Huhtikuun Hurmurit 2014 ~ Helmi- ja Maaliskuussa ~

Heh, hirveä paniikki tuli laittaa kotia kuntoon, kun tuttavan tyttö syntyi n. 4 viikkoa etuajassa viikolla 36+ Vaikea ajatella, että tuo pötkö saattaa syntyä oikeastaan ihan milloin vaan!

Tänään haettiin yhdistelmävaunut. Mies tarrasi heti lastentarvikeliikkeestä lähtiessä vaunuihin ja sanoi haluavansa työntää ne autolle parkkihalliin - taitaa hankintojen myötä alkaa konkretisoitua miehellekin, että kohta meidän vauva on maailmassa :heart: Oli sellasta tulevan isän ylpeyttä siinä vaunujen työntelyssä, että taisin rakastua palavasti uudelleen :heart:

ralliruutu 35+2

 

Ralliruutu: meillä kun kaikki 3 edellistä lasta ovat syntyneet 40+viikoilla, niin kyllä tämä baby yllättäisi täydellisesti, jos ennakkoon päättäisi syntyä tosin eilen laitoin lakanat pinnasänkyyn vauvalle valmiiksi!

mun mies ei ole 4.kohdalla intoillut.muistan esikoisen odotuksesta sen, että mies jännitti ja oli innoissaan,vauvalle ostoksia sai tehdä mielinmäärin, jakkaroille en saanut nousta ja liikaa ei saanut rehkiä! Toista se on nyt, siitä saa oikein repiä huumoria päivittäin, kun nyt tehdään remppaa(mies siis lähinnä tekee), niin jos mulla on kädet vapaina niin kuuluu:"nouses tohon jakkaralle ja pidä paneelia paikallaan" tai "ojenna sitä, pidä tota, hae tätä,tee sitä, ammu niitti tohon ponttiin jne."...eli neljännen kohdalla saa kivuta vielä +35viikoilla jakkaralle

MUTTA bongasin ipadilta, että joku(lue:mies) oli käynyt katsomassa vaunuja/rattaita tori.fissä kysyessäni asiaa mies totesi, että edustuskelpoisempia kärryjä katseli

 

SINI-TUULIA,oli pakko tulla kommentoimaan...meillä vähän sama juttu nyt neljännen(kin) kohdalla;ei raskaus ole mikään sairaus,tottakai voit nostella,kannella yms.kuten ennenkin Eilen koottiin yhdessä kerrossänky,minä kannoin esim.kuopuksen vanhan jatkettavan sängyn yläkerrasta alas,roudasin isot matkarattaat häkkikellariin jne. Toki teen itse päätöksen,että teen ja touhuan ihan normisti,mutta eipä paljon mies estele
Meillä kyllä muuten mies innoissaan vauvan tulossa,suurimmaksi osaksi siksi tietysti,että kolmen tytön jälkeen poika tulossa.

Vauvakutsuista ollut puhetta,minulle ei sellaisia koskaan ole järkätty/en ole itse järkännyt. Pikkusiskoni järjesti tuossa helmikuun alussa itselleen kutsut tai siis kakkukahvi-meiningillä. Ihan mukavaa oli. Oli hyvät tarjoilut ja sisko oli pinkiksi kotia koristellut ja kivoja lahjoja sai... Itse en oikein osaa sellaisia itselleni järjestää eikä kukaan varmaan yllärikutsujakaan mulle järjestä

JuLiDe 31+0 täältä tullaan muihin huhtikuisiin verrattuna jälkijunassa

 

Vauvakutsuilla en ole koskaan ollut. Kuulostaa tosi kivalle idealle, mutta varmaan tuttavapiirissä ei ole vielä idea tuttu!

Ralliruutu kirjoittelikin, että pitää laittaa kotia kuntoon, jos vauva syntyy jo aiemmin. Meillä on kanssa aiemmat syntyneet 40+ viikoilla, mutta tämä kolmas on jo laskeutunut niin alas, että itsellekin tuli sellainen fiilis, että pitää alkaa siivoamaan ja järjestelemään kamoja valmiiksi. En muista että aiempien aikaan olisi tuntunut jo näillä viikoilla tällainen paine tuolla alhaalla kävelylenkillä tuntuu, että pitää kävellä jalat harallaan, ihan kuin pää tuntuisi tuolla välissä, tuskin se nyt vielä ihan kurkkii sieltä silleen painaa kuitenkin ja tekee liikkumisesta kömpelöä. Mutta eipähän se mitään vielä kerro, kuitenkin 41+5 täällä puhistaan ja manaillaan, ei pitäisi luoda itselleen tällaisia odotuksia :stick:

Illat on mennyt lukiessa noita tammikuisten ja helmikuisten ketjuja, "ihania" (jos sillä sanalla voi kuvata) synnytystarinoita, saa itsekin jo vähän fiilistä ja otetta tulevasta
On jo muutamassa vuodessa ehtinyt unohtamaan lähes tulkoon kaiken synnytykseen ja pienen vauvan hoitoon liittyvän.

( . ) Omat kengät eivät mahdu enää jalkaan :ashamed: sormuksistakin sai luopua jo muutama viikko sitten, ihan järkyttävät turvotukset sekä käsissä että jaloissa! Iltaisin vetää suonta, ja ei helpota ennen kuin kävelee rinkiä sängyn vieressä ja laittaa magnesiumvoidetta polvitaipeisiin ja takasääriin. Painonnousu onneksi vähän hidastunut, yhteensä tullut n. 12 kg jo, osa varmaan näitä turvotuksia. Turvotuksien ja pissasta löytyneiden proteiinien takia olin synnärilläkin yhden päivän tarkkailussa myrkytysepäilyn vuoksi, mutta onneksi ei ollutkaan siitä kyse. Pissatikuilla saa nyt itse kotona seurata tilannetta ja paineita omalla mittarilla mittailla.

Jahas, mistähän sen siivousprojektin aloittaisi... =)

Nanija ja muru 34+6

 

Kaverit järjesti vauvakutsut viikonloppuna Kokoonnuttiin pienellä porukalla vaihtamaan kuulumisia ja kahvittelemaan, oli tosi mukavaa. Onneksi ei ollut mitään soseiden maistelua tai masukipsin tekoa, en oikein välitä tuommoisista ohjelmanumeroista.

Äitiyspakkaus 2014 oli minusta ihanannäköinen, tykkään turkoosista ja limestä, mukavan raikkaita värejä. Meille tuli vanhempi pakkaus, mutta ei kuitenkaan harmita kun se siilimakuupussi on niin ihana. :heart:

Kaksi viikkoa vuosilomailua takana ja huomenna ensimmäinen virallinen äitiyslomapäivä. Miehen huolehtiminen alkaa saamaan jo huvittavia mittasuhteita, varotteli tässä yks päivä etten saa sitten päästää tuntemattomia sisälle kotiin, kun olen yksin. Muutenkin yrittää pitää huolen, etten nosta mitään raskasta tai rasita itteeni liikaa. Tavallaan ihanaa, mutta välillä ärsyttää kun en minä vielä mitenkään toimintakyvytön olo.

Neuvolakäyntejä on kahden viikon välein, jossain vaiheessa varmaan siirtyy viikottaisiin. Edellisellä käynnillä kaikki hyvin, paino oli vähän laskenut mitä kyllä ihmettelin suuresti. 24.3. on synnytystapa-arvio äitiyspolilla, vaikka verensokerit on pysynyt hyvällä tasolla ja paino noussut maltillisesti, meinaa silti jännittää jos vauva onkin kasvanut mahdottoman isoksi.

Ensimmäinen perhevalmennus takana, eikä menny ihan niinku piti. Paikalla oli 4 kk ikäisen tyttövauvan perhe kertomassa arjesta ja kuulijoina minä ja mies... Valmennukseen oli ilmottautunut 10 pariskuntaa, me tultiin ainoina paikalle. Olihan se ihan kiva tapaaminen, mutta eipä pahemmin päässyt tutustumaan muihin odottajiin.

Vauvaa varten valmistautuminen on kovassa vauhdissa. Pienimmät vaatteet on pesty, lakanat ja peitto on pesty, vaatteet viikattu lipastoon... Saattaa olla hieman tylsiä viikkoja edessä, jos vauva syntyy joskus 40+ viikoilla.

ässä+pikkuinen 34+5

 

Elea85 kamalia uutisia :hug: toivon kaikkea parasta tulevaisuudelle!

Mullekaan ei ole järkätty mitään vauvakutsuja, mut ei varmaan kenellekään ole tullut mieleen, koska lähimmillä ystävillä ei ole lapsia, niin eivät varmaan osaa edes ajatella semmoisten järjestämistä mutta eipä se haittaa, olen tapaillut nyt ystäviä tässä, kun on ollut vapaa-aikaa.

Ootteko seuranneet telkkarista niitä synnytysohjelmia? Mä oon jotenkin ihan hurahtanut niihin mies aina pyytää vaihtamaan kanavaa, kun on kuulemma niin kauhean näköistä, mut se on jotenkin mun tapa valmistautua synnytykseen. Näkee vähän miten eri tavoin synnytys voikaan mennä. Sen sype-keskustelun jälkeen mulla on ollut sellainen olo, et oon lähössä innolla synnyttämään, mut voihan se mielipide vielä vaihtua, kun tosipaikka koittaa

Nuo sukkapuikkokivut on kyllä aika inhottavia :kieh: eilen kun yritin vähän käydä kävelyllä, niin kyllä iski semmoset pistot, että ei paljon naurattanu... ja sit ihan ku ois naksahtanut jotain tuolla alapäässä ja mietin, et tuntu samalta sillon kun vedet meni, mutta onneksi sieltä ei sit mitään tullu eikä sen jälkeen oo naksunu... Oli kyllä aika outoa.

Naksumisesta puheen ollen, niin mun maha naksuu?? Siis tosta päältä. Joskus kun vauva potkaisee, niin kuuluu ihan selvää naksaus. Ihan kuin se tulisi ihan tuosta pinnasta. En oo ees neuvolassa ottanut puheeksi, koska se aattelis varmaan, et päässä taitaa tolla naksua onko kellään muulla ollut samanlaisia "oireita"?

Vemia + Ahti 32+3

 

Nanija joku muukin kärsii noista suonenvedoista : / En olekaan kuullut magnesiumvoiteesta, onko siitä ollut apua? Onneksi suonenvedot on taas vähentyneet mutta välillä iltaisin kramppailee täälläkin..

Vemia mä olen jo pidemmän aikaa ollut hurahtanut synnytyskertomuksien lisäksi noihin synnytysohjelmiin ja miehellä vähän sama reaktio - aina kääntämässä kanavaa eikä yhtään kestäis katsoa niitä "Innokkaana" se on myös tulossa synnytykseen, olen kiusoitellut vähän että nyt pääset sitten ekaa kertaa näkemään synnytyksen niin aikoo kuulemma taas taktisesti myöhästyä sieltä Edellisestä myöhästyi tosiaan tositoimista vartin verran kun lähetettiin välissä kotiin nukkumaan. Nyt en varmaan sitten päästä sitä edes vessaan, vaikka käynnistyminen kestäisi viikon :kieh:

Huh, eilen järkättiin esikoisen 1v-pippalot ja onneksi sujui hyvin. Nukuin kyllä viimeyön niin hyvin että huomaa että olen ehkä stressannut noita hieman Nyt on kaappi täynnä ylijäämäkakkuja ja kaikkea hyvää mitä "joutuu" syömään ettei mene hukkaan Väsymyksen lisäksi meni taas selkä ja lantio ihan jumiin tuosta touhuilusta ja illalla ei pystynyt taas yhtään liikkumaan kun kipu oli aika kauheaa. Kokeilin siihen panadoliakin taas mutta eipä siitä mitään apua ollut.

