Wouuuu!
Hienoja uutisia täällä läjäpäin! Onnittelut haamuista/plussista Leo81, airaM ja Huldasharks!!!! :flower:
airaM: Mä kyllä luottaisin ennemmin siihen Apteekin Omaan kuin Davidiin, ne näyttää käsittääkseni (etenkin liuskat) ihan omiaan. Joskus ei mitään ja joskus vääriä plussia.
Huldasharks: Kyllä mä noita plussaksi kutsuisin, kun niissä näkyy väriäkin ihan paljaalla silmällä kuvan välityksellä.
airaM: Mitä huonompi kuva, sen enemmän saa tiirailla. Ja kuvien tiirailu on kivaa... *laitakuvalaitalaitalaita...*
Tervetuloa villervalla. Aivan ihana nikki, mukava sanoa monta kertaa peräkkäin.
Iloksille täytyy sanoa, että musta on 'mukavaa', kun täällä on muitakin pitempään yrittäneitä. (lainaushipsut siksi, ettei sitä nyt oikeasti kenenkään kohdalle toivo eikä teidän pitkä yritys ole mukava juttu). Jos täällä olisi sellainen meininki, ettei pitkään yrittäneet sovi joukkoon, tulisi varmasti vielä isommat paineet kaikille plussata ja 'onnistua', ettei joudu tietyn ajan jälkeen luovuttamaan ja siirtymään seuraavaan lokeroon. Eli silloin tämä palsta ei toimisi tukena vaan ahdistavana elementtinä. Lisäksi musta tuntuu, että se on oikeasti tosi hyvä, että täällä on ajallisesti ja henkisesti eri vaiheissa olevia kuumeilijoita. Silloin löytyy vertaistukea, mutta myös neuvoja kokeneilta sekä erilaisia näkökulmia tilanteisiin.
Mä huomasin aikoinaan, että mua ei niinkään ahdista tai harmita palstakamujen plussat, mutta lähipiirin lisääntymisuutiset aiheuttivat paljon enemmän ristiriitaisia tunteita. Mun siskot ja ystävät pääsivät kaikki säännöstään toiselle ja kolmannellekin kierrokselle sinä aikana, kun me yritettiin ensimmäistämme. Yhteensä sinä aikana syntyi viisitoista lasta meidän lähipiirissä. Silloin alkoi tehdä jo tiukkaa iloita toisten sikiämisestä... Nykyään olen jotenkin päässyt noiden tuntemusten toiselle puolelle. Tänä syksynä huomasin ensimmäistä kertaa vuosiin liikuttuvani aidosti vauvauutisista ja kykenin antamaan itselleni luvan ihastua ystävän vastasyntyneeseen.
Varmasti ison osansa tekee se, että on jo tuo yksi moukurapää, mutta mä veikkaan että mun oman kehon hormonitoiminnan elpyminen tänä syksynä on vaikuttanut siihen, että tunne-elämä alkaa normalisoitua naisellisemmaksi.
muoks. Asunnon koko-kysymykseen vastatakseni: Me asutaan tällä hetkellä pienellä metsä-/maatilalla, jossa on hehtaarin verran peltomaata (kesannolla) ja nelisen hehtaaria metsää. Talossa on asuinneliöitä alle 80, olisikohan jotain 75. Vast'ikään järjestettiin yläkertaan tytölle oma huone vintin toiseen päähän ja meidän makkari toiseen päähän. Väliseiniä siellä ei ole, mutta verholla eristettiin muurin kohdalta vähän erillisiksi tiloiksi nuo. Suunnitelmissa on rakentaa muutaman vuoden päästä aavistuksen isompi talo mun synnyinseuduille vanhempieni naapuriin.
ON: Ihme nippailuja ja jomotuksia olen huomannut. Veikkaan niiden johtuvan suurelta osalta vatsavaivoista, jotka sain riesakseni tämän ab-kuurin ansiosta. Olen laihtunut kilon viikossa nyt, kun ei meinaa mikään pysyä sisällä.
Päivittäjälle ihan vaan tiedoksi, että kiertoni venähtää liki neljääkymmentä päivää, kun ovis oli niin myöhään. Ettei tarvitse ihmetellä, kun alkaa kiertopäivät paukkua pitkälti yli.
Hienoja uutisia täällä läjäpäin! Onnittelut haamuista/plussista Leo81, airaM ja Huldasharks!!!! :flower:
airaM: Mä kyllä luottaisin ennemmin siihen Apteekin Omaan kuin Davidiin, ne näyttää käsittääkseni (etenkin liuskat) ihan omiaan. Joskus ei mitään ja joskus vääriä plussia.
Huldasharks: Kyllä mä noita plussaksi kutsuisin, kun niissä näkyy väriäkin ihan paljaalla silmällä kuvan välityksellä.
airaM: Mitä huonompi kuva, sen enemmän saa tiirailla. Ja kuvien tiirailu on kivaa... *laitakuvalaitalaitalaita...*
Tervetuloa villervalla. Aivan ihana nikki, mukava sanoa monta kertaa peräkkäin.
Iloksille täytyy sanoa, että musta on 'mukavaa', kun täällä on muitakin pitempään yrittäneitä. (lainaushipsut siksi, ettei sitä nyt oikeasti kenenkään kohdalle toivo eikä teidän pitkä yritys ole mukava juttu). Jos täällä olisi sellainen meininki, ettei pitkään yrittäneet sovi joukkoon, tulisi varmasti vielä isommat paineet kaikille plussata ja 'onnistua', ettei joudu tietyn ajan jälkeen luovuttamaan ja siirtymään seuraavaan lokeroon. Eli silloin tämä palsta ei toimisi tukena vaan ahdistavana elementtinä. Lisäksi musta tuntuu, että se on oikeasti tosi hyvä, että täällä on ajallisesti ja henkisesti eri vaiheissa olevia kuumeilijoita. Silloin löytyy vertaistukea, mutta myös neuvoja kokeneilta sekä erilaisia näkökulmia tilanteisiin.
Mä huomasin aikoinaan, että mua ei niinkään ahdista tai harmita palstakamujen plussat, mutta lähipiirin lisääntymisuutiset aiheuttivat paljon enemmän ristiriitaisia tunteita. Mun siskot ja ystävät pääsivät kaikki säännöstään toiselle ja kolmannellekin kierrokselle sinä aikana, kun me yritettiin ensimmäistämme. Yhteensä sinä aikana syntyi viisitoista lasta meidän lähipiirissä. Silloin alkoi tehdä jo tiukkaa iloita toisten sikiämisestä...
Nykyään olen jotenkin päässyt noiden tuntemusten toiselle puolelle. Tänä syksynä huomasin ensimmäistä kertaa vuosiin liikuttuvani aidosti vauvauutisista ja kykenin antamaan itselleni luvan ihastua ystävän vastasyntyneeseen. Varmasti ison osansa tekee se, että on jo tuo yksi moukurapää, mutta mä veikkaan että mun oman kehon hormonitoiminnan elpyminen tänä syksynä on vaikuttanut siihen, että tunne-elämä alkaa normalisoitua naisellisemmaksi.
muoks. Asunnon koko-kysymykseen vastatakseni: Me asutaan tällä hetkellä pienellä metsä-/maatilalla, jossa on hehtaarin verran peltomaata (kesannolla) ja nelisen hehtaaria metsää. Talossa on asuinneliöitä alle 80, olisikohan jotain 75. Vast'ikään järjestettiin yläkertaan tytölle oma huone vintin toiseen päähän ja meidän makkari toiseen päähän. Väliseiniä siellä ei ole, mutta verholla eristettiin muurin kohdalta vähän erillisiksi tiloiksi nuo. Suunnitelmissa on rakentaa muutaman vuoden päästä aavistuksen isompi talo mun synnyinseuduille vanhempieni naapuriin.
ON: Ihme nippailuja ja jomotuksia olen huomannut. Veikkaan niiden johtuvan suurelta osalta vatsavaivoista, jotka sain riesakseni tämän ab-kuurin ansiosta. Olen laihtunut kilon viikossa nyt, kun ei meinaa mikään pysyä sisällä.
Päivittäjälle ihan vaan tiedoksi, että kiertoni venähtää liki neljääkymmentä päivää, kun ovis oli niin myöhään. Ettei tarvitse ihmetellä, kun alkaa kiertopäivät paukkua pitkälti yli.
Viimeksi muokattu:
