**Esikoishaaveista plussanneet**

Moikka!
Täältä liittyisi mukaan uusi esikkoa odottava. Jonkin verran oon kirjotellu tuolla 2011 helmikuisissa, mutta on mukava lukea muidenkin ensimmäistä odottavien ajatuksia. Ainakin se mitä tässä selailin aikaisempia kirjoituksia kuulosti todella tutulta. Täytyy yrittää saada luettua kaikki aikaisemmat viestit..
Mulla oli eka neuvola viikolla 8+2 (neuvolan laskujen mukaan), mutta kävin samana päivänä varhaisultrassa ja viikkoja olikin sitten vähemmän pitkän kierron takia. ( Tosin aavistelinkin tätä vau.fi laskurin perusteella)
Viime viikolla oli np-ultra ja kokemus oli jotenkin aivan epätodellinen! Oli uskomatonta nähdä ruudussa pieni ihmisenalku joka heilutteli kättään vimmatusti! :heart:
LA siirtyi np-ultrassa helmikuun ensimmäisestä päivästä seitsemänteen.
En kuitenkaan osaa vieläkään sisäistää, että vauva on todella tulossa! :heart: :heart:
Eiköhän tässä ole tarpeeksi tekstiä aluksi, alan kahlaamaan noita aikasempia viestejä läpi.

Ninnu 26v ja pikkuinen 11+6

 

Heippa kaikille!!

Minä oon vielä mukana vaikkei minua oo näkynyt pitkääään aikaaan!!! Töissä on vaan ollut ihan hirmu kiire. Kahlasin äsken maaliskuisen pinon läpi siitä asti mitä en ollut lukenut aiemmin ja huh siinä meni pari tuntia....nyt en siis mitenkään jaksa lukea kaikkea mitä tänne on kirjotettu, mutta palaan huomenna asiaan ja kommentoin sitten tarkemmin. Halusin vaan ilmottaa itsestäni, että hengissä ollaan ja vointi on ok.

Halauksia ja hyvää yötä!! :heart:

 

Täällä kanssa yksi salmiakin suurkuluttaja :wave: täytyy kyllä rajoittaa, kun mulla tuppaa olemaan korkeat verenpaineet :ashamed:

Ninnu: tervetuloa mukaan! Ja onnea ihanista ultrauutisista :heart:

Tänne ei kuulu mitään uutta, se rusehtava vuoto loppui onneksi. Tällä viikolla on seulonnat, sit alan odottaa kans ultraa Kuumaa taas luvassa, en tykkää yhtään! Ihan tuskaista olla töissäkin kun täällä ei toimi ilmastointi :snotty:

Mitenkäs neulainen voi?

pokemoni & myttynen 9+6

 

Ninnu, tervetuloa! :flower:

Salmiakki maistuu kyllä, mutta yritän olla ahmimatta... vähäsen oon syönyt joka päivä. Mutta vetoan siihen kun joku täällä sanoi että salmiakin imeskely auttaa pahoinvointiin

Kiva että pokemonin tuhruttelu loppui Ei ole varmastikaan siis mitään huolta.

Tännekään ei mitään uutta, ultra lähenee ja jännitys kasvaa... kolme päivää enää.

Heipa 7+6

 

Hienoa pokemoni, että tuhrut loppui!

Täälläkin elossa ollaan edelleen, mutta lomailija on kiireinen hahmo.

Ensi viikolla ekaan neuvolaan, ja nyt sieltä jo tiedusteltiin, että jokos on synnäri mietittynä. Aika rivakkaa toimintaa. No eipä ole mietittynä. Puhelimessa vaihtoehtoina väläytettiin Naistenklinikkaa ja Jorvia (Espoossa neuvola). Onko espoolaisilla siis 2 vaihtoehtoa? Nyt tässä googlettelen sitten kuumeisesti kumpaakin. Vähän jäi epäselväksi tämä kuvio, mutta neuvolan puhelintäti sanoi jotenkin niin, että jos suuntana on Jorvi, voi varata ultran ilman lähetettä (ja ilmeisesti myös vähän aiemmin). Hmm.

Jinda 6+3

 

Tervetuloa Ninnu! Ihania ultrakuulumisia :heart:

Onneksi Pokemoni tuhruttelu loppui. Ite jännään kanssa, että joko se on taakse jäänyttä. Aamulla tuli onneksi enää vain ihan pikkiriikkisen, eikä eilenkään paljon mitään.

Salmiakista oli ollut puhetta, suositushan taitaa olla enintään 50 g/päivä silloin tällöin. Ja vaikka ei itse tartte verenpaineen takia rajoittaa, niin kyllä se turvottaa myös. Ei kiitos enää yhtään lisää turvotusta tänne :/

Onko muita atooppisesta ihosta kärsiviä? Mitenkäs elämä sujuu, kun ei kortisonin kanssa voi läträtä loputtomiin? Näillä hiostavilla hellekeleillä on koko keskikroppa riemastunut punakirjavaisen kutiavaksi, enkä haluaisi kortisonia enää laitella. Maanantaina ajattelin neuvolassa kysellä, mitä kaikkea voisi kokeilla tähän kutinaan.

Jinda, hassua ajatella että on montakin vaihtoehtoa Jyväskylässä ei valinnanvaraa ole, joten eipä tarvitse miettiä. Millä perusteella ajattelit valinnan lopulta tehdä?

Tänään oli ensimmäinen kunnon yökkipäivä. Pöntön kanssa olisin tehnyt tuttavuutta, jossei maha olisi ollut tyhjä. Jäi tällä kertaa yökkimiseksi ja vatsankouristeluksi..

tupunen ja rymy 6+6

 

Siitä se yökkäily lähtee Tupunen! Pistä tännekin vähän tulemaan, mielenrauha tykkäis. Tähän mennessä kerran on vasta pitänyt pöntöllä kumarrella, ja luulen, että sillä taas ei ollut paljoakaan tekemistä raskauden kanssa. Erinäisten yksittäisten tapahtumien seurauksena kun huomasin yhtäkkiä, että varpaassa oli runsaahkosti erinäisen lemmikkieläimen pas*aa, niin iski aivan suunnaton kuvotus ja ei kun pönttöä tervehtimään.

Ja joo, hassua että on synnärivaihtoehtoja (itse asiassa kuvittelin niitä olevan 3), mutta vielä hassumpaa että pitäisi joillain järkiperusteilla ja ensisynnyttäjänä tehdä mukamas valinta! Google-ratkaisuksihan tämä menee. Aika monta keskusteluketjua löytyy, jossa noiden kahden synnärin puolia punnitaan. Tärkeimpinä juttuina tunnuttiin nostavan esiin laitosmaisuutta vs. kodinomaisuutta, imetysopastusta ja tehohoidon läheisyyttä. Joskin kaikkien argumenttien jälkeen oli toki vuorossa vasta-argumentit ja varmasti paljon on ihan kiinni vain tapauskohtaisista sattumista. Saapa nähdä. Nyt muutaman tunnin mietiskelyllä lähempänä kotia sijaitseva Jorvi ehkä olisi sitten se alustava valinta.

Nimim. Jos mä jotain päätän, se pitää. Kunnes päätän toisin. Rv 6+3

 

sori nyt tulee omaa napaa

Lauantaina päädyin sitten takaisin ensiapuun, kun oksentelu ja raju päänsärky ei ottanut loppuakseen mitenkään päin. Tuli samalla reissulla nähtyä myös synnytysvastaanotto ja mahassa oli onneksi kaikki hyvin. Viikon helvetti on siis takana, ja vasta viime yönä alkoi olo kohoamaan. Ilmeisesti mulla nyt sitten epäillään kuitenkin migreeniä, vaikka päänsärky ei olekaan toispuoleista. Mutta koska se alkaa rajusti ja valot vielä huomattavasti pahentavat oloa, niin muutakaan syytä ei oikein ole. Lisäksi ilmeisesti raskaushormoonit altistavat kaikelle tällaiselle, tosin sitten taas raskauden takia mulle ei voida määrätä mitään täsmälääkitystä. Muutenkaan diagnoosia ei vielä kunnolla ole, koska kohtauksia pitäisi tulla enemmän, mulla on ollut nyt 2-3, ja ei voida tietää mitkä on oikeasti olleet migreeniä, mikä taas nestehukkaa.

Eli kolmen päivän sairaalareissu on nyt takana, ja vielä on vähän nuutunut olo. Pääsin vihdoin käymään suihkussakin, ja jotain pitäisi syödäkin. Loppuviikko meneekin sitten levätessä, ja ihan lääkärin määräyksestä. Sain mä nyt 1g panadolia reseptin, mitä pitää ottaa heti jos vähänkään siltä tuntuu. Rankkaa oli sairaalassa, sen voin sanoa.

Huom!!! Päivitän listaa vaikka illalla kun saan paremmin ensin levättyä. Uusille silti jo nyt tervetuloa! :heart:

neulainen ja klöntti 13+5

 

Tervetuloa ninnu :wave:
neulainen voimia

Salmiakista, en ole suurkuluttaja, mut nyt on mennyt aika paljon, mutta alle suositusten kuitenskin
Melkeimpä enemmän menee tavallista karkkia :ashamed:

mulla on sairaala vaihtoehtoina TAYS tai VAS, mut päädyin TAYSiin ja todennöissti joutuisin sinne joka tapauksessa. Jos raskaudessa ongelmia tai epäillään tulevaksi, niin sillon aina TAYS ensisijainen vaihtoehto, eli sinne sitten

Olin tänään töissä pitkästä aikaa, keikkahommaa lomani ohessa.
Hyvin jaksoin, mut kotio lähin jo klo 14 ja heti päikkäreille.
Ruokataukojen välit meni liian pitkiksi ja huono olo alko nostaan päätään, mut ei hätiä mitään missään vaiheessa ja kävin syömässä pikku välipaloja.

Tääl on vointi jokseenkin hyvä ja päiväkerralla mennään

sane & toivo rv 7+3

 

Ninnu, tervetuloa

tupunen, täältä löytyy toinen atopiasta kärsivä. Itse juttelin jo lääkärin kanssa alustavasti tilanteesta ja hän antoi luvan käyttää mietoa kortisonia (Hydrokortisonia). Itse en ole noin mietoa käyttänyt juuri muualle kuin kasvoihin, joten jännittää todella kuinka käy raskauden aikana. Minulla ihottuma on tällä hetkellä melko hyvällä mallilla, mutta sormiin meinaa tulla väkisinkin ihottumalänttejä, jotka alkavat välillä aukeilemaan. Keväällä ihottuma suorastaan räjähti käsiin ja muuttui jopa märkäruveksi, joten minun on ollut pakko käyttää kortisonia aina välillä. Neuvola- ja ensimmäisellä lääkärikäynnillä pitää varmasti keskustella uudelleen ihottuman hoidosta.

Huojentavaa kuulla, että täällä on muitakin salmiakin syöjiä. Jokapäiväistä tämä herkuttelu tuppaa olemaan, mutta väkisinkin pitää yrittää hillitä pahimpia mässäilyhaluja

Tänäkin päivänä on jatkunut lievä pahoinvointi. Suuret sympatiat lähtee teille, jotka olette kärsineet siitä jo pitempään ja joutuneet yökkimäänkin! Tänään mietin, millaista olisi olla töissä, kun olo on hieman hutera eikä ruokakaan oikein maistu. Toivottavasti kenenkään ei tarvitse kärsiä tästä pitkään! Itse olen röyhtäillyt paljon muutaman päivän, mikä ei ollenkaan helpota pahoinvointia. Jokaisen röyhtäyksen kohdalla pelkään, että täytyy syöksyä vessaan. Pieni napostelu pitkin päivää onneksi helpottaa huonovointisuutta.

Vielä puolitoista viikkoa ekaan neuvolaan, en malta odottaa!

pMyy, rv 7+2

 

neulainen, no mä ajattelinkin että on varmaan tainnut tauti kääntyä pahemmaksi kun susta ei kuulunut mitään Mutta hyvä että nyt olet jo paranemaan päin ja masussa on kaikki hyvin! Kunhan nyt migreeni ymmärtää pysyä poissa!

Mullahan tosiaan meni migreenin kanssa niin päin, että yleensä melkein viikottainen vieras on nyt pysynyt poissa ovulaatiosta lähtien, eli jo 6 viikkoa. Kärsin aurattomasta migreenistä johon mulla on täsmälääkkeet, joita ei tosiaan saa raskauden aikana syödä, joten hyvä näin...

Näin vaan ne hormonit muuttavat meidän kehoja ja kropan toimintaa.

Mulla ei ole sen enempää hajua noista synnytyssairaaloista, kuin että TAYS on tossa n. 5km päässä. Eiköhän se ole siis looginen vaihtoehto.

Maaliskuisten pinossa on tipahdellut suru-uutisia Huomaa että elellään kriittisiä aikoja :/

Heipa 7+6

 

neulainen Kiva kuulla, että kaikki on vihdoin parempaan päin ja etenkin että masussa on kaikki kunnossa! =)

Ninnu83 Ihania ultauutisia! :heart: Ensi viikon keskiviikkona meilläkin on eka ultra, jännittää jo =) Jotenkin tuntuu, ettei koko tämä asia ala tuntua oikeasti todelta ennenkuin on omin silmin nähnyt sen hönniäisen ja kuullut sydänäänet

Eläimistä Meillä on kolme koiraa. Joskus hermo meinaa palaa, kun pitäisi lenkille lähteä ja hellettä on +34astetta ja väsyttää niin maan perveleesti, mutta kummasti nuo vaan aina sitten kuitenkin piristää ja itsellekin tulee parempi mieli, kun väkisinkin tulee sitten liikuttua ja saatua ulkoilmaa. Sitä kun ei välttämättä tulisi ollenkaan näin paljoa ulkoiltua, jos noita ei olisi. Onko kukaan muuten koiranomistaja huomannut koiriensa käytöksessä jotain eroa entiseen? Meillä tuo yksi on aika herkkä lukemaan mun mielialoja ja tuntuu, että se on nyt viime aikoina tullut entistä enemmän sylikoiraksi ja kainaloiseksi, mitä se ei ole ikinä ennen oikeastaan ollut vaan pikemminkin oman tiensä kulkija. Tuntuu jotenkin, että koira aistii raskauden ja haluaa suojella tms =)

(.) Mä olen ollut kanssa tosi kiireinen töiden kanssa enkä ole ehtinyt yhtään niin paljon koneella istua kuin olisin halunnut (tosin se voi olla ihan hyväkin asia). Paha olo ja etovuus on pikkuhiljaa häviämässä, tosin kyllä joskus vielä tulee oikeita etomiskohtauksia, jolloin on pakko vaan istua rauhassa viileässä paikassa tekemättä mitään ja yrittää syödä tai juoda jotain kevyttä ja raikasta. Mä olen aina ollut aika huono syömään säännöllisesti ja edelleen mulla saattaa aamun syömiset mennä niin, että aamulla herään, syön ehkä yhden purkkijugurtin tms, käytän koirat aamupissalla ja menen töihin, jossa painan reilun pari tuntia töitä ennenkuin syön mitään. Nyt on alkanut tulemaan paha olo syömättömyyden takia jo aikaisemmin, mutta en jotenkin sitten vain saa syötyä ennenkuin olen saanut aamupäivän hommat tehtyä. Sitten onkin jo niin kova nälkä ja siitä johtuva etova olo, ettei edes tee mieli syödä mitään Ja näillä helteillä sitäkin vähemmän. Olen yrittänyt syödä paljon hedelmiä, joita olisi helppo napostella töiden välissä pikaisesti, mutta en kuitenkaan syö tarpeeksi. No, ehkä se tästä helpottaa kun ilma vähän edes viilenee ja tämä etova olo alkaa jäädä pois.

