Hei! Voisin liittyä esikoisesta haaveilevien joukkoon nyt kun ensimmäinen yrityskierto alkaa olla ilmeisesti takana. Tänään alkoi siis tuhruvuoto, jota en vielä laske ensimmäiseksi kiertopäiväksi, mutta tädin vierailua enteilee vahvasti. Miestä ei "yllättäen" raskausoiretarkkailuni ole kiinnostaneet lainkaan, mutta täällä toivottavasti maaperä on hedelmällisempää.
Pientä esittäytymistä ja omanapailua:
Olen 29-vuotias, mies pari vuotta vanhempi. Yhdessä ollaan kuljettu nyt vajaat pari vuotta. Olemme molemmat työelämässä, asutaan omistusasunnossa ja vauvalle olisi nyt sopiva aika tulla. Itse olen pitänyt 30 vuoden ikää jonkinlaisena rajapyykkinä, että siihen mennessä yrityksen olisi hyvä alkaa. Vauvakuumeillut olen jo hyvän tovin. Miestä ajatus lapsista aiemmin kauhistutti, mutta viimeisen vuoden aikana hän on kypsynyt ajatukseen ja edellisten kuukautisten jälkeen jätettiin kondomit kaappiin.
Kiertoni on aina ollut hyvin vaihtelevan pituinen, pisimmillään jopa 3 kuukautta. Viimeisen puolentoista vuoden aikana kierto on kuitenkin säännöllistynyt ja viime vuonna taisi olla peräti 11 kuukautiset, mikä on eniten ikinä ilman e-pillereitä (joita en ole syönyt vuosiin). Edellinen kierto oli pitkä 48 päivää, mutta muuten viime aikoina kierron pituus on pysynyt alle tuon. Ei koskaan kuitenkaan sitä 28 päivää. Olenkin pohtinut, että miten raskautuminen onnistuu luomusti, kun kierto on mitä on. Suvussa on pcos-diagnoosin saaneita, mietityttää onko sattunut myös omalle kohdalle.
Listaan voi päivittää tiedoin:
robusti 29v 34/? yk1 ya 5/2014
Ajattelin, että osaisin mennä meiningillä tulee jos on tullakseen, mutta kyllä tämä oireiden tarkkailu taitaa mennä jo johonkin muuhun kategoriaan.
Ovulaatiosta ei ole tietoa, että milloin on tapahtunut tai tapahtuuko ylipäätään. Jos ei ensi kierrosta tärppää, niin ajattelin tikutella ja tarkistaa ovuloinko. Tässä kierrossa on pyritty tallettelemaan joka toinen päivä ja onnistuttukin tavoitteessa aika hyvin. Simppoja siis olisi pitänyt olla saatavilