Helena: Ensin :hug: ja sitten lohduttavia sanoja:
On varmasti ihan normaalia, että on ajatuksia, tuntemuksia ja pelkoja liittyen raskaaksi tulemiseen. Ollaan alotettu yritys aika samoihin aikoihin ja ite olen kans huomannut, että mieli tekee välillä tepposiaan. Varsinkin kun täällä käy lueskelemassa kirjotuksia, tulee erittäin selvästi esiin se tosi asia, että lapsia todella saadaa, ei tehdä. Ja niin monella on ollut myös kaikenlaisia murheita ja haasteita raskautumiseen liittyen. : / Tiedän, että välillä tulee turhautuminen ja pelko, että mitä jos kaikki ei olekaan kunnossa tai jos ei ikinä tule raskaaksi, mutta kuten
Lauriska tuolla jo "löikin faktaa pöytää", suurin osa kuitenkin ennen pitkään tulee raskaaksi. (Tämän yritän pitää myös itse mielessä.)
Tuntuu vain välillä, kun täällä palstailee, että yllättävän monella on esim. PCO tai omaan kiertoon liittyvää lääkitystä. (Todennäköisesti kuitenkin, he joilla murheita on, kaipaavat enemmän vertaistukea ja siksi palstailevat. Siksi, ehkä palstalla tulee vastaan suhteessa enemmän tapauksia, jossa raskautuminen ei tapahdukaan suht nopeasti. Näin olen ainakin itse järkeillyt...) Ja myönnän itsekin kaivaneeni kaikki gynepaperit laatikosta esille ja tarkastaneeni, mitä niissä lukee esim. munasarjoista. Tiedän, että on tyhmää miettiä pahinta ja jossitella tätä asiaa, todennäköistä kun kuitenki on, että raskaaksi tulee ennemmin tai myöhemmin. Ja varsinkin kun on menossa vasta yk1.
Mutta tämä kaikki on ihan normaalia. Varsinkin kun meillä esikoista yrittävillä tämä kaikki on vielä uutta ja aiheuttaa hämmentäviä tunteita. Ja jokainen meistä haluaa hirveän kovasti saada sen lapsen (ja mieluiten heti!
)
Yritetään kuitenkin jaksaa. Aina se ei ole helppoa, mutta onneksi täältä saa aika hyvää vertaistukea, kun tuntuu ettei mikään suju ja kaikki ihmetyttää.
LilyAlice: Nauroin täällä ääneen, tota sun kirjotusta. (Mies kysy vieressä, että mikä nyt tuli
) Ihan samiksia ollaan!
Mites sulla muuten sujuu? Se gynekäynti oli ainakin menestys
Mietin vaan, kun mennään niin samoilla kp:illä. (Mulla kp22/DPO4 ja nää päivät menee niiiiiin hitaasti...)
Edit. Lukutaitoinen minä! Just kirjotit yläpuolella, että rennolla asenteella meette. Ja eikös se useimmiten silloin tapahdu kun vähiten odottaa. Ja tämä pätee hyvin moneen asiaan. Mä ole mm. tavannu mun miehen näin...