Tänään on ollut vähän samat fiilikset mutta eipä tässä kauheasti ehdi vielä lepäillä kun on kaikkea ohjelmaa. Loppuviikosta täytyy pitää pari lepopäivää sitten : / Onneksi mies antoi kuitenkin tänään nukkua päikkärit päivällä, tuli kyllä tarpeeseen :heart: Joko se säälii kun oon niin kipuileva tai sitten oli kiltillä tuulella kun muistuttelin huomisesta hääpäivästä

Kp & Kultakala 31+6

 

Tänään 36+0! Viikon päästä vauva olis periaatteessa täysaikainen Ajattelin, että sais 2-3 viikon päästä jo syntyä Viime yönä näin taas vauvasta unta ja oli kova pettymys aamulla kun se ei ollutkaan vielä syntynyt Vauva herättelee öisin paljon kun potkii kylkiluihin ja myllertää omiaan.

Kysymys: tietääkö joku täytyykö synnytykseen doulaksi tulevan ollut käytynä doulakurssi vai voiko toimia doulana jos on peruskoulutukseltaan kätilö??

 

Tosi pitkällä jo ollaan mulla nyt menossa 35+3. Aiemmat lapset syntyneet 37+3 ja 38+6 niin jännityksellä odotan koska tämä kolmas päättää syntyä :heart:
Vointi on ollut melko hyvä. Suonenvedoista/krampeista/levottomista jaloista täälläkin kärsitty, joten muutaman Magnesium-tabletin oon ottanut. Yöunet katkonaisia.
Sairaalakassia oon alustavasti pakkaillut ja muutenkin aika paljon alkaa olla valmiina vauvan tuloa varten. Sen sijaan paljon on tulossa olevia isompien lasten neuvola, hammaslääkäri ja lääkäri aikoja, joita jännitän päästäänkö/pääsenkö itse menemään mukaan. No eiköhän ne siitä sitten tavalla tai toisella hoidu...
Mä oon kans tykännyt katsoa telkkarista synnytys ohjelmia, jos oon sellaisen bongannut, vähän ristiriitaisia tunteita herättää.. Esim. Imukuppi synnytys oli aika kauheen näköistä ja lisäksi vielä kun satuin katsomaan ensin ohjelman lehmän poikimisesta, jossa kettingillä vedettiin vasikkaa ulos ja se imukuppikin on tosiaan semmoinen metalliviritys Kivoja synnytys unia tulee varmaan noista taas!

Hyviä vointeja kaikille!

 

Kultapupu se voide on Magnesium In-merkkistä ja apteekista suosittelivat sitä näihin suonenvetoihin. Mielestäni on toiminut, ainakin vähän nopeammin olen nukahtanut, kun aiemmin saattoi mennä parikin tuntia levottomien jalkojen kesyttämiseen.

Sairaalakassi mietitty valmiiksi, mutta kaikki vielä pakkaamatta. Vielä tässä ehtii!

Outo vannemainen puristus tuntuu ylävatsalla : / Ihan kuin liivit puristaisivat, mutta ei johdu niistäkään. Istukka edessä ylhäällä, toivottavasti ei siihen liittyvää... On jatkunut jo useita viikkoja ja neuvolassakin ollut puhetta, mutta ilmeisesti ei syytä huoleen.

Viikot vaihtuivat, nyt rv 35+0 (36. viikko kuten itse tykkään ajatella) Ensi viikolla ultrataan vauvan paino, tarkistuskäynti ettei kasva liian isoksi, kuten edellinen lapsi.

Nanija ja muru 35+0

 

Suonevetoja/kramppeja tuli itsellänikin jokunen viikko sitten aina aamuisin ja siitä asti olen ottanut aina illalla Magnesan magnesium + B-vitamiini tabletin (myydään ihan Prismassakin), eikä ole enää kertaakaan tullut Ja käytän myös raskausvitamiinia (Multi-tabs), mutta varmastikaan sen magnesiumlisä ei ole ollut riittävä ravinnon lisäksi.

Täällä myös yksi synnytysohjelmiin hurahtanut! Tosin aina olen tykännyt niitä katsella. Nyt olen myös alkanut lukemaan näitä kaksplussan ketjuja, keillä on ollut/on jo LA käsillä.

Viime viikolla oli neuvola ja kerroin sitten sellaisesta "oireesta", mikä on ollut jo useamman viikon ja on alkanut nyt stressaamaan kovasti. Mulla välkähtelee oikeassa silmäkulmassa sellainen valo useamman kerran pvässä. Sitä on jotenkin tosi hankala kuvailla, kun on niin nopeasti ohi. No terkka ja harjottelija huolestuivat asiasta melkoisen paljon ja käskivät varaamaan ajan omalle lääkärille. Pääsinkin sinne sitten heti seuraavana päivänä ja lääkärikin sanoi, että "Ihan syystä tulit" ja laittoi pikaisen lähetteen silmäpolille. No huomenna olen sitten menossa sinne silmälääkärille ja jännittää kyllä aika kovasti : / Toivoisin kyllä, että löytyisi jokin selitys tälle tuolta silmästä, kun itse olen ehtinyt miettimään jo aivokasvaimet sun muut vaihtoehdot, ja ennemmin toivoisin olevan jotain silmäperäistä.. Lääkäri ei lähtenyt arvailemaan mitään, mutta sanoi, että saattaa olla verkkokalvossa jotain häikkää..No jospa huomenna selviäisi!

