Tiedän, että helpommin sanottu kuin tehty, murehtimatta jättäminen. Mutta ei se luomu/ ei luomu ole niin hirveän mustavalkoista. Minulla oli esikoisen suhteen aikanaan tilanne, että tuntui, että kuukaudet vain kuluvat ja mitään ei tapahdu. Sain yksityiseltä jotain ovulaation jälkeisiä hormoneja (terolut?), söin niitä sen yhden kuurin ja tulin siitä raskaaksi. Myöhemmät raskaudet ovat kaikki alkaneet ilman hormoneja.Oma napa, kp 25/26 eli ylihuomenna pitäisi alkaa menkat.
On valmiiksi ahdistunut olo ja fiilis että "jos nyt ei onnistu niin ei varmaan onnistu myöhemminkään, ainakaan luomuna". Oma ikä ("jo/vasta" 32v) ja kasvava ikäero esikoiseen, kaikki raskaana olevat ystävät aiheuttavat negatiivisia tunteita. Ihan sika typerää, tunnen itseni idiootiksi, voisi vain nauttia viikonlopusta ja alkuviikosta katsoa miten tässä yk6 kävi. Ei ole oireita muttei myöskään tuntemuksia alkavista menkoista, ei mitään. Kotona vain yksi raskaustesti ja ajattelen säästää sen siihen asti että menkat päivän myöhässä, jos nyt tulee sellainen tilanne.
Melkein toivon että menkat alkaisivat jotta ei tarttis toivoa enää.
En siis tiedä oliko niille aivan välttämätöntä fyysistä tarvetta vai olivatko vaan henkistä tukea, mutta siis aika pieniä juttuja voi tehdä raskautumisen tukemiseksi, ei heti tarvitse mennä suoraan IVF:ään.