Kertokaas nyt tyhmälle, että mikä on hyvä syy pettämiselle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tytsi-89
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Status
Viestiketju on suljettu.
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Mun mielestä myöskään petetyn ei tarvitse ymmärtää pettäjää tai antaa anteeksi, koska mitään oikeutusta pettämiselle ei todellakaan ole. Kun pettää, tekee väärin ja rehti ihminen osaa nähdä tehneensä virheen ja ottaa opikseen.

Oletko siis sitä mieltä, ettei väärin tehneelle tarvitse antaa toista mahdollisuutta? Usein anteeksiantaminen on jopa tärkeämpää sille loukatulle osapuolelle, kuin loukkaajalle, siis henkisesti. Anteeksi antaminen voi olla sitä paitsi helpompi osa, kuin unohtaminen. Se tosin on jo toinen asia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Siis ei elämän kevät! Mä taidan kohta lopettaa vastailun näihin kommentteihinne, kun vastaanotto on tällainen, ei yhtään vähemmän hyökkäävästi voisi vastata? Suurimman osan ajasta olemme puhuneet täysin eri asiasta, ainakin osittain.

Mä puhuin alunperin siitä, että en pettäisi koskaan kumppania, jota rakastan, jos syynä olisi joku hetken himo, että haluaisin vähän käydä vieraissa tms. En edes ajatellut mitään väkivaltajuttuja jne. Mun mielestä ihminen on heikko, jos rakastaa puolisoaan ja heillä asiat hyvin, mutta pettää puolisoaan vain, koska hakee jotain jännitystä/vaihtelua avioelämään. Ja sanon myös heikoksi ihmistä, joka "ajautuu pettämään", eli ei haluaisi tehdä sitä, mutta ei ole itsehillintää jättää tekemättä.

Yhtälailla te luulette tietävänne mun elämästä niin paljon, että voitte sanoa, mitä mä tulen/en tule tekemään elämässäni...kuka sen voisi tietää paremmin kuin minä itse? Sanon tämän vielä kerran, että jos olen aikuisena vielä näillä ajatuksilla ja tunteilla täytetty, en KOSKAAN petä miestäni..eri juttu, jos päässä kilahtaa tai koko persoonallisuus muuttuu tmv. :D Etteköhän ota mut nyt vähän liian vakavasti, asioiden pitäisi riidellä eikä ihmisten...

no mä vielä kerran yritän :saint:

ymmärrän, että sinun oletuksesi perustuu siihen, että sinulla tulee olemaan täydellinen suhde täydellisen miehen kanssa. ihastutte, rakastutte, menette naimisiin, saatte ihania lapsia ja elätte elämänne onnellisina loppuun asti. monet meistä aikuisista ovat kuitenkin huomanneet, että samankaltaisista suunnitelmista huolimatta elämä ei ole mennytkään noin, silmämme ovat niin sanotusti avautuneet ja olemme joutuneet kokemaan asioita, joita emme alunperin uskoneet tapahtuvan. haluamme siis vain sinun ymmärtävän, ettei elämä aina mene suunnitelmien mukaan. ei muuta. :)

 
Useampi vuosi ilman kunnon läheisyyttä.

Vastasimpa nyt kuitenkin vaikka tytsi taisikin tämän ketjun aloittaa vain siksi että pääsee kaikille kehumaan omalla `korkealla moraalillaan`
Elämä opettaa ja voi antaa aika karvaita opetuksia välillä ja joskus voi joutua nielemään ne sanansa "MINÄ en ainakaan koskaan!"
:hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sarmiina:
Alkuperäinen kirjoittaja Sabira:
Alkuperäinen kirjoittaja Sarmiina:
Alkuperäinen kirjoittaja Sabira:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja Sarmiina:
Mä petin aikanaan mun kihlattua, joka hakkas mua. Kuten monet väkivaltaisessa suhteessa olevat naiset, en kyennyt lähtemään suhteesta. Sit tapasin lasteni isän, jonka kanssa aloitin suhteen ollessani vielä yhdessä tän edellisen kanssa. En nyt tiedä onko toi hyvä syy, mut se pelasti mut monelta pahalta..Ja sen ansiosta mulla on mun ihanat lapset :heart:

No sua mä kyllä ymmärrän jotenkin :hug: parempi kuitenkin olis ollu vaan lopettaa suhde, mutta en viitsi enempää neuvoa, kun en tiedä kokonaistilannetta.


Siis ei h.... :headwall: Eli jos tietäisit kokonaistilanteen niin sulta tosiaan löytyis neuvot tähänkin??!! Sä oot suurin piirtein viime vuonna oppinu kuivaks ja sulla on pokkaa neuvoilla muita!!? Uskomaton.


No se on toi ikä, toi ikä... :D



Musta toi on aika hauskaa, tytsi vois alkaa mun henk koht neuvonantajaksi :D


Mä luulen, ettei tytsilläkään olis ajatusta mitään vastaan...! :D



Ei varmaan oliskaan, on sillä ollu mulle jo vaikka mitä neuvoja eri asioiden suhteen ja moralisointia on riittäny :D ehkä tytsi sais musta oikein pyhimyksen tehtyä :saint:


No multa on kyl sitten menny noi tytsin monet neuvot ja opetukset ihan sivu suun... Miten harmillista! :whistle: ;)
 
Pettäminen on siis mielestäni väärin ihan kaikissa tilanteissa! Sitä on turha selitellä/puolustella, koska se ei koskaan voi olla oikein. On kuitenkin tilanteita, joissa saattaa ymmärtää myös sitä pettäjää, mutta se ei tarkoita, että hyväksyy sen pettäjän teon...Ihmisen tulisi pettämisen hetkelläkin pohtia mahd. pettämisen seurauksia, mitä menettää ja onko siitä pettämisestä todella jotain pysyvää hyötyä/iloa. Mun on vain suoraan sanoen mahdoton kuvitella tilanne, jossa en voisi itse hallita itseäni, päätöksiäni ja tunteitani, pelottava ajatuskin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Siis ei elämän kevät! Mä taidan kohta lopettaa vastailun näihin kommentteihinne, kun vastaanotto on tällainen, ei yhtään vähemmän hyökkäävästi voisi vastata? Suurimman osan ajasta olemme puhuneet täysin eri asiasta, ainakin osittain.

Mä puhuin alunperin siitä, että en pettäisi koskaan kumppania, jota rakastan, jos syynä olisi joku hetken himo, että haluaisin vähän käydä vieraissa tms. En edes ajatellut mitään väkivaltajuttuja jne. Mun mielestä ihminen on heikko, jos rakastaa puolisoaan ja heillä asiat hyvin, mutta pettää puolisoaan vain, koska hakee jotain jännitystä/vaihtelua avioelämään. Ja sanon myös heikoksi ihmistä, joka "ajautuu pettämään", eli ei haluaisi tehdä sitä, mutta ei ole itsehillintää jättää tekemättä.

Yhtälailla te luulette tietävänne mun elämästä niin paljon, että voitte sanoa, mitä mä tulen/en tule tekemään elämässäni...kuka sen voisi tietää paremmin kuin minä itse? Sanon tämän vielä kerran, että jos olen aikuisena vielä näillä ajatuksilla ja tunteilla täytetty, en KOSKAAN petä miestäni..eri juttu, jos päässä kilahtaa tai koko persoonallisuus muuttuu tmv. :D Etteköhän ota mut nyt vähän liian vakavasti, asioiden pitäisi riidellä eikä ihmisten...

Kun ihan tosissaan tässä on moni yrittäny sulle selittää sitä että elämästä kun ei koskaan tiiä. Ihan hyvä on jos noin ajattelee ja kaikkihan ajatteleeki et minä en ikänä petä, MUTTA kun elämä ei mene aina justiinsa sillee ku itse ajatteli. Sä voit masentua ja sitä kautta ajautua suhteeseen toisen kanssa tms. Tilanteita voi olla niiiiiiin hirmusen monia että älä oo noin ehdoton noitten juttujes kanssa.

Tuskin kukaan etukäteen ajatteleekaan parisuhteessa että "minä aion pettää tuota ihmistä jota rakastan"...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras :
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Siis ei elämän kevät! Mä taidan kohta lopettaa vastailun näihin kommentteihinne, kun vastaanotto on tällainen, ei yhtään vähemmän hyökkäävästi voisi vastata? Suurimman osan ajasta olemme puhuneet täysin eri asiasta, ainakin osittain.

Mä puhuin alunperin siitä, että en pettäisi koskaan kumppania, jota rakastan, jos syynä olisi joku hetken himo, että haluaisin vähän käydä vieraissa tms. En edes ajatellut mitään väkivaltajuttuja jne. Mun mielestä ihminen on heikko, jos rakastaa puolisoaan ja heillä asiat hyvin, mutta pettää puolisoaan vain, koska hakee jotain jännitystä/vaihtelua avioelämään. Ja sanon myös heikoksi ihmistä, joka "ajautuu pettämään", eli ei haluaisi tehdä sitä, mutta ei ole itsehillintää jättää tekemättä.

Yhtälailla te luulette tietävänne mun elämästä niin paljon, että voitte sanoa, mitä mä tulen/en tule tekemään elämässäni...kuka sen voisi tietää paremmin kuin minä itse? Sanon tämän vielä kerran, että jos olen aikuisena vielä näillä ajatuksilla ja tunteilla täytetty, en KOSKAAN petä miestäni..eri juttu, jos päässä kilahtaa tai koko persoonallisuus muuttuu tmv. :D Etteköhän ota mut nyt vähän liian vakavasti, asioiden pitäisi riidellä eikä ihmisten...

no mä vielä kerran yritän :saint:

ymmärrän, että sinun oletuksesi perustuu siihen, että sinulla tulee olemaan täydellinen suhde täydellisen miehen kanssa. ihastutte, rakastutte, menette naimisiin, saatte ihania lapsia ja elätte elämänne onnellisina loppuun asti. monet meistä aikuisista ovat kuitenkin huomanneet, että samankaltaisista suunnitelmista huolimatta elämä ei ole mennytkään noin, silmämme ovat niin sanotusti avautuneet ja olemme joutuneet kokemaan asioita, joita emme alunperin uskoneet tapahtuvan. haluamme siis vain sinun ymmärtävän, ettei elämä aina mene suunnitelmien mukaan. ei muuta. :)

Vieras kiteytit koko asian mukavasti helposti nieltävään pakettiin :flower:

Varmasti kukaan meistä ei halua että sinä tulet pettämään tai edes oleta että odotat niin tapahtuvan, päinvastoin, varmasti muistakin kun minusta on hienoa että olet pettämistä vastaan.

Mutta kun elämällä ei ole etukäteen laadittua suunnitelmaa ja ihan mitä tahansa voi tapahtua.
 
Sulle on kyllä vastailtu varsin asiallisesti, ottaen huomioon miten hyökkääviä noi sun aloitukset on, esim. mulla on korkeampi moraali kuin teillä (eli siis kaikilla palstalaisilla) jne. ja siltikin sait monia aivan asiallisia pohdintoja "hyvistä" syistä.

Ja nimenomaan itse painotit tuota että MISSÄÄN TILANTEESSA ei voi olla hyvää syytä, joten nyt puhuit itseäsi jo pussiin.

Miksi aloitat aina tällaisia ketjuja jos odotat vain sellaisia vastauksia joissa ollaan kanssasi samaa mieltä? Ja esim. Demin palstalla saisit itsellesi "sielunsiskoja" varmaan todennäköisemmin kuin täältä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Pettäminen on siis mielestäni väärin ihan kaikissa tilanteissa! Sitä on turha selitellä/puolustella, koska se ei koskaan voi olla oikein. On kuitenkin tilanteita, joissa saattaa ymmärtää myös sitä pettäjää, mutta se ei tarkoita, että hyväksyy sen pettäjän teon...Ihmisen tulisi pettämisen hetkelläkin pohtia mahd. pettämisen seurauksia, mitä menettää ja onko siitä pettämisestä todella jotain pysyvää hyötyä/iloa. Mun on vain suoraan sanoen mahdoton kuvitella tilanne, jossa en voisi itse hallita itseäni, päätöksiäni ja tunteitani, pelottava ajatuskin.


Kyllä siitäkin selviää =) Melkein kaikille elämässä käy joskus jotain sellaista, mitä ei itse hallitse, halusipa sitä kuinka paljon tahansa. Sitten punnitaan ihminen, miten siitä selviää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Candide:
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Mun mielestä myöskään petetyn ei tarvitse ymmärtää pettäjää tai antaa anteeksi, koska mitään oikeutusta pettämiselle ei todellakaan ole. Kun pettää, tekee väärin ja rehti ihminen osaa nähdä tehneensä virheen ja ottaa opikseen.

Oletko siis sitä mieltä, ettei väärin tehneelle tarvitse antaa toista mahdollisuutta? Usein anteeksiantaminen on jopa tärkeämpää sille loukatulle osapuolelle, kuin loukkaajalle, siis henkisesti. Anteeksi antaminen voi olla sitä paitsi helpompi osa, kuin unohtaminen. Se tosin on jo toinen asia.


Ei tarvitse, petetty on se, joka päättää, antaako anteeksi ja antaako uuden mahdollisuuden vai ei..ymmärrän hyvin, että petetyn voi olla niin vaikea unohtaa/antaa anteeksi, ettei pysty jatkamaan suhdetta. Ja onko edes enää syytä jatkaa suhdetta, jos se on ollut niin onneton, että toinen on mennyt pettämään?
 
mun pettämisen seurauksena oli 7vuoden suhde, joista 5 naimisissa, kaksi aivan ihanaa poikaa, ja pääsin eroon väkivaltaisesta kusipäästä. Olisko mun oikeesti sun mielestä pitänyt ennen pettämistä miettiä, miltä mun silloisesta kihlatusta mun uskottomuus mahtoi tuntua? I don't think so..
 
mä petin siksi että halusin seksiä... minulla oli todella pitkä kuivakausi exäni kanssa ja en halunnut jättää häntä niin petin pari kertaa... ja mikä edes on pettämistä? minä loukkaantuisin paljon enemmän jos mieheni menisi leffaan ja syömään ja suutelisi jotain naista kuin että aamuyöllä laskuhumalassa nussisi jotakuta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Alkuperäinen kirjoittaja Candide:
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Mun mielestä myöskään petetyn ei tarvitse ymmärtää pettäjää tai antaa anteeksi, koska mitään oikeutusta pettämiselle ei todellakaan ole. Kun pettää, tekee väärin ja rehti ihminen osaa nähdä tehneensä virheen ja ottaa opikseen.

Oletko siis sitä mieltä, ettei väärin tehneelle tarvitse antaa toista mahdollisuutta? Usein anteeksiantaminen on jopa tärkeämpää sille loukatulle osapuolelle, kuin loukkaajalle, siis henkisesti. Anteeksi antaminen voi olla sitä paitsi helpompi osa, kuin unohtaminen. Se tosin on jo toinen asia.


Ei tarvitse, petetty on se, joka päättää, antaako anteeksi ja antaako uuden mahdollisuuden vai ei..ymmärrän hyvin, että petetyn voi olla niin vaikea unohtaa/antaa anteeksi, ettei pysty jatkamaan suhdetta. Ja onko edes enää syytä jatkaa suhdetta, jos se on ollut niin onneton, että toinen on mennyt pettämään?


Okei, ymmäsin väärin. Minusta ei kuitenkaan voi toisille sanella miten heidän pitäisi tuossakaan asiassa toimia, ei tarvitse, tarvitsee... Ihmiset päättävät ihan omien ajatustensa pohjalta miten kohtaavat kriisinsä ja VASTA kun niitä on kokenut, tietää miten niistä selviää. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja taimi:
Sulle on kyllä vastailtu varsin asiallisesti, ottaen huomioon miten hyökkääviä noi sun aloitukset on, esim. mulla on korkeampi moraali kuin teillä (eli siis kaikilla palstalaisilla) jne. ja siltikin sait monia aivan asiallisia pohdintoja "hyvistä" syistä.

Ja nimenomaan itse painotit tuota että MISSÄÄN TILANTEESSA ei voi olla hyvää syytä, joten nyt puhuit itseäsi jo pussiin.

Miksi aloitat aina tällaisia ketjuja jos odotat vain sellaisia vastauksia joissa ollaan kanssasi samaa mieltä? Ja esim. Demin palstalla saisit itsellesi "sielunsiskoja" varmaan todennäköisemmin kuin täältä.


Ja olen edelleenkin sitä mieltä, että mikään tilanne ei oikeuta pettämiseen eikä siihen voi olla koskaan mitään hyvää syytä.

Ja missä ne kaikki on, jotka on tuolla yhdessä ketjussa kymmenen sivua haukkunut aloittajan miestä ja sanoneet, että jätä se mies ehdottomasti eikä mitään armoa...miksi tämä pettäjä sitten tuomittiin? :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Ihmisen tulisi pettämisen hetkelläkin pohtia mahd. pettämisen seurauksia, mitä menettää ja onko siitä pettämisestä todella jotain pysyvää hyötyä/iloa. .



:laugh: Enpä alkanut näin syvällisiä pohtia kun himot mua veivät.

:ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Pettäminen on siis mielestäni väärin ihan kaikissa tilanteissa! Sitä on turha selitellä/puolustella, koska se ei koskaan voi olla oikein. On kuitenkin tilanteita, joissa saattaa ymmärtää myös sitä pettäjää, mutta se ei tarkoita, että hyväksyy sen pettäjän teon...Ihmisen tulisi pettämisen hetkelläkin pohtia mahd. pettämisen seurauksia, mitä menettää ja onko siitä pettämisestä todella jotain pysyvää hyötyä/iloa. Mun on vain suoraan sanoen mahdoton kuvitella tilanne, jossa en voisi itse hallita itseäni, päätöksiäni ja tunteitani, pelottava ajatuskin.


No aina ei voi hallita itseään, tunteitaan, tekemisiään... Niin se nyt vaan on. Elämä on sellasta. :whistle:
 
En tiedä, onko olemassa hyvää syytä pettämiselle, mutta pettämisen syy kietoutuu yleensä aina jossain määrin ihmisen itsekkyyteen ja nautinnonhaluun, jotka ovat perin inhimillisiä piirteitä.

Ehkäpä tytsin iässä minäkin olisin voinut vannoa kiven kovaa, etten koskaan tule pettämään (koska olen niin erinomainen ihminen, että pystyn mihin tahansa hyvään). Nyt en enää moista vanno. En ole pettänyt. En osaa kuvitella, että pettäisin miestäni, jonka kanssa olen ollut aviossa 26 vuotta, koska rakastan ja kunnioitan häntä äärimmäisen paljon. Ylipäätään en halua vahingoittaa ketään tai pahoittaa kenenkään mieltä; siihenhän pettäminen johtaisi. Pettäminen on myöskin vastoin kristillistä uskoani. Kaikesta tästä huolimatta en voi vannoa niin kuin tytsi-89: "Mulla on harvinaisen korkea moraali ja omatuntoa kolkuttaa turhankin herkästi, tunnen sen verran hyvin itseni, että tiedän, etten tule koskaan pettämään!"

Sanoisin omaakin moraaliani korkeaksi, ja yliherkkä omatunto ei ole vain oma diagnoosini. Silti en, valitettavasti, voi tietää, etten ikinä tule pettämään. 18-vuotias ei pidä tästä totuudesta, mutta se ei totuuden arvoa vähennä: 48-vuotias on viisaampi kuin 18-vuotias. Vaikka itse olen pettämiseltä varjeltunut, olen törmännyt elämänkohtaloihin, joissa yli 50 vuotta nuhteetonta elämää viettänyt uskollinen ja korkean moraalin omaava henkilö on lyhyessä ajassa ajautunut pettäjäksi.

On mahdollista, ettet sinä tytsi-89 koskaan petä, ja minusta on hyvä asia, että pidät tavoitteena uskollisuutta. Silti minun on pakko sanoa, että olet väärässä väittäessäsi tietäväsi, ettet koskaan petä. Olisi viisaampaa sanoa, että toivot voivasi elää pettämättä ja että kaikin keinoin pyrit olemaan uskollinen. Niin minäkin teen: toivon, etten koskaan petä.

Ps. Tytsi, et ole palstalla ainoa, joka ei ole koskaan tupakoinut tai harrastanut yhden illan suhteita! Sädekehäni kiillotukseksi mainittakoon, etten ole koskaan ollut edes vähääkään humaltunut... :saint: En kuitenkaan valitettavasti tiedä, että tupakat jäävät polttamatta ja humalat kokematta jatkossa, sillä kukaan meistä ei voi tietää tulevasta!
 

Nuoruuteen kuuluu tietenkin toi ehdottomuus, mutta tytsi: yritä edes nähdä niitä harmaan sävyjä välillä. Voi muuten elämä opettaa liian rankalla kädellä. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Pettäminen on siis mielestäni väärin ihan kaikissa tilanteissa! Sitä on turha selitellä/puolustella, koska se ei koskaan voi olla oikein. On kuitenkin tilanteita, joissa saattaa ymmärtää myös sitä pettäjää, mutta se ei tarkoita, että hyväksyy sen pettäjän teon...Ihmisen tulisi pettämisen hetkelläkin pohtia mahd. pettämisen seurauksia, mitä menettää ja onko siitä pettämisestä todella jotain pysyvää hyötyä/iloa. Mun on vain suoraan sanoen mahdoton kuvitella tilanne, jossa en voisi itse hallita itseäni, päätöksiäni ja tunteitani, pelottava ajatuskin.

Enpä väitäkään vastaan etteikö se olisi väärin, mutta en myöskään ajattele asiaa maailman suurimpana syntinä jos sellainen tapahtuu.. se ero tässä nyt vaan on, että minulle elämä on opettanut että elämässä sattuu ja tapahtuu eikä koskaan kannata sanoa ei koskaan.. On varmasti pelottavaa ajatella ettei voi itse suunnitella ja kontrolloida omia tunteitaan, on vielä ihanaa kun elämällä on ovet avoimina kuten sinulla, minulla esimerkiksi ei enää ole kaikki ovet avoimina, mutten elämistä silti ole lopettanut, tartun siihen mitä saan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja unea:
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Ihmisen tulisi pettämisen hetkelläkin pohtia mahd. pettämisen seurauksia, mitä menettää ja onko siitä pettämisestä todella jotain pysyvää hyötyä/iloa. .



:laugh: Enpä alkanut näin syvällisiä pohtia kun himot mua veivät.

:ashamed:


Se ei silti tarkoita, etteikö joku muu voisi pohtia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi-89:
Väittääkö teistä joku ihan oikeasti, että kaikki asiat pitää kokea, ennen kuin niitä voi vastustaa? Eikö ihminen voi mistään asiasta tietää lähes 100% varmuudella, ettei tule sitä tekemään? Luulen/tiedän, että jokaisella teillä on asioita, joita ette ole ikinä tehneet ja silti pystytte sanomaan melkein varmasti, että ette sitä koskaan tee.

Anteeks nyt vaan, mutta mäkin joka tällä palstalla en joka päivä edes käy, olen lukenut jo lukemattoman määrän kirjoittamiasi ylläolevaa vastaavia kommentteja eri ketjuissa. Eikö 1/ketju riittäisi? Olis kiva lukea koko ketju, mutta ärsyttää, kun toistelet aivan samaa asiaa viesti viestin jälkeen.
Kaikella hyvällä vaan, mutta kuten moni muukin on sanonut, älä ole niin tuomitseva ja mstavalkoinen.

Niin ja syy pettämiselle voi olla ihan niinkin yksinkertainen kuin että antaa viettien viedä ajattelematta seurauksia. Yleensä alkoholilla on osuutta asiaan.


 
Status
Viestiketju on suljettu.

Similar threads

Yhteistyössä