LiLeHe ja Veikka rv 34+0

 

32+0 Poks!

Ja en muuten ole kyllä tehnyt elettäkään pakatakseni sairaalalaukkuja tai muita, mutta täällä perässähän tässä tullaan Toisaalta tulee pieni paniikki kun tulee tänne lukemaan että poksuu 35 ja 36, parin viikon päästä ollaan itsekin siinä ja synnytys vaan lähenee!

Yritin sitten vähän hätäpäissäni etsiä jotain tilastoja että milloin ne lapset yleensä syntyy. Varsinkin ennen la:ta syntyneistä en ole koskaan kuullut mitään lukuja. Löysin sitten tälläisiä jos jotain kiinnostaa:

Vuosina 2011–2012 yksisikiöisten raskauksien kesto oli keskimäärin 39+5 raskausviikkoa. Vastaavina vuosina ennenaikaisesti (ennen 37 rvk) syntyneitä lapsia oli yksisikiöisistä raskauksista 4,5 prosenttia. (THL:n tilastoraporti)

Tarkasteltaessa viimeistä kymmentä vuotta vain 4–4,1 prosenttia naisista on synnyttänyt Suomessa laskettuna aikana. Synnytysrekisterin mukaan 57 prosenttia naisista synnyttää kahden viikon haarukassa lasketun ajan molemmin puolin. Yliaikaisia synnytyksiä on 5 prosenttia. (vau.fi)

Eli karkeesti ajateltuna 5% syntyisi ennen rv37, 60% syntyisi 39-41 ja 5% menee yliaikaiseksi, niin 20% syntyis sitten noiden 37-39 välissä jos ymmärsin oikein? Eli joka neljäs syntyisi sitten ennen rv39? Jännä nähdä että pitääkö yhtään paikkaansa

Niin ja eihän siihen sitten mennyt kuin 30 viikkoa, että aloin näyttää raskaanaolevalta Sen lisäksi että siitä on nyt alettu kysellä, niin aika järkyttyneenä joku äijäletka kommentoi kuppilan edessä kun on "yks rattaissa ja toinen mahassa!". Olenkin ihmetellyt miten positiivisesti tämä pieni ikäero on otettu oikeastaan joka suunnalta

 

LiLeHe Mulla on molemmissa raskauksissa näkynyt sellaisia valopilkkuja välillä silmänurkasta, sanon niitä "kimalaisiksi" kun miehelle puhun. Mulla on verenpaineet olleet suhteellisen matalalla yleensä ja pyörrytystä ollut myös (edellisessä raskaudessa oli molemmat pahempina, pyörryinkin kertaalleen kunnolla) joten olen jotenkin ajatellut että nuokin olis vaan siitä tai jostain. Paineet ei kuitenkaan ole olleet niin alhaalla että niistä olis pitänyt huolestua, ainoastaan sain neuvolasta "erityisluvan" syödä huoletta salmiakkia Mielestäni puhuin viime raskaudessa noista valopilkuistakin mutta eipä se neuvolantäti niihin puuttunut, kun ei mitään raskausmyrkytyksen oireita muuten ole ollut. Viimeaikoina on taas valopilkkuja näkynyt useammin mutta en ole sen kummemmin ajatellut asiaa, joskus ehkä käynyt jääkaapilla jos en ole vaikka syönyt vähään aikaan. Mutta sulla on ilmeisesti erilainen "valoilmiö"? Toivottavasti ei mitään vakavaa!

 

Itse en pysty yhtään katsomaan mitään synnytysohjelmia, jo se eläimellinen huuto mikä naisista silloin lähtee saa mulla karvat pystyyn (vaikka varmaan ite huusin samalla tavalla, en tiedä, mielestäni kyllä enemmän vaikeroin kuin huusin mutta mielikuvat ei oo kovin selkeitä...) Noista synnytysvideoista mulla nousee vaan taas hirvee paniikki päälle, joka nyt tokassa raskaudessa on muuten ollut mulla yllättävän lievä (ekassahan oli hirvee synnytyspelko, oisin halunnut ihan pelkosektionkin mutta en saanut, eka synnytys olikin vaikee ja vauva lopuksi hätää kärsimässä). Tästä huolimatta nyt tokalla kerralla haluaisin ehdottomasti normi-alatiesynnytyksen vaikka mulle sanottiin ekan jälkeen et kyllä sä nyt sen pelkosektion sit saat jos haluut. Mutta mulla on nyt päinvastoin sellainen olo että nyt tiedän mitä se on, kroppakin osaa homman jo paremmin, kyllä mä pystyn siihen. Ja toki se, että esikoiselle ei mitään komplikaatioita synnytyksestä jäänyt vaan on täysin terve, saa uskomaan siihen että vauvatkin on luotu kestämään synnytys aika hyvin. Sit tietty jos homma jotenki pitkittyy eikä suju, niin sit toki sektio. Mulla on ensi maanantaina yhdistetty pelkopoli- ja synnytystapa-arviokäynti synnärille, missä keskustellaan vielä lisää synnytyksestä, tehdään kokoarvio, tarkistetaan tarjonta jne. Jos kaikki ok niin ei kun alateitse sitten tulemaan! Tällä kertaa yritän myös selvitä vähemmillä kivunlievityksillä, uskon että sekin nopeuttaa sit hommaa.

Sairaalalaukkua en ole pakannut enkä vähään aikaan pakkaakkaan, en aatellut ottaa paljon mitään synnärille mukaan. Vauvan kotiintulovaatteet voi mies sit tuoda, ite en tarvii käytännössä mitään muuta kun tyyliin iPadin sit myöhemmin osastolle Aion olla sairaalan vaatteilla koko reissun ja takas tulla niillä vaatteilla millä sisäänkin menin.

