Helmikuun hippuset 2012 **lokakuussa**

Täällä on kans käyty rakenneultrassa. Kaikki oli hyvin, etuseinäistukka, joten liikkeet tuntuvat vaimeina tuolla tosi alhaalla. Sukupuolta ei haluttu tietää, se saa olla yllätys niin kuin oli esikonkin.

Esikon synnytys oli kyllä hyvä ja helppo kokemus. Hengasin kotona viljapussin ja suihkun avulla ja sit lähettiin sairaalaan, kun kotona en enää pystynyt olemaan. noin 40 min ja lapsi maailmassa ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Olisin epiduraalin ottanut, mut ei keritty antamaan ja ei kyllä haitannut. Pieni repeämä, joka tikattiin. Synnytyksen kestoksi merkattiin 8,5 tuntia. Tämän kanssa aattelin mennä ihan tuntemusten mukaan ja luottaa kehooni, et se osaa saattaa lapsen maailmaan, kun kerran tilavalla lantiolla olen suotu.

Harmillista, että osalla on pelkoa aiheuttavia tapahtumia osunut kohdalle, toivottavasti pelkopolista on hyötyä.

Me ei kyllä hankita yhtään lisää tavaraa. Esikko on ollut lahjusten kohteena ihan tarpeeksi, vaatteita on tarpeeksi ja hoitotarvikkeita. Äitiyspakkaus aateltiin ottaa, kun mies haluaa. Esikko saa luvan siirtyä tavlliseen sänkyyn ennen kakkosen syntymää, et saadaan pinnis kakkosen käyttöön.

Mulla oli esikosta diettihoitoinen rd, joka ei kyllä vaikuttanut mihinkään, saatiin kokoarvioultra ja esikko oli ihan normikokoinen. Nyt olen käynyt jo kerran sokerirasituksessa ja arvot olivat vielä alle. Uudestaan mennään rv 26-28 muistaakseni. Nyt en ole edes jaksanut mitata sokereita, mut aattelin mitata ennen seuraavaa rasitusta. Painoa olen kyllä tarkkaillut ja se on kyllä pysynyt melko hyvin samassa. Ei tarttis nousta välttämättä yhtään.

 

Eilen oli rakenneultra ja kaikki pienellä niin hyvin kuin vain voi olla. Päiväunilla oli ultran ajan eikä ollut vähääkään kiinnostunut liikkumaan, haukotteli vain välissä ja jatkoi unia.. Vastasi päivälleen viikkojansa. Kohdussa oli täysin poikettain, jalat vasemmalla ja pää oikealla.. Sukupuolta ei kysytty, haluttiin vain kuulla että kaikki on hyvin..

Miehen kanssa on sukset ristissä aika ajoin. Ehkä se tästä helpottaa ajan kanssa kun tämä elämä rauhoittuu. Ollaan menty monta kuukautta tekemällä töitä, rakentaen taloa, yhteistä aikaa ei oo otettu ja se kostautuu nyt.. Tuntuu että ollaan etäännytty valtavasti.. Yhteydenpito puhelimessa koskee usein esikoista (kumpi hakee hoidosta ) ja mikä vuoro mulla milloinkin on. Sitä tää rakentamisaika on..

No ei muuta kun lapsi taas hoitoon ja koulutuksen kautta iltavuoroon ja taas monta päivää putkella töissä yhden päivän vapailla..

Syksyn lapsi 20+5

 

Jebulisko :hug: Mulla meni ensimmäinen raskaus kesken rv 21. Edellinen raskaus oli aika piinaava kun pelkäsin koko ajan vauvan puolesta niin kovin ja edelleen synkät ajatukset välillä seuraa.. Toivon sinulle ihanaa raskausaikaa ja toivottavasti osaat välillä vähän nauttiakkin, vaikka varmasti ajoittain on vaikeaa painaa pelot syrjään ja ennen kaikkea, toivottavasti kaikki sujuu tällä kertaa hyvin ja varmasti sujuukin! =)

Lisäämpäs vielä synnytyskokemusta tähän.. Mulla käynnistettiin esikoisen synnytys puhkaisemalla kalvot ja heti laitettiin oksitosiinitippa. Supistukset alkoikin heti tosi kovina ja kätilö halusi vaan makuuttaa mua ja seurata sydänääniä niin tarvin puudutuksen tosi nopeasti. Sainkin sen ja sen jälkeen vaan pötköttelin ja olo oli ihan hyvä, kehoni hoiti synnytyksen ilman, että pystyin siihen paljon puuttumaan. Ponnistuskin sujui reippaasti vaikka esikoinen oli iso, 4,6kg. 8h yhteensä kesti synnytys.

