Moikka kaikille "vanhoille" ja uusille piiitkästä aikaa! =)
Paljon on ihania ultrakuulumisia täällä! :heart: Meilläkin on huomenna nt-ultra. Vasta nyt alan sitä jännäillä enempi.
Aamusta kävin
sokerirasituksessa. Minulla on monta riskitekijää pco:n, sukurasitteen (isällä DM2) ja ikäni puolesta. Ei tuo onneksi mitään kamalaa ollut. Vadelman makuista imelää litkua piti juoda muutama muovimukillinen. Äkkiä kun sen kulautti, eikä jäänyt maistelemaan, niin helposti meni alas. Pahaa oloa ei onneksi itselle tullut, ainoastaan tuntui että voisi simahtaa istualteen siihen odotusaulan penkkiin. Toisen verikokeen jälkeen viimeisen tunnin aikana olo jo normalisoitui. Jos pitäisi valita gastroskopian ja sokerirasituksen välillä, niin tällä kokemuksella jälkimmäinen aina mieluummin.
Nyt vaan peukut pystyyn, että arvoissa ei olisi mitään häikkää.
Ekalla neuvolakäynnillä rv 9+1 täti mittaili paineet ja säikähti jo, kun ne olivat melko korkeat. Olin kyllä kovassa flunssassa ja nukkunut muutaman edellisen yön todella vähillä unilla. Omalla kohdallani tiedän, että unettomuus ja sairastelu nostavat omia paineitani reilustikin. Neuvolantäti kehoitti seurailemaan kotona paineita, kun kerta mittarikin on. No, kotona mittaukset näyttää todella alhaisia lukemia verrattuna minun normaaleihin paineisiin, jotka kiikkuu keskimäärin siellä 135/85. Tämän hetkiset paineet ovat luokkaa 123/67, p 80-90. Liekkö hb:kin laskenut viime mittauksen 146, kun väsyttää ja huimaa välillä kovastikin? Normaalisti mun hemppa on viitteen ylärajoilla, joten voihan se olla, että hyvilläkin arvoilla itseä heikottaa, kun kroppa on tottunut korkeaan hemoglobiniin. Sydänkin tuntuu ottavan spurttia jo ihan pötkötellessä.
Mites teillä muilla, onko paineet muuttuneet raskauden myötä mihin suuntaan? Entä hb? Kärsittekö myös huimauksessa ja sydämen "laukasta"?
Vaikka viikkoja on mulla kasassa vasta 13+1, niin olen alkanut tosissani epäillä, että tunnen ajoittain
pikkuisen liikkeitä alamasulla!!
Tuntemuksia huomaa parhaiten, kun voi keskittyä täysin kuulostelemaan omaa oloaan. Lähinnä iltaisin nukkumaan käydessä ja tänään sokerirasituksessa sen litkun juonnin jälkeen penkillä istuessani alamasulla tuntui epämääräistä hennon hentoa muljuamista. Vähän kuin ilmaa kulkisi masussa, mutta tuntemukset sijoittuvat pienelle alueelle ja ne tuntuvat pidemmän aikaa kuin ulos pääsyään etsivä ilma, joka kiemurtelee suolistossa eri puolilla masua. Välillä tuntuu selkeämpiä, "terävämpiä", yksittäisiä hennon hentoja tökkäyksiä/muljahduksia tai miksikä ikinä niitä tuntemuksia kuvailisikaan. En tiedä, pehmittääkö vauvahormonit minun aivojani, mutta kyllä melko varma olen näistä tuntemuksista, että pikkuinen ne aiheuttaa. :heart:
Mites teillä muilla: Milloin olette aiemmissa raskauksissa tunteneet ekat vauvan liikkeet? Entä onko muilla vielä tässä vaiheessa epäilystä, että mahan muljahtelut olisivatkin tulokaan aiheuttamia, eivätkä suolen trafiikkia?
Näppyjä on muutamia leuassa ja selässä, ei onneksi sen enempää! Koko nuoruuteni olen kärsinyt leuan alueen aknesta, joten ei kiitos enää sitä aikaa takaisin. Plussauksen jälkeen leuka kyllä kukki aika kiitettävästi, mutta onneksi se meni ohi! Luultavasti herkkumättö oli osasyyllisenä kasvojen ihon huonoon kuntoon.
Itse käytän Erisanin puhdistusgeeliä iltaisin ja kasvoille levitän iltaisin Erisanin kevyen kosteusvoiteen. Aamulla pesen pelkällä haalealla vedellä, sillä en halua turhaan pestä pois ihon omaa suojaa. Ilmojen viiletessä, varsinkin pakkaskeleillä joudun turvautumaan paksumpiin perusvoiteisiin, sillä reilun parin vuoden ajan ihoni on talvisin ollut atooppisen tyyppinen. Itse olen huomannut, että aikoinaan (eli vielä pari vuotta sitten) akneen ei auttanut mitkään liian kuivattavat ja ärsyttävät aineet, oli ne apteekista tai mistä hyvänsä. Ja liiallinen ihon jynssääminen aineilla ei ollut myöskään hyvä juttu. Monipuolisella ruokavaliolla, kohtuullisella herkuttelulla, riittävällä veden juonnilla, hyvillä unilla ja stressittömyydellä ihokin pysyy parempana, ainakin itselläni. Ja jos näppyjä kaikesta huolimatta on, niin kannattaa huolehtia ettei niitä näprää sormin. Meikkivälineet kannattaa pestä usein, jotta bakteerit eivät "muhi" niissä. Kasvovoiteen levitän aina ensin normaaleille ihoaluille ja sitten vasta näppyiselle alueelle. Näppyistä ihoaluetta koskettamallani kädellä en enää levitä rasvaa "terveelle" iholle, jotta bakteerit eivät leviäisi. Ja jos näppyjä on pakko puristella, niin se kannattaa tehdä vaikkapa kahden puhtaan vanupuikon turvin, jotta ihon alle ei joudu sormista lisää pöpöjä. Tällaisin vinkein olen itse saanut pidettyä leuan alueen kukoistuksen kurissa.
Tänään me mennään katsomaan loistopaikalla olevaa asuntoa! Kuultiin, että kukaan ei ole hakenut kämppää ja nyt siihen on tehty/tekeillä vielä kaiken kukkuraksi iso remontti! Kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta!
Juu, sen verran vielä, että
pahoinvointi on onneksi lähes kokonaan väistynyt!
Ruokahalu on melkoinen! Pitää yrittää tarkemmin miettiä, mitä suuhunsa laittaa, jotta paino pysyy hallinnassa. Onneksi alun herkkuhimo on kääntynyt himoksi terveellisiä ruokia kohtaan. Eilenkin tytär katsoi silmät pyöreänä, kun ravintolassa mutustelin puffet pöydästä onnessasi salaattia, tomaattia, kurkkua ja raastetta. Kysyi ihan, että eikö sulle äiti maistukaan nuo aasialaiset herkut.
Vielä mahtuu vanhat vaatteet päälle! Luultavasti parin-kolmen viikon päästä tilanne on jo toinen.
Bebe ja pikkuinen 13+1