Noniin pitkästä aikaa pääsen itsekin kirjottamaan tänne. Ollut kyllä päivät niin nopeesti ohimeneviä, kuten varmasti kaikki tietääkin
Täällä pikkunen pian
kuusi viikkoa vanha ja kasvaa oikein mallikkaasti; reilun viiden viikon iässä oli pituutta jo 56cm ja painoakin tullut reilu kilo syntymäpainoon eli 4,9 kiloa näytti neuvolan mittari. Ihania vauvamakkaroita tullut reisiin ja käsivarsiinkin pienet
Joskus tuntuu että se syö hirveen harvoin,
täysimetyksellä mennään, enkä imettäis ees 8 kertaa päivässä mutta kerralla kyllä aina tuntuu syövän molemmista rinnoista ja jos nukkuu 2-4h päikkäreitä niin sen jälkeen kerralla viihtyykin sit pidempään rinnalla. Ja kun kerta kasvaa noin hienosti niin eipä tartte olla huolissaan
Yöt on menneet alusta asti tosi kivasti ja herää oikeeastaan aina vaan kerran syömään. Rytmi on yleensä se että nukkumaan menee klo 22-01 ja herää syömään klo 03-05 ja sitten seiskan aikaan heräillään, tosin siinäkin vielä voi joskus parisen tuntia äidin kanssa nukkua meidän sängyssä. Tyttö nukkuu pinnasängyssä, ainoastaan kolme yötä nukku meidän sängyssä kun alkoi pahemmat
masuvaivat ja koin että sai turvallisuuden tunteen ja nukku paremmin itkuissa. Mä en vaan itse saa nukuttua kauheen hyvin jos tyttö vieressä, vaikkei kainalossa nukukaan ja mulla ois korvatulpatkin niin havahdun heti pieneenkin älähdykseen
Täällä tosiaan on ilmavaivoista kärsivä tapaus, joka meillä tarkottaa sitä, että aluksi vaan öisin alko kiemurrella ja itkeä unissaan masua kun yrittää äheltää pierua tulemaan eikä siinä onnistu. Ensin en edes tajunnut mistä oli kyse ja luulin että itki nälkää yöllä ja annoin vaan rintaa vaipan vaihdon jälkeen. Lopulta huomattiin mistä kyse niin nyt pierujumppaillaan tytöm jalkoja masuun ja mojovian paukkuja tulee kymmeniä. On tosi raastavaa katsos kun pikkunen itkee krokotiilin kyyneleitä ja sattuu tosi paljon. Nyukyään myös päikkäreitten jälkeen pierujumpat käytössö itkun ehkäisemiseksi. Masullaan kun nukkuu päikkäreitä aina välillä niin sas itsekin ilmat pihalle mutta silloinkin tietysti myös itkee. Cuplatoni oli aiemmin käytössä ja nyt loppuu pian disflatyl puteli, neuvolan d-vitskat vaihdettu bioteekin super d tippoihin jotka vesipohjasia ja gefilus tipat jätetty pois, jotka myös oli öljypohjaisia, kantoliinaa ja -reppua paljon käytetään ja röyhtäytetään kunnolla (joskin välillä huonolla menestyksellä). Toivottsvasti pian paranee masuvaivat. Huomenna mennään testaamaan vyöhyketerapia josko siitä olisi apua, vqikka kotosallakin oon hieronut tyttöä muttei tykkää siitä ollenkaan. Saas nähdä. Masuvaivoista ollaan kärsitty muutenkin aikalailla kun sain rintatulehduksen siinä vajaan kolmen viikon iässä ja tytölle tuli kaamee ripuli mun antibiooteistaa puuh.
Päivisin
itkee tosiaan noita ilmavaivojaan ja kun aika temperamenttinen tapaus alusta asti ollut (tullut äitiinsä
) niin kyllä saa kuulla jos heti eicoo tissiä naaman edessä heh. Ei kyllä tuu kahta tuntia itkua päiviin mikä erittäin hyvä juttu. Mä en varmaan uskois että kestäisin kauheen hyvin, oon ollut vähän ihmeissäni kuinka rankalta tää silti on välissä tuntunut vaikka helpohko tapaus tää tuntuu olevan kun noi yöt sujuu niin hyvin mun mielestä. Käsittelyherkkä tapaus tää kyllä on, kuten neuvolastakin sanottiin, nimittöäin vaipan vaihdot, pukemiset, puhdistukset ja kylvetykset on aina yhtä kitinää tai huutoa. Tänään kylvetys suju ekaa kertaa ilman rääkymistä,mikä oli huippua
Välillä tosiaan itkuja on itsellä tullut kun oon saanu tytön nukkumaan pihalle päikkärit ja yksin täällä ollut. Sitten tuntuukin typerältä että miks itken ja mukamas rankkaa kun iltasinkin saan nukuttua ite 1-2h päikkärit kun mies pitää kantoliinasss tai käy vaunuilemasssa, mutta kaippa ne nää hormoonit ja onhan täälläkin päiviä kun kitisee enemmän eikä nuku kunnolla päikkäreitä. Ja saahan sen itkun tullakin ja pitääkin tulls ettei jää sisään myllertämään
Vieraista ja reissuista. Paljon on vieraita ollut kylässä eikä ne enää ahdista mua niinkuin siinä rintatulehduksen ja antibiiooteista tulleen itkun ja tilanteen aikana. Yhdet hautajaiset oli jo missä testattiin vaan vähän äänihuulia kirkossa, kauppa ja kaupunkireissuja ollqan tehty kaksin tai miehen kanssa kolmisteen, itse oon käynyt lenkillä ja kaupungilla asioilla yksin ja sen semmosta. Nyt viikon päästä tulee ensimmöinen reissu toiselle paikkakunnalle ja yöpymiset muualla kun kotona sekä 4h automatka.
Ite oon
palautunut tosi nopeeesti raskauskiloista; 16kg tuli ja ne lähti ekassa kuukaudessa ja nyt itse asiassa painan väjemmän kun raskauden alussa. Maha on tietrnkin tollanen löllykkä mutta sehän olikin odotettavissa. Heinäkuussa mulla jatkuis taas salijäsenyys niin pääsee tunneille.
Jälkitarkastus on vasta 20.6. (reilu 10viikkoa synnytyksestä!) että kyllä mä sitä ennen jollekin kesätunneille oon menossa testaamaan kunnon palauttamista
Ikävä meinaan jo hikiliikuntaa kun en oo muuten kun vaunulenkkejä tai kantorepulla kävelyä tehnyt normikävelylenkkien lisäksi. Venyttelyä pitäis alkaa kans tekemään kun nyt huomannut ettå selkä ja jalatkin ihan jumissa.
Lantionpohjalihaksia oon tehnyt tosi huonosti, en ikinä muka muista! Onko muut jaksaneet niitä treenailla?
Jospa sitä itsekin menis nukkumaan kun muu poppoo jo tuhisee täållä. Viikko taas vaihtuu, kyullä nää viikonloput on niin huippuja kun mies päivät kotona auttamassa niin menee aika niin paljon kivemmin kuitenkin koko perheenä
Mies kyllä ottanut isin roolin niin luontevasti ja auttaa hoidossa tosi paljon, hoitaa aina vaipanvaihdot ja kylvetyksen, imuroi ja siivoaa viikottain ja on läsnä koko ajan.
Riidellään kyllä silti melkein päivittäin kaikesta typeristä pikkuasioista mutta no toisaalts ei ne kai riitoja oo vaan hetkellistä sanaharkkaa, oon mä aika väsynyt kuitenkin niin herkillä tunnun olevan kaiken suhteen
Jatketaan taas ens kerralla! Kivaa lukea teidän rutiineista ja vauvojen kasvuista