Mitään traumoja ei siis jäänyt, mutta toivoisin voivani olla seuraavassa synnytyksessä aktiivisempi ja pääseväni vesialtaaseen. Mulla epiduraali vie tunnon jaloista, se on melko harvinaista, mutta kaksi kertaa niin on käynyt joten kaipa se on uskottava. Leikkaaminen hirvittää ja olen miehelle sanonut monta kertaa, että sen täytyy pitää mun puolia jos välilihaan yritetään puuttua Sektiosta puhumattakaan...

Pepe10 :heart: Papana 20+2

 

Ultrassa käyty ja kaikki oikein hyvin. Suht liikkuvaisella päällä oli, mut joutui hieman tökkimäänkin. Sukupuolen kysyin ja sanoi 100% varmuudella olevan poika ja näytti pippelin ruudulta =) ja sain vielä kyseisestä ilmestyksestä ultrakuvankin :heart: Istukka edessä, joten vaimentaa hieman potkuja, jotka kohdistuukin sitten mun virtsarakkoon.
Synnytyksistä: eka ei ollu ihan sellanen kun olin ajatellu, mut en mä tiedä mitä mä oikeastaan olin ajatellu...käynnistettiin täysin epäkypsästä tilanteesta rv40+0 ja pari pv meni huiliessa, mut sit meni vedet ja alkoi tapahtua. Avautuminen kesti 19h ja loppuvaiheessa lääkäri avasi paikkoja manuaalisesti eli käsin ja en voi sanoa sen olevan kaikkein mukavin kokemus : / Epiduraali oli käytössä ja annoksiakin oli menny jo aika monta. Olin jo valmis leikkaukseen, mut lääkäri kannusti vielä odottamaan ja lopulta olin täysin auki ja viel 45min ponnistusta ja poika syntyi imukupilla avustettuna rv40+4.
Toka oli sit vissiin oppikirjasynnytys. Rv40+3 aamuyöllä kuului mahasta "naps" ja vedet meni. Kipaisin suihkuun ja eikun sairaalaan. 15min matkalla ehti tulla pari napakkaa supparia. Sairaalassa kävelin pitkin käytäviä. Olin suht onnessani kävellessäni siellä kovine kipuineni koska esikoisesta olin lähes "sidottu" sänkyyn pitkäkestoisen synnytyksen takia ja en pystynyt liikkumaan. Jossain vaiheessa pyysin epiduraalia ja eipä kauaa niin olinkin jo täysin auki. N.30min ponnistusta ja tyttö syntyi ja kokonaiskesto reilu 6h eli hieman erilainen kuin esikoinen.
Tätä kolmatta synnytystä odotan innolla koska sekin on kuitenkin omanlaisensa kokemus ja jännittää ainoastaan tapa, jolla synnytys käynnistyy; vesienmeno(missä, mihin aikaan), suppareilla, kenties käynnistys jne...Toivon keskimittaista, mukaansatempaavaa synnytystä eli siis ei liian rajua ja nopeaa vaan sellainen, että pysyy ite mukana ja ehtii saada mahdolliset kivunlievitykset, mikäli niin haluaa ja mä kyl haluan sen epiduraalin. Olis toki kiva kokeilla ammettakin, mut sit ei saa epiduraalia ja harmittaa, jos ei sit ehdikään, jos tulee tarve saada...no, kattelen sit lähempänä. Kunhan sujuis ilman suurempia komplikaatioita niin aivan sama missä ja mitkä aineet.
Nyt vois lähteä hieman shoppailemaan kun tuo väriskaalakin on tiedossa tulokkaalle.
Mukavaa sateista päivänjatkoa :wave:

Mamma & MiniPieni 19+5 :heart:


Voi päivittää ton poikalupauksen ja synnytyssairaala on PS

 

Vähän kuulumisia täältä. Olen siis edelleen mukana, vaikka en ole pitkään aikaan mitään kirjoittanutkaan. Pari viikkoa sitten kävimme rakenneultrassa ja sieltä tuli tyttölupaus eli sen voipi lisäillä päivityksiin. En ole silti uskaltanut vielä tyttöjen vaatteita ostaa, sillä ei näihin rakenneultran lupauksiin voi kuitenkaan sataprosenttisesti luottaa. Meillähän on on jo ennestään poika.

