Phoolan harmaana
Isomummini taas kertoi seuraavan tarinan.
Hänen isoisänsä oli tehnyt seinäkellon joka muutaman vuoden käymisen jälkeen oli lopettanut käymisen. Mutta koska kellolla oli tunnearvoa, sen annettiin olla seinällä vaikka ei käynytkään. Kun sitten kello oli ollut pysähtyneenä monta vuotta (eikä useista yrityksistä huolimatta sitä saatu käyntiin) syntyi perheeseen pahnanpohjimmainen, perheen ensimmäinen poika. Kello oli yhtäkkiä lähtenyt käyntiin, ihan samoihin aikoihin kun poika oli syntynyt. Kello oli tietenkin siirretty oikeaan aikaan ja kovasti asiaa oli ihmetelty.
Kello kävi 15 vuotta normaalisti ilman ongelmia. Pojan ollessa 15v hän hukkui kauniina kesäpäivänä jokeen ollessaan kavereittensa kanssa uimassa. Ja kello oli pysähtynyt juuri samoihin aikoihin, eikä sitä enää koskaan saatu käymään! Eli kello kävi vain sen ajan kun poika eli!
Hänen isoisänsä oli tehnyt seinäkellon joka muutaman vuoden käymisen jälkeen oli lopettanut käymisen. Mutta koska kellolla oli tunnearvoa, sen annettiin olla seinällä vaikka ei käynytkään. Kun sitten kello oli ollut pysähtyneenä monta vuotta (eikä useista yrityksistä huolimatta sitä saatu käyntiin) syntyi perheeseen pahnanpohjimmainen, perheen ensimmäinen poika. Kello oli yhtäkkiä lähtenyt käyntiin, ihan samoihin aikoihin kun poika oli syntynyt. Kello oli tietenkin siirretty oikeaan aikaan ja kovasti asiaa oli ihmetelty.
Kello kävi 15 vuotta normaalisti ilman ongelmia. Pojan ollessa 15v hän hukkui kauniina kesäpäivänä jokeen ollessaan kavereittensa kanssa uimassa. Ja kello oli pysähtynyt juuri samoihin aikoihin, eikä sitä enää koskaan saatu käymään! Eli kello kävi vain sen ajan kun poika eli!