LiLeHe tsemppiä noiden näköhavaintojen kanssa, älä vielä panikoi. Ottiko lääkäri kantaa voiko olla raskaudesta johtuvaa vai onko ihan erI juttu? Myös muut joilla vatsan puristusta, levottomia jalkoja jne., koittakaahan jaksaa! Täällä onneksi ei ole muuta kuin perus loppuraskauden en-voi-hengittää-kun-vauva-painaa- tai väsyttää-koko-ajan-enkä-jaksa-mitään -oloja

Eireann 35+0 *poksispoks!

 

Kuulumisia täältä maanantaina kävin vaihtamassa neuvola aikaa, mutta kävikin sitten tuuri ja omalla th:lla ei ollut ketään juuri silloin joten otettiin se aika sitten heti siihen kuulumisia sieltä 35+2 paineet 134/83 ja 130/82 sf n. 31 (ei ollut merkannut korttiin kun käyrälle vaan) sykkeet +148 (vaihtelu 130-166) liikkeet ++ pää alkaa oleen kiinnittynyt. Painooki tullu ihan riittävästi sellanen 26kg kokonaisuudessaan nyt. Tässä olis kaikennäköstä viellä olis puheterapiaa tänään ja pojan psykologi käyntejä ja palaute käyntiä sinne ja sitten eskarilla olis sitten psykologin käyntien jälkeen keskustelu hetki miten edetään jne jne. kävely alkaa tuntumaan vatsassa. Tänään sitten taas istumaan ja odottelemaan tunniksi kun esikolla on puheterapia.

Yönenkeli 35+4

 

Moikka moi,
taisin kerran käydä täällä "ilmoittautumassa", mut sittemmin jäänyt kirjottelu, lukenut kyllä olen lähes päivittäin juttuja
Eli la 3.5. Nuve/3.lapsi/SKS

Mä olen ollut nyt viikon sairaslomalla ja jatkan kunnes ä-loma alkaa 26.3. Hoitotyössä olin(sopimus siis loppui juuri...)ja aika rankkaa oli viime viikot, jonkin verran nostelua työssä on ja yöunet on mitä on, eli heräilen sen 5-10x/ yö ilman mitään syytä :kieh: ei kolota, kuseta eikä koske mihinkään, muuten vaan heräilen kattelee kelloa... : /

Mulla maha jo melkoinen, iso lapsi varmasti tästäkin tulossa, edellisethän oli syntyessään 4480g ja 5030g! Muuten ei juuri vaivoja ole kun nuo katkonaiset yöunet ja satunnaiset sukkapuikko vihlasut, lähinnä lenkin jälkeen. Edelleen teen koiran kanssa 4-5km kävelylenkkejä, mutta vauhti on kyllä hidastunut... Vauva on hyvin ylhäällä, painaa kyllä ikävästi keuhkoja, varsinkin kumarrellessa, istuessa ja silloin kun on harkkasupistus..

Meille tuli eilen vaunut Kaikki edelliset on jo kauan sitten myyty pois, meillä nuorempikin täytti jo 5v... Kaikki isommat hankinnat alkaa olla hommattuna. Viime viikolla tehtiin suursiivous vaatehuoneeseen, sieltä lähti hirveesti tavaraa pois ja löysin kaikki säästössä olleet vauvanvaatteet, niitä olikin aika paljon! :O en yhtään muistanu et olin niin paljon säästäny, ja tietysti oon jonkinverran ehtinyt nyt uusiakin haalia... eipähän lopu ipanalta 56-68 vaatteet ainakaan kesken!

Tykkään minäkin katsella niitä synnytysohjelmia, vaikka tämäkin kyllä sektiolla tulee maailmaan.
'
Miehellä alkaa huomenna talviloma, on niin paljon ohjelmaa suunnitteilla et naureskelin etten olis edes ehtinyt töissä käymäänkään Lauantaina lähden yksin helsinkiin siskon luo, mennään illalla Hartwall areenalle keikalle (mitähän mahtaa mahassa tykätä siitä melusta...) tuun sunnuntaina takas ja maanantaina lähetään koko perhe kylpylään 2vrk:ksi. Siitä muutaman päivän päästä koko porukalla helsinkiin ja lähetään miehen kanssa kahdestaan laivalle( Kohta ei tarvii yksin tai kaksin lähtee mihinkään piiitkään aikaan) vielä pitäis parit lasten serkkujen synttärit ehtiä juhlia tässä parin vko sisään. No ehtiihän sitä sen jälkeen kotona taas ollakin.
Onko muilla "vielä-kun-ehtii/pystyy"-suunnitelmia?

Pitäis lähtee iltapalaa laittelee ja muksut nukkumaan. Huomenna onkin mulla piiitkästä aikaa kampaaja, ootteko muuten raskausaikana värjänneet hiuksia? Mä värjäytin kerran loppu syksystä ja ajattelin etten olis toista kertaa värjännyt, mutta nyt on niin hirveen näköset hiukset, että huomenna värjäytän kyllä... Seuraavaksi varmaankin sitten ristiäisiin :heart:

NuVe 31+4 (?)

 

Käyn päivittäin lukemassa teidän juttuja, mutta itse en saa aikaiseksi kirjoitella.

Minäkin lueskelen paljon synnytyskertomuksia ja synnytys on paljon ollut mielessä. Ensisynnyttäjänä en yhtään osaa kuvitella, mitä edessä tulee olemaan. Mua lisäksi jännittää hirveästi se, kun ei ole enää yhtään ultraa eikä synnytystapa-arviota. Terkkari kuittasi mun huolen sanomalla, että ensimmäinen synnytys on sellainen "harjoittelu". Se ei kyllä tuntunut kivalta.

Olen lukenut eri kivunlievityksistä ja synnytysasennoista ym. Haluaisin kokeilla synnytysta ilman epiduraalia ja synnyttää jakkaralla. Oletteko muut kirjoittaneet synnytystoivelistaa tms? Minä haluaisin kirjata sellaiseen muun muassa tuon, että haluan yrittää ilman epiduraalia. Sitten, jos synnytys joudutaan jostain syystä käynnistämään, kivut voivat ilmeisesti olla kovempia ja epiduraalia voisin siinä tapauksessa harkita. Kohdunkaulapuudutteen tmv. voisin ottaa, mutta muuten haluaisin yrittää mahdollisimman lääkkeetöntä synnytystä.

Mulla on lauantaista asti ollut pistelyä alavatsassa. Luulin sitä VTI:ksi, ja soitin tiistaina terveyskeskukseen. Sieltä vastannut sh hälytti mut heti terkkariin, mutta en kerennyt sinne labran aukioloaikana vaan hain pelkästään näytepurkin ja vein seuraavana aamuna virtsanäytteen labraan. Eilen soittelin tuloksia, pikatesti oli negatiivinen, täytynee odotella perjantaihin tuloksia. Etenkin iltaisin/öisin alavatsa on kipeä ja sitä "polttelee" samaan tyyliin kuin VTI:ssä. Lisäksi harjoitussuppareita tulee paljon. Onkohan nämä sellaisia oireita, että pitäisi huolestua? Neuvolan terkkari on lomalla, enkä jaksaisi terveyskeskukseen soitella, kun sinne saa jonottaa tunti tolkulla.

Sairaalakassin sisältöä olen miettinyt, vaikka mulla on vielä matkaa la:han Lisäksi olen yrittänyt miettiä kotiintulovaatteita, mutta jätän sen suosiolla myöhemmäksi, kun on hankala ennustaa, millainen sää huhtikuun lopulla oikein on.

Mirenna 32+1

 

Synnytys on alkanut mietityttää vasta nyt. En pelkää kipua, mutta jotenkin sitä toivoisi tietoa siitä, minkälaista se aika siellä sairaalassa on synnytyksen aikana ja sen jälkeen. Tai miten kauan se kipeä avautumisvaihe kestää, onko kivut sellaiset, että niiden kanssa tulee toimeen, entä jos menee vuorokausi tai pitkälti toista vuorokautta, jaksaako enää ponnistaa sen jälkeen, saako mies olla mukana koko ajan ja jos saa, pitkästyykö se odotellessa jos mitään ei heti tapahdukaan, entä jos kipeät supistukset lakkaa, laitetaanko sairaalasta vielä kotiin vai mitä... Ja synnytyksen jälkeinen olo osastolla, onko se vaan sitä, että maataan sängyssä vauvan kanssa koko ajan, isä käy kerran päivässä katsomassa, opetellaan imettämistä, on jälkikipuja ja -vuotoa, pystyykö tekemään mitään, kävelemään, käymään ulkona haukkaamassa happea, nukkumaan, lukemaan tai olemaan rennosti, jos jakaa saman huoneen useamman muun kanssa. Pahinta on, ettei kellään ole vastauksia, vaan täytyy mennä ja kokea itse

Sairaalakassi En ole pakannut, enkä tiedä, mitä pakkaisin. En haluaisi raahata mukana mitään tarpeetonta. Sitten on paljon tavaraa, kuten lääkkeet, joita ei voi edes vielä pakata, kun niitä tarvitsee päivittäin tai ainakin säännöllisesti. Ja tavaraa, josta ei tiedä, tarvitseeko pakata ollenkaan, vai löytyykö sairaalasta (esim. pyyhe). Ja minkälaiset on synnytyksen jälkeen ne rennot, mukavat vaatteet, joissa on kiva lähteä kotiin... joutuuko sitä vielä vaatekaupoillekin sitä varten, että saa löysät housut

Viikko täysiaikaisuuteen!

ralliruutu + pötkö 36+0

 

Pikaisesti tulin kommentoimaan noita synnytystoiveita. Ensimmäisen kohdalla kerroin toiveita, mutta huomasin sitten synnytyksen edetessä että mm. epiduraalia ilman en olisi pärjännyt. Vesialtaassa tosin sain olla alkuvaiheessa, ja se auttoi. Suihkukin varmaan ajaa saman asian. Onpas nuiva terkkari, kun noin on sanonut : / Siinä hetkessä varmaan kaikki asiat selviää, kun kuulostele omaa kroppaa (ja tietysti vauvaa).

Sairaalakassiin ajattelin ottaa vain puhelimen laturin, imetysliivit,lansinol-voidetta ja tissikumit varalta kun en muista oliko niitä osastolla, jotain luettavaa, hygieniatarvikkeet (hammasharja, hiusharja, ym) ja ehkä jotain pientä herkkua omat sukatkin voisi olla ihan kivat kun ne sairaalan makkarat valuu jaloista. Pyyhkeet, siteet, sairaalavaatteet ja peseytymisaineet saa sairaalasta... mies tuokoon kotiinpaluuvaatteet vauvalle ja minulle samalla kun tuo autokopan meitä hakiessa.

Tänne ei mitään uutta, kauppaan kai se on lähdettävä :wave:

Nanija ja muru 35+2

 

En ole oikeen jaksanut tänne mitään kirjotella, mutta aina välillä käyny lukemassa juttujanne.

Tänään kävin sitten viimeisessä lääkärineuvolassa, jossa lääkäri sitten tutki kuinka päin vauva on ja sanoi että on ilmeisesti pää taas ylöspäin ja sai sf mitaksi vain 25 kun taas viikko sitten neuvolatäti sai 26. Eli ei ole kasvanut ollenkaan. Nyt odotellaan sitten äippäpolilta lähetettä ultraan. Mieli maassa, mutta toivotaan että kaikki on hyvin.

Miwwi 34+3

 

Synnytyskertomuksia ja -ohjelmia tulee seurattua ja luettua ahkerasti. Eniten tykkään Apua, meille tulee vauva -sarjasta. Mies ei täälläkään kestä katsella/kuunnella, mitenhän se sitte synnytyksessä pärjää. Mitään kauhutarinoita en halua lukea, tulee vaan surullinen ja huolestunut olo.

Miwwille jaksamista, toivottavasti vauvalla olisi kaikki hyvin :heart:

Kävin tänään hammastarkastuksessa, hampaat oli onneks kunnossa eikä alkuraskauden oksentelu vaurioittanu kiillettä. Samalla tuli paljon tietoa vauvan hampaiden hoidosta.

ässä+pikkuinen 35+2

 

Ylempänä oli puhetta siitä, miten puolisot rajoittaa tekemistä ja varoittelee rasittamasta liikaa. Asia on tänään siepannut mua aiempaa enemmän, kun tuntuu, että kaikki hössöttävät ympärillä ja kauppakassiakaan ei saisi kantaa. Huomaan itsekin, että ihan kaikkea ei jaksa tehdä ja esim. koirien kanssa lenkkeillessä ei jaksa entistä vauhtia ja matkaa mennä, mutta ei pelkkä sohvalla möllöttäminenkään tunnu sopivalta vaihtoehdolta. Hain tänään postista rattaat ja ensin siellä tultiin väkisin kantamaan paketti autoon, sitten kotipihalle päästyä naapurin mies juoksi heti paikalle, kun kannoin pakettia ja kiikutti sen sisään ja kun mies tuli kotiin, sain kuulla saarnan siitä, että en kai ole nostellut mitään. En ole tottunut olemaan autettavana, joten ehkä sen vuoksi kiristää niin paljon.

Sairaalakassia on tullut vasta mietittyä, mutta en ole vielä tehnyt mitään asian eteen. Perhevalmennuksessa sanottiin, että minimivarustuksella pitäisi mennä, sillä sairaalassa on niin pienet säilytystilat. Uudet ja siistit housut pitää varmaan käydä ostamassa itselle, sillä kaikki tällä hetkellä käytössä olevat rennommat housut alkaa olla aika ruokottomassa kunnossa, jos ei äitiyshousuja oteta huomioon, joten niiden kanssa en kehtaa sairaalassa liikkua. Pitääkö muuten sairaalassa käyttää synnytyksen jälkeen niitä sairaalan vaatteita vai saako omia vaatteita käyttää?

 

Hei kaikille tasapuolisesti!

Olen myös näitä taustailijoita jotka vaan ovat käyneet lukemassa teidän juttuja Aattelin hiukan aktivoitua palstan kanssa viimeisiksi viikoiksi.

eeku Mun korvaan kuulostaa hyvältä toi että postissa ymmärtävät auttaa ja naapurikin on hereillä Vaikka ymmärrän toki, että se voi olla hämmentävää..

Itsellä tänään avuton olo kun appiukko kantoi puita sisään kun anoppi oli varmaan vihjannut ettei klapien puuvajasta hakeminen ole järkevää enää tässä tilassa.. Mies siis työreissulla ja puilla on koti pidetty lämpimänä. No totta se on että viime aikoina aina on supistellut kun puita oon hakenut:O

Ja vaatteista kun kotiutuu sairaalasta, niin mä oon ainakin "joutunu" äitiyshousuja käyttämään raskauden jälkeenkin jonkun aikaa. Ne on aika paljon mukavammat jalassa ekat viikot kun lantio ja muut mitat ei vielä entisellään.. Kuopuksen jälkeen taisin äippäfarkkuja käyttää vielä joitain kk synnytyksestä

Sitte vähän omaa napaa.. Meillä tosiaan neljäs pienokainen tulossa ja tämä on nyt stten ensimmäinen joka majailee kohdussa pyllyllään. Eli perätilassa on ollut koko raskausajan, ainakin aina kun on ollut neuvola tai ultra..
Ti 11.3 on aika ä.polille ultraan ja siellä katsovat mikä se tarjonta sillä hetkellä on. En tiedä siitä kääntämisestä.. Onko kellään kokemusta? Tai muuten tietoa? Ja sektiokin kummittelee takaraivossa, meillä kun lapsoset on sitä 4kilon luokkaa ollut niin ilmeisesti silloin ei perätilasynnytystä suositella.. Vai onko jollain muuta tietoa? tästä en siis varma.. Ja muut siis alateitse syntyneet..

-Daniella 35+5

 

Miwwi edellisessä raskaudessa huomasin, että hirmuisesti sf-mitta mittaajasta kiinni, tulokset voi heitellä paljonkin. Ja vauvan asento vaikuttaa. Eli toivotaan nyt, että on vaan näistä kiinni ja lapsi kasvaa niin kuin pitääkin.

Sairaalakassin tärkein sisältö mulle on pussillinen lakritsia! Ja viime kerralla tajusin kotiin lähtiessä, että valkoiset housut ei ihan välttämättä olleet se paras asuvalinta jälkivuodon takia..............

Äippyli ja Nyytti 34+0

 

Miwwi toivottavasti vauvalla kuitenkin kaikki hyvin, tsemppiä! :hug:

Synnytystoiveista on ollut puhetta ja olenkin tässä matkan varrella muutaman kerran kirjoitellutkin niistä, että toivoisin tällä kertaa synnytystä ainakin ilman epiduraalia, mielellään muitakin lääkkeitä, ja kaikista upeinta olisi jos pääsisi jopa synnyttämään veteen. Siinä matkalla on kuitenkin monta muttaa ja olen henkisesti varautunut myös siihen että toiveet ei välttämättä toteudu. Aion kuitenkin kirjoittaa jonkun lyhyen synnytystoivelistan valmiiksi, joka on helppo sitten ojentaa kätilölle. Viimeksi täyttelin sairaalassa käynnistelyn yhteydessä vastaavan paperin, mutta en tiedä lukiko ne sitä edes, koska ainoa mitä ilmoitin haluavani kokeilla (suihku/vesi kivunlievityksenä) ei sitten koko kolmen päivän aikana oikeastaan kertaakaan ehdotettu. Oma-aloitteisesti kävin kerran istuskelemassa suihkussa.

Esikoista kun lähdin synnyttämään sain synnyttäneiltä tutuiltani aika yksimielisesti neuvoja tyyliin "pyydät heti kaikki lääkkeet mitä saat" ja ajattelin jo lähtökohtaisesti että en pärjäisi ilman. No tosiaan pitkän käynnistelyn jälkeen ne loppuvaiheen kivut oli sen verran kovat että en olisi ilman varmaan pärjännytkään. Mutta jotenkin tällä kertaa olen asennoitunut koko synnytykseen ihan eri tavalla ja haluan kovasti uskoa että luonnollisesta, omalla painollaan etenevästä synnytyksestä selviäisin kyllä ilman (suurempia) lääkkeellisiä kivunlievityksiäkin. Aion mennä ihan tilanteen mukaan enkä vaan "periaatteellisesti" kieltäytyä kaikesta mutta motivaatio on myös kova pärjätä ilman. Olen puhunut toiveestani muutamalle ja osa reaktioista on ollutkin aika epäuskoisia tai jopa huvittuneita : / Eipä sitten huvita paljoa asiasta puhua. Miestä olen kyllä preppaillut vähän kun häntäkin hieman jännittää tuo synnytys

NuVe kivaa että on tulossa vähän irtiottoja arjesta Meillä on myös jonkin verran noita "vielä kun pystyy" suunnitelmia miehen kanssa ja ilman, mutta ei mitään suurempia reissuja tai muuta. Mun vanhemmat on patistelleetkin että enemmän pitäis viedä tuota esikoista hoitoon, varsinkin kun heidän olis tarkoitus hoitaa häntä synnytyksen ajan, mutta jotenkin en vaan ole saanut aikaiseksi. Viimeksi kun he kävivät "hoitamassa" esikoista hammaslääkärini ajan niin tottakai tyttö nukkui koko sen ajan, autuaan tietämättömänä että mummi ja pappa edes kävivät meillä Tuntuu että pitäis keksimällä keksiä että miksi veisi tuon hoitoon kun en sillä tavalla tunne tarpeelliseksi viedä. Ehkä sitä voisi joku kerta mennä miehen kanssa ihan kaksistaan saunaan tai jotain...

eeku Uskon että noinkin päin voi olla kyllä rasittavaa. Itselläni on aika vaihtelevia kokemuksia. Varmaan pienellä mahallakin on ollut jotain vaikutusta asiaan, mutta ihan rauhassa olen saanut kyllä ärsytykseen asti raahailla kaikkea painavaa noita rappusiakin ylös. Esikoinen ja pari painavaa kassia tai muuta ei ole mikään tavaton näky. Kerran meinas kyllä mennä pata jumiin kun vielä naapuri rynni ovesta ulos niin että meinasin koko kuorman kanssa pyöriä ne rappuset alas. Eikä edes pyytänyt anteeksi, saati tarjoutunut auttamaan, vaikka näki miten hankalaa mulla oli Tututkin unohtaa joskus että olen raskaana ja painavampiakin lasteja olen sitten kantanut ylimpiin kerroksiin kun en ole kehdannut sanoa mitään :ashamed: Eli vähän omaakin vikaa mukana.

Tietty sit kun kivut on tarpeeksi pahat ja mies sattuu olemaan kotona niin kyllä hän on tullut auttamaan kun olen pyytänyt. Aiemmin sitäkin kyllä ärsytti jos pyysin, mutta nyt sekin on huomannut miten kipeää muhun välillä tekee ja siitäkin on kuoritunut sellainen huolehtija Tai sit se pelkää että meen niin huonoksi että se joutuu ottamaan esikoisen hoitovastuun kokonaan itselleen

Liitoskivuista on kyllä pakko taas valittaa vähän. Viikonlopun juoksemisten takia ne onkin nyt olleet ihan erityisen pahoja ja aika monen muun toiminnon ohella esimerkiksi istumasta nouseminen aiheuttaa aika järkyn kipuvihlaisun tuolla toisen pakaran alueella. Vihlaisu on sen verran kova että olen alkanut pelätä sitä nousemista, sitten tietenkin jännitän ja nousen jotenkin liian varovasti ja kipu on vielä pahempaa - ja kierre on valmis. Tietenkin ongelma on pahin kun nousen keittiönpöydän äärestä tai pöntöltä, kummassakin kun tulee istuttua monta kertaa päivässä :headwall: Mies puhalsi mulle tänään onneksi jumppapallon mutta toi on vielä pienempi kuin muistin. Pitää ehdottomasti laittaa isompi hankintalistalle parin viikon sisällä. Tuo on niin paljon hellempi hanurille ja ehkä pystyn vähän jumppailemaankin sillä kun lattialla istuminen on ihan mahdoton ajatus tällä hetkellä

Viime päivinä on myös pieniä supistuksia tullut päivän mittaan muutaman kerran. Ne tulee kuitenkin niin pitkillä aikaväleillä ja tosiaan niitä on ollut ehkä korekintaan 5 päivän aikana joten en ole sillä tavalla huolestunut, kertoo varmaan taas siitä että on tullut juoksenneltua turhan paljon. Tänään yritin pitää sitten lepopäivää vaikka kävin kyllä silti "löntystelylenkillä" ja vähän leikkipuistossa kun on niin ihanan keväistä Ei vaan pää kestäis näiden vaivojen kanssa neljän seinän sisällä.

Ups, tulipas taas pitkä "terapiaisunto"

Kp & Kultakala 32+2