Synnytyksestä vähän. Luin, että täällä joitakin vähän pelotti synnytys jo. Minä kuulun myös niihin, joita pelottaa. Olen miettinyt myös jotakin pelkopoliklinikkaa, mutta en tiedä onko täällä (KPKS) sellaista. Esikoisen synnytys oli aika pitkä ja tuskallinen, kun se jouduttiin käynnistämään ja supistuksilla ei ollut juuri ollenkaan mitään väliä. Epiduraalia jouduin odottamaan kamalan kauan ja sitten kalvojen puhkaisun jälkeen ponnistustarve tuli liian aikaisin. Nyt sitten jännitän näitä samaisia juttuja... Onneksi vilkas esikoinen pitää päivät sen verran kiireisinä, että koko ajan ei ehdi miettimään, mutta välillä saatan yöllä herätä ja alan jännittämään synnytystä.

terv. Jutska, joka on viikolla 22

 

Kylläpä näin taas ihme unia viime yönä. Unessa imetin pientä tyttövauvaa. Imetys oli kuitenkin vaikeaa ja en oikein tiennyt mitenpäin vauvaa pitäisin. Ja tähän mennessä kaikissa vauvaunissa vauvat ovat olleet poikia. Ja mikä vielä kummallisempaa aamulla huomasin, että mun rinnat erittää jo jotain kirkasta nestettä!! Onko muilla alkanut tälläista jo? Viikot näyttäis olevan 23+1

 

Miisu11 Minä kanssa alkuviikosta huomasin suihkussa että vaaleaa nestettä jo rinnoista tihkuu kun hiukankin painelee! Edellisenä yönä heräilinkin monesti kun rintoja (nännejä?) nipisti ja pisteli ja sitä jatkuikin sitten koko päivän..auts.. Not nice!

Huomen aamulla rakenneultra,IIIIIIIIIH!!!!

MöhköMyy ja HilmaOnniPetteriina 20+3

 

Heippa!

Rakenneultrassa käyty, ja kaikki oli hyvin =)
Istukka etuseinässä niinkuin olin itsekkin ajatellut..
Sukupuolta ei kysytty, koska mies halusi sen olevan yllätys niinkuin toisiltakin lapsilta.
Itse tiirasin tarkkana, ja ainakaan en sellaista nähnyt mikä mun tyttöolon ois muuttanut..

Nyt väsyttää kamalasti, varmaan jännitys purkaantuu..

Suffeli ja masumurunen :heart:

 

Mulla alkoi esikon aikaan melko varhasilla viikoilla tulla maitoa tai siis sitä ihme nestettä rinnoista ja nytki on jo tullu joku 3 viikkoa. Meneillää siis 20+4

Vaikea uskoa eilistä ultraa et tosiaan se toivottu tyttö ois tulossa. Mitenkä sitä sais uuden ultran missä varmistettais tää.

 

Heipparallaa vaan kaikille ja "kaunista" syyspäivää! Tääl ainakin tulee taivaan täydeltä vettä, mut kohta ois jokavuotiset kynttiläkutsut nii ehkä se kurakeli unohtuu ^-^ Kynttiläkutsuja ajatellen oonki täs viimeset kaks puoli tuntia painanu täysillä menemään, ekka leiponu ja sitten siivonnu ja nytku istu alas nii on joka paikka ihan jumissa ja kolottaa ja pulssi on varmaan kaks sataa ja hengästyttää.. Ihan mahotonta, onkohan musta ees tekeen joulusiivousta sitten kun aika koittaa ;< Noh, jääpähän miehelle enempi "kivaa" tekemistä sitten

Sitten tuli mieleen nuista verenpaineista, kun on neuvolassa mitattu nii ne on aina ollu jotain 144/85 luokkaa ja olin vähän huolissaan, että ne ois noususuuntaset nii otin sitte mittarin lainaksi. Nooh, ohjeiden mukaan mitattuna ja muutenki niinku pittää nii tuo lainamittari antaa yhtäkkiä jotaki 124/68 lukemia! Et onko se ihan normaalia et ne paineet nuin vaihtelee? Ku minä en oikein nuista tiijä. Vai ressaanko mää sitä neuvolaa aina nii et paineet poksahtaa kattoon

Kiva ja "kiva" ollu lukea nuita synnytyskertomuksia tälleen ekakertalaisena, väliläl tulee ihan tippa linssiin ku on niin ihanaa ja välillä sitte menee yöunet kauhukokemuksista ku alkaa itteä kalvaan pelko et kaikki menee kuitenki perseelleen >< Ja mulla on ollu vähän nuita paniikkioireita aikasemminkin, et häätynee varmaan itteki harkita sitä pelkopolia. Ku täällä eepeellä ei pääse etes synnärille enää tutustumaan ><

Mut tällasta napailua tällä kertaa, nyt vaatteiden vaihtoon ja vieraita vastaaottamaan ku on saanu tuo pulssikin tasattua Tuulikka + Nöttönen 20+3

muoks: Erikoiset lastennimet - T
Piti lisätä ku oli itestä nii hauska lehtijuttu

 

Hei vaan kaikki!

