Kaipaisin tukea

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Yhteistyökyvytön
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja A shadieeyah:
onko sulla kameraa..raa'alta kuullostaa tai omituiselta..siis että tavallaan salakuvaat noi raivarikohtaukset tjs?..siis että todistettu että kattokaa nyt

:hug: :hug:

tuo voisi olla ihan hyvä ajatus.oliskohan sitä mitään paikkaa josta tiedettäisi tämmöisenkin köytöksen olevan mahdollista,josta uskottaisiin ja voitaisiin auttaa hakemaan apua alan oikeilta ja ymmärtäviltä ammattilaisilta.selvästi tuossa nyt ei näillä "ammattiauttajilla"ollut tarpeeksi tietoa tuosta lapsen käytöshäiriöstä/sairaudesta ja siksi mielellään pistivät äidin piikkiin käytöksen.jos löytäisit netistä tai mahdollisesta vertaistuesta mahdollisen diagnoosin niin löytyisi apukanava paremmin.hae apua edelleen,älä luovuta ymmärtämättömirn ihmisten edessä.koska minä uskon että puhut totta ja ongelma olemassa,ei niinkään sinusta johtuen,vaan lapsesta,niin usko siihen että vielä löytyy joku taho joka uskoo ja osaa auttaa.koita jaksaa !
 
Kunnon selkäsauna tuollaiselle kakaralle! Minun lapsi jos mulle jotain haistattelis, niin sais kyllä kyytiä ja kunnolla. Meidän perheessä vanhemmat ovat auktoriteettejä ja lapset tottelee tai ne pannaan tottelemaan.
 
Minä varmaan aloittaisin tuosta varasteluhommasta. Ottaisin yhteyttä lähipoliisiin ja menisin sinne lapsen kanssa. Varastelu on pisara noissa ongelmissa, mutta sekin on saatava loppumaan.

Mitä lapsen opettaja sanoo koulukäytöksestä? Onko lapsella kavereita?
 
minulla on ollut hankaluuksia oman 9v poikani kanssa, poika puhuu mulle rumasti , vänkää vastaan ja nalkuttaa jne..
Poika oli muutaman päivän seikkailuleirillä, vettä satoi ja aamupalalla oli puuroa. Ihan kaikkien kavereiden kanssa ei hommat menneet yksiin, poikia oli leirillä kaikkiaan 15, iältään 8-12 vuotiaita.
Ihan erilainen kaveri tuli leiriltä kotiin, siperia opettaa sanoisin :D
 
Lapsella on selvästi psyykkisiä ongelmia, onko ne synnynnäisiä vai mitä, mutta älykkyyteen liittyy paljon ongelmia, voi olla skitsofreenistä, autismia jne.
Tai sitten lapsi yksinkertaisesti vain on hirveän turhautunut eli ei saa älykkyyttään vastaavaa virikettä. Hakee sitä vanhemmiltaan ja jos ei sitä saa, niin alkaa halveksia vanhempiaan. Ja tätä en sano moitteena, vaan jos vanhempi on normaaliälyinen tai alle sen ja lapsi siis selvästi älykkäämpi, ongelmia on tiedossa.
Tosin noin paha häiriökäyttäytyminen ei vaikuta erityisen älykkäältä toiminnalta eli tarkoitan siis, että jos lapsi on erittäin älykäs ilman psyykkisiä häiriöitä, niin pystyy kyllä hallitsemaan käyttäytymisensä.
Esimurkkuikään en usko, kysehän siis oli 9v ja pojasta? Tytöllä voisi näin ollakin, mutta pojalla tuskin.
Varaa aika psykologille, ensin ihan itsellesi, kerro kaikki juurta jaksaen ja yritä sitä kautta saada apua sitten myös lapselle
Persoonallisuushäiriöitä on jos minkälaisia ja ilman apua voi olla täysin mahdoton tilanne. Se , että lasta rakastaa ja pitää lähellä, huomioi jne, ei auta, jos lapsella on vakava psyykkinen häiriö.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yhteistyökyvytön:
Kertokaa, mitä teen.

Sano lapselle "annatko palan talouspaperia", ym. tavallista, pistä nyt kaikki peliin ja eläydy osaasi tarvitsevana ihmisenä. Minusta nickisi paljastaa sen, mitä lapsesi on: yhteistyökyvytön. Sinun tehtäväsi on opettaa lapsi tekemään yhteistyötä.

 
Olikos näin,että poijat 9v ja 3v. Ja tämä esikon käytös alkanut 3v. sitten?
Eli silloin,kun pikkuveli syntyi?
Voisko olla mustasukkaisuutta ja huomion hakua?

Kokeilisin tälläistä itse,eli kumpikin vanhempi olisi yhden viikonlopun vain ja ainoastaan esikon kanssa.
Silloin hän saisi "erityis"huomion vanhemmalta.
Ja jos esim. kuukaudessa tai kahdessa ei tulisi muutosta niin menisin yksityisen kautta hakemaan apua.

Voimia sinne paljon. :hug:
 
9-vuoden murroksesta ei juuri puhuta, vaikka faktaa sekin on. Siinä iässä aletaan ottaa kriittisyyttä kuvioihin ja oma tahto voimistuu.

Jos taidot ovat joillain alueilla edellä ikäluokkaa, saattaa ylemmyyden tunne iskeä. Tai jos suoritusprofiili on kovin epätasainen, suojaudutaan vahvojen osaamisalueiden taakse. vaikeaa... Itselläni on samanlainen, samanikäinen tytär. En osaa auttaa enempää, vain tarjota vertaistukea. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Uska:
Olikos näin,että poijat 9v ja 3v. Ja tämä esikon käytös alkanut 3v. sitten?
Eli silloin,kun pikkuveli syntyi?
Voisko olla mustasukkaisuutta ja huomion hakua?

Kokeilisin tälläistä itse,eli kumpikin vanhempi olisi yhdenviikonlopun vain ja ainoastaan esikon kanssa.
Silloin hän saisi "erityis"huomion vanhemmalta.
Ja jos esim. kuukaudessa tai kahdessa ei tulisi muutosta niin menisin yksityisen kautta hakemaan apua.

Voimia sinne paljon. :hug:

Tämä olisi loistava ajatus. Tuon ikäisenä helposti jää äidltä pois se luontainen pienen lapsen sylissä/kainalossa pitäminen. Pienempi sitä kuitenkin vielä saa. Voi olla sitä mustasukkaisuutta. Ota isompi lähelle, syliin, viereen, keskusteluun jne. Anna erityisjuttuja vain hänelle ja sano vaikke, että tätä ei kyllä tuolle pienelle voi ajatellakkaan vaan Sinulle kun olet vanhempi. Ei vain aina, että pieni on kiltti ja iso on tuhma!

 
Käytköhän täällä palstalla vielä joka kirjoitit tämän jutun?Miten teillä menee?Meillä hyvin saman kaltainen poika myös,hän ei kyllä puhu meille rumasti tai käyttäydy väkivaltaisesti.Mutta siis hän valehtelee jatkuvasti,varastaa,jättää asioita hoitamatta,nyt hän on 13v. ja tämä alkoi n.7vuotiaana,nyt kun hän meni yläasteelle niin ensimmäistä kertaa hän on ruvennut lintsaamaan koulusta,varastanut kaupasta,karannut kotoa,polttaa tupakkaa eli huonommaksi menee koko ajan ja on erittäin raskasta.Meillä poika ei myöskään tunnu ymmärtävän oikean ja väärän eroa ja on ihmeissään rangaistuksistaan,on ollut aina erittäin älykäs ja pystyy esittämään erittäin taitavasti "normaalia".Hän ei halua enää ollenkaan nähdä isäänsä joka vaikeuttaa asioita koska olisi ollut varmasti hyvä että heidän välinsä olisivat kunnossa.Olemme ottaneet lastensuojeluun yhteyttä,ja parin viikon päästä pääsemme nuorisoasemalle saamaan apua.
 

Yhteistyössä