Heinäkuiset 2021

@Mustalilja meillä ei esikoisen rakenneultrassa näkynyt sukupuolta. Meillä mies haluaisi tietää, mutta minä en. Emme siis aio sitä selvittää tässäkään raskaudesta ellei sitä näe aivan selvästi. En tykkää vaaleanpunaisesta ja -sinisestä, joten sukupuolella ei ole väliä. Ja jotenkin tykkään siitä yllätysmomentista.

Tilasin sellaisen sateenkaaribodyn vauvauutisen julkistamista varten. Tykkään ainakin jenkeissä ja briteissä olevasta rainbow baby-ajatuksesta(rainbow after the storm), kun kyseessä on kuolleen vauvan jälkeen syntyvä vauva. Suomessa nimitys on pähkinävauva, mutta jotenkin se ei kuvaa niin hyvin tilannetta. Jos nyt asiat menisi pieleen, niin sen voi palauttaa tai säilyttää seuraavaa varten. Tilasin myös itselleni äitiysfarkut, kun edelliseen raskauteen ostamani olivat huonot. Toiset repesi muutaman käyttökerran jälkeen ja toiset painoi vatsaa ikävästi koko ajan.

 

Hei tännekin!
Olen kiinnostunut fb ryhmästä myös, vaikkakin la on tuossa kesäkuun lopussa.
Tänään 15+4 eilen oli toka neuvola ja lääkärineuvola sit parin viikon päästä. Ru 8.2.
Pienen potkut tuntunut jo pari viikkoa ja koko ajan voimistuu. Vielä toki päiviä ettei tunne. Ainoana vaivana järkyttävät päänsäryt, päivittäin melkein. Sokerirasitukseen sain päättää menenkö tähän aikaisempaan vai vasta silloin myöhemmin niin ajattelin nyt käydä molemmat kun on suku- ja ikärasite.
Painoa ei ole tullut vielä yhtään... Josko sitä alkais sit tulla.
Niin ja raskausajan +newborn kuviin varasin myös ajan jo haluun ottas tästä raskaudesta kaiken irti..
Ihanaa viikonloppua kaikille

Oliivi 15+4

 

Hei. En kerennytkään keskiviikkona tekemään ryhmää, mutta nyt teen autossa istuessani. Nyt tein ja löytyy Heinäkuiset-21

 

Hei. En kerennytkään keskiviikkona tekemään ryhmää, mutta nyt teen autossa istuessani. Nyt tein ja löytyy Heinäkuiset-21

Kiitos Liityin ryhmään. Toivon mukaan ei kovin montaa tuttua liity tai näe minua siellä, kun moni tuttu tai varsinkaan työkaveri ei vielä tiedä ...

 

Hei!
@Nöppöset kyllä tänään uskalsin vähän katsella tyypeille juttuja. Mitään en vielä kyllä ostanut, mutta kovin olen selaillut koko alle 50 vaatteita, monipakkauksia! Kun siis tänään oli NT-ultra ja niskapoimut olivat ok, mutta tyypeillä on noin 5mm tällä hetkellä kokoeroa ja se voi tarkoittaa sitten myöhemmässä vaiheessa huonoa. No seuraavat nyt äitipolilla kahden viikon välein, ilmeisesti monokoriaalisissa kaksosraskauksissa näin tehdään. Mutta tyypit olivat vilkkaita ja kaikki näytti muuten siltä kuin piti. RV 12+5.

Lääkäri määräsi mulle aspiriiniä rajoilla olevan verenpaineen takia ja sokerirasitus mulla on 21.1.. Etova olo on iltaisin ja monta kertaa se menee oksennukseksi saakka plaah! Muuten olo varsin ok. Hirveesti tekisi mieli juoda kolajuomia...Jäiset mansikat ja appelsiinimehu jäillä toimii kuvotuksen tunteeseen.

Mutta hiljalleen tyypeistä uskallan iloita ja heidän isäkin on päässyt alkujärkytyksen yli. Positiivisella mielellä eteenpäin

 

Tänään elämäni pahin ummetus... Olen itkua vääntänyt pöntöllä kun vatsa on niin kovalla. Huuhhuh. Onneksi olen etätöissä kun koko päivä mennyt tuskissa.. Nyt luumuja ja vettä ja puuroa joka päivä.

Suffeli87 11+1

 

Tänään elämäni pahin ummetus... Olen itkua vääntänyt pöntöllä kun vatsa on niin kovalla. Huuhhuh. Onneksi olen etätöissä kun koko päivä mennyt tuskissa.. Nyt luumuja ja vettä ja puuroa joka päivä.

Suffeli87 11+1

Tuttua täälläkin. Onneksi on muutama ruoka-aine, jotka saa mahan sekaisin, niin saa ns. luonnollisen pehmityksen, jos menee hankalaksi. Mulla liikunta auttaa jonkun verran tilanteeseen ja se, että yrittää joka vessakäynnillä aktivoida suolta. Mutta jos se on vaan jumissa, niin se on. Ei ainakaan mikään nestemäärä itsellä auta, jos on ummella.

 

@Tinski Huojentavaa varmasti että pikkuisia seurataan nyt tiiviisti oliko varhaisultrassa kokoeroa? Meillä oli varhaisultrassa ja nt-ultrassa sama kokoero eli kaksi päivää. Ei vielä ollut sitten syytä seurata tarkemmin. Meillä diamnioottis-dikoriaalinen raskaus ja se vaikuttanee kans asiaan. Lähete on polille ja tekevät siellä nyt suunnitelman, jatkuuko seuranta siellä vai neuvolassa.
Se pienten vaatekokojen metsästys täytynee aloittaa hyvissä ajoin, kun niitä on melkoisen harvassa! Sellaisen vinkin luin että vetoketjulliset jumpsuitit ois kaksosarjen pelastajia, ettei tarvitse satoja kertoja päivässä avata ja sulkea neppareita

Onko muilla vahvaa aavistusta vauvan sukupuolesta? Jos on ennestään lapsia, onko aavistukset osuneet oikein? Täällä minä ja mies ollaan alusta saakka aavisteltu, että kaksi tyttöä on tulossa mutta saa nähdä, kummatkit ois yhtä iloinen uutinen!

 

@Tinski Huojentavaa varmasti että pikkuisia seurataan nyt tiiviisti oliko varhaisultrassa kokoeroa? Meillä oli varhaisultrassa ja nt-ultrassa sama kokoero eli kaksi päivää. Ei vielä ollut sitten syytä seurata tarkemmin. Meillä diamnioottis-dikoriaalinen raskaus ja se vaikuttanee kans asiaan. Lähete on polille ja tekevät siellä nyt suunnitelman, jatkuuko seuranta siellä vai neuvolassa.
Se pienten vaatekokojen metsästys täytynee aloittaa hyvissä ajoin, kun niitä on melkoisen harvassa! Sellaisen vinkin luin että vetoketjulliset jumpsuitit ois kaksosarjen pelastajia, ettei tarvitse satoja kertoja päivässä avata ja sulkea neppareita

Onko muilla vahvaa aavistusta vauvan sukupuolesta? Jos on ennestään lapsia, onko aavistukset osuneet oikein? Täällä minä ja mies ollaan alusta saakka aavisteltu, että kaksi tyttöä on tulossa mutta saa nähdä, kummatkit ois yhtä iloinen uutinen!

Esikoisesta "tiesin", että on poika. Tästä kaverista epäilen myös poikaa, kun raskaus on ollut monilta osin samanlainen pienin poikkeuksin. Saas nähdä kumpi tulee.

Noita pieniä vaatteita oli ainakin Lindexillä, sillon kun siskon lapsi syntyi. Oli melkein keskosen kokoinen, vaikka täysaikainen olikin. Muistaakseni oli kokoa 44/48 tms. Ja Polarn o Pyret tekee pieniä, varmaan saa kirpparilta/torista halvalla paketteja, jos ei uutena halua/pysty ostamaan.

 

Onhan se helpottavaa, että seuraavat tyyppien kasvua nyt tiiviimmin. Kokoeroa oli kyllä jo aiemmassa ultrassa joten jos se ei suuresti kasva, niin sitten kai ei niin suuresti haittaa. Tyypeillä on siis sama istukka ja sikiökalvot, mutta ovat omissa vesipusseissaan. Toivoisin että raskaus kestäs reilusti tuonne kesäkuun puolelle, niin sitten voisi olettaa, että pienokaisetkin ois valmiita ulkomaailmaan

Ilmeisesti on olemassa myös "nuppuset" tms. vapaaehtoistyötä joka tekee keskosille varten vaatteita. Luin että heiltä vois tilata vähän niinkuin äitiyspakkauksen postikulujen hinnalla. Itse en ajatellut äitiyspakkauksia muuten ottaa kun vaatteet ovat tod.näk. pitkään isoja. Toki ajattelin esim. makuupusseja kysellä kirppariryhmistä. Mites te muut ootte ajatelleet toimia äitiyspakkauksen kanssa?

Ummetusta oli mullakin, mutta nyt on vähän helpottanut. Liekö syynä se, että oon pyrkinyt syömään kaurapuuroa aamuisin. Inhottava vaiva kyllä on se. Toivottavasti muillakin helpottaa!

Tyyppien sukupuolta en ole vielä hirveemmin miettinyt. Tuon eilisen ultran jälkeen tosin ajattelin heidän olevan tyttöjä. Saa nähdä Esikoista pidin alusta asti tyttönä, ja hän oli. Kuopuksen raskaus ja hänen kohdussa mellastus oli täysin erilaista, joten olin varma että poika. No, ei ollut, vaan tyttö hänkin Tulevien lasten isällä taas on poikia ennestään, joten eipä oikein osaa ennustaa...täytynee rakenneultrassa asiaa tiedustella. Tai ehkä ne kertoo jo aiemmin jos kerran tiiviimmin seuraavat. Sinällään sillä ei ole mulle merkitystä. Tyypit odotettuja joka tapauksessa.

Kirpsakka oli pakkaskeli täällä kun koiran kanssa ulkona tepastelin ja lumitöitä tein. Niin ihanan valoisaa ja kaunista!

 

Mulla oli alkuun tosi vahva poikafiilis, mutta nyt se on pikku hiljaa vaihtunut tyttöön. Mies itse veikkaa tyttöä oli kuitenkin nähnyt unta yks yö pojasta

 

Onko muut huomanneet yhteyttä edellisen päivän huonon ruokarytmin ja seuraavan päivän pahoinvoinnin kanssa? Toista kertaa edellisen illan syömiset on olleet aika vähäisiä ja nyt aamusta ihan mielettömän huono olo, eli koko ajan kaotuttaa. Tai sitten vaan sattui näin taas. Ehdinkin jo muutaman päivän iloita paremmista oloista.

Täälläkin yksi päänsärkyinen - esikoisesta kanssa päänsäryt lisääntyi, kun kaiketi hartiat ja niskat meni helpommin jumiin raskauden aikana, ja näköjään näyttää samaa tekevän tässäkin raskaudessa. Tää päänsärky-huono olo kombinaatio on oikein piristävä tapa aloittaa uusi viikko

Keskiviikkona olisi meidän nt-ultra. Jännittävää.

Mä meinasin ottaa äitiyspakkauksen meille, vaikka monet niistä jutuista on tallella esikoisesta. Sen kautta kuitenkin pikkuisen saaminen konkretisoituu ja verrattuna rahalliseen korvaukseen se on reilusti parempi. Jännä nähdä, kumman vuoden pakkauksen saa (aika pitkälle uuteen vuoteen se vaihtuminen yleensä on mennyt muistaakseni) ja mitä se sitten sisältää.

En ole varma, oliko esikoisesta mitään sukupuoliarvauksia itselläni, mutta toivoin silloin tiettyä (terveen vauvan lisäksi) ja toiveeni täyttyi. Nyt ei ole väliä, kunhan olisi terve pieni ihmisalku. Vähän kuitenkin epäilen, että samaa sukupuolta olisi. Viimeksi kuultiin sukupuoli rakenneultrassa, mutta ei kerrottu muille ennakkoon. Nyt en edes pakosti halua kuulla, mutta toki esikoiselle olisi pikkusisaruksen sijaan helpompi puhua joko pikkuveljestä tai - siskosta. Hänelläkin (2 v.) oli jo toive, kumpi sieltä tulee, vaikka tuskin asiaa on kokonaan vielä sisäistänyt.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Toiveikas21 12+2

 

Heippa vaan! Täällä ei oikein sukupuolesta ole veikkauksia, tosin raskaus on poikennut niin paljon edellisistä että voisi olla vastakkaista sukupuolta mitä edelliset. Mies on nähnyt unia nyt tytöstä mutta itse en ole nähnyt unia enkä ole edes varma haluanko saada sukupuolta selville. Tärkeintä vain se että vauva olisi terve tietenkin. Ja kuten joku aikaisemmin kirjoittelikin niin on kiva sitten synnytyksessä saada vihdoin tietää, pitkän odotuksen jälkeen <3

Monilla tuntuu päänsärkyä olevan, täällä myös välillä mutta yöunet vievät sen onneksi kokonaan mennessään. Iltaa vasten särky vain kasvaa mutta onneksi ei ole jokapäiväistä. Toivottavasti muilla tästä kärsivistä helpottaisi pian ja kaikki pääsisivät nauttimaan raskaudesta kunnolla

Miten kaikilla neuvolaseurannat? Kaksosia varmaan seuraillaan tiiviimmin? Itselläni on ollut kahdesti neuvola ja seuraava tammikuun lopulla sitten. Joulukuussa jouduin töiden takia perumaan lääkäri neuvolakäynnin, mikä harmittaa kyllä koska toivoisin Papa-kokeen ottoa ja muutenkin että paikat katottaisiin että on kunnossa.. En tosin viitsisi purnaamaan tästä alkaa neuvolassa, kun resurssitkin ovat mitä ovat.

 

Onko muut huomanneet yhteyttä edellisen päivän huonon ruokarytmin ja seuraavan päivän pahoinvoinnin kanssa? Toista kertaa edellisen illan syömiset on olleet aika vähäisiä ja nyt aamusta ihan mielettömän huono olo, eli koko ajan kaotuttaa. Tai sitten vaan sattui näin taas. Ehdinkin jo muutaman päivän iloita paremmista oloista.

Mä oon huomannut myös saman! Pakko pitää kiinni tosi säännöllisestä ruokarytmistä ja syödä myös erikseen aina iltapala, vaikkei varsinaisesti ois nälkä. Samoin mulla tuntuu unirytmi vaikuttavan. Varsinkin jos valvoo myöhään ja/tai nukkuu poikkeuksellisen pitkään, niin seuraavan päivän darraolot on taattu.

Toki muutenkin tuntuu, että pahoinvointi on vaan jatkunut tasaisesti. Oksennan 1-2 kertaa päivässä yleensä iltaisin ja muuten aamusta alkaen sit etovaa oloa. Joskus mietin, et ehkä se on vähän helpottanut, mutta mies on kyllä sanonut, että oon vaan niin tottunut tähän oloon, että alan pitää tätä normaalina. Viime viikolla tais olla yks päivä, kun en oksentanut ja niitä sais kyllä tulla lisää...

Meillä on myös keskiviikkona NT-ultra ja tuntuu, ettei vaan mitenkään malttais odottaa. Jotenkin se stressi ja kaikki kauhukuvat nostaa päätään just ennen ultraa, vaikka mitään merkkejä ei oo ollut siitä, että ois syytä huoleen...

Otter 12+4

 

Heippa,täälläpäs on ollut säpinää
Itse pysyttelen edelleen täällä, oon niin avoimesti puhunut meidän hoidoista, syistä niihin ym,niin en halua että asia leviäisi jos sattuisi olemaan tuttua tai tuttujen tuttuja ryhmässä.

Mulla varmaan rv13 loppui etomiset ym, täytyy vaan muistaa syödä edelleen tasaisin väliajoin ettei heikotus iske.

Kuppikoko on suurentunut ainakin yhdellä, kihelmöikin koko ajan kuin maito nousis

Meillä neuvolaseurannat 1xkk, toki tarpeen mukaan pääsee sit jos huoli on. Keskussairaalassa oli nt uä ja on kans rakenne uä. Toki jos on seurattavaa niin siellä jatkot.

Väsymys on ja pysyy, tsemppiä teille jotka jaksatte tän olon päälle käydä töissä!
Reilu kk päästä olisi JO rakenneuä, miten aika menee näin nopeasti

Mulla ei oo ollu kertaakaan tyttö tai poika oloa, rakenneuä on sit paljastanu kaks viimeisintä, ensimmäisen kohdalla uä oli vain yli 30v, niin en silloin käynyt.
Isä ja sisarus toivoo tyttöä, toinen sisarus ei oo kommentoinu asiaa mitenkään, ei oo varmaan ollut puhettakaan. Mulle ei oo merkitystä, kaks poikaa ja yks tyttö on ennestään. Kunhan kaikki menis vaan hyvin ja nää kipuilut pysyis aisoissa niin riittäis mulle..
Liikkeitä oon tuntenu varmaks viikon verran, ennen sitäkin jotain hentoja mutta nyt tuntuu päivittäin. Ei nyt tietty mitään jytkypotkuja tietenkään, mutta sen verta ettei oo tullu kuunneltua doplerilla

Rv 15+2

 

Mulla on noiden normaalien neuvolakäyntien lisäksi RV 17 alkaen kahden viikon välein äitiyspolilla lääkärin vastaanotto, jossa tarkistetaan kohdunkaulan tilanne. Tarvittaessa sitten aloitetaan keltarauhashormoni, pessaari tai tukilanka, jos kohdunkaula alkaa kypsyä ennenaikaisesti. Sitä olen tässä pelännyt kovasti ja nyt kun kohtua/vatsalihaksia kiristää kasvu, niin eilen jo itkin peloissani, että tämä menee kesken. Jouduin jo työhousut laskemaan mahan alle kun kiristävät sen verran ikävästi etenkin iltapäivällä. Pitää ottaa seuraavat isompaa kokoa, mutta kyllä tämän alkaa varmaan jo ulkopuoliset huomaamaan.

Mullakin on keskiviikkona ultra, viikkoja sitten 12+1. Kovasti jännittää, että onkohan kaikki hyvin. Jos kaikki on ok, niin voi sitten kertoa läheisille uutiset. Ja pomolle, kun tulee noita poissaoloja aika paljon muuten.

 

Mulla on noiden normaalien neuvolakäyntien lisäksi RV 17 alkaen kahden viikon välein äitiyspolilla lääkärin vastaanotto, jossa tarkistetaan kohdunkaulan tilanne. Tarvittaessa sitten aloitetaan keltarauhashormoni, pessaari tai tukilanka, jos kohdunkaula alkaa kypsyä ennenaikaisesti. Sitä olen tässä pelännyt kovasti ja nyt kun kohtua/vatsalihaksia kiristää kasvu, niin eilen jo itkin peloissani, että tämä menee kesken. Jouduin jo työhousut laskemaan mahan alle kun kiristävät sen verran ikävästi etenkin iltapäivällä. Pitää ottaa seuraavat isompaa kokoa, mutta kyllä tämän alkaa varmaan jo ulkopuoliset huomaamaan.

Mullakin on keskiviikkona ultra, viikkoja sitten 12+1. Kovasti jännittää, että onkohan kaikki hyvin. Jos kaikki on ok, niin voi sitten kertoa läheisille uutiset. Ja pomolle, kun tulee noita poissaoloja aika paljon muuten.

Mulla tarkastettiin myös 2.raskaudessa 1xkk rakenne uän jälkeen, kun mulla oli niin hirvee pelko ennenaikaisesta synnytyksestä, kun ensimmäimen meinasi lähteä syntymään rv 27, makasin 5vkoa vuodelevossa 200km päästä kotoa YO, onneksi paras ystäväni opiskeli samassa kaupungissa niin kävi moikkaamassa välillä. Sitten siirryin keskussairaalaan kun viikkoja oli 32, jolloin sen ikäisiä hoidetaan keskussairaalassa. Viikon verran siellä ja sit kotio.

Viime raskaudessa kävin lähempänä rv30 kontrollissa, oliko istukka vielä liian lähellä kohdunsuuta, onnistuuko alatie synnytys. Lisäksi pari kipukontrollia selän takia, synnytys olisi käynnistetty rv 38, mutta toisen toimenpiteen yhteydessä synnytys käynnistyikin rv36, onneksi olin jo valmiiksi sairaalassa

 

Mulla tarkastettiin myös 2.raskaudessa 1xkk rakenne uän jälkeen, kun mulla oli niin hirvee pelko ennenaikaisesta synnytyksestä, kun ensimmäimen meinasi lähteä syntymään rv 27, makasin 5vkoa vuodelevossa 200km päästä kotoa YO, onneksi paras ystäväni opiskeli samassa kaupungissa niin kävi moikkaamassa välillä. Sitten siirryin keskussairaalaan kun viikkoja oli 32, jolloin sen ikäisiä hoidetaan keskussairaalassa. Viikon verran siellä ja sit kotio.

Viime raskaudessa kävin lähempänä rv30 kontrollissa, oliko istukka vielä liian lähellä kohdunsuuta, onnistuuko alatie synnytys. Lisäksi pari kipukontrollia selän takia, synnytys olisi käynnistetty rv 38, mutta toisen toimenpiteen yhteydessä synnytys käynnistyikin rv36, onneksi olin jo valmiiksi sairaalassa

Meillä tosiaan esikoinen syntyi RV 23+ ja aika nopsaan vieläpä. Synnytyskin meni lähes kivuitta, joten kiittelin kyllä luojaani, että tajusin mennä sairaalaan. Toki poika menehtyi yrityksistä huolimatta. Olisin kuollut itsekin verenvuotoon, jos olisi kotiin syntynyt. Nyt on alkanut iskeä noi pelot päälle, varmaan osin johtuu raskauden etenemisestä ja osin siitä, että pojan syntymäpäivä lähenee koko ajan. Nyt on myös tullut ikävä niitä teho-osaston hoitajia ja lääkäreitä, ne oli kuitenkin niin tiiviisti mukana meidän matkalla ja ne joutui vaan jättämään yhtäkkiä. Ja koronan takia ei oikein heitä voi tavatakaan, kesällä käytiin siellä viemässä kiitokset ovella, mutta ei ollut tuttuja hoitajia paikalla. Toiveena on se, että sais käydä tulevaa vauvaa heille näyttämässä ens syksynä.

Mä tosiaan vaikka roikun pää alaspäin loppuraskauden, jos se takaa minulle terveen ja elävän vauvan, ja mielellään vielä täysaikaisen. Tosin mun tavoite ois päästä edes RV 35 asti. Kaikki yli pojan syntymäviikkojen on plussaa.

 

Meillä tosiaan esikoinen syntyi RV 23+ ja aika nopsaan vieläpä. Synnytyskin meni lähes kivuitta, joten kiittelin kyllä luojaani, että tajusin mennä sairaalaan. Toki poika menehtyi yrityksistä huolimatta. Olisin kuollut itsekin verenvuotoon, jos olisi kotiin syntynyt. Nyt on alkanut iskeä noi pelot päälle, varmaan osin johtuu raskauden etenemisestä ja osin siitä, että pojan syntymäpäivä lähenee koko ajan. Nyt on myös tullut ikävä niitä teho-osaston hoitajia ja lääkäreitä, ne oli kuitenkin niin tiiviisti mukana meidän matkalla ja ne joutui vaan jättämään yhtäkkiä. Ja koronan takia ei oikein heitä voi tavatakaan, kesällä käytiin siellä viemässä kiitokset ovella, mutta ei ollut tuttuja hoitajia paikalla. Toiveena on se, että sais käydä tulevaa vauvaa heille näyttämässä ens syksynä.

Mä tosiaan vaikka roikun pää alaspäin loppuraskauden, jos se takaa minulle terveen ja elävän vauvan, ja mielellään vielä täysaikaisen. Tosin mun tavoite ois päästä edes RV 35 asti. Kaikki yli pojan syntymäviikkojen on plussaa.

Voi hyvänen aika mitä oot joutunu kokemaan :'(
Voimia tähän odotukseen nyt sitten vieläkin enemmän <3

 

Oon tässä miettinyt noita seulontatuloksia. Ultra oli viime viikolla mutta verikokeet eivät olleet silloin vielä valmiita. Tänään tuli sitten viesti näistä. Viestissä oli vain "ei kohonnutta riskiä" ja sitten Down riskiluku ja edwards-riskiluku. Uskon että kohonnutta riskiä ei ole MUTTA Down luku on pirusti heikompi kuin esikoisen aikaan, vaikka mikään muu ei ne muuttunut kuin oma ikä sen 2v vanhemmaksi. Mitä riskilukuja muilla on ollut? Down oli mulla/meillä 1:5676 ja Edward 1:100000. Esikoisen aikaan molemmat oli 1:100000.

 

Meillä tosiaan esikoinen syntyi RV 23+ ja aika nopsaan vieläpä. Synnytyskin meni lähes kivuitta, joten kiittelin kyllä luojaani, että tajusin mennä sairaalaan. Toki poika menehtyi yrityksistä huolimatta. Olisin kuollut itsekin verenvuotoon, jos olisi kotiin syntynyt. Nyt on alkanut iskeä noi pelot päälle, varmaan osin johtuu raskauden etenemisestä ja osin siitä, että pojan syntymäpäivä lähenee koko ajan. Nyt on myös tullut ikävä niitä teho-osaston hoitajia ja lääkäreitä, ne oli kuitenkin niin tiiviisti mukana meidän matkalla ja ne joutui vaan jättämään yhtäkkiä. Ja koronan takia ei oikein heitä voi tavatakaan, kesällä käytiin siellä viemässä kiitokset ovella, mutta ei ollut tuttuja hoitajia paikalla. Toiveena on se, että sais käydä tulevaa vauvaa heille näyttämässä ens syksynä.

Mä tosiaan vaikka roikun pää alaspäin loppuraskauden, jos se takaa minulle terveen ja elävän vauvan, ja mielellään vielä täysaikaisen. Tosin mun tavoite ois päästä edes RV 35 asti. Kaikki yli pojan syntymäviikkojen on plussaa.

Voi kamalaa, oon pahoillani... Kyllä kaikki tuollaiset komplikaatiot on itselle tosi pelottavan kuuloisia. Huh.

 

Oon tässä miettinyt noita seulontatuloksia. Ultra oli viime viikolla mutta verikokeet eivät olleet silloin vielä valmiita. Tänään tuli sitten viesti näistä. Viestissä oli vain "ei kohonnutta riskiä" ja sitten Down riskiluku ja edwards-riskiluku. Uskon että kohonnutta riskiä ei ole MUTTA Down luku on pirusti heikompi kuin esikoisen aikaan, vaikka mikään muu ei ne muuttunut kuin oma ikä sen 2v vanhemmaksi. Mitä riskilukuja muilla on ollut? Down oli mulla/meillä 1:5676 ja Edward 1:100000. Esikoisen aikaan molemmat oli 1:100000.

Mulla vasta pe nt-ultra, mutta luin että pelkkä 35-vuoden ikä nostaa sen riskin jo automaattisesti kai ns. hieman kohonneelle tasolle vaikkei olisi mitään muita niitä riskitekijöitä Itse olen 33-vuotias ja tänä vuonna täytän 34...

 

Mulla vasta pe nt-ultra, mutta luin että pelkkä 35-vuoden ikä nostaa sen riskin jo automaattisesti kai ns. hieman kohonneelle tasolle vaikkei olisi mitään muita niitä riskitekijöitä Itse olen 33-vuotias ja tänä vuonna täytän 34...

Niin mäkin luin että ikä on yksi suurimmista tekijöistä, mutta en ole vielä tuota 35-vuotta. Mietityttää vaan että miksi noin paljon heikompi tulos. Eihän nämä seulonnatkaan koskaan täysin varmoja ole täytyy yrittää muistaa neuvolassa kysyä kun seuraavaksi sellainen on

 

Niin mäkin luin että ikä on yksi suurimmista tekijöistä, mutta en ole vielä tuota 35-vuotta. Mietityttää vaan että miksi noin paljon heikompi tulos. Eihän nämä seulonnatkaan koskaan täysin varmoja ole täytyy yrittää muistaa neuvolassa kysyä kun seuraavaksi sellainen on

Mutta eikös sulla oo toi ihan toooosi pieni toi riskiluku silti!

 

Meillä tosiaan esikoinen syntyi RV 23+ ja aika nopsaan vieläpä. Synnytyskin meni lähes kivuitta, joten kiittelin kyllä luojaani, että tajusin mennä sairaalaan. Toki poika menehtyi yrityksistä huolimatta. Olisin kuollut itsekin verenvuotoon, jos olisi kotiin syntynyt. Nyt on alkanut iskeä noi pelot päälle, varmaan osin johtuu raskauden etenemisestä ja osin siitä, että pojan syntymäpäivä lähenee koko ajan. Nyt on myös tullut ikävä niitä teho-osaston hoitajia ja lääkäreitä, ne oli kuitenkin niin tiiviisti mukana meidän matkalla ja ne joutui vaan jättämään yhtäkkiä. Ja koronan takia ei oikein heitä voi tavatakaan, kesällä käytiin siellä viemässä kiitokset ovella, mutta ei ollut tuttuja hoitajia paikalla. Toiveena on se, että sais käydä tulevaa vauvaa heille näyttämässä ens syksynä.

Mä tosiaan vaikka roikun pää alaspäin loppuraskauden, jos se takaa minulle terveen ja elävän vauvan, ja mielellään vielä täysaikaisen. Tosin mun tavoite ois päästä edes RV 35 asti. Kaikki yli pojan syntymäviikkojen on plussaa.

Huh miten hurjaa, toivottavasti kaikki menisi nyt hyvin! <3

Täällä eka ultra ensi viikolla, kyllä odottavan aika on pitkä. Ja allekirjoitan kyllä tuon, että huonot yöunet vaikuttaa heti pahoinvointiin ja olotilaan yleisesti. Nimimerkillä tämä maanantai meni darrassa.

Seulontoja en ole ottanut ollenkaan.
Mulla ei oo oikein mitään mielikuvaa vauvan sukupuolesta. Ajattelen sen vain vauvana. Ekan kohdalla oli vahvasti tunne, että se ois poika, ja niin olikin. on kyllä aivan rehellisesti sanottuna ihan sama, kumpi tulee. Aiotaan kyllä sitten rakenneultrassa kysellä.