Nyt on 4D ultraäänessä käyty ja oli kyllä ihan hauska kokemus. =) Lääkäri katsoi normaalilla ultraäänellä sekä 4D ultralla ja kyllähän sieltä ihan hauskasti vauvan näki. DVD tuli matkaan missä oli videota ja kuvia ja kaikki tarkat mittaustiedot. Kovasti oli vauva ujon sorttinen eikä suostunut näyttämään kasvojaan ollenkaan. Kädet oli tiukasti naaman edessä ja peukalo oli suussa :heart: Lääkäri yritti vähän ravistellakin, että ottaisi kädet pois edestä, mutta ei niin ei. Äitiinsä tullut lapsi, ei pidä kuvaamisesta. Sukupuolestakin saatiin nyt paremmin tolkkua sillä vauva oli kääntynyt niin, että takapuolikin näkyi paremmin. Miehen vanhemmat höyrysivät täysillä, kun olivat niin uteliaita sukupuolen suhteen, mutta ei paljastettu mitään Toisen mielestä vauva on tyttö ja toisen poika ja siitä kinastelevat päivittäin opcorn: Vaari taitaa toivoa tyttöä, sen verran innoissaan siitä puhuu. :heart:

Jos jotakuta kiinnostaa tarkemmin 4D niin käytiin siis Lahdessa yksityisessä äitiysneuvolassa. Ultran hinta oli 150 euroa ja siitä haetaan Kelakorvausta. Saa sitten nähdä saako sitä vai ei. Aikaa meni noin 40 minuuttia ja yhtään ei lääkärillä tuntunut olevan kiire. Mukaan saatiin DVD ja kotiin pitäisi tulla vielä paperilla kaikki tarkat tiedot.

Kauheita kokemuksia on ihmisillä ollut synnytyksissä ja suuria menetyksiä :'( Voin tässä kantaa korteni kekoon oman synnytyskertomukseni kanssa. Meillä kaikki meni melko hyvin, vaikka kuukausi etukäteen poika syntyikin. Olin käynyt äitiyspoliklinikalla neuvon lähetteestä, koska halusivat varmistaa vauvan asentoa. Oli siis melko varma, että vauva on perätilassa. Lääkäri halusi sitten väkisin alakautta kopeloida ja tutkia pitääkö asia paikkaansa (vaikka ultraäänilaite vieressä) ja se sattui sitten ihan vietävästi. Perätilasta oli kyse ja sovittiin, että seuraavalla (vai sitä seuraavalla) viikolla yritettäisiin kääntää. Tästä seuraavana päivänä tunsin menkkamaisia kipuja, mutta en sitten noteerannut niitä tarkemmin. Kahden päivän päästä tästä meni yhtäkkiä lapsivesi. Mitä todennäköisemmin lääkäri tällä tutkimuksellaan onnistui käynnistämään synnytyksen etukäteen. :stick:

En tosiaan ensin ollenkaan tajunnut, että kyse on lapsivedestä, koska laskettuun aikaan oli kuukausi. Aluksi luulin, että vauva oli potkaissut virtsarakkoon ja neste tuli sieltä. Varmuuden vuoksi soitettiin sairaalaan ja käskivät tulla sinne. Sairaalassa sitten ottivat minut tutkittavaksi ja mies laitettiin jonnekin sivulle. Olin aika pihalla, kun lääkäri tutki ultraäänellä lapsiveden määrää ja kätilö hääräsi jotain ympärillä. Yhtäkkiä kätilö rupesi sanomaan lääkärille, että nyt pitäisi laittaa vähän vauhtia, kun leikkaussali on valmiina. Siinäkin vaiheessa olin lähinnä suu auki, että WHAAAT??? ja edelleen ihmeissäni siitä mitä oikein tapahtuu.Sitten kun kätilö alkoi laittamaan katetria ja kuskaamaan sänkyä kohti leikkaussalia, rupesin viimein tajuamaan, että nehän aikoo ilmeisesti leikata vauvan nyt ulos. :O Kätilö sanoi matkalla salia kohti, että pitää mennä ripeästi, kun sulla on noita supistuksiakin. En tosiaan huomannut mitään supistuksia. Yhtäkkiä oltiin leikkaussalissa ja se kadonnut aviomieskin löytyi sieltä. Sen jälkeen homma sujuikin nopeasti. Anestesialääkäri laittoi spinaalipuudutuksen ja vauva syntyi sektiolla. Kyseessä oli siis kiireellinen muttei hätäsektio, joten mies sai olla mukana leikkauksessa. Vauvaa näytettiin nopeasti minulle ja vietiin sitten lastenteholle keskoskaappiin. Minä jouduin heräämöön ja loppuillaksi sitten osastolle, mutta mies pääsi katsomaan vauvaa ja toi sitten valokuvankin. Minä pääsin sitten seuraavana päivänä, kun mies vei rullatuolilla. Lastenteho oli ihan eri puolella sairaalaa kun synnytysosasto. Kaikki meni siis loppujen lopuksi ihan hyvin, mutta melkoisessa epätietoisuudessa olin koko ajan. Kai ne olettivat, että on päivänselvää mitä tapahtuu, mutta kun olin ekaa kertaa asialla ja vauvakin oli etuajassa, en ollut mitenkään valmistautunut syntymiseen siinä vaiheessa. Kätilö tuli sitten tapaamaan parin päivän päästä ja kertoi, että oli oikein ihmeissään, kun olin niin rauhallinen koko ajan. Se johtui siitä, etten oikeastaan ymmärtänyt mitä oikein tapahtui No toivottavasti tällä kertaa menee vähän suunnitellummin. Mutta eiköhän, kun on jo yksi kokemus asiasta takana =)

Huh. Johan tuli pitkä sepustus. Ehkä tästä on jotain iloa ensikertalaisille. Kaikkea voi tapahtua

Vennie ja Pikku E 21 + 4

 

Pikaiset kuulumiset!

Rakenneultrassa tänä aamuna käyty ja kaikki näyttäisi olevan niin kuin pitääkin. Istukka takaseinässä, painoarvio 391g ja tyttölupaus. :heart:

Huh, nyt aion hengähtää vaikka väkisin ja nauttia loppuraskaudesta!

Eewokki ja "Venla" 21+0 POKS! POKS!

 

Ihania ja jännittäviä synnytyskertomuksia! Surullisista kertomuksista tuli pienet itkutkin. Ite en tiedä ollenkaan mitä odottaa. Ei kannata varmaan suunnitella mitään etukäteen kun tuskin sillai sitten menee. Ja jos on ns huonompi synnytyskokemus ja kaikki on menny ihan väärinpäin ku on suunnitellu ni eipä jää hyhvä maku. Otetaan vastaan se mitä saapi. Toiveita tietty on kivunlievityksen suhteen jnejne..

Tänään POKS 23+0!

Odotusajan 1. paperisota tehty ja voitettu. Ei otettu äitiyspakkausta, kondomeja ja liukkaria kun on jo ennestään. Onhan pakkauksessa paljon muutakin, mutta ihan samat asiat saadaan tuttavilta.

Hyvää viikonloppua!

ilutiak ja Kuplisvauvva

 

Terveisiä rakenneultrasta täältäkin! Kaikki kunnossa ja poikalupaus tuli :heart: Pieni herra hyvin auliisti levitteli jalkojaan,joten mukaan tuli siis kuvakin pienestä pippelistä
Istukka edessä vatsanpeitteiden alla ja pieni ja siro poitsukka on kuulemma,painoarvio 330g =)

Hetipä sitten kävin shoppailemassa hulluilla päivillä pieniä vaaleansinisiä vaatteita..IIIIHANAA!!

MöhköMyy ja HilmaONNIPetteriina 20+4

 

Onnea hyvista ultrakuulumisista

Mulla on sellainen fiilis että viikot menee aivan liian nopeasti eteenpäin ja voisin mielelläni hidastaa tahtia, se vaan kun ei oikein ole mahdollista. Onko muilla tällaisia ajatuksia?? Viimeraskaus oli niin ahdistava ja "vaikea" että nyt vaan mielellään nauttisi vain näistä vähäisistä liitoskivuista ja ankkana vaappumisesta. Kohta kun maha rupeaa taas sitten olemaan tiellä kaikessa, vielä voi puuhastaa ajattelematta asiaa. Kauhulla muistelen millainen tuhero alakertaan oli päässyt kasvamaan viimeksi kun karvojen ajelu näkemättä tavaraa ei ollut toiminta helpoimmasta päästä Synnytyksen jälkeen asia paljastui ja ensimmäinen mitä kotona suihkussa tein oli karvojen ajelu

Rinnoista, mulla taukosi hetkiseksi tuo maidon eritys mutta muutama viikko sitten petipuuhien yhteydessä huomasin rintojen taas erittävän maidon kaltaista nestettä... huoh... olen lehmä... Joo otetaan positiivisesti tää asia että eipä tarvitse maidon erityksestä ainakaan etukäteen stressata. Tosin taidan kuulua poikkeuksellisten äitien ryhmään joka ei pidä imetyksestä. Minulle se oli vain kätevin halvin ja terveellisin keino ravita muksu. Sujuessaan ihan mukavaa, eli meidän kohdalla siis öisin :| päivisin imetys oli yhtä rimpuilua ja rintaraivareita. Maitoa kyllä riitti, siitä ei ollut kysymys Toivottavasti tämän uuden tulokkaan kanssa olisi hieman mielyttävämpää. Myöhemmin ajateltuna johtui luultavasti silent refluksista joka poistui/väheni imetyksen loputtua. Vasta tässä vaiheessa minut siis otettiin tosissaan neuvolassa refluksin suhteen, mutta eipä sitä sitten kuulemma enää kannattanut tutkia.

Edellisestä synnytyksestä, minulla ei sinänsä ole mitään pelkoa aiheutunut. Joka oli siis käynnistetty viikoilla 38+6, lapsivedet menivät 38+3 mutta supistuksia ei kuulunut (jokin ihme bakteeri). Synnytys oli cytotecin jälkeen ihan normaali 8h alatie synnytys ja repeämiä tuli kaksi, mutta niin pieniä ettei tikkejä tarvittu. Altaassa sai löhöillä, jumppapallo oli ihan kiva ja epiduraali pelasti kuudennen sentin jälkeen Epiduraalin vaikutus loppui mielestäni hiukan liian aikaisin ja viimeinen sentti avautui ilman puudutusta ja tunsin loppuvaiheen täydellisesti. Mutta periaatteessa tämäkin oli kuitenkin ihan hyvä asia, jos en olisi tuntenut mitään enpä varmaan olisi selvinnyt ponnistusvaiheesta kolmella supistuksella Tosin tieto lisää tuskaa, viimeksi en tiennyt mitä odottaa. Ei niitä "tuntemuksia" pysty etukäteen suunnittelemaan. Nyt on jokin käsitys miltä mikäkin VOI tuntua. Tosin mun välilihaan ei kosketa PISTE!

Hohto ja :heart: 23+0 POKS POKS

 

hohto mä en yhtään pitänyt imetyksestä. Vähä päälle kuukausi sitä yritettiin tuon teho vauvan kotiutumisen jälkeen mut kun ei tullut mitään niin ei tullut. Itse olin salaa tyytyväinen koska mua ahdisti koko puuha. Nyt kyllä aijon yrittää mut jos ei onnistu niin luovutan varmasti melko herkästi :ashamed: Lypsin kyl esikolle 5.5kk maitoa ja siihen oon tosi tyytyväinen.

 

Heips ja ihanaa, ihanaa, ihan huippuja ultrakuulumisia kaikilta :heart:

Onkos toiset löytäny kivoja nettikauppoja? Mä oon ostellu pienelle pääosin suomalaisista nettikaupoista vaatteita. Meidän paikkakunnalla on hennesit, kappahlit ja lindexit- ja siinäpä ne sitten melkein olikin- no on po.p kanssa, mutta oon kokenut sen jotenkin hankalaksi rattaiden kanssa. Tusinavaatteita on tarjolla vaikka kuinka. Kirppareilta on löytynyt sitten jotain erikoisempia vaatteita, mutta en kyllä halua ihan kaikkea ostaa käytettynä.

Tässä muutama kauppa, mistä olen tehnyt kivoja löytöjä:

Boutique Lillis - (varsinkin tuolla löytönurkassa oli ihania pieniä vaatteita ihan pilkkahintaan)

Riemuli (täällä taas idat, småfolk ja duns saa melkeinpä mopon karkaamaan käsistä )

Lisäksi olen tilannut kankaita metsolalta (lastenmetsola) ja ompelen niistä tarpeen ja inspiraation mukaan jotain hyödyllistä ja vähemmän hyödyllistä
Laittakaa toisetkin kivoja kauppoja, mistä on hyviä kokemuksia ja iloisia löytöjä jakeluun

Tuulisia terveisiä Savosta : luputupuna & heppuli 23+2

 

Tääläkin on nyt rakenneultrassa käyty 361 g pieni poika siellä köllötteli kintut niin levällään, että kenellekkään ei jäänyt epäselvyyksiä Kaikki rakenteet oli kunnossa ja tosi tarkkaan lääkäri niitä syynsikin. Aikaisemmalla käynnillä hiukan kylmä lääkäri oli huomattavasti ystävällisempi, en tiedä johtuiko mukana olevasta miehestä vai onko mun hormoonit jotenkin suotuisammat tällä hetkellä Kohdunsuun tilannekkin tsekattiin ja se oli mun omaksi ylläriksi sama kuin aijemmin, eli turhaan olen huolehtinut kivuista.

Onnea muillekkin hyviä uutisia saaneille ja tsemppiä ultraa odotteleville! :flower:

Pepe10 :heart: Papana 20+3

 

Osaako joku kertoa mitä nuo neuvolakortin merkinnät tuosta rakenneultrasta tarkoittavat? Pöhkönä en tajunnut kysyä siellä :x Siis nuo CRL/HC, BP, AC/NL ja FE..??

MöhköMyy

 

Kävin tuossa kelan sivuilla kattomassa nyt ihan tarkasti sitä ä.pakkausta ja kyl se mun mielestä on aika poikavoittoinen, mikä on tietysti itelle hyvä kun poika tulossa. On kieltämättä kivoja vaatteita ja asusteita. Tää raskaus oli tosiaan sellanen ylläri, että olen jo kaikki vauvakamat myynyt niin tuo pakkaus tulee ihan tarpeeseen.

Just nyt poden tytön kanssa kamalaa yskää ja kuumetta. Yskimisen seurauksena pää, maha ja kyljet kipeänä. Lääkkeitä en juurikaan tykkää ottaa raskausaikana, mut astmahenkosia on ollu pakko vedellä ja eilen otin 250mg Panadolin yötä vasten kun oli 38,5 kuumetta. Yskimisen aikana tulee pakostakin ajateltua vauvan olotilaa ja miten mun yskänpuuskat vaikuttaa vauvaan, mut muistelen tyttöä odottaessa kysyneeni asiasta neuvolassa niin yskä tuntuu lähinnä pienenä tönäisynä vauvassa, mut siltu tuntuu pahalle kun itestä tuntuu, että tekee vähintään kuolemaa yskiessä. Kärsiikö kukaan muu astmasta? Mulla erittäin harvoin lääkkeet käytössä. Joskus kovalla pakkasella ja raskausaikana flunssan tullessa.

Mies lähti Areenalle NHL-matsia kattomaan niin me täällä herkutellaan lasten kanssa irtiksillä ja sipseillä. opcorn: Ei kyl pitäis, mut antaa mennä.

Mukavaa perjantai-iltaa :wave:

Mamma & MiniPieni 19+6 :heart:

 

Terkut sitten täältä sairaalasängyn pohjalta. täällä makoillaan alustavasti ainakin maanantaihin täydessä levossa, eilen tulin supistusten takia "vaan tarkastuttamaan", mutta olikin jo sormelle auki... Nyt vaan jännätään tuleeko enempää supistuksia ja aukeeko lisää vai ei... Tulehdusarvot oli koholla, mutta muista testeistä ei mitään löytynyt. Ja tulehdusarvokin saattaa olla tuohon köhään liittyvää.

 

Tänään oli rakenneultra. Kyllä sitä syynättiinkin kun oltiin samalla koekaniinina kun tänne uutta konetta hankitaan ja niitä vaihtoehtoja oli edustajineen paikalla.
Kahdella koneella syynättiin ja aikaa meni 50min.

Kaikki oli hyvin kaikin puolin ja LA pysyi samana...ai niin ja tyttöä luvattiin.

Kuva:
Aijaa.com - 8831474.jpg

Terkuin,
Jepulisko ja mahakääkötin rv21+3

 

mursumarsu kauheasti lepoa nyt et vauva pysyy matkassa. Ja vielä monen monen monta viikkoa!

 

Pitäisi varmaan aktivoitua ja kirjoitella tänne enemmän, mutta jotenkin tuntuu että kaikki menee niin hirvittävän paljon edempänä kuin mä ja että rakenneultrakin kaikilta käytynä, mitä pikaisesti tuossa noita sivuja selailin. Itsellä se on vasta reilun viikon päästä...

Nyt tulin tänne kirjoittelemaan kun mies "hylkäsi" mut ja lähti salille, sekä leffailtaan, ja tuntuu ettei ole mitään tekemistä. Telkasta ei tuu mitään ja lukea ei millään jaksa kun selkään sattuu ihan vietävästi. Noh, josko popparit ja hauskat kotivideot antaisi hetkeksi jotain tekemistä.

Ja mitäs tänne? Me ollaan saatu tavarat suunnilleen paikoilleen, loput laatikot odottavat kalusteita (Ikeasta lähdössä sellanen tonnin tilaus, että saa nähdä mitä siitä tulee kun kokoaminen tulee eteen ), jotta olisi paikkaa minne purkaa.
Mahan kasvu tuntuu "pysähtyneen" tai siis tän hurjan eteentyöntymis spurtin jälkeen tuntuu, ettei se nyt hetkeen ole kasvanut ulospäin samalla lailla(huomenna sen näkee kun otetaan uudet kuvat ja pääsee vertaamaan), vaan on alkanut hiljalleen levitä. Siksi onkin ehkä pikkuinen tyttöolo hiipinyt mieleen, varsinkin kun vyötärökin tuntuu vähän olevan jo kadoksissa. Rakenne ultra tosiaan 17. päivä, että silloin sen toivon mukaan näkee. Liikkeet vahvistuneet viikon sisään niin paljon, että ne ei voi enää mitään muuta olla. Myllerrystä ja tökkäsy, joista mieskin yksi ilta taisi saada tuntumaa käteensä, vaikka kovin kevyitähän ne kuitenkin vielä on.

Mitään hankintoja vauvalle ei oikeastaan ole vielä tehty, pitäisi varmaan alkaa pikkuhiljaa, kun huomennakin jo puoliväli menee rikki :O

Tänään on myös tutustuttu ilmeisesti supistuksiin, kun on mahaa kiristänyt aika ajoin ja kohtu tuntuu sormiin kivikovalta. Myös selkää on särkenyt iltapäivästä alkaen tosi laajalta alueelta (ei niin kuin normaalisti), joten senkin takia supistuksia epäilen. Mihinkään ei varsinaisesti satu, mutta epämukavalta tuntuu...

Lare ja Spyro 19+6

 

Iltaa mammat!

Huh, onpas melkoisia kertomuksia noista synnytyksistä mutta täällä tämä tuleva mamma innolla ja mielenkiinnolla näitä lueskelee! =) Ei pelota (ainakaan vielä) yhtään vaan pikemminkin jännittää että mitä kaikkea ko. tapahtuma tuo tullessaan.. Tietty kun ensimmäistä tässä odotellaan niin ei ole mitään vertauspohjaa mutta ainakin vielä toistaiseksi avoimin mielin. Kirjoitelkaa toki lisää noita kokemuksia!

Kylmät väreet meni kun lueskelin noita kokemuksiasi Jebulisko.. :| Toivon todella että nyt menee kaikki hyvin ja saat pienen nyytin syliisi! :hug: :heart:

Nuo levottomat jalat ja suonen vedot (vai liekkö kramppeja??) on täälläkin tuttuja... Avokkikin säikähti yks aamu kun venyttelin kellon soidessa ja vasempaan pohkeesee hyökkäs ihan jumalaton jäykkis päälle! :kieh: Miesparka varmaan luuli että oon unissani tai jotain tapahtuu masuötökälle mutta kyllä koski kun koko pohje oli kova kuin kivi...! Auttaskohan ne tukisukat sitten noihinkin..? Oon kyllä meinannu ne käydä ostamassa, noihin levottomiin jalkoihin ainakin. Tuntui täälläkin olevan positiivisia kokemuksia niistä.

Joo eipä ole tullut facebookissa huudeltua tästä tulokkaasta..Ehkä sitten kun itse immeinen on syntynyt! =) En minä ainakaan jaksa siellä kaikkien uteluita ja ihmettelyjä noteerata ja varsinkaan tässä vaiheessa.

Minä toivon täällä että alkais nämä viikot jo juosta...Olisi nimittäin muutto edessä ja joulustakaan ei olisi enää pitkä matka kun näkee tämän "joosepin"!

(.) Ai niin; rakenneultrassa oli kaikki mitä parhain päin ja ei jäänyt täälläkään epäselväksi että pieni herra siellä jalkojaan oikoi ja varpaitaan taputteli! :heart: Joten se poikaolo osoittautui ihan oikeaksi ja kyllä on sekä äiti että isukki ihan onnessaan!!! =)

Mukavaa viikonloppua kaikille mammoille ja nautitaan vinhoista syysilmoista! :flower: