Päivän oma hetki... Tervehdys siis ketjuun!
Perushommista poiketen tuossa just kylvetin vauvelin

Aikas poikkeuksellinen aika päivästä siihen hommaan. Meillä aina vauvat kylvetetty iltaisin. Piti eilen kylvettää, mutta oli niin umpiunessa koko illan, etten raaskinut kylvyn takia herättää. Ja oikeastaan aikas kiva päivällä ihan kaikessa rauhassa yksin hoitaa se homma. Meillä kun illat on melkoista äksöniä muutenkin. Taidankin ottaa tavaksi
En osaa Tuulin ongelmaan vastata oikein minäkään, mutta onneksi olet jo löytänyt kohtalotoverin.
Tuo vasemmalla kyljellä makaaminen on just noiden sisäelimien ja verenkierron takia. Vauva kait saa paremmin happea siinä asennossa. Tämän tarkemmin en minäkään muista ;-)
En ole koskaan muuten ollut mikään selällään nukkuja, mutta mun mielestä on ollu nyt ihana köllötellä selällään, kun raskausaikana en sitä uskaltanu ollenkaan tehdä. Kun sillon ne sydänäänet hidastui yhdellä neuvolakäynnillä... Vatsallaanhan sen sijaan nukuin ihan loppuun asti :-D Tuuli taas haukkoo henkeä? ;-)
Vai Niksu siellä kasvattaa naistennaurattajaa, hih.
Kirppu muuten ei ole tuolla meidän yhteisössä, eikä myöskään ollut silloin siinä sähköpostiringissä. Jollen ihan väärin muista, niin hän jostain syystä ei niihin aikoihin ollut linjoilla, kun sitä hommaa sählättiin. Toivottavasti nyt pian kuultaisiin hänestä jotakin...
Tuo Ruusan katoaminen mua on edelleenkin vaivannut :-(
Vauvan rytmistä mulla on se kokemus ja näkemys, että jokaisella on ihan oma äidistä riippumaton rytmi. Meillä ainakin näillä kahdella nuorimmaisella on ihan selkeästi ollut. Noita vanhempia en enää muista sikiöajoilta, mutta muuten heillä ihan pienestä asti ollut omanlaiset rytmit.
"Lahja" oli jo vatsassa tosiaan aamuntorkku ja illanvirkku. Ja niin on edelleenkin. (Paitsi eilen oli poikkeus, kun valvoi päivällä niin paljon.) Koskaan en myöskään yöllä herännyt potkuihin. Ja tosiaan ilmoitteli itsestään kunnolla vasta myöhemmin aamupäivällä. Siinä 4d-ultrassakin naurettiin, kun häntä ei tosiaan hereille aamulla saanut.
Kolmonen taas oli vatsassa todellinen aamuvirkku. Yleensä potkiskeli jo, kun minä heräilin. Vauvana hän olikin mielenkiintoinen tapaus. Välillä oli kausia, että hän heräsi klo 4.30

Sattui olemaan vielä silloin, kun olin pari kuukautta töissä. Usein siskoni saapuessa pientä hoitamaan kahdeksan maissa oli meillä jo siivottu

Silloin olin kyllä työpäivän jälkeen aikas puhki!
Paljon oli muutakin kommentoitavaa, mutta palailen taas joskus kun kerkiän.
Terkkuja kaikille kovasti!
Ai niin, tietysti... Hipsulle kovasti onnitteluja!
Tehis