♥ Esikoisesta haaveilijat ♥

Hei taas kaikille! Olen ollut taustalla muutaman viikon ajan, keskustelua kuitenkin seuraten. Pari viimeistä viikkoa ovat olleet mulle aika raskaita, jouduin hieman yllättäen saattelemaan rakkaan kissamme viimeiselle matkalle pari viikkoa sitten . Koti on tuntunut sen jälkeen niin tyhjältä. Kyllähän tästä ajan kanssa selviää, mutta hetkeksi on nyt kaikki muut ajatukset jääneet taustalle. Vauvahaaveita ei olla unohdettu, mutta ei olla myöskään kiinnitetty suurempaa huomiota siihen suuntaan. En ole nyt esim. ovulaatiota tikuttanut tai muutenkaan laskeskellut kiertoa. Ehkä ensi kierrossa sitten, ellei nyt jotain ylläriplussaa sitten ilmaannu. Nyt siis kp 25/yk 3, oviksen uskon olleen EHKÄ kp 21 tai 22.

Kuukupista keskustelitte... Lunettea olen käyttänyt muutamien menkkojen ajan. Alku oli hankalaa. Nykyään saan sen helposti paikoilleen, mutta poisotto on hankalampaa, ei kylläkään ihan mahdotonta enää. Sen verran hankalaa kuitenkin, etten esim. töissä haluaisi sitä tyhjentää. Tapin oon leikannut lähes kokonaan pois. Aion kyllä jatkaa sen käytön opettelua, koska todellakin koen sen käytön niin paljon miellyttävämmäksi kuin siteiden tai tamponin. Ehkä 3-5 menkat olen sitä käyttänyt? Jotain olen lukenut myös tuosta kupin käytöstä hedelmöitymistarkoituksessa, mutta en kyllä jaksa uskoa moiseen

 

@Myrd osannotot kissan poismenosta. Varmasti rankkaa, oma sydän särkyy joka kerta, kun mietin noiden omien karvakorvieni katoamista elämästäni joskus tulevaisuudessa.

Huomenna haen terot apteekista ja sunnuntaina saan ensimmäisen ottaa. Viimeiset kaksi viikkoa ovat madelleet, vaikka olen ollut lomalla sen ajan ja yrittänyt edistää remonttia. Ensi viikolla on ensimmäinen koulutusviikonloppu uutta työtä varten, jännittävää! Tulee myös aika raskas viikko, kun tiedossa on tuhansien kilometrien ajamista vaihteeksi. Onneksi tämä reissaaminen loppuu huhtikuussa, kun pääsen muuttamaan viimeinkin kokonaan yhteiseen kotiin!

 

Heippa! En tiedä, onko tämä oikea paikka avautua, mutta tuntuu kovasti siltä, että haluaisin purkaa hieman sydäntäni. Minulla on ollut vauvakuume jonkin aikaa, ja ”raskauskuume” jo useamman vuoden. En tiedä, osaako joku samaistua jälkimmäiseen? Kaipuu omaan vauvaan painaa välillä syvällä rinnassa, välillä unohtuu pariksi viikoksi. Varsinainen vauvakuumeilu alkoi muutama kuukausi sitten, kun luulin ensimmäistä kertaa olevani oikeasti ehkä raskaana.

Tunsin muutama kierto sitten todella erikoisia tuntemuksia alavatsassa muutamaa päivää oletetun ovulaation jälkeen. Kipu tuntui oikealla munasarjojen kohdalla, ja luulin sen ensin olevan tavallista oviskipua. Kipu jatkui kuitenkin monta päivää ja tuntui pelottavalta, joten menin terveyskeskukseen päivystykseen. Siellä sanottiin, että jotain voi olla vaikka jäänyt suolenmutkaan, eikä oltu huolissaan.

Vasta silloin aloin miettiä raskauden mahdollisuutta. Ruokahaluni oli todella huono ja laihduin sen parin viikon aikana kolme kiloa, mikä on hyvin epätavallista minulle. Oli pahoinvointia, raudan makua suussa, vatsan turvotusta, selkäkipua, ja se munasarjojen särky jatkui kaksi viikkoa. Raskaustesteihin käytin varmaan 50€. Mies oli kauhuissaan, sillä ei ole vielä valmis isäksi, ja olemme suunnitelleet aloittavamme yrityksen vasta parin vuoden päästä. Sitten alkoivatkin menkat, ja olin helpottunut.

Vauvakuume on kuitenkin jäänyt päälle tuon episodin jälkeen vahvempana kuin aiemmin. Ehkä se tunne, kun yhtäaikaa pelkäsin ja toivoin, että sisälläni kasvaisi jotain pientä ja ihmeellistä, herätti kuumeni. Olen 24-vuotias, saman ikäinen, kun äitini oli, kun hän alkoi odottaa minua (kuulemma erittäin korkean vauvakuumeen ”jälkitautina” .

Kävin vielä yleislääkärillä gynekologisessa tutkimuksessa, että voisimme selvittää, mistä outo kipuilu johtui, mutta hän ei löytänyt mitään erikoista. Ohjasi gynekologille tarkempiin tutkimuksiin ja epäili mahdollisesti harmitonta kystaa. Endoon viittaavaa ei onneksi ollut. Gyneen pääsen myöhemmin keväällä ultrattavaksi, ja on mielenkiintoista tietää, mitä munasarjoilleni kuuluu!

Tavallaan on ihanaa, että meillä on vielä vähintään sen pari vuotta kahdenkeskeistä aikaa ilman huolta tai vastuuta muista, ja toisaalta tuntuu välillä sietämättömältä ajatukselta odottaa vielä niin pitkään, ennen kuin edes aloitamme yrittämisen! Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia ujosti kuumeilevia, ja onko kellekään käynyt vastaavaa pitkää kipuilua ovulaatiosta menkkoihin?

 

Voisin myös liittyä tänne Meillä on minulle esikoinen ja miehelle toinen lapsi haaveissa, eli vauvalla olisi nyt 4v isoveli miehen entisestä liitosta ikää minulla on 27v ja miehellä 30v, ehkäisy jätettiin tammikuussa pois eli yk 2 on menossa. Ovulaatiota en ole bongaillut muutakuin omien oireiden sekä flo sovelluksen avulla.

Huldaliini 27v (mies 30v) ya 1/19 yk 2

 

@Myrd Pahoittelut kisun poismenosta

Tervetuloa mukaan @Huldaliini

@Pomelon Mulla ei ole vastaavista kivuista kokemusta, mutta vauvakuumeesta kylläkin. Minä kuumeilin reilun vuoden ajan, ennenkuin mies lämpesi, ja nyt yritystä 6 kiertoa takana ja seitsemäs menossa. Ei kaduta ettei aiemmin alettu yrittämään, mutta olen kiitollinen siitä että viime kesänä ryhdyttiin tuumasta toimeen Tsemppiä sinulle, jutelkaa avoimesti asiasta puolisosi kanssa ja miettikää rauhassa

Täällä on dpo6 ja piinapäivät lähestyy. Olen sekä innoissani että kauhuissani, toivon plussaa niin paljon ja pelkään negaa ihan yhtä paljon! Vielä ei ainakaan oireita mihinkään suuntaan.

 

@peanut_butter Kiva kuulla sun kokemuksista. Pidän peukkuja!

Meillä on sellainen tilanne, että olen itse vielä koulussa parisen vuotta, enkä haluaisi, että valmistuminen viivästyisi. Mies on töissä, samoin minä osa-aikaisesti. Menemme myöskin naimisiin parin vuoden päästä. Järkevästi ajatellen en vielä halua vauvaa, mutta sydän tai biologinen kello tai mikä ikinä lienee, haluaisi. Tavallaan on ihan kivaa kuumeillakin vaan vielä, ehkä tätä voisi siis sanoa lämpöilyksi.

Kaikkein suurin jarru on kuitenkin se, ettei mies vielä halua. Haaveilen siitä, että hän toivoisi raskautta silloin, kun annamme sille mahdollisuuden. Miten teillä muilla on tapahtunut tuo miehen päätös, että nyt olisi aika? Meillä sanoo, että vaikka siinä häiden jälkeen, mikä on tavallaan ihana ajatus, ja tavallaan pelkään, että se luo lisää paineita miehelle tuohon tiettyyn päivään. Että alkaisi myöhemmin kauhulla odottaa meidän häitä.

Meillä on kyllä hyvä keskusteluyhteys, ja olen sanonutkin nämä kaikki asiat hänelle, en vain viitsi kuumeilla kauheasti hänelle. Voisin kuvitella itse ahdistuvani sellaisessa tilanteessa. Olemme olleet yhdessä reilut neljä vuotta, joista asuneet saman katon alla 3,5v.

 

Moi! Kaipa se minunkin täytyy viimein tänne kirjoitella. Olen seurannut näitä keskusteluja omissa vauvakuumeissani marraskuusta 2018 asti, ja kovin samanlaiselta tilanteelta kuulostaa kuin @Pomelon sullakin. Mies ei vielä haluaisi lasta, hänelläkin on jo ennestään. On kuitenkin sanonut, että haluaisi joskus tulevaisuudessa, mutta "ei ehkä vielä tänä vuonna".

Me jätettiin kuitenkin hormonaalinen ehkäisy pari viikkoa sitten, koska se ei sopinut mulle, vuosin lähes koko ajan. Lopettamisen jälkeen seksiä oli pari kertaa ilman mitään ehkäisyä, sen jälkeen on käytetty keskeytettyä ja kortsua. Mulla on meneillään kp 33/28 ja menkat loistavat edelleen poissaolollaan, vaikka alavatsaa on vihlonut ja nippaillut nyt enemmän ja vähemmän ainakin viikon ajan, ja olen joka päivä luullut, että "huomenna ne alkaa". Eilen, kun tein iltapäivällä raskaustestin, se näytti negaa. Mulla ei ole mitään hajua, milloin mulla olisi voinut olla ovulaatio, koska pillerien takia kierrosta ei ole tietoa.

Olisikohan mahdollista, että olen silti raskaana, mutta se ei vain vielä näy testissä? Vai mitä mieltä olette, olisiko kuitenkin kroppa vaan sekaisin pillerien lopetuksesta? Mulla kun ei ole mitään herkistynyttä hajuaistia, pahoinvointia, palelua tai pissalla jatkuvasti juoksentelua. Ainut oire on oikeastaan vain tämä alavatsan nipistely.

Mua ei haittaisi, vaikka raskaana oisinkin, eikä välttämättä miestäkään, mutta luulen, että jos en ole nyt, niin varsinaista yrittämistä ei aloiteta vielä vähään aikaan

 

Meillä mies oli pitkään nihkeä vauva juttuja kohtaan. Mä oon kuumeillut 16v asti ja nyt tuossa 1.5 vuotta sitten poistatin hormonikierukan ja sovittiin, että ehkäisyä ei käytetä, mutta mennään ns. pilipali menetelmillä. Mies sanoi, että jos raskaus alkaa, niin sitten se alkaa, mutta ei yrittämällä tahdo luultavasti ikinä yrittää vauvaa.

Kuitenkin ajan mittaa lämpesi ajatukselle ja ajatuksena oli luultavasti vuoden sisään vauvan yritys, mutta sitten yllättäen plussasin. Tämä meni kesken ja nyt sitten yritellään

 

@kaikai Tervetuloa joukkoon. Mikä hormonaalinen ehkäisy sulla oli käytössä? Niissä on aika paljon eroja siinä miten vaikuttavat omaan hormonituotantoon. Yhdistelmävalmisteilla vedetään oma hormonituotanto alas, kun taas esim. hormonikierukat vaikuttavat hyvin paikallisesti eivätkä useinkaan häiritse kropan omaa toimintaa niin pahasti. Hormonaalisen ehkäisyn lopetuksen jälkeen voi mennä pitkäänkin, että kierrot tasoittuvat.
Itselläni oli hormonien (yhdistelmäpillerit->minipillerit->ehkäisykapseli, yht. käytössä n. 7 vuotta) lopetuksen jälkeen pahat kiertohäiriöt ja jossain välissä puolen vuoden tauko menkoissa. Toki nämä on aina yksilöllisiä juttuja.

Sinuna hetken odottelisin ja kuulostelisin, vaikka se varmasti tiukkaa tekeekin. Kroppa vielä totuttelee olemaan ilman ylimääräisiä hormoneja. Ja jos kaksi viikkoa sitten vasta on ehkäisy jätetty pois, on aika epätodennäköistä että mahdollinen raskaus vielä antaisi oireita tai näkyisi testeissä. Käytetystä hormoniehkäisystä riippuu onko ovulaatio voinut osua jo kohdalle. Valmisteiden tehokaan ei usein pääty kuin seinään, vaan lääkeaineen pitoisuus veressä laskee jokusen päivän aikana.
Niin monta vaikuttavaa asiaa et nyt ota lepo vaan. Alavatsaoireet voivat enteillä niitä menkkoja tai sitten ei, viivästykset on kuitenkin aivan tavallisia hormonien lopetuksen jälkeen.

Toivottavasti oli tarpeeks epäselvä romaani ja vastas ees jotenki siihen mitä kysyit. Iski ammattitauti päälle, pahoittelut

 

@Kassu93 Joo, ihan oikeassa olet. Nyt jäitä hattuun vaan Mulla oli minipillerit käytössä.

 

@Huldaliini tervetuloa mukaan! Toivottavasti teillä tärppäisi nopeasti!

@kaikai käsittääkseni testeissä on suuriakin eroja, milloin alkavat näyttää viivaa. Muistatko minkä merkkistä testiä käytit? Voihan myös hyvin olla, että keho vielä hakee kiertoaan.

Kävin tänään apteekista hakemassa Teroluteja ja lääkäri olikin kirjoittanut 3 x 30 kpl, vaikka puhe oli seuraavassa kolmessa kierrossa käyttää 10 päivää eli yksi paketti (30 kpl) olisi riittänyt koko ajalle. En kylläkään valita.

 

@Hipposka Käytin PC:n testiä, en muista minkä vahvuista. Niistä olen ymmärtänyt, että se ei ainakaan haamuja turhaan näytä. Eipä näyttänytkään, negoista negoin oli kyllä

 

@peanut_butter Kiva kuulla sun kokemuksista. Pidän peukkuja!

Meillä on sellainen tilanne, että olen itse vielä koulussa parisen vuotta, enkä haluaisi, että valmistuminen viivästyisi. Mies on töissä, samoin minä osa-aikaisesti. Menemme myöskin naimisiin parin vuoden päästä. Järkevästi ajatellen en vielä halua vauvaa, mutta sydän tai biologinen kello tai mikä ikinä lienee, haluaisi. Tavallaan on ihan kivaa kuumeillakin vaan vielä, ehkä tätä voisi siis sanoa lämpöilyksi.

Kaikkein suurin jarru on kuitenkin se, ettei mies vielä halua. Haaveilen siitä, että hän toivoisi raskautta silloin, kun annamme sille mahdollisuuden. Miten teillä muilla on tapahtunut tuo miehen päätös, että nyt olisi aika? Meillä sanoo, että vaikka siinä häiden jälkeen, mikä on tavallaan ihana ajatus, ja tavallaan pelkään, että se luo lisää paineita miehelle tuohon tiettyyn päivään. Että alkaisi myöhemmin kauhulla odottaa meidän häitä.

Meillä on kyllä hyvä keskusteluyhteys, ja olen sanonutkin nämä kaikki asiat hänelle, en vain viitsi kuumeilla kauheasti hänelle. Voisin kuvitella itse ahdistuvani sellaisessa tilanteessa. Olemme olleet yhdessä reilut neljä vuotta, joista asuneet saman katon alla 3,5v.

Me ollaan oltu yhdessä yli 13 vuotta ja minä olen liki koko sen ajan vauvakuumeillut. Mies on perus ”ei puhu, ei pussaa”-tyyppiä ja aina ohittanut keskustelut lapsista. Viime vuonna sanoin suoraan, että nyt alan testaamaan ovulaatiota ja aloitetaan ihan oikeasti yrittämään lasta. Ja pam: miehen suhtautuminen asiaan muuttui täysin. Pystyy jo puhumaan asioista (tiettyyn pisteeseen asti) ja ollaan jopa jo pohdittu mitä tehdään, jos lasta ei vuoden yrittämisen jälkeen kuulu.
Todennäköisesti meillä mies tarvitsi vain piiitkän harkinta-ajan.

 

@kaikai Mä lopetin hormonaalisen ehkäisyn (Zoely) 9kk sitten, koska halusin nähdä miten kroppa toimii niitä ilman. Eikä oikein huvittanut enää syödä ylimääräisiä hormoneja, kun olin syönyt niitä mitään ajattelematta 5 vuotta. Mun pillereiden lopettamisen jälkeen kierrot olivat seuraavan pituiset: 49, 37, 29 päivää, jonka jälkeen tasaantui 24-27 päivän pituiseksi. Saa nähdä, säännöllistyykö vielä lisää tuosta. Ja kierto voi olla hyvinkin sekaisin pitkän aikaa lopettamisesta. Mutta tottakai raskauden mahdollisuus on olemassa, jos olette ilman ehkäisyä harrastaneet seksiä. Miten miehesi suostui siihen, jos ei vielä haluaisi vauvaa? Ehkä hänkin salaa toivoo? Musta olisi aivan ihanaa käyttää jossain vaiheessa ns. ”varmoja päiviä” ehkäisynä, mutta nyt mennään vielä kortsulla. Ehkä sitten myöhemmin.

Mä tiedän, että mies jossain vaiheessa varmasti kovasti toivoo lasta. Kysyin meidän ensitreffeilläkin, että haluaako lapsia. Hän on lapsirakas ja lämmin, ihana ihminen.

@Adalmina30 Hyvä, osasit selkeästi oikean lähestymistavan asiaan! Ehkä miehesi ei vain tiennyt miten toimia, ennen kuin kerroit, mitä tehdään.

Tuntuu muuten todella ihanalta avautua täällä, varsinkin kun te vastailette. Näitä asioita ajattelee niin paljon yksin, ja lukee kaikkia keskusteluita, mutta tuntuu niin helpottavalta jakaa niitä muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Mulla on yksi ystävä, jolla on myös sama tilanne, mutta itselle on ehkä vielä vähän vaikeaa puhua ääneen näistä tunteista. Eli kiitos, kun kuuntelette!

 

Missä vaiheessa kannattas hakeutua tutkimuksiin, jos kuukautiset ei ala pillereiden lopettamisen jälkeen? Tässä ei vielä kiire ole, mutta olis mielenkiintoista kuulla, miten te olette toimineet

 

Minuakin kiinnostaisi, että missä vaiheessa sitten tutkimuksiin/hankkimaan terolut kuuria, jos ei kuukautisia kuulu?

Ja hyvä kun laitoit @Pomelon nuo kiertosi pituudet, olenkin kuullut, että voi mennä pitkäänkin pillereiden jälkeen, kun kropan hormoonitoiminta tasaantuu... Sitä odotellessa. Ja mulla mies siis on useampaankin otteeseen kyllä vihjaillut lapsien saamisesta ja viimeksi eilenkin, kun ihmettelin hänelle, missä menkkani viipyvät ja miksi olen niin itkuherkkä yms pms oireineni, niin hän tokaisi "ehkä sä oot raskaana" ja laskeskeli, että jos olisin, vauva tulisi joskus marraskuussa ehkäpä. Sanoin, että "en ole, ei sun sitä tarvii pelätä", johon mies vastasi "en mä sitä pelkääkään" Eli luulen, että jos raskaus tulisi "vahingossa", niin miehen olisi se helppoa hyväksyä. Miten miehille onkin niin vaikeaa suunnitella tai päättää, että se saa tulla kun on tullakseen, vaan tarvitaan harkinta aikaa....

 

@kaikai @Nep3 Miulla tais olla parit menkat hyvin pitkillä kierroilla hormonien lopetuksen jälkeen, jonka jälkeen jäivät pois kokonaan siksi puoleksi vuodeksi. Muistaakseni kolmen tai neljän kuukauden jälkeen otettiin liuta verikokeita, taisi olla ihan perusverenkuvaa, kilpirauhaskokeita ja jotain hormonimäärityksiä.
Minua silloin hoitanut lääkäri sanoi, että periaatteessa puol vuotta ootellaan ennenkun aletaan käynnistämään kuukautisia teroilla. Tosin miulla ei ollut silloin raskaustoivetta vielä, joten en tiedä kuinka paljon se vaikuttaa toimintatapoihin jos on intressi raskautua mahdollisimman pian.

 

Mitä tää on??! Just kun päätin näiden kaikkien kuukausien jälkeen tätä ketjua seuranneena ja nyt monta päivää tätä omaa tilannetta pähkäiltyä laittaa ton kysymyksen ja oman tilanteen, niin eikös ne menkat päätä alkaa juuri nyt??? Ihmeellistä. En kyllä voi mitään, mutta kyllä mua vähän harmittaa, vaikkei mitään ole varsinaisesti yritettykään. Salaa vain toivoin...

 

@kaikai Ohhoh, aikamoinen sattuma! Ymmärrän, että harmittaa. Positiivista on kuitenkin se, että ainakin kehosi näyttää toimivan normaalisti ilman suurempia järkytyksiä pillereiden lopettamisesta.

Miehesi vaikuttaa vähän lämmenneen vauva-ajatukselle. Tai ainakaan hän ei vaikuta pelkäävän ajatusta, kuten oma mieheni. Ehkä se johtuu siitä, että miehelläsi on jo lapsi?

 

@kaikai hienoa, että kierto alkoi! Ja yleensähän se menee juuri niin, että silloin kun alkaa toimia asian eteen, niin ratkaisu tuleekin lähes itsestään. Ihana suhtautuminen miehelläsi ja todellakin vaikuttaa siltä, että hän alkaa lämmetä ajatukselle. Ymmärrän kyllä myös hyvin sen, miten "vakavalta" lapsen yrittämisen alkaminen oikein luvan kanssa voi tuntua. Itselleni on helpompaa, kun "vaan tjotaillaan" sen surempia miettimättä tai murehtimatta.

Mä olen tässä kierrossa juonut nyt kp 1-14 lasillisen greippimehua ja nyt tämän jälkipuoliskon syönyt ohjeen mukaan Teroluteja. Menkat oli ainakin normaalia runsaammat, vaikka ultrassa katsottiin muutama viikko sitten, että limakalvo on hieman turhan ohut (oletan sen johtuneen niistä ikuisuusmenkoista). Ajattelin nämä tero-kierrot vetää tällä reseptillä ja katsoa mitä kehossa tapahtuu.

Ensi kuusta lähtien vauva saisi kyllä tulla oikein mieluusti, koska joulukuussa saan valmistuneen paperit kouraan. "Lastenhuoneestakin" puuttuu enää vain seinäpaperit.

 

@Hipposka kiitoksia, sitä itsekkin toivon
Toki toivon että kaikki saataisiin se plussa äkkiä

@Adalmina30 kuulostaa niin tutulta tuo "ei puhu eikä pussaa" meillä kun toin itse vauva haaveet julki niin miehen vastaus oli vain ettei ole ajatellut koko asiaa, muuta en hänestä silloin irti saanut.. Omakotitaloon muuton jälkeen itkin miehelle että miksi edes ostettiin tälläinen iso talo kun et edes lapsia mun kanssa halua, niin ilmoittikin yllättäen että on ajatellut asiaa ja kyllä haluaa että hänestä ehkäisy voidaan jättää pois heti. Meillä sai miehelle vääntää rautalangasta että ei olla enään mitään alle 25 vuotiaita ja että ei se ole itsestään selvää että saan lapsia edes. Lopulta halusi itsekkin että panostetaan vauvan yrittämiseen, sen sijaan että alkuun ei halunnut yrittää yhtään vaan oli täysin tulee jos on tullakseen asenteella.

 

Olin niiiin päättäny, että testaan vasta perjantaina, jollon dpo 12 tai 13, mut hirveesti huvittais jo huomenna aamulla

 

@Nep3 Mulla ehti mennä e-pillerien lopettamisesta noin 5 kuukautta ilman menkkoja ennen kuin hakeuduin yksityiselle gynelle. Kirjoitti heti Terolutia. Olin syönyt pillereitä aika yhtäjaksoisesti yli 10 vuotta. Ylipainolla saattoi toki myös olla vaikutusta siihen, ettei kroppa lähtenyt toimimaan heti normaalisti.

 

@Karvakorvat eikun testaamaan, mä oon sellanen himotestaaja, et en malttais odottaa


Täällä on ahkerasti tikuteltu ovista, voisko nyt olla tulossa

 

@Karvakorvat eikun testaamaan, mä oon sellanen himotestaaja, et en malttais odottaa


Täällä on ahkerasti tikuteltu ovista, voisko nyt olla tulossa

No menin hittovie sit testaa jo päivällä, jotain apteekin omaan tuli, mutta en sitä vielä mikskään laske. Katsotaan 2-3pv päästä uuestaan