Kertokaas taas yliluonnollisia kokemuksia!

  • Viestiketjun aloittaja sirtuuna
  • Ensimmäinen viesti
minski74
Ennen äidin väkivaltaista kuolemaa, minulla oli tunne, kun ohitin eteisen ikkunan, että joku seisoo ja tuijottaa minua kauempana metsikön laidalla, jokin uhkaava hahmo.. :x
 
Noin 5v sitten olin työharjoittelussa ala-asteella koululaisten iltapäiväkerhossa. Koulu oli vanha, iso kivitalo.

Yksi aurinkoinen kevätiltapäivä kahden harjoittelukaverini kanssa istuttiin koulun pihalla penkillä kaikessa rauhassa, katsellen lasten touhuja pihalla. Juteltiin siinä, kunnes nähtiin että kellarikerrokseen tyttöjen vessaan menevä ovi kävi, ja ovella hulmahti vaaleat pitkät hiukset omaava lapsi. Hahmo siis avasi oven sisältä ja palasi heti takaisin. Joku meistä kolmesta sanoi ääneen että "mitäs se Tiina siellä?". Huomasimme välittömästi että kerhon ainoa pitkähiuksinen, ja ainoa tyttö ylipäätään, oli toisella puolen pihaa leikkimässä. :eek:

Kyllä me ei tuon tapahtuman jälkeen uskallettu mennä ollenkaan sinne kellariin. Sai jäädä valot palamaan vessaan yöksi, hyvä että uskallettiin avata ovi painaaksemme lukituksen pohjaan!
 
Mun äidillä ollut aivoverenvuoto aikoinaan, ollut kotona eteisessä peilin edessä lähdössä sairaalaan, niin peiliin oli ilmestynyt äitini äiti, joka oli jo kuollut, ja sanonut äidilleni, että: Din tid har kommint ennu (??? oliko edes oikein kirjoitettu??) eli aikasi ei ole vielä tullut.

Lisään vielä että äiti on myös käynyt selvännäkijällä ennen aivoverenvuotoa ja äidille oli ennustettu vakavaa sairautta hänen sekä yhden lapsista kohdalla. Molemmat meni oikein, mutsilla siis se aivoverenvuoto ja mä meinasin kuolla lapsena Idiopaattiseen Trombosythopheniaan.

Ja lisään vielä sellaisen jutun että äitini isä kuoli hoitovirheen seurauksena -01, joka oli äidille kova paikka. Aikaa kului ja pappaa ei oltu haudattu. Pappa oli ihanan lämminsydämminen ihminen. Kiltti ja ihana. Yksi yö pappa tuli mun uneen aivan päinvastaisena, teki kiusaa ja oli inhottava.
Soitin seuraavana aamuna äidille ja kerroin unesta. Tultiin siihen tulokseen, että pappa kävi ilmoittamassa mulle, että äiti ei kykene asioita hoitamaan.

Ihan tässä itku tulee, kun on niin ikävä pappaa.

 
DragonLady
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.12.2005 klo 22:48 Pia81 kirjoitti:
onko kellekkään tullu sellasta et ihan kun olis eläny joskus sen hetken?tai siis sellanen tyhmä et aivan kuin olis niinku ollu siinä hetkessä aikasemmin ja kaikki mitää tekee tuntuu et tekee uudestaa..no en tiiä tajusko tosta selityksestä mitään mut kuitenkin itellä ollu tommosia tyhmiä hetkiä joskus..
Itse asiassa aika monesti tulee se tunne. Oikein hyvin hoksas mitä tarkotit :)
 
joku vuosi sitten olin kesämökillä. Vanhempani menivät naapuriin kylään. Mökki on meren rannassa. Makasin sisällä sohvalla ja kattelin telkkaria. Varhot oli vedetty kiinni ettei häikäise. Kuulin kun laiturille astuttiin. Raotin verhoa ja kurkkasin, ei ketään. Kuulin ehkä harhoja, ajattelin. Kohta kuului kun astuttiin terassille. Kurkkasin taas, ei mitään. Seuraavaksi odotin että ulko-ovi aukeaa ja vanhempani tulevat. Mutta ovi ei auennut. Ainoastaan ulko-ovelta kävi askeleet läpi mökin kohti olohuonetta missä olin. Lattia narisi koko ajan enemmän ja lähempänä ja minä pelkäsin. Sitten kun askeleet savutti telkkarin, se sammui. Aivan itsestään. Seuraavaksi verhot kiskaistiin ylös. Luulin kuolevani tai edes sekoavani. Siinä vaiheessa askeleet lähtivät takaisin kohti ulko-ovea, terassin kautta laiturille.

