Vilmuski jooo sillon kun toi yks lukema nous tohon 30-40 niin syke lukema laski 120 tienoille. Noi lukemat oli siis tän viikon synnärivastaan otto käynniltä. oli vähän hölmösti kirjotettu kun siis esikoisen aikaan se supistus käyrä laski nollaan kun muhun alko sattumaan. Nyt siis noi lukemat oli tollasia käyrällä ja sitä mietin et varmaan toi 19 lukema oli se supistusanturin alotus ja siitä sitten nousi sen mukaan kun supisti.
Huhtikuun Hurmurit 2014 ~ Helmi- ja Maaliskuussa ~
- Viestiketjun aloittaja Yönenkeli
- Ensimmäinen viesti
yöenkeli mä olin eilen myös käyrillä ennen ultraa ja mietiskelin samoja juttuja. Mulla oli tosin vaan kaksi käyrää. Toinen se vauvan sydänääni (140-150) ja toinen oli alkuun 16 ja yhdessä vaiheessa käväisi 25 ja mulla tuntui silloin harkkasuppari eli varmaankin oli juuri supistuksia mittaava.
(.) muuten sitten siitä eilisestä ultrakäynnistä jäi päälle PANIIKKI. Lääkäri oli nuori, erikoistumisvaiheessa oleva tyttö. Se oli ensinnäkin tosi kovakourainen, ei mua ole koskaan ennen sattunut mahan päältä ultraaminen ja nyt jo pelkäsin, että maha on mustelmilla illalla (ei sentään ollut
). Se tutki ja tutki ja tutki ja tutki eikä puhunut mitään, ei edes sille tietoja kirjaavalle kätilölle sanonut mitään, vaan hänkin joutui esim. veden määrää ja liikkeitä kyselemään. Saati sitten, että olisi meille puhunut. No, sitten ultrattuaan totesi, että kasvanut on, mutta tippunut hiukan siltä -2 käyrältä. Soitti toiselle lääkärille, joka kysyi jostain pään virtauksesta, jonka tämä oli luonnollisesti unohtanut. Ja eikun taas runneltavaksi. Varmaan 10 min. tuijotti sitä päätä eikä puhunut mitään. Lopuksi sitten sanoi katsoneensa jonkun virtauksen, ettei joudu lapsi priorisoimaan. Siis ilmeisesti veren ja hapen kiertoa? Ravinteita? Äh, ei siltä edes tehnyt mieli kysellä mitään. Kahden viikon päästä seuraava käynti eli 5.3. kontrolliultra. Sitten kun kyselin leikkauspäivistä ihan isyyslomaa ajatellen, niin sanoivat tietyn päivän mutta lisäsivät "JOS ei tässä nyt tule mitään erityistä". Siis vauvan voinnissa. Olipahan kannustavasti sanottu. Eli tosiaankin nyt on huoli ja paniikki päällä, että mitä jos kasvu loppuu ja lapsi syntyy aiemmin ja mitä jos imetys ei onnistu, jos tarvitsee sitten enemmän maitoa eikä se mulla ihan sillä sekunnilla nouse kuitenkaan ja mitä jos mitä jos mitä jos... ihan loputtomiin. Mitään ohjeita ei annettu esim. liikelaskennasta tai mistään, mikä auttaisi kasvua eli jos joku tietää voiko lapsen kasvua tukea, niin vinkkejä otetaan vastaan! Onneksi se lääkäri ei tehnyt sisätutkimusta.........
Tämän lisäksi meille tuli su-ma yönä vesivahinko, kun saunan patteri meidän yläkerrassa päästi vedet putkia pitkin keittiöön ja nyt on just remontti sitten menossa, seinää ja kattoa auki ja kuivatusta.
Tänään joka tapauksessa 32+0!
(.) muuten sitten siitä eilisestä ultrakäynnistä jäi päälle PANIIKKI. Lääkäri oli nuori, erikoistumisvaiheessa oleva tyttö. Se oli ensinnäkin tosi kovakourainen, ei mua ole koskaan ennen sattunut mahan päältä ultraaminen ja nyt jo pelkäsin, että maha on mustelmilla illalla (ei sentään ollut
). Se tutki ja tutki ja tutki ja tutki eikä puhunut mitään, ei edes sille tietoja kirjaavalle kätilölle sanonut mitään, vaan hänkin joutui esim. veden määrää ja liikkeitä kyselemään. Saati sitten, että olisi meille puhunut. No, sitten ultrattuaan totesi, että kasvanut on, mutta tippunut hiukan siltä -2 käyrältä. Soitti toiselle lääkärille, joka kysyi jostain pään virtauksesta, jonka tämä oli luonnollisesti unohtanut. Ja eikun taas runneltavaksi. Varmaan 10 min. tuijotti sitä päätä eikä puhunut mitään. Lopuksi sitten sanoi katsoneensa jonkun virtauksen, ettei joudu lapsi priorisoimaan. Siis ilmeisesti veren ja hapen kiertoa? Ravinteita? Äh, ei siltä edes tehnyt mieli kysellä mitään. Kahden viikon päästä seuraava käynti eli 5.3. kontrolliultra. Sitten kun kyselin leikkauspäivistä ihan isyyslomaa ajatellen, niin sanoivat tietyn päivän mutta lisäsivät "JOS ei tässä nyt tule mitään erityistä". Siis vauvan voinnissa. Olipahan kannustavasti sanottu. Eli tosiaankin nyt on huoli ja paniikki päällä, että mitä jos kasvu loppuu ja lapsi syntyy aiemmin ja mitä jos imetys ei onnistu, jos tarvitsee sitten enemmän maitoa eikä se mulla ihan sillä sekunnilla nouse kuitenkaan ja mitä jos mitä jos mitä jos... ihan loputtomiin. Mitään ohjeita ei annettu esim. liikelaskennasta tai mistään, mikä auttaisi kasvua eli jos joku tietää voiko lapsen kasvua tukea, niin vinkkejä otetaan vastaan! Onneksi se lääkäri ei tehnyt sisätutkimusta.........Tämän lisäksi meille tuli su-ma yönä vesivahinko, kun saunan patteri meidän yläkerrassa päästi vedet putkia pitkin keittiöön ja nyt on just remontti sitten menossa, seinää ja kattoa auki ja kuivatusta.
Tänään joka tapauksessa 32+0!
Äippyli_81 mulla se näytti alotukseks sen 19 ja käväs sitten 30-40 välissä parikin kertaa, mutta kyllä mulla sillon selkee aaltomainen särky tuli et kyl siel jotain on ollu noista ei vaan kukaan sitten maininnu mitään jälkeen päin. :/ Voi kovasti jaksuja paniikin kanssa kumpa voisin auttaa ja neuvoa, liike laskentaa nyt kannattaa varmaan ainakin aikaajoin tehdä et liikkeet pysyy suunnilleen yhtä voimakkaina, kun silläkin merkitystä et tuntuuko liikkeet vaisulta vaikka niitä tulisikin.
Mua ei huoleta kun tuo paino arvio tällä hetkellä, mullakin oli joku erikoistuva nuor mies lääkäri ja se kanssa tihrusteli sitä ultraus ruutua eikä oikeen mitään sanonu mut sit sano et joo n. 2635g paino arvio, no sittenhän googlen ihmeellinen maailma yms sai kauhistumaan että herranjestas sehän on sit sellasella käyrällä et ois tulossa yli nelikilonen pienokainen :O mikä jos esikoiseen ja kakkoseen verrattuna on kilon isompi kun nuo kaks on ollu toinen 3080g syntyessään ja toinen 3000g tasan. ja syntyny kumminkin molemmat 39+ viikoilla ja omalle th:lle jo soitin mutta se oli vaan että kyllä se ihan normaalille lukemalle noille viikoille kuulostaa että kyllähän se voi olla isompia mitä useempi synnytys, mutta silti yli 4 kilonen :stick: kauhistus ja ahistus
Mua ei huoleta kun tuo paino arvio tällä hetkellä, mullakin oli joku erikoistuva nuor mies lääkäri ja se kanssa tihrusteli sitä ultraus ruutua eikä oikeen mitään sanonu mut sit sano et joo n. 2635g paino arvio, no sittenhän googlen ihmeellinen maailma yms sai kauhistumaan että herranjestas sehän on sit sellasella käyrällä et ois tulossa yli nelikilonen pienokainen :O mikä jos esikoiseen ja kakkoseen verrattuna on kilon isompi kun nuo kaks on ollu toinen 3080g syntyessään ja toinen 3000g tasan. ja syntyny kumminkin molemmat 39+ viikoilla ja omalle th:lle jo soitin mutta se oli vaan että kyllä se ihan normaalille lukemalle noille viikoille kuulostaa että kyllähän se voi olla isompia mitä useempi synnytys, mutta silti yli 4 kilonen :stick: kauhistus ja ahistus
Yönenkeli: mä oon siinä uskossa, että ei ole väliä, minkä kokoisia aiemmat vauvat ovat olleet, toki se voi viitteitä antaa, mutta toisinkin voi olla.kolmas lapsi voi olla isoin tai pienin tai välistä
mulla nimittäin päinvastaisia huolia, sillä mulla maha kasvaa nyt keski/alakäyrillä,painoa tullut 3kg...niin th sanoi, että tällä kertaa varautukaa pieneen vauvaan, vaikka 3edellistä ovatkin olleet +4kg, että miten sitä pientä vauvaa sitten osaisi hoitaa? Th muistutti myös, että rouva muistaa lähteä ajoissa synnyttämään, jos kovinkin pieni tulokas, niin ei housun punttiin tipu itse kyllä luulen, että eiköhän se 4kg mene rikki tälläkin kerralla, toivon vain että vauva terve ja kasvanut riittävästi(ettei ole ollut mitään istukkahäikkää tai muuta)...
Kovasti olen alkanut myös jännittää, että milloinkohan mahdollisesti tämä tulokas syntyy? Aiemmat syntyneet 42+0, 40+4 ja 41+0, joten odotankohan tälläkin kertaa reilusti yli lasketun ajan?
mulla nimittäin päinvastaisia huolia, sillä mulla maha kasvaa nyt keski/alakäyrillä,painoa tullut 3kg...niin th sanoi, että tällä kertaa varautukaa pieneen vauvaan, vaikka 3edellistä ovatkin olleet +4kg, että miten sitä pientä vauvaa sitten osaisi hoitaa? Th muistutti myös, että rouva muistaa lähteä ajoissa synnyttämään, jos kovinkin pieni tulokas, niin ei housun punttiin tipu
itse kyllä luulen, että eiköhän se 4kg mene rikki tälläkin kerralla, toivon vain että vauva terve ja kasvanut riittävästi(ettei ole ollut mitään istukkahäikkää tai muuta)...Kovasti olen alkanut myös jännittää, että milloinkohan mahdollisesti tämä tulokas syntyy? Aiemmat syntyneet 42+0, 40+4 ja 41+0, joten odotankohan tälläkin kertaa reilusti yli lasketun ajan?
Äippyli_81 olipas kökkö lääkäri, musta toi on tosi inhottavaa ettei äidille/vanhemmille voida puhua selkeästi mitä katsotaan ja miltä näyttää, kuitenkin kyse niiden lapsesta! Meillä oli rakenneultrassa ihana kätilö joka koko ajan jaksoi selittää just mitä katsotaan ja se oli musta tosi tärkeetä. Kumpa osais nyt sanoa jotain ettei sulla paniikki iske päälle, kuitenkin kaikki toistaiseksi ok niin älä vielä murehdi! Mä tiedän paljon ihmisiä niin live-elämässä, fb-ryhmässä kuin täälläkin (eikös ainakin Kultapupu?) joilla monia kontrolliultria koska vauva kasvaa miinuskäyrillä. Vai oliko teillä vielä joku muukin syy kuin pienikokoisuus noihin kontrolleihin? Kovasti nyt tsemppiä sinne! Saitteko painoarviota nyt/syntymähetkellä?
Yönenkeli: Meillä esikoisesta painoarvio oli 33+3 viikolla 2,4kg ja oli syntyessään 3,9kg.
Mua pelottaa kyllä kanssa miten iso vauva tällä kertaa on tulossa, kun kaikki sanoo että toinen on useammin isompi kuin ensimmäinen. Ja varsinkin kun tällä kertaa nyt joutuu niitä sokeriarvoja myös mittailemaan (vaikka niissä ei ole ollut nyt mitään heittoja mutta silti).
Joku kyseli noista vs-mittauksista radin kanssa, mulla ohjeena on että joka toinen viikko neljä paastoarvoa ja joka toinen viikko yhden koko päivän ennen ja jälkeen aterioiden mittaukset. Ihan mielenkiintoista noita on mittailla. Onneksi paljon muutoksia ruokavalioon ei ole tarvinnut edes tehdä ja silti arvot pysyneet hyvinä (ja painoa ei ole tullut lisää ). Toivottavasti arvot pysyy hyvinä ruokavaliolla loppuun saakka.
Onko kellään muulla hermot kireällä esikoisen/muiden lasten kanssa? Musta tuntuu että muille en niin äksyile/hermostu mutta esikoinen saa sitten kärsiä kaiken nahoissaan ja pinna on todella lyhyt, varsinkin kun meillä alkaa olla kiva kahden vuoden uhma päällä. :headwall:
Vähän alkaa myös jännittää esikoisen suhtautuminen uuteen tulokkaaseen, mustasukkaisuutta on varmasti ainakin alkuun luvassa. Itse alkaisin olla jo ihan valmis tämän raskaana olemisen kanssa, melkein kaksi kuukautta vielä tuntuu pitkältä ajalta :O
-Meryl 32+4-
Mua pelottaa kyllä kanssa miten iso vauva tällä kertaa on tulossa, kun kaikki sanoo että toinen on useammin isompi kuin ensimmäinen. Ja varsinkin kun tällä kertaa nyt joutuu niitä sokeriarvoja myös mittailemaan (vaikka niissä ei ole ollut nyt mitään heittoja mutta silti).
Joku kyseli noista vs-mittauksista radin kanssa, mulla ohjeena on että joka toinen viikko neljä paastoarvoa ja joka toinen viikko yhden koko päivän ennen ja jälkeen aterioiden mittaukset. Ihan mielenkiintoista noita on mittailla. Onneksi paljon muutoksia ruokavalioon ei ole tarvinnut edes tehdä ja silti arvot pysyneet hyvinä (ja painoa ei ole tullut lisää
). Toivottavasti arvot pysyy hyvinä ruokavaliolla loppuun saakka. Onko kellään muulla hermot kireällä esikoisen/muiden lasten kanssa? Musta tuntuu että muille en niin äksyile/hermostu mutta esikoinen saa sitten kärsiä kaiken nahoissaan ja pinna on todella lyhyt, varsinkin kun meillä alkaa olla kiva kahden vuoden uhma päällä. :headwall:
Vähän alkaa myös jännittää esikoisen suhtautuminen uuteen tulokkaaseen, mustasukkaisuutta on varmasti ainakin alkuun luvassa. Itse alkaisin olla jo ihan valmis tämän raskaana olemisen kanssa, melkein kaksi kuukautta vielä tuntuu pitkältä ajalta :O
-Meryl 32+4-
Äippyli Tosi kurja lekuri! Mulla oli tällä kertaa rakenneultrassa myös sellainen joka runno kun ultrasi ja mietin silloin vaan että ei kyllä aiemmin ole ultraaminen sattunut
Ja tosiaan kävin esikoisen kanssa noissa kasvukontrolleissa, pari kertaa viikossa käyrillä ja muistaakseni 10 päivän välein ultrattiin koko loppuraskaus. Useimmat oli mukavia lääkäreitä mutta esimerkiksi se joka teki lapsivesipunktion vaikutti tosi urakeskeiseltä (esim sivuutti mun huolen tuosta toimenpiteestä). Sellaiset on just inhottavia jotka vaan ronkkii ja komentaa mutta ei viitsi kertoa mitään potilaalle : /
Mulle myös puhuttiin siitä käynnistysmahdollisuudesta jo aiemminkin mutta silti se tuli aika shokkina kun normi äitiyspolikäynnillä yhtäkkiä sanottiinkin että tänään käynnistetään. Pyysin että pääsen käymään kotona ja autoon päästyäni tärisin kun soitin miehelle ja äidilleni. Raskausviikkoja tais olla jo peräti 38 mutta jotenkin silti tuntui että liian aikaista Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin ja 10 pisteen tyttö josta ei koskaan löytynyt sitten muuta vikaa kuin koko. Seurannut syntymänsä jälkeenkin sitä -2 käyrää tasan tarkkaan (tänään oli 1v-neuvola) :heart:
Jaksamisia sulle, toivottavasti sujuu hyvin loppuraskaus ja vauvalla on kaikki hyvin! Älä panikoi liikaa niistä lääkäreiden sanomisista, musta ainakin tuntui että ne aina korosti sitä pahinta vaihtoehtoa ettei tule sitten ikäviä yllätyksiä. Onhan se tietysti kiva yllättyä positiivisesti, mutta tulee myös stressattua ihan liikaa. :hug:
(.) Raskausneuvolakin oli tänään (nyt siis 30+2)
Paino 80,8kg (+61g/vko, rv27+0 80,6kg)
sf 27cm (rv27+0 22,5cm, rv28+2 25cm)
RR 106/72
Hb 122
Vauva vaikutti olevan perätilassa, sykkeet 140 ja liikkeet ++.
Eli terveydenhoitajien mittaamina sf on mennyt siinä keskikäyrän alapuolella kun neuvolalääkärin mitta (27+0) oli siinä alakäyrän tuntumassa. Näillä näppäimin ei siis olla menossa kasvukontrolleihin tällä kertaa Sanottiin kyllä että pitää tulla käymään jos tuntuu ettei maha kasva tässä välissä. Th sanoi myös että tuntuisi hieman isommalle käteen tämä vauva. Sf-mitta viime raskaudessa rv30 oli 25cm ja nyt siis 27cm, eli hieman isompi sekin.
Seuraava neuvola 10.3. ja lääkärineuvola 25.3. Kuulemma meidänkin neuvolaan on nyt hankittu ultralaite ja lääkärineuvolassa ultrataan sen verran että tarkistetaan se tarjonta. Mitään painoarvioita tai tarkempia juttuja ei katsota eli ihan pikaultraus kuulemma vaan. Mutta kuitenkin
Ja tosiaan kävin esikoisen kanssa noissa kasvukontrolleissa, pari kertaa viikossa käyrillä ja muistaakseni 10 päivän välein ultrattiin koko loppuraskaus. Useimmat oli mukavia lääkäreitä mutta esimerkiksi se joka teki lapsivesipunktion vaikutti tosi urakeskeiseltä (esim sivuutti mun huolen tuosta toimenpiteestä). Sellaiset on just inhottavia jotka vaan ronkkii ja komentaa mutta ei viitsi kertoa mitään potilaalle : /
Mulle myös puhuttiin siitä käynnistysmahdollisuudesta jo aiemminkin mutta silti se tuli aika shokkina kun normi äitiyspolikäynnillä yhtäkkiä sanottiinkin että tänään käynnistetään. Pyysin että pääsen käymään kotona ja autoon päästyäni tärisin kun soitin miehelle ja äidilleni. Raskausviikkoja tais olla jo peräti 38 mutta jotenkin silti tuntui että liian aikaista
Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin ja 10 pisteen tyttö josta ei koskaan löytynyt sitten muuta vikaa kuin koko. Seurannut syntymänsä jälkeenkin sitä -2 käyrää tasan tarkkaan (tänään oli 1v-neuvola) :heart:Jaksamisia sulle, toivottavasti sujuu hyvin loppuraskaus ja vauvalla on kaikki hyvin! Älä panikoi liikaa niistä lääkäreiden sanomisista, musta ainakin tuntui että ne aina korosti sitä pahinta vaihtoehtoa ettei tule sitten ikäviä yllätyksiä. Onhan se tietysti kiva yllättyä positiivisesti, mutta tulee myös stressattua ihan liikaa. :hug:
(.) Raskausneuvolakin oli tänään (nyt siis 30+2)
Paino 80,8kg (+61g/vko, rv27+0 80,6kg)
sf 27cm (rv27+0 22,5cm, rv28+2 25cm)
RR 106/72
Hb 122
Vauva vaikutti olevan perätilassa, sykkeet 140 ja liikkeet ++.
Eli terveydenhoitajien mittaamina sf on mennyt siinä keskikäyrän alapuolella kun neuvolalääkärin mitta (27+0) oli siinä alakäyrän tuntumassa. Näillä näppäimin ei siis olla menossa kasvukontrolleihin tällä kertaa
Sanottiin kyllä että pitää tulla käymään jos tuntuu ettei maha kasva tässä välissä. Th sanoi myös että tuntuisi hieman isommalle käteen tämä vauva. Sf-mitta viime raskaudessa rv30 oli 25cm ja nyt siis 27cm, eli hieman isompi sekin.Seuraava neuvola 10.3. ja lääkärineuvola 25.3. Kuulemma meidänkin neuvolaan on nyt hankittu ultralaite ja lääkärineuvolassa ultrataan sen verran että tarkistetaan se tarjonta. Mitään painoarvioita tai tarkempia juttuja ei katsota eli ihan pikaultraus kuulemma vaan. Mutta kuitenkin
Onpas ihanaa, että joissain neuvoloissakin on ultrauslaitteet! Meidän omassa ei ole, mutta olisihan se hienoa, kun neuvola käynnin yhteydessä pystyttäisiin varmuudella toteamaan, esim. miten päin vauva on! *kateellinen*
Kiitos tsempeistä! EireanEi tosiaan muuta syytä kontrolleihin kuin pieni koko. Tämän hetken painoarvio 31+6 (eilen) on 1414 g.
Kultapupu mikä niillä oli sitten perusteena sille "aikaiselle" käynnistykselle? Oot varmaan kirjottanutkin siitä, mutta en kyllä nyt muista. Joutuuko lapsen pienen koon takia olemaan pidempään sairaalassa, jos lapsi on muuten "normaali" ja kunnossa? Mieskin oli töissä päivän aikana selvästi pyöritellyt näitä mielessään ja mietti tuota sairaalassaoloaikaa.
Meryl mulla on myös hermot kireällä varsinkin uhmaikäisen esikoisen 3 v. kanssa. Tänään viimeksi kärähti pinna ihan kunnolla, kun oltiin kävelemässä toiseksi lähimpään kauppaan ja koko reilun kilometrin matkan vetkutteli ja kiukutteli jne jne. Oltiin 20 metrin päässä kaupasta, kun pinna katkesi, kun piti raahata ressukka autotien yli autoilijoiden odottaessa. Lykkäsin lapsen istumaan vaunuihin ja päätin, että mehän ei mihinkään kauppaan nyt mennä. Ja ei kun takaisin kotiin. Muutenkin kun liitoskipujen takia tuli itku silmään, niin ei yhtään jaksanut enää. No, kannoin lapsen sisälle isälleen riisuttavaksi ja painuin itse ihan lähimpään kauppaan puhaltamaan höyryjä. Sovittiin kyllä sitten, kun tulin sisälle.
EireanEi tosiaan muuta syytä kontrolleihin kuin pieni koko. Tämän hetken painoarvio 31+6 (eilen) on 1414 g.Kultapupu mikä niillä oli sitten perusteena sille "aikaiselle" käynnistykselle? Oot varmaan kirjottanutkin siitä, mutta en kyllä nyt muista. Joutuuko lapsen pienen koon takia olemaan pidempään sairaalassa, jos lapsi on muuten "normaali" ja kunnossa? Mieskin oli töissä päivän aikana selvästi pyöritellyt näitä mielessään ja mietti tuota sairaalassaoloaikaa.
Meryl mulla on myös hermot kireällä varsinkin uhmaikäisen esikoisen 3 v. kanssa. Tänään viimeksi kärähti pinna ihan kunnolla, kun oltiin kävelemässä toiseksi lähimpään kauppaan ja koko reilun kilometrin matkan vetkutteli ja kiukutteli jne jne. Oltiin 20 metrin päässä kaupasta, kun pinna katkesi, kun piti raahata ressukka autotien yli autoilijoiden odottaessa. Lykkäsin lapsen istumaan vaunuihin ja päätin, että mehän ei mihinkään kauppaan nyt mennä. Ja ei kun takaisin kotiin. Muutenkin kun liitoskipujen takia tuli itku silmään, niin ei yhtään jaksanut enää. No, kannoin lapsen sisälle isälleen riisuttavaksi ja painuin itse ihan lähimpään kauppaan puhaltamaan höyryjä. Sovittiin kyllä sitten, kun tulin sisälle.
Äippyli syynä käynnistykseen oli että lapsi ei kasvanut tarpeeksi mahassa, kasvoi kyllä mutta ei riittävästi. Sekin oikeastaan vaihteli aina ultraavan lääkärin mukaan aina miten tyytyväisiä ne oli siihen kasvuun, eli varmaan aika rajoilla oli se kasvu koko ajan. Syntymäpaino oli sitten 1970g (itse muuten painoin 15g enemmän syntyessäni ) ja ihan normaalisti sain heti rinnalle ja saatiin perhehuoneeseen tyttö.
Sairaalassa sokereita tarkkailtiin ja pään ultrasivat parin päivän ikäisenä, kaikista puhtaat paperit. Mulla nousi maito oikeastaan heti ja sitä tuli runsaasti, mutta saatiin kuitenkin kolmen tunnin välein myös pullosta luovutettua äidinmaitoa imetyksen lisäksi. Paino taisikin laskea vaan yhtenä päivänä ja seuraavana se lähtikin nousuun. Oltiin sairaalassa kolme päivää, olisivat antaneet olla pidempäänkin mutta päästivät lähtemään kuitenkin. Olin siis ollut melkein viikon sairaalassa koska käynnistys kesti kolme päivää, ja sairaalassa viihtyvänä en halunnut olla yhtään ylimääräistä kun kaikki meni niin hyvin. Antoivat vielä ennen lähtöä jotain apteekin korviketta kun halusivat testata että kestääkö maha sitä, mutta sain sitten kotona pumpattua alusta asti kaikki lisämaidot itseltäni. Oli meillä korviketta varalla kotonakin mutta ei tarvittu sitten.
Painokontrolleja oli paljon alkuun: ke päästiin kotiin ja pe käytiin painokontrollissa sairaalassa. Sen jälkeen neuvolassa ma painokontrolli, ke neuvolan kotikäynti ja sit taas viikon päästä neuvolan painokontrolli. Siitä 6-viikkoiseksi oli viikon välein neuvola ja sen jälkeen 2kk-> ihan normaalit neuvolavälit. 4kk oli vielä lasten pkl ylimääräinen lääkärintarkastus.
Lisämaitoa pullosta sai vissiin ekan kuukauden, iltaisin varmaan pidempäänkin mutta pikkuhiljaa se jätettiin pois ja siirryttiin imetykseen kokonaan. Varmaan kuukauden kohdalla lopetettiin myös se kolmen tunnin välein herättely (tuota sai tosiaan aina herättää syömään, alussa ei koskaan omatoimisesti herännyt nälkään). Saatiin sairaalasta myös resepti keskostippoihin (kalliita, mutta onneksi tarvitsi vain yhden kerran ostaa) ja pähkäilyn jälkeen myös rautalisään reseptin "varmuuden vuoksi". Nuo aiheutti meillä mahavaivoja (koliikkikeinu :heart mutta keskostippaa tartti syöttää vain 2kk saakka. Rautaa kokeiltiin yhteensä puoli vuotta mutta kahden eri valmisteen ja erilaisten annostusten sun muiden jälkeen totesin että mennään ruokavaliolla. Tänään tarkistettiin raudat ja arvot oli onneksi hyvät. Noiden lisäksi vielä se d-tippa niin oli kyllä olo välillä kuin apteekkarilla kun niitä tippoja annosteltiin Kiinteät aloitettiin jo 3,5kk.
Nyt tuli aika yksityiskohtainen selitys meidän tytön ensihetkistä mutta loppujen lopuksi todella hyvin mennyt kaikki. Lisämaidon tarve on aika yleistä muutenkin ja noi tipat ja painokontrollit koettiin aika pieneksi pahaksi. Saatiin kuitenkin viettää ihan normaalia perhe-elämää normaalin vauvan kanssa joka on kehittynyt normaalisti (jopa välillä mennyt edellä). Toivottavasti nää kokemukset vähän helpottaa teidän stressiä, ja peukut että teillä menee yhtä hyvin vaikka oliskin vähän pienempi vauveli
) ja ihan normaalisti sain heti rinnalle ja saatiin perhehuoneeseen tyttö.Sairaalassa sokereita tarkkailtiin ja pään ultrasivat parin päivän ikäisenä, kaikista puhtaat paperit. Mulla nousi maito oikeastaan heti ja sitä tuli runsaasti, mutta saatiin kuitenkin kolmen tunnin välein myös pullosta luovutettua äidinmaitoa imetyksen lisäksi. Paino taisikin laskea vaan yhtenä päivänä ja seuraavana se lähtikin nousuun. Oltiin sairaalassa kolme päivää, olisivat antaneet olla pidempäänkin mutta päästivät lähtemään kuitenkin. Olin siis ollut melkein viikon sairaalassa koska käynnistys kesti kolme päivää, ja sairaalassa viihtyvänä en halunnut olla yhtään ylimääräistä kun kaikki meni niin hyvin. Antoivat vielä ennen lähtöä jotain apteekin korviketta kun halusivat testata että kestääkö maha sitä, mutta sain sitten kotona pumpattua alusta asti kaikki lisämaidot itseltäni. Oli meillä korviketta varalla kotonakin mutta ei tarvittu sitten.
Painokontrolleja oli paljon alkuun: ke päästiin kotiin ja pe käytiin painokontrollissa sairaalassa. Sen jälkeen neuvolassa ma painokontrolli, ke neuvolan kotikäynti ja sit taas viikon päästä neuvolan painokontrolli. Siitä 6-viikkoiseksi oli viikon välein neuvola ja sen jälkeen 2kk-> ihan normaalit neuvolavälit. 4kk oli vielä lasten pkl ylimääräinen lääkärintarkastus.
Lisämaitoa pullosta sai vissiin ekan kuukauden, iltaisin varmaan pidempäänkin mutta pikkuhiljaa se jätettiin pois ja siirryttiin imetykseen kokonaan. Varmaan kuukauden kohdalla lopetettiin myös se kolmen tunnin välein herättely (tuota sai tosiaan aina herättää syömään, alussa ei koskaan omatoimisesti herännyt nälkään). Saatiin sairaalasta myös resepti keskostippoihin (kalliita, mutta onneksi tarvitsi vain yhden kerran ostaa) ja pähkäilyn jälkeen myös rautalisään reseptin "varmuuden vuoksi". Nuo aiheutti meillä mahavaivoja (koliikkikeinu :heart
mutta keskostippaa tartti syöttää vain 2kk saakka. Rautaa kokeiltiin yhteensä puoli vuotta mutta kahden eri valmisteen ja erilaisten annostusten sun muiden jälkeen totesin että mennään ruokavaliolla. Tänään tarkistettiin raudat ja arvot oli onneksi hyvät. Noiden lisäksi vielä se d-tippa niin oli kyllä olo välillä kuin apteekkarilla kun niitä tippoja annosteltiin Kiinteät aloitettiin jo 3,5kk.Nyt tuli aika yksityiskohtainen selitys meidän tytön ensihetkistä mutta loppujen lopuksi todella hyvin mennyt kaikki. Lisämaidon tarve on aika yleistä muutenkin ja noi tipat ja painokontrollit koettiin aika pieneksi pahaksi. Saatiin kuitenkin viettää ihan normaalia perhe-elämää normaalin vauvan kanssa joka on kehittynyt normaalisti (jopa välillä mennyt edellä). Toivottavasti nää kokemukset vähän helpottaa teidän stressiä, ja peukut että teillä menee yhtä hyvin vaikka oliskin vähän pienempi vauveli
Sini-Tuulia voihan se olla joo ettei aiemmilla oo merkitystä, mutta kyllä se silti hirvittää et nyt ois sit tulossa nelikilonen pienokainen.
Meryl mä katselin tuos jotain käyriä ja jos jatkais niin et toi paino arvio ois lähellä totuutta niin kasvais 4,2kg käyrällä ja se oli ylin käyrä. Sf kumminkin menee nätisti keskikäyrällä.
Meryl mä katselin tuos jotain käyriä ja jos jatkais niin et toi paino arvio ois lähellä totuutta niin kasvais 4,2kg käyrällä ja se oli ylin käyrä. Sf kumminkin menee nätisti keskikäyrällä.
Yönenkeli Mun kokemuksen mukaan noi painoarviot on aika epätarkkoja. Eri lääkäreiden painoarviot (parin päivän sisällä) saattoi heittää reilustikin ja syntymäpainokin heitti ultrassa arvioidusta aika paljon (ja nimenomaan yläkanttiin oli arvio). Jos sf-mittakin menee keskikäyrää niin voihan se olla että ihan samankokoinen vauva tulossa kuin aiemminkin? Onko sulla ultria vielä tulossa?
(.) Niin unohdin noista eilisistä neuvolakuulumisista sen että pissat oli puhtaat ja myös se valkovuotonäyte jonka jouduin käydä uudelleen antamassa olikin puhdas. Ekassahan oli jotain epäselvyyttä ja kuulemma se oli jotain hiivatulehdukseen mahdollisesti viittaavaa, mutta toisesta tosiaan ei löytynytkään mitään poikkeavaa
(.) Niin unohdin noista eilisistä neuvolakuulumisista sen että pissat oli puhtaat ja myös se valkovuotonäyte jonka jouduin käydä uudelleen antamassa olikin puhdas. Ekassahan oli jotain epäselvyyttä ja kuulemma se oli jotain hiivatulehdukseen mahdollisesti viittaavaa, mutta toisesta tosiaan ei löytynytkään mitään poikkeavaa
KP ei oo näillä näkymin ainakaan tulossa ultria enään. Tosin toiseen kertaan ilmasin kyllä huoleni TH:lle tuosta paino arviosta, vaikka onkin hänen mukaansa viikkoja katsoen normaali niin kyllä se silti huolettaa. Ei ookkaan aikasemmissa ees annettu arvioo tässä vaiheessa niin ei oo osannu jännittääkkään Paitsi tuosta esikoisesta tais olla kun sydänkäyrälle jouduttiin joskus 38+ viikoilla niin sillon anto arvion 3100g ja n. viikkoa myöhemmin synty 3080g
Paitsi tuosta esikoisesta tais olla kun sydänkäyrälle jouduttiin joskus 38+ viikoilla niin sillon anto arvion 3100g ja n. viikkoa myöhemmin synty 3080gKultapupu ISO KIITOS! :hug: kerroitkin juuri niistä asioista, jotka ainakin minua mietityttää kaikkein eniten!
Lisämaitoa on jouduttu antamaan kummallekin lapselle muutenkin, esikoinen kuivahti sen verran, että joutui olemaan vuorokauden tipassakin. Ja kuopusta heräteltiin juuri sen kolmen tunnin välein, kun ei alkuun itse heräillyt ja paino ei noussut muuten. Ja sektio kun on tulossa, niin se 3 päivää menee sairaalassa muutenkin.
Lisämaitoa on jouduttu antamaan kummallekin lapselle muutenkin, esikoinen kuivahti sen verran, että joutui olemaan vuorokauden tipassakin. Ja kuopusta heräteltiin juuri sen kolmen tunnin välein, kun ei alkuun itse heräillyt ja paino ei noussut muuten. Ja sektio kun on tulossa, niin se 3 päivää menee sairaalassa muutenkin.
Äippyli_81 kuulostaa tutulta... Meillä rattaissa ei haluttaisi enää oikein istua, mutta tuo itse käveleminenkään ei oikein onnistu. Juoksentelee ihan minne sattuu ja kädestä ei saa pitää kiinni. Huoh. En oikein tiedä mitä nyt sitten tekisi niiden tuplarattaiden suhteen, olisiko ne kuitenkin hankittava vai jäisivätkö sitten kokonaan käyttämättä
Yönenkeli tosiaan nuo ultran painoarviot ovat aina vähän niin ja näin. Meillekin ennen synnytystä ultran painoarvio oli melkein 4,5kg, mutta 3,9kg oli siis syntyessään. Eniten luotin viimeksi neuvolan terkkarin arvioon, hän koko ajan sanoi että hieman alle 4kg ja piti täysin paikkansa. Yleensä kokenut terkkari/kätilö osaa käsin tunnustella parhaiten! Ja kyllähän yleensä sanotaan että vaikka seuraavat lapset olisivatkin vähän isompia kuin ensimmäinen, niin tulevat helpommin, varsinkin jos ei synnytysten välillä ole ihan todella monta vuotta.
(.) Neuvolassa käyty ja kaikki ok. Hemoglobiinikin oli jopa noussut 120, jee! Painoa oli vähemmän kuin viimeksi, varmaankin radidieetin ansiosta. Vauvan sykkeet taas n. 150. Rt ja kuulemma pää on jo todella alhaalla lantiossa, sen kyllä olen itsekin huomannut. Toivon ettei enää muutoin käänny, mutta helpottaisi oloa jos vielä majailisi hieman ylempänä. Sf-mitta oli jo 31, keski ja yläkäyrän välissä, niinkuin viimeksikin koko ajan.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Yönenkeli tosiaan nuo ultran painoarviot ovat aina vähän niin ja näin. Meillekin ennen synnytystä ultran painoarvio oli melkein 4,5kg, mutta 3,9kg oli siis syntyessään. Eniten luotin viimeksi neuvolan terkkarin arvioon, hän koko ajan sanoi että hieman alle 4kg ja piti täysin paikkansa. Yleensä kokenut terkkari/kätilö osaa käsin tunnustella parhaiten! Ja kyllähän yleensä sanotaan että vaikka seuraavat lapset olisivatkin vähän isompia kuin ensimmäinen, niin tulevat helpommin, varsinkin jos ei synnytysten välillä ole ihan todella monta vuotta.
(.) Neuvolassa käyty ja kaikki ok. Hemoglobiinikin oli jopa noussut 120, jee!
Painoa oli vähemmän kuin viimeksi, varmaankin radidieetin ansiosta. Vauvan sykkeet taas n. 150. Rt ja kuulemma pää on jo todella alhaalla lantiossa, sen kyllä olen itsekin huomannut. Toivon ettei enää muutoin käänny, mutta helpottaisi oloa jos vielä majailisi hieman ylempänä. Sf-mitta oli jo 31, keski ja yläkäyrän välissä, niinkuin viimeksikin koko ajan. Mukavaa viikonloppua kaikille!
Tänään oli neuvola ja kaikki melkolailla ok. Huolestuin jo taas vähän siitä raskausmyrkytyspeikosta, kun sormet ja nilkat on alkaneet kerätä nestettä, mutta pissa oli edelleen puhdas (ei edes niitä ketoaineita kun olin juonut tällä kertaa tarpeeksi) ja verenpaineet ok, joten terkkatäti totesi vaan, että nuo turvottelut kertoo vaan istukan toimivan hyvin! Sf tänään 34 cm.
Meryl mulle kans neuvolassa sanottiin tänään (kun ultrattiin), että on edelleen RT ja pää myös täällä jo todella alhaalla, kyseli onko supistellut tai painanut! Eipä oikeastaan, ei ainakaan kipeästi, aika usein tulee sellaisia suppareita (?), että maha menee vaan ihan kivikovaksi, mutta kipeältä ne ei oo tuntuneet. Ei tullut kyllä yllätyksenä, että vauva on jo noin alhaalla, koska jo pari viikkoa sitten huomasin mahan jotenkin "tippuneen" ja arvasin, että vauvan asento on varmasti nyt jotenkin muuttunut ja voisi olla laskeutunut alaspäin. Maanantaina on viimeinen työpäivä, niin kait se nyt sitten syntyy jo heti niin, ettei ehdi yhtään lomailla ja laittaa kotia kuntoon!
Perhevalmennus oli taas eilen ja täytyy kyllä sanoa, että on ollut mulle iso pettymys. Meninkin sinne lähinnä siinä toivossa, että saisi samassa tilanteessa olevia tuttavia täältä uudelta paikkakunnalta, missä mulla ei ennestään juuri kavereita ole, mutta noi on tuollaisia luentotyyppisiä sessioita, joissa ei mitenkään olla missään vaiheessa esittäydytty toisillemme tmv..
Päivityksiä:
-Lääkärineuvola 5.3, jolloin otetaan saga-näyte ja ultran avulla tehdään painoarvio
-Neuvola 13.3 ja samana päivänä lastenneuvolan tädin kotikäynti
Karviaismarja ja Irmeli 34+3
Sf tänään 34 cm. Meryl mulle kans neuvolassa sanottiin tänään (kun ultrattiin), että on edelleen RT ja pää myös täällä jo todella alhaalla, kyseli onko supistellut tai painanut! Eipä oikeastaan, ei ainakaan kipeästi, aika usein tulee sellaisia suppareita (?), että maha menee vaan ihan kivikovaksi, mutta kipeältä ne ei oo tuntuneet. Ei tullut kyllä yllätyksenä, että vauva on jo noin alhaalla, koska jo pari viikkoa sitten huomasin mahan jotenkin "tippuneen" ja arvasin, että vauvan asento on varmasti nyt jotenkin muuttunut ja voisi olla laskeutunut alaspäin.
Maanantaina on viimeinen työpäivä, niin kait se nyt sitten syntyy jo heti niin, ettei ehdi yhtään lomailla ja laittaa kotia kuntoon! Perhevalmennus oli taas eilen ja täytyy kyllä sanoa, että on ollut mulle iso pettymys. Meninkin sinne lähinnä siinä toivossa, että saisi samassa tilanteessa olevia tuttavia täältä uudelta paikkakunnalta, missä mulla ei ennestään juuri kavereita ole, mutta noi on tuollaisia luentotyyppisiä sessioita, joissa ei mitenkään olla missään vaiheessa esittäydytty toisillemme tmv..
Päivityksiä:
-Lääkärineuvola 5.3, jolloin otetaan saga-näyte ja ultran avulla tehdään painoarvio
-Neuvola 13.3 ja samana päivänä lastenneuvolan tädin kotikäynti
Karviaismarja ja Irmeli 34+3
Mietein tuota sf-mittaa, onko muilla ollut noin korkea vastaavilla viikoilla? Ei neuvolassa siitä mitään sanottu, mutta onhan tuo yläkäyrän yläpuolella (34+3 34 cm), varsinkin kun sanoi että pää tosi alhaalla, niin hassua että noin kasvanut vaikka luulisi että menisi tällöin toiseen suuntaan..? Viimeksi rv 32+3 eli 2 vkoa sitten oli 31 cm. Tuli heti kauhuskenaariot siitä, että lapsivettä on liikaa tmv., oon kyllä simmonen stressaaja... : /
Toissa päivänä jumi polvi yhteen asentoon ja kipu oli tosi kova. päästiin kyssille ni rupesi toimimaan onneksi vauva ei tulut ennen aikojaan , sitä ensin säikähdin et mitä jos se syntyy samalla rytinällä mut onneksi ei . ja nyt 3 x päivässä joutunut käymään oksentamassa...mutta kun kävin N vauvalla kaikki hyvin joten voisikohan olla oksennus tautia? noh tälläista meille lähipäivinä on tapahtunut...
Tänään poksuu 34+0 :heart:
Onhan niissä paino arvioissa eroja ja että ne ei pidä paikkaansa ja voi olla isompaa babya jne. mutta kyllä se silti huolettaa. Mutta näillä mennään.
Yönenkeli ja Kontra 34+0
Onhan niissä paino arvioissa eroja ja että ne ei pidä paikkaansa ja voi olla isompaa babya jne. mutta kyllä se silti huolettaa. Mutta näillä mennään.
Yönenkeli ja Kontra 34+0
Muita joilla alkaa jo raskaus tulemaan korvista?? Mä en henk. koht. muutenkaan nauti raskaudesta vaikkei mitään ongelmia ole ollutkaan. Henkisesti vaikeinta kun rajoittaa niin paljon kaikkea normitoimintaa :headwall: Nyt ollut myös parin viikon ajan selvästi mielialan heittelyitä. Välillä suoraan sanottuna vituttaa kuin pientä oravaa ja itkettää helposti (siis enemmänkin tää raskaana oleminen). Pääosin yritän vaan tsempata itseäni, että vielä hetken kun jaksaa... Tänään olis menossa 34+5 eli ylihuomenna sit 35 tulee täyteen... Toivon erittäin hartaasti, että tyttö alkais ulostaan itseään jo tossa 38+ viikolla Kaipaan jo omaa kroppaani, kunnon liikuntaa jne. Haaveilen ihanista vaatteista jotka voi sitten taas toivon mukaan tossa kesällä pukea päällensä. Mulle ei sovi tällänen möhmääninen ja makoilu. Toki nytkin oon kyllä tällä viikolla käynyt 4 kertaa spinningissä ja salilla, mutta muu aika meneekin sitten aikalailla loikoillessa ja kotihommia tehdessä...
Joo.. jokohan riittää tää avautuminen? :snotty:
Ootteko muuten nähneet paljon synnytysunia yms? Mä nään aika paljon ja jokaisessa vauva on jo pari kuukautinen enkä muista synnytyksestä mitään. En myöskään unissa saa selville minkä kokoinen vauva oli syntyessään. Yhtenä yönä näin unta, että imetän vauvaa sellaisella pitkällä, ohuella ja läpinäkyvällä letkulla, joka kulkee nännistä vauvan suuhun ja jota pitkin maito "sinkoaa" vauhdilla suoraan vauvan suuhun Juu Joissakin unissa vauva on myös aika "ruma" eikä yhtään sen näköinen, mitä itse olen ajatellut.
Näin siis täällä tänään
Bluediamond ja Helmi 34+5
Kaipaan jo omaa kroppaani, kunnon liikuntaa jne. Haaveilen ihanista vaatteista jotka voi sitten taas toivon mukaan tossa kesällä pukea päällensä. Mulle ei sovi tällänen möhmääninen ja makoilu. Toki nytkin oon kyllä tällä viikolla käynyt 4 kertaa spinningissä ja salilla, mutta muu aika meneekin sitten aikalailla loikoillessa ja kotihommia tehdessä... Joo.. jokohan riittää tää avautuminen? :snotty:
Ootteko muuten nähneet paljon synnytysunia yms? Mä nään aika paljon ja jokaisessa vauva on jo pari kuukautinen enkä muista synnytyksestä mitään. En myöskään unissa saa selville minkä kokoinen vauva oli syntyessään. Yhtenä yönä näin unta, että imetän vauvaa sellaisella pitkällä, ohuella ja läpinäkyvällä letkulla, joka kulkee nännistä vauvan suuhun ja jota pitkin maito "sinkoaa" vauhdilla suoraan vauvan suuhun
Juu Joissakin unissa vauva on myös aika "ruma" eikä yhtään sen näköinen, mitä itse olen ajatellut. Näin siis täällä tänään
Bluediamond ja Helmi 34+5
Bluediamond täällä myös on viime aikoina ollut paljon enemmän mielialan heittelyitä, just että itkettää ja vituttaa kaikki välillä ihan hirveesti. Ja mä oon kuitenki ollu koko raskauden suht tasainen, eli mitään hormoni-itku-kuikku-kilareita en oo harrastanut. Nyt sit lähinnä tuntuu välillä vaan etten JAKSA esim. miestä tai uhmaavaa esikoista, tekis mieli vaan mennä peiton alle tyyliin itkemään : / Munkaan päälle ei sovi tää että koko normielämä on pausella, mitään ei oikein enää jaksa tehdä ja tekee mieli vaan loikoilla sohvalla koko päivän, mut sit se vaan henkisesti pahentaa tilannetta... Inhottava noidankehä. Ois ihana saada elämään taas jotain muuta sisältöä kuin päivästä toiseen toistuvat rutiinit ja ison mahan kans uupuminen. Kuitenkin toivon raskauden jatkuvan ihan sinne lasketun ajan kieppeille, jotenkin koen että en ite (eikä vauvakaan) ois vielä valmis syntymään joskus 37+. Kunhan nyt sais tän inhottavan melankolian viitan pois ja ois taas oma itsensä...
Eireann 33+5
Eireann 33+5
Hei pitkästä aikaa! :wave:
Ajattelin tulla purkamaan ajatuksia tänne, kun ei tuolle miehellekään jaksa koko ajan höpöttää raskausjuttuja
Täällä on puhuttu influenssarokotteesta ja itse päätin olla ottamatta sitä... Ei olisi kyllä kiva sairastaa tässä vaiheessa hirveää tautia, mutta kun tällä kylällä on yksi "tuttu", joka sai sen narkolepsian silloin muutama vuosi sitten rokotuksen jälkeen, niin ei kyllä huvita ottaa sitä riskiä...
ON Mulla on siis hirveesti kaikkia vaivoja ja tuntuu, että tuun kohta hulluksi. Liitoskipuja on päivittäin ja tosi kipeitä. Välillä ei pääse liikkumaan ja jalat lähtee yhtäkkiä alta, kun kävelee. Jos kivut iskee vaikka vessanpöntöllä, niin siinä sitä sitten ollaan ja odotellaan :kieh: ja tietysti mulle on tullut ihan järkyt peräpukamat! Se johtuu siitä, kun mulla on se suolistosairaus, niin se on ärtynyt nyt pahaksi ja saan siis istua pöntöllä monta kertaa päivässä ja siinä saattaa mennä varttikin ennenkuin tarpeet on hoidettu. Viikko sitten hb oli 119, mutta menen viikon päästä taas mittauttamaan, kun tähän sairauteen kuuluu myös se, että vuodan verta suolesta aika reilusti, kun se ärtyy. Sen takia käyn myös äippäpolilla kontrolleissa n. kuukauden välein, koska haluavat seurata saako vauva tarpeeksi ravintoa. Mutta tähän asti on ainakin kasvanut tosi hyvin. Sitten mua supistelee aika usein, varsinkin jos yritän jonkinnäköstä liikuntaa harjoittaa, mutta ei siihen kyllä sitäkään tarvita. Kerran makasin melkein koko päivän sohvalla, kun supisteli vaan. Selkäkivut on aika kaameet myös, sain onneksi sellaisen tukivyön fysioterapeutilta, niin se on vähän auttanut. Tänään sain myös itsekin kokea niitten sukkapuikkokipujen ihanuuden! Ai tsiisus! Ja alapäätä turvottaa niin, että tuntuu, että kaikki veri vaan pakkautuu sinne ja välillä pakottaa niin, että pakko mennä istumaan tai makaamaan. Mitähän muuta viel keksisin... Mielialat vaihtelee kauheesti ja tuntuu, ettö mies ei tajua yhtään. Se on huomenna lähössä kavereitten kanssa mökille pariks päiväks "puuhommiin" (lue:ryyppäämään) ja se oli "unohtanu" ilmottaa, että ne onkin kaks yötä eikä yhden, niinkuin alunperin oli puhe. No siitä sitten vähän närkästyin, niin se tokas sitten marttyyrinä, et "hyvä on, tää on sit viimenen kerta, ku lähen yhtään mihinkään, kun tämmösen kohtelun saa". Niinku WTF!! Menee niin taju!!
Kiitos ja anteeks, ei mulla muuta :saint:
Se siitä valittamisesta, poitsu kasvaa tosi hyvin käyrillä, ainakin siis niitten ultrien painoarvioiden mukaan. Viimeksi 28+4 oli 1135g ja se oli siis semmoinen 3 minuutin homma vain kävin samalla siellä sype-keskustelussa, kun sain niin sekavaa informaatiota siitä synnytystavasta ja kun edellisestä synnytyksestä jäi vähän traumoja. Mutta nyt siis selvisi, että synnytän ihan normaalisti alateitse, että ei tarvitse mennä sektioon, kun se oli pelkona... Ja sain paljon neuvoja kivunkievityksestä ja eri asennoista missä synnyttää.
Painoa on tullut tähän mennessä +8kg ja mullahan oli tässä muutaman viikko takaperin ihan hirvee stressi mun syömisistä ja meinas jo mennä aliravitsemuksen puolelle, kun pelkäsin, että painoa tulee liikaa. Ihan tyhmää, tiedän! Mutta joku tuolla aivoissa vissiin flippaa... Nyt kuitenkin tajusin, että kunhan syön terveellisesti, niin painoa saa kyllä tulla. Sf-mitta oli 30+3 30 cm, eli vissiin siel yläkäyrällä mennään, mut katoin edellistä nlakorttia, niin ihan samalla tavalla kasvanut viimeksikin. Oli tyttö kyllä ihan hyvän kokoinenkin: 3,7 kg 40+2.
Tänään on ollut kyllä niin negatiivis-sävytteinen päivä, että paras varmaan lähteä nyt nukkumaan :stick:
Kaikille parempaa huomista!:heart:
Vemia 31+2
Ajattelin tulla purkamaan ajatuksia tänne, kun ei tuolle miehellekään jaksa koko ajan höpöttää raskausjuttuja
Täällä on puhuttu influenssarokotteesta ja itse päätin olla ottamatta sitä... Ei olisi kyllä kiva sairastaa tässä vaiheessa hirveää tautia, mutta kun tällä kylällä on yksi "tuttu", joka sai sen narkolepsian silloin muutama vuosi sitten rokotuksen jälkeen, niin ei kyllä huvita ottaa sitä riskiä...
ON Mulla on siis hirveesti kaikkia vaivoja ja tuntuu, että tuun kohta hulluksi. Liitoskipuja on päivittäin ja tosi kipeitä. Välillä ei pääse liikkumaan ja jalat lähtee yhtäkkiä alta, kun kävelee. Jos kivut iskee vaikka vessanpöntöllä, niin siinä sitä sitten ollaan ja odotellaan :kieh: ja tietysti mulle on tullut ihan järkyt peräpukamat! Se johtuu siitä, kun mulla on se suolistosairaus, niin se on ärtynyt nyt pahaksi ja saan siis istua pöntöllä monta kertaa päivässä ja siinä saattaa mennä varttikin ennenkuin tarpeet on hoidettu. Viikko sitten hb oli 119, mutta menen viikon päästä taas mittauttamaan, kun tähän sairauteen kuuluu myös se, että vuodan verta suolesta aika reilusti, kun se ärtyy. Sen takia käyn myös äippäpolilla kontrolleissa n. kuukauden välein, koska haluavat seurata saako vauva tarpeeksi ravintoa. Mutta tähän asti on ainakin kasvanut tosi hyvin. Sitten mua supistelee aika usein, varsinkin jos yritän jonkinnäköstä liikuntaa harjoittaa, mutta ei siihen kyllä sitäkään tarvita. Kerran makasin melkein koko päivän sohvalla, kun supisteli vaan. Selkäkivut on aika kaameet myös, sain onneksi sellaisen tukivyön fysioterapeutilta, niin se on vähän auttanut. Tänään sain myös itsekin kokea niitten sukkapuikkokipujen ihanuuden! Ai tsiisus! Ja alapäätä turvottaa niin, että tuntuu, että kaikki veri vaan pakkautuu sinne ja välillä pakottaa niin, että pakko mennä istumaan tai makaamaan. Mitähän muuta viel keksisin... Mielialat vaihtelee kauheesti ja tuntuu, ettö mies ei tajua yhtään. Se on huomenna lähössä kavereitten kanssa mökille pariks päiväks "puuhommiin" (lue:ryyppäämään) ja se oli "unohtanu" ilmottaa, että ne onkin kaks yötä eikä yhden, niinkuin alunperin oli puhe. No siitä sitten vähän närkästyin, niin se tokas sitten marttyyrinä, et "hyvä on, tää on sit viimenen kerta, ku lähen yhtään mihinkään, kun tämmösen kohtelun saa". Niinku WTF!! Menee niin taju!!
Kiitos ja anteeks, ei mulla muuta :saint:
Se siitä valittamisesta, poitsu kasvaa tosi hyvin käyrillä, ainakin siis niitten ultrien painoarvioiden mukaan. Viimeksi 28+4 oli 1135g ja se oli siis semmoinen 3 minuutin homma vain
kävin samalla siellä sype-keskustelussa, kun sain niin sekavaa informaatiota siitä synnytystavasta ja kun edellisestä synnytyksestä jäi vähän traumoja. Mutta nyt siis selvisi, että synnytän ihan normaalisti alateitse, että ei tarvitse mennä sektioon, kun se oli pelkona... Ja sain paljon neuvoja kivunkievityksestä ja eri asennoista missä synnyttää. Painoa on tullut tähän mennessä +8kg ja mullahan oli tässä muutaman viikko takaperin ihan hirvee stressi mun syömisistä ja meinas jo mennä aliravitsemuksen puolelle, kun pelkäsin, että painoa tulee liikaa. Ihan tyhmää, tiedän! Mutta joku tuolla aivoissa vissiin flippaa... Nyt kuitenkin tajusin, että kunhan syön terveellisesti, niin painoa saa kyllä tulla. Sf-mitta oli 30+3 30 cm, eli vissiin siel yläkäyrällä mennään, mut katoin edellistä nlakorttia, niin ihan samalla tavalla kasvanut viimeksikin. Oli tyttö kyllä ihan hyvän kokoinenkin: 3,7 kg 40+2.
Tänään on ollut kyllä niin negatiivis-sävytteinen päivä, että paras varmaan lähteä nyt nukkumaan :stick:
Kaikille parempaa huomista!
:heart:Vemia 31+2
Karviaismarja Täälä taas päin vastoin tuo sf mitta.
Onko täälä muilla joilla sf mitta liian vähän?
Kävin äsken neuvolassa ja sielä sf mitta oli viidessä viikossa noussut vain 2cm eli oli vain 26. Neuvolatäti paineli sitten mahaa ja sanoi että voi johtua siitä että vauva on aika alhaalla eli ei mitään paineita, mutta kyllä tuo jäi mietityttämään. Ens viikolla olis jo sitten lääkärineuvola.
Miwwi 33+0
Onko täälä muilla joilla sf mitta liian vähän?
Kävin äsken neuvolassa ja sielä sf mitta oli viidessä viikossa noussut vain 2cm eli oli vain 26. Neuvolatäti paineli sitten mahaa ja sanoi että voi johtua siitä että vauva on aika alhaalla eli ei mitään paineita, mutta kyllä tuo jäi mietityttämään. Ens viikolla olis jo sitten lääkärineuvola.
Miwwi 33+0