääkö keittää aina juuri ennen kuin alkaa pumpata? Ja siis keitetäänkö se pumppu joka kerta kun pumppaa? Kertokaa käytännöistänne arjessa, pliis.

Mulla on pumppu kaapissa, kerran oon kokeillu mut silloin en ees saanu maitoo tulee..
Tuntuu vaan ajatuksena niin hankalalta se käyttö. Mut haluisin kyllä sitä käyttää esim. siksi, että ukko pääsis kanssa syöttämään vauvaa ja että ois mahdollisuus päästä itse pidemmäksi aikaa pois vauvan luota jos tulee tarvetta.

Sitten vielä sellainen kyssäri, että mistä tuo lista löytyy? Oon ihan keltanokka tässä hommassa :ashamed:

 

Rintapumpusta..

Minä kuivaan sen talouspaperin päällä. Ja synnärillä neuvottiin, että vuorokauden saa käyttää keitettyä pumppua, sitten taas uusi keittäminen. Viruttaa vain välissä kuumalla vedellä.

Älä paina pumppua rintaa vasten, vaan rinta ihan rentona, kuin vauva olis rinnalla, ei hänkään rintaa paina. Ja itsekin mahdollisimman rentona. Vauva lähellä, jotta sinä voit ajatella ja katsella vauvaa, se lisää herumista.

Lista löytyy 1 sivulta, kielletyn juttujen jälkeen.

Reropera

 

Piiitkästä aikaa! Lukemaan oon kerenny, mut en oo millään saanu aikaseks vielä kirjottaa mitään. Heti sairaalasta kotiutumispäivän jälkeisestä päivästä asti ollaan joka päivä oltu jossain; kyläilemässä, "lenkillä", jokirannassa kahvilla jne, ni on koneella oleilu jääny aika vähään. Hyvä vaan, rupesin olee jo niin kyrsiintyny siinä viimesillä viikoilla.

Eli, meille synty puolentoista vuorokauden valvomisen ja kitumisen jälkeen, sydänäänten ja happiarvojen laskun takia kiireellisellä sektiolla komea 3910 g ja 52 cm poika, maanantaina 30.6. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja sairaalastaki päästiin jo synytystä seuraavana keskiviikkona. Pojan paino pääs alussa laskemaan, mut jo painokontrollissa 4pv synnytyksestä oli melkein lähtöpainossa. Mulla toipuminen tökki aika lailla, ku sekstiohaava tulehtu eikä kukaan ottanu mua tosissaan, ku vaadin antibiootteja. "Suihkuttele sitä, sillä se lähtee" - joo-o, varsinki ku täällä Porvoossa silloin oli se "vesikriisi". :headwall: No, loppujen lopuks polilla jouduttiin avaamaan haavaa pätkän verran ja tursuttamaan siitä 3 ruokalusikallista mätää! :x Sainpahan ainaki ne antibiootit!

Alusta alkaen ollaan tosiaan oltu liikenteessä, ekana kotipäivänä vaan autolla ja sen jälkeen pitkälti kävellen. Mies oli siis ensin kesälomalla ja nyt isyysvapaalla, menee töihin vasta 1. syyskuuta. (Kiitos Nesteoilin vuorojärjestelmän.) Painoaki on lähteny ihan kivasti, vaikei sektion jälkeen mitään oikeen oo saanu tehäkään; ekasta neuvolakerrasta laskien (jolloin oli kyllä siis jo enemmän painoa ku normaalisti) tuli raskauden aikana vajaa 15 kg ja jälellä on 1,5. Pudotettavaa olis kuitenki sellanen 10kg vielä, et turha vielä juhlia. Kovasti oon vaunulenkkeilly, mut luulen, ettei hirveesti auta, ku mun lenkkien päämäärä on aina eräs jäätelökioski, josta saa varmaan maailmankaikkeuden isoimmat tötteröt- Sairaalassa kiellettiin kaikki paitsi kävely 4kk ajaks, joka mun mielestä kuulostaa aika kohtuuttomalta (nimim. se, joka vikoilla viikoilla kyseli jos saa uida tai hölkätä ), ni kysyisinki teiltä kanssamammat, eiks edes crosstrainerilla sais tehä? Sehän on kuitenki niin sulavaa ja tärähtämätöntä liikettä...?

Meijän vauvaa ei ristitä, mut nimijäiset pidetään 30.8. Nimi on jo kaikkien tiedossa, mut kyllä poika silti oman juhlansa ansaitsee. Nii, ja nimi on siis Toivo Aukusti. (Perintönimiä molemmat.)

Yöt meillä menee vaihtelevasti, nyt jo vähän paremmin. Toivolla meinas olla mahavaivoja, jotka kokoajan vaan paheni. Viime torstaina sitte katkes kamelinselkä ku poika huus ittensä violetiks eikä hengittäny. Lääkäriin en tässä perhanan arvauspalvelujen luvatussa kaupungissa edes viitsiny lähteä (esim. mun veljen 45 asteen vinkkeliin murtunu selkäranka diagnosoitiin virtatientulehdukdeks!). Oma diagnoosi oli tuntien googlettamisen jälkeen mahdollinen refluxia. Päätin sitte omin nokkineni antaa pojalle gavisconia (joo, tiedän et aina pitäis kysyä lääkäriltä lupa), sitä ku meillä oli, alkuun ihan hevoskuurilla ja nyt vähemmän, ja pojan vaivat on hävinny ku tuhka tuuleen! Cuplatonia on menny lähes alusta, mut eihä se siihen auta, ku poika ihan selvästi ei puklannu edes enään vaan OKSENS. :x Onks kellään muulla ollu tätä kyseistä vaivaa?

Muuten kaveri on vallan jäntevä, alusta alkaen on pää pystyssä makoillu mahallaan lattialla maailmaa kattelemassa ja käänty selälleen omin voimin jo viikon iässä. Kohta se varmaan jo kävelee!

Loppuun vielä kuva mamman kullasta :heart: Haukotteleva Toivo 2vk:




Rypäle ja Toivo 4vk