Makasin jähmettyneenä ja lähes hengittämättä niin kauan kunnes vanhempani tulivat takaisin. Kerroin heille, mutta se oli kuulemma vain mielikuvitusta. Niin, voi olla, enpä tiedä. Mutta hereillä olin ja näin tapahtui. Oliko sitten kummitus vai mikä.. ken tietää.

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.12.2005 klo 00:09 nessu kirjoitti:
... hahaa...

olin ennen pojan syntymää yötöissä ja tulin tossa viiden aikoina aamulla töistä, asutaan syrjäkylällä, just oli katuvalot syttyneet uudelleen ja (anteeks asuttiin sillon tossa parin kilsan päässä vanhassa talossa) en tiiä miks pelkäsin kuollakseni kävellä pimeän pihan läpi autolta kotiovelle n.20m.. oli noin -20c pakkasta ja pimeintä aikaa talvesta.. jäin kuunteleen kuitenkin monesti oven rakoon sitä ihanaa hiljaisuutta ja kirkasta tähtitaivasta!
sitten yhtäkkiä kuulin aivan selviä askelia narisevalla lumella, äkkiä ovi auki ja oven raosta kurkkimaan.. ei ketään näy mistään.. taas ne askeleet kuulu ja ihan likeltä...ei mitään.. aina vain ne askeleet kuulu kuin olisivat tulleet lähemmäksi ja sitten taas seisahtuivat.. pelkäsin aivan hitosti.. vasta pari kk sitten joku hullu lähti mua seuraan kaupungista 30km melkein kotia asti... taas kuulu askelia....
huhuilin varovasti että "kuka siellä"? ei mitään meni vähän aikaa ja taas ja sitten kuin olisi hinkattu johonkin... ajattelin että kuuluu autiotalosta toiselta puolen tietä, et siellä on varkaita,oli niitäkin liikuskellut... ei vastausta! huusin jo aika kovaakin! ei mitään askeleet vain kiihtyi... lämäsin oven tiukasti kiinni ja menin herättään miestäni ja paniikissa sille sopersin et siel on ulkona joku tirkistelijä.. ensin tirkisteltiin ikkunoista joka puolelle.. näky hyvin ku oli kuutamo.. ei mitään.. mies piti hulluna kunnes meni ite ulos kuunteleen.. rupes huutaan että kuka p%¤#&"% sielä on soitetaan poliisit! ei mitään askeleet vain kuului ja hinkkausta! ukko kävi käveleen tiellä halko kädes ja mulla kännykkä hätänumero valmiina... tuli ukko takaste nauraen ja virnistäen..

ne on ne naapurin lehmät avonavetas!!! :LOL: :LOL: :LOL:

en oo ikänä pelänny niin kauhiasti! B)

Minä täällä kynsiä pureskellen, niskavillat pystys luen juttuja... :LOL: :LOL:
 
Terhicat
Eräs ystäväni käy usein ennustajalla. Eräänä kertana hänelle oli ennustettu että eräs hänen ystävä on raskaana ja saa poikavauvan. Samana päivänä kun hän oli käynyt sillä ennustajalla, niin minulla oli ultra missä sain tietää odottavani poikaa. ;)
 
Hitsit mulla tuli mieleen yks juttu mitä en oo muistanu aikoihin. Tapahtui hurjassa nuoruudessani nääs. Asuin kaksiossa ja makkarin ovi johti pikkuiseen eteiseen, missä vaatetanko loi ovensuuhun USEIN ihmishahmoisen varjon. Pysyttelin yleensä visusti peiton alla sen jälkeen, varsinkin kun eräänä iltana vieressäni nukkuva kissa nousi ylös ja sähisi ja murisi eteiselle.
Samassa paikassa keittokomerossa putoili astiat ja meni tuusan nuuskaksi. Hyppäsin sängystä ja juoksin keittiöön, ku luulin jotta kissat riekkui (olivat pentuja silloin), ei mitään ja kissat katteli mua sängystä unisina et mitäs nyt.
Samasta asunnosta näin unta ennenku muutin sinne. Oli seinällä kiintee peili vanhoilla kehyksillä, ihan hieno. Mutta välillä siihen peiliosaan tuli sellainen pyörre, joka veti sisäänsä ja mä aina kerkesin siinä unessa näkeen vilauksen siitä "käänteismaailmasta". Sama huusholli eri kalustus ja kun minun äiti tuli siinä unessa huoneeseen niin se aina sylkäs mut ulos.
Se uni oli niin kumma että yritin löytää selitystä unikirjasta siihen , mutta en löytäny. Tietäiskö joku mitä nuo peilijutut meinaa?
Onneksi en noita asioita pahemmin vatvonu asuessani siinä luukus... hrrr!
 
ei jaksa kirjautua
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.12.2005 klo 22:48 Pia81 kirjoitti:
onko kellekkään tullu sellasta et ihan kun olis eläny joskus sen hetken?tai siis sellanen tyhmä et aivan kuin olis niinku ollu siinä hetkessä aikasemmin ja kaikki mitää tekee tuntuu et tekee uudestaa..no en tiiä tajusko tosta selityksestä mitään mut kuitenkin itellä ollu tommosia tyhmiä hetkiä joskus..
de ja vu, ystävä de ja vu. :saint:
 
Mulle on sattunut paljonkin juttuja. viimesin oli tossa viikko sitten, kun näin unta että mummoni kuolee, mutta tiesin, että se ei ole mummoni. soitin siskolle ja yhdessä vielä mietittiin, että kuka nyt kuolee, kun koskaan se ei ole se, kenet unessa näen. kolme päivää myöhemmin siskoni sai keskenmenon, ja kun hän soitti, hän sanoi heti, että "tätä se sun unesi oli" ja itsekin tiesin , että sitä se oli.


Isä oli kesällä käymässä Helsingissä vanhassa lapsuuskodissaan. pääsi käymään sisällä asti, kun asukkaat olivat kiinnostuneita kuulemaan talon historiaa. Asukkaat sitten kertoivat, että edellinen asukas oli puhunut, että yläkerran huoneessa kummittelee. Isäni Äiti kuoli siihen huoneeseen, sähköiskusta. Että mummoni se siellä sitten varmaan haamuilee.
Isä oli nähnyt äitinsä kuoleman unessa vuorokautta ennen (isä oli silloin 16v)

Minä olen unessa nähnyt poikani isän kuoleman ja mieheni kummisedän kuoleman.Ja hirveesti kaikkea muuta. :eek:
 
Hui mitä juttuja.
Itselläni on nuoresta lähtien aina välillä( n:3 kertaa vuodessa) tullut uni jossa...
... Kävelen kerrostalon pihalla ja yhtäkkiä olen metsässä. Juoksen karkuun jotakin (vieläkään en tiedä mitä)Ja tipahdan suureen kaivoon. Tipun ja tipun ja tipun välillä näkee satumaisia tähtiä ja muuta loistetta. Ja sitä kestää kauan. Mutta loppua ei ole vieläkään ole näkynyt. Herään vaan kauheeseen huutoon ja olen hiestä märkänä. Mieskin jo ruvennut hermostuu. Mutta tapahtuu aina samoihin aikoihin. Alku keväällä, juhannuksen aikoihin ja syksyllä. Ja silloin pyrin välttämään metsiä ja kaivoja. :\|
 
Phoolan harmaana
Mulle on käynyt niin, että mä olin (vuosien varrella) usein nähnyt unta eräästä talosta jo vuosia. Unissa ei koskaan tapahtunut mitään erikoista, mutta muistan talon ja talon pihapiirin kaikki pienet yksityiskohdat. Kun sitten tutustuin nykyiseen mieheeni ja mentiin ensimmäistä kertaa Kalajoelle miehen sukulaisia moikkaamaan, niin näin vähän matkan päässä miehen sukuliatsen kodista juuri tämän saman talon! !:eek: Kaikki oli samalla tavalla kuin unessa, samanlainen pihakeinu, kukkaistutukset, lydyt terassilla jne. En ollut ikinä ennen käynyt Kalajoella, enkä tuntenut sieltä ketään. Ja talon näkemisen jälkeen uni ei ole enää toistunut. Arvatkaa häiritseekö?!
 

Yhteistyössä