Onko kellään muulla ollut [/b]omituisia ajatuksia? Jotenkin nyt kun ei olla vielä ultrassa käyty ja tätä pientä ihmettä itse todistettu, niin on välillä sellainen olo, että kaikki hössöttää jotenkin ihan turhaan. Itse kun olen koiraihminen, niin välillä on jopa tullut ajatuksia, että luen neuvolasta saatuja lappuja ja vauvakirjallisuutta samaan tapaan kuin silloin ennenkuin tulee koiranpentu taloon! Jotenkin tuntuu, että pitäisi ajatella ihan toisin ja että tätä lasta pitäisi jo rakastaa ja olla niin maan onnellisin ihminen, mutta... ei musta tunnu siltä :/ Kaipa siihen sitten vaan kasvaa ajan kuluessa. Vaikka ajatus lapsesta onkin pyörinyt mielessä jo vuosia, mutta nyt kun se on oikeasti ajankohtaista, niin en tunnekaan niinkuin olisin kuvitellut tuntevani.

 

pMyy, kiva (tai siis kurja) että joku toinenkin on mietiskellyt kortisonijuttuja. Ehkä uskallan minäkin pahimpaan kutinaan jotain laittaa, ennen kuin neuvolaan kerkeän. Mietoja olen käyttänyt tähänkin asti, on ollut aika hyvänä iho pitkään. Vaan nämä helteet ja hikoilu ei tee hyvää.. Ja hormoonit on saaneet naaman ja rinnan kukkimaan, ei kiva.

Naneni, kyllä ainakin minulla ajatukset myllertää ja välillä ihan kummallisiin suuntiin. Vaikka maha-asukki on monen vuoden unelma ja erittäin toivottu, ei sitä voi välttyä ajattelemasta välillä toisinkin. Välillä miettii, että olisihan se ollut mukava vielä ukkokullan kanssa olla vähän aikaa kahdestaan, ja olisi opiskelutkin voinut hoitaa ensin, ja ei joka hetki ole sitä pää pilvissä hyppelyä. Mutta se on normaalia! Pitää vaan hyväksyä, että on monenlaisia tunteita ja käsitellä ne. niitä sanotaan ambivalenteiksi tunteiksi, ja joka neuvolantätin tulisi sanoa, että on normaalia ajatella kaikenlaista, eikä joka hetki tarvitse olla onnensa kukkuloilla. Sitä ajaa itsensä helposti uuvuksiin, jos yrittää pakolla ajatella vain kaikkea ihanaa ja kieltää ne muut tunteet.

Koita Neulainen saada levättyä, ja toivottavasti olo kohenee! :hug:

tupunen ja rymy edelleen 6+6

ps. ja tuhrut vaivaa edelleen, ei niistä vielä päästykään mutta kaikki kunnossa, kunnes toisin todistetaan!

 

neulainen: ihana kuulla susta, ja että kaikki on (melkein) kunnossa :heart: Lepäähän nyt oikein kunnolla että toivut! Toivottavasti et enää joudu sairaalaan vaan migreeni helpottaisi :hug:

Heipa: samoilla viikoilla elettiin kriittisiä aikoja helmikuistenkin pinossa, mutta nyt se näyttää hieman tauonneen. Meillähän kaikki menee hyvin, eikös niin esikoishaaveilijat :flower:

Naneni: mä oon kans huomannut eläimissä muutoksia. Kaverin kiimassa ollut kissa kiehnäsi mun ympärillä koko ajan ja tuli syliinkin kehräämään kun kävin siellä, ja se ei kuulemma koskaan mene edes omistajansa syliin niin pitkäksi aikaa! Omissa kissoissa tyttökissa on nyt ollut ihan hirmuisen hellyydenkipeä viimeisen viikon aikana, mutta kollipoika ei tajua mistään, miehet! Molemmat kissat on siis leikattuja meillä.

Ja "omituisia" ajatuksia on täälläkin välillä. Vaikka tämä myttynen on toivottu niin kyllä sitä välillä pysähtyy miettimään miten "vaikeaksi" elämä muuttuu kun enää ei voikaan esim. olla töissä niin myöhään kuin huvittaa, mennä suoraan töistä johonkin tai mennä kotiin, levätä ja lähteä illalla johonkin, ilman että täytyy ottaa ketään muuta huomioon. Välillä miettii että olisiko kuitenkin kannattanut olla kahdestaan vielä muutama vuosi, maksaa asuntolainaa enemmän pois, matkustella kahdestaan ja ostella juttuja ihan vain itselleen. Mutta tämä nyt tapahtui nyt, joten sen oli tarkoitus mennä näin tupunen sanoi tosi hyvin ton että ajaa itsensä uuvuksiin jos ei anna lupaa negatiivisillekin ajatuksille!

Nyt kahvitauolle, taas ruokaa jee! Mä oon kyllä aina ollut säännöllinen syöjä, onneksi. Nyt vain pitää muistaa ne välipalatkin!

Aina nälkäinen pokemoni & myttynen 10+0 pokspoks!!

 

Nyt on listaa päivitetty! :flower: Valitan että on kestänyt, mutta migreenissä ei oikein voi tässä koneella viihtyä. Nytkin olen sisällä aurinkolasit päässä, vaikka ei ole edes enää mikään kamala päänsärky. Yritän vain ehkäistä sitä

Täällä olikin juteltu ihania juttuja viikon aikana, mikä multa meni ihan ohi sairastaessa. :heart:

Palailen myöhemmin lisää juttelemaan, tulin oikeastaan vain alkuhätään päivittämään vihdoin tuon listan. Joiltakin puuttuu sieltä muuten yhä laskettu aika, mutta ilmoitelkaa niitä sitten kun ne selviävät ultrissa yms. :heart:

neulainen ja klöntti 13+6

 

Huomenta!

Onpas meitä jo kerääntynyt mukava porukka tänne kun katsoi päivitettyä listaa! Kiitos neulaiselle kun jaksat puolikuntoisena päivitellä :heart:

Omituisista ajatuksista: mulle tulee aina välillä semmoinen fiilis että oh my god! Miten osaan olla äiti?! En niinkään mieti vauva-aikaa mutta miten osaan kasvattaa lapsesta fiksun ja elämässä pärjäävän? Jotenkin se tuleva kouluaika hämmentää, vaikka siihen on vielä hurjan paljon aikaa. Toisaalta mietin tuleeko perhe-elämästä tasapainoista vai joutuuko miehen kanssa vääntämään kättä, onko hän yhtä paljon tässä mukana kuin minä. Vaikka olen ihan varma että miehestä tulee loistava isä.

Vaikka olen superonnellinen tästä raskaudesta, niin ei tästä uskalla vielä liikaa rakennella pilvilinnoja ja rakastaa sitä katkarapua, kun ei ole vielä edes nähnyt onko siellä ketään ja toisaalta haluaa suojella itseään, jos jotain sattuukin... mutta jossain vaiheessa pelot täytyy jättää taka-alalle, sillä AINA voi sattua jotain.

Luulen että meidän kaikkien ajatukset selvenevät kun raskaus etenee ja nähdään ja tunnetaan pikkuisen liikkuvan masussa. Ja loppu selviää sitten lapsen syntymän ja kasvun myötä

Eläinten vaistosta: mä en ole huomannut mitään meidän puupää-kissoista Ne on ihan samanlaisia halinkipeitä otuksia kuin ennenkin Saas nähdä miten ne reagoi sitten kasvavaan masuun kun ei voi tullakaan enää mahan päälle köllöttelemään ja tassuttelemaan

Heipa 8+0 *poks* (kolmas raskauskuukausi alkakoon! )

 

Heipähei kaikille! Mä olen ollut ihan laiska kirjoittelija. Viikonloppu meni miehen kanssa mustikassa käydessä ja sängyssä löhöillen sarjoja tuijotellessa. Eilinen olikin yhtä hulabaloota ja tänäänkin olisi ohjelmassa vaikka ja mitä...

Paljon tsempityksiä neulaiselle! Onneksi masussa kaikki hyvin

Oireista, mulla on uusina "kivoina" kavereina suonenveto vasemmassa jalkapohjassa ja hiusten tavallista kovempi lähtö. Öklötystä/pientä närästystä on ollut pari päivää. Tissit ovat olleet jo pitkään niin kipeät, ettei voi ajatellakaan mahallaan nukkumista. Kaikenkaikkiaan vointi on kuitenkin aika hyvä Kaikki tuntemukset mahassa tuntuu lähinnä hyvältä; tietääpähän, että jotain siellä on...

Maaliskuisten pinossa oli muuten puhetta äitiyspakkauksesta! Aiottekos täällä oleilevat ottaa sen? Mä ajattelin ottaa rahana. Kaveri lupasi antaa yhden äp- makuupussin meille ja kovin paljon muuta "korvaamatonta" siinä pakkauksessa ei olekaan. 140 eurolla saa esim. kirppikseltä melko ison kasan perusvaatteita. Kondomit tuntuu aika turhalta ja äp- pakkauksen perusvoidetta en kuitenkaan käyttäisi... Samoin ostan mieluummin heti sellaisia kestovaippoja joita luultavammin tulee sitten käytettyä.

Meidän koira on yhtä tollo kuin ennenkin Ei se nyt kovin hypi muutenkaan mun päälle, mutta ei... Ihan samanlainen se on. Se on varmaan vielä niin nuoruuden höpsökin!

Tunteista, mullakin on kaikenlaisia ajatuksia. Toisaalla on se epätodellinen olo, on mukamas olemassa jotain mitä ei kuitenkaan voi koskettaa, nähdä, kuulla... Toisaalla sitten pelkään, että jos mulla ei herääkään mitään jättirakkautta lasta kohtaan! Entäs jos voimat loppuukin sitten kesken valvomisten ja rääkymisten kanssa? Toisaalta taas palaan aina niihin ihaniin tunteisiin, joita olen saanut kokea hoitaessani ihan vieraitakin pikkuvauvoja tai nukuttaessa hoitolapsia. Kyllä mä perusluonteeltani olen hyvin pitkäpinnainen ja vastuuntuntoinen joten yritän vaan luottaa siihen, että ne oikeat tunteet herää. Toisaalta vauva on mielessä IHAN KOKO AJAN, tein mitä tahansa. Syödessä, nukkuessa kylkeä kääntäessä, lenkkeillessä... Tärkeintähän on se, että vauvaa ajattelee ja käy läpi kaikkia ajatuksia ja tunteita. Jo syyllisyys ikävistä tunteista kertoo siitä, että haluaa vauvan parasta. Esimerkiksi äidin ahdistus vauvan itkusta on tosi tarpeellista, ilman sitä äidillä ei välttämättä olisi motivaatiota lohduttaa itkevää lasta tuntitolkulla.

Siitäpä tulikin mieleeni, että suosittelen kyllä kaikki odottavia lainaamaan kirjastosta muutamia perusteoksia lapsen psyykkisestä yms. kehityksestä! Ne avaa silmiä todella paljon jos ei ole tullut lukeneeksi psykologiaa jo aiemmin

Plink & Pähkinä 5+4

 

neulainen: kiitos kun päivittelet tuota listaa, toipuilehan nyt rauhassa! :heart:

Äitiyspakkauksen meinasin ottaa meille ihan pakkauksena. Ystäviltä ei juuri tipu meille mitään kun heidänkin lapset ovat vielä niin pieniä. On siinä kuitenkin kasa tarpeellista tavaraa

Plinkin neuvosta taidan ottaakin vaarin, täytyy koittaa jaksaa raahautua kirjastolle joku päivä Itseäni aina kiinnostaa muutenkin tuollaiset jutut.

ON: Kerroin tänään raskaudesta pomolle ja hän tokaisi "Ai, no eihän tässä voi kun onnitella!" Otti asian tosi hyvin ja innostui jopa muistelemaan omaa äitiyslomaansa Täytyy sanoa, että vaikka vähän jännittikin kertoa, tiesin että hän osaisi suhtautua raskauteen hyvin kun on itsekin nainen, ja äiti Lopuksi kysyi vielä, että tietääkö kukaan muu, ettei vain lipsauta kahvipöydässä mitään ennen aikojaan
Hetken mietin, että kertoisinko vielä vai en, mutta toisaalta jos menee kesken, niin tietävätpä töissä miksi olen mieli maassa ja poissa. Ja tosiaan teen töitä erilaisten kemikaalien kanssa, niin nyt voin delegoida vaaralliset sörsselit muille ilman selittelyitä
Nyt on hyvä mieli taas ja vapauttavaa kun ei tarvitse enää pelätä että joku töissä huomaa, ja sitten pomo kuulisi asiasta muualta kuin minulta. Meillä kun puolet ihmisistä on keski-ikäisiä naisihmisiä ja jostain syystä he huomaavat kyllä aina kaiken!

pokemoni & myttynen 10+0

 

Heips kaikille..
Olen tuolla kuumeilu puolella haaveillut esikoisesta tossa vuos sitte.. Ja löyty tämäkin pino, pitkän etsinnän jälkeen.. Oli toinenkin mutta hiukan oli hiljentyny se.. :/

Jos hiukan päivittäis meidän tietoja..
Kasvu 8kk nvla: 9,175kg (3,510kg) ja 70cm (50cm)

Ruoka aamulla ja illalla puuro, aamupäivällä lihasose, iltapäivällä hedelmäsose tai kaks..Ja aina välissä maitoa.. Nyt helteillä hiukan huonommin syöny ku normisti.. Ruoka nyt karkeemmat soseet ja hyvin on niitäkin nyt syöny..Hiukan alkuun mietti et mitä tää nyt on mut loppujen lopuks uppoo hyvin..

Hampaat alhaalla löytyy 4 kpl, ylhäällä 2, mut nro 3&4 tulossa sinnekin.. eli..Eka ja toka hammas puhkes 4,5kk iässä, seuraavat neljä puolen vuoden ikäisenä ja nyt 8kk kaks lisää...

Nukkuminen yleensä mennää nukkumaan siin 21 ja herätään siin puol 9, kerran herätään vielä syömään siin 4-6 aikaa.. mut nyt Pyörii ja hyörii hirveästi, opettelee uusia taitoja myös nukkuessaan ja sen takia heräilee useaan otteseen eikä rauhoitumuualle ku viereen rinnalle..
Päikkäreitä nukkuu kahdet, siin puolen päivän aikaa noin tunnin ja sit 17-19 välissä..

Taitoja alettiin ryömimään siin puolen vuoden hujakoilla, nopeasti löysi konttaus-asennon ja alkoikin viikossa konttamaan.. Nyt sit kontataan huimaa vauhtia ja noustaan seisomaan tukea vasten..Hetken pysyy pystyssä ilman tukea..

Siinä nyt jotai pientä.. Niin ja pikkukakkonen on saanut luvan tulla kun on tullakseen..

TB ja tytteli 8,5kk :heart:

Paljon tsempityksiä teille odotukseen..

 

Heippa taas kaikille!!

Nyt yritän ehtiä kirjottaa kuulumisia vähän paremmin ja kommentoimaan muillekin. Huomenna olen lähdössä 2,5 viikoksi reissuun ja en oikeen osaa sanoa miten usein siellä pääsen koneelle.

Minulla oli eka neuvola viikko sitten keskiviikkona. Neuvolantäti oli ihan mukava, mutta ei ollut se minun varsinainen neuvolantäti ku hän on vielä lomalla. HB oli 145, joten eiköhän sillä pärjätä ainakin toistaiseksi =) Olin hiukka pettynyt siihen "raskauskalenteriin" jonka neuvolasta sain, kun olin aikasemmin nähnyt kaverin oman (asuu muualla suomessa) ja se oli tosi hieno ja paksu ja mä sain vaan sellasen liberon mainoskalenterin, pöhhöh. Onneks oon ite ostanut sellasen ihanan jo kauan kauan sitten kaappiin odottamaan =) Meillä täältä neuvolasta ei muuten saanut mitään lappusia tai info isälle osoitettuna (se sama kaveri jonka kalenteria kadehdin sai myös sellasen isän kirjasen) ja meidän isäntä oli siitä kyl jokseenkin pettynyt vaikkei ois välttämättä ymmärtänyt kauheesti ku ei vielä osaa tarpeeks hyvin suomea.

Salmiakista on ollut puhetta. Minulla ei salmiakkia tee mieli ollenkaan, ei siis OLLENKAAN, vaikka yleensä rakastan salmiakkia. Sipsejä taas uppoais vaikka kuinka paljon ja niitä en yleensä pahemmin syö. Mietin että voisko tuo sipsihimo osittain johtua kuumista keleistä ja kroppa janoaa suolaa hikoamisen takia?

Lemmikeistäkin on ollut puhetta, meidän kissa on jotenkin kovin kiehnäävä, mutta on toki hellyydenkipeä muutenkin, etten oikeen osaa sanoa mistä se johtuu.

Uhh, nyt mies tuli kotiin ja sillä on niin kovasti asiaa ja haluaa saunaan mun kanssa, että joudun lopettamaan kirjottamisen kesken :ashamed:

Paitsi että aion vielä kyl ehtiä sanoa tsempitykset Neulaiselle migreenin kouriin ja samalla kertoa päivitettäviä tietoja. LA aika on neuvolan mukaan 3.3. (gynen mukaan tosin 9.3. mutta mennään tuolla 3.3. nyt ainakin aluksi). Ikä on 29 v ja mitäs muuta sinne nyt pitikään?? Seuraavalla kerralla enemmän, nyt on jo kiire

 

merkmerk.. Anteeksi tännekin pinoon hiljaiselo :ashamed: Aika ja jaksaminen ollut tässä aika kortilla :/ Elelen hiljaiseloa tässä varmaankin seuraavt 2,5viikkoa, kun töissäkään ei oikein kerkiä mitään lukemaan nyt ja kun kotio pääsee, niin on kamala kasa tekemistä ja touhuamista, että koneelle ei oikein kerkiä..

uusille tervetuloa :wave:

piupula ja leevi 16+5

 

Täällä on jo hitusen parempi olo

salmiakista Mullakin salmiakki auttoi alun pahoinvointiin, ja onneksi voin syödä sitä yhä hyvällä omalla tunnolla, koska mulla on alhaiset verenpaineet. Sitähän ei suositella juurikaan sen takia, ettei verenpaineet nouse liikaa. Itse olen esim. nyt sunnuntaista asti syönyt ufo-karkkupussia, minkä mies toi mulle sairaalaan. Sunnuntaina oli vielä meidän 2 vuotispäivä, ja me vietettiin sitä sairaalassa ufo-pussista nautiskellen

päiväkirjasta yms. Itse ajattelin tässä joku päivä perustaa itselleni odottajan blogin tms. Sinne voisi sitten kirjoitella omia ajatuksia odottamisesta, lisäillä kaikkia kuvia ja ompelujuttuja yms. Aiemmin olen tehnyt monta vuotta blogia meidän perheen elukoista, vaikka se on nyt kesän ajan ollutkin hieman tauolla. Lisäksi talvella kun sairastuin työuupumukseen/masennukseen, kirjoittelin myöskin blogia. Se jäi keväällä, kun mulla alkoi mennä paremmin. Mietin että oisin jatkanut sitä näin odottajan blogina, koska siellä kerroin paljon myös miten juuri lapsettomuus ja vauvakuume vaikutti mun masennukseen. Mutta siellä on kuitenkin sen verran paljon arkoja asioita, joita en halua jakaa tuttujen kesken, kun taas pelkän raskausblogin linkin voisi antaa vaikka sukulaisillekin jotka haluavat seurata raskauden etenemistä. Mutta saa nyt nähdä mihin päädyn, luultavastikaan en kuitenkaan mihinkään paperiversioon.

Mehän saatiin täällä neuvolasta sellainen vau.fi odotuskirja, missä on myös isälle oma osio. Lisäksi saatiin helistin.fi tekemä dvd, mistä ollaan miehen kanssa katsottu synnytykseen asti, mutta siitä kai se jatkuu vielä ihan lapsen kasvattamiseen yms. Mies tuntui saavan siitä ainakin hyvää informaatiota. Samoin me lainattiin heti plussaamisen jälkeen kirjastosta odotuskirjoja, jotka tosin on jo nyt palautettu takaisin. Pitäisi varmaan mennä uudestaan lainailemaan.

Pitäisi tänään varmaan ottaa uusia masukuvia. Olen tosin näiden parin viikon sairastelun takia laihtunut viitisen kiloa, mutta onneksi masu on silti kasvanut.

neulainen ja klöntti 14+0 *poks!*

 

Huomenta!

teddybear: ihana vauhtipeppu teillä tuntuu olevan siellä Tärppionnea pikkukakkoseen!

moumou: meilläkin saatiin vino pino lappusia, myös miehelle ihan omia. Ehkä saat niitä sitten seuraavalla kerralla jos kysyt? Mun mielestä noi pitäis olla aika valtakunnallisia... Mun teli kans mieli suolaista edellisten helteiden aikaan, mutta nyt se on hellittänyt. Oon aina ollut enemmän suolaisen kuin makean ystävä, mutta meinasi mennä ihan mahdottomuuksiin kun joka päivä olisi voinut syödä sipsiä :ashamed: Nyt ei enää ole niin suuri tarve suolaiselle, tai ainakin sen suolan lähde on terveellisempi vaihtoehto (suolatikut ja silloin tällöin pringlesit, tavalliset sipsit on nyt vähän nounou )

Pipulalle jaksamisia! :hug:

neulainen: mäkin pidän raskausajan blogia. Tai no, aloitin sen pitämisen vuoden alussa kun vauvakuumeilin aika paljonkin, niin se oli hyvä tie asioiden purkamiseen. Oon lähes aina pitänyt jotain blogia päiväkirjamaisesti. Tätä blogia en pidä "julkisesti", eli kukaan ystävistä tai sukulaisista ei tiedä siitä, enkä aio kertoakaan, sen verran henkilökohtaisia asioita on tullut purettua sinne. Ei siellä sinänsä mitään salaista ole, mutta joitain asioita joiden en halua ainakaan vielä tulevan tuttujen tietoon

ON: Olo on jotenkin huojentunut nyt kun ei tarvitse pelätä että joku huomaa jotain töissä. Työkaveri toi mulle tänään parit äippähousut ja yhden imetyspaidan lainaan Ja tajusin tässä tänään, että neljäsosa odotuksesta on takana! NELJÄSOSA!!! Viikkoja "vasta" kymmenen mutta sekin on jo neljäsosa! Hirmu nopeasti aika menee... Mut tulisi silti jo vähän suuremmat viikot Vaikka kyllä mä nyt oon jo alkanut ihan oikeasti odottaa lasta

Taas kahvitunnille syöpöttelemään!

pokemoni & myttynen 10+1

 

Haluatko pokemoni jakaa sun tuon blogin osoitteen meidän kanssa? Ei tokikaan ole pakko, tai laita mulle vaikka yksäriä. Ois kiva lukea toisten blogeja, nyt kun alkaa olla voimia taas siihen. Itsekin mietin sitä, että osaanko kuitenkaan kirjoittaa blogia mitä läheiset voisivat lukea, vaikkakin tuo mun elukoiden blogi sellainen onkin. Ja sitä paitsi mä vähän epäilen, ettei niitä sukulaisia hirveesti edes kiinnostaisi, vaikka tietäisivätkin että kirjoitan blogia. Tai mistäs sitä tietää...

moumou sitä piti siis aiemmin sanomani, että tuon vau.fi kirjasen voi tietääkseni ihan tilata niiden sivuiltakin. Siinä on siis paljon sivuja mihin voi kirjoittaa omia tuntemuksia, ja kaikki viikot on erikseen kerrottu mitä masussa tapahtuu yms. Ja tosiaan isälle on siinä toisella puolella oma osio. Ja toi on mun mielestä ilmainen, eli käy ihmeessä tilaamassa! Luulisin, että tuo helistimen dvd:kin on ilmaiseksi tilattavista jostain, kun sitä kerta neuvolassakin jaettiin.

 

Joo, piti mun laittaa sen blogin osoite tohon edelliseen postaukseenkin mutta iski aivohäirä :kieh: Kyllä sitä lukea saa

http://vaavihaaveita.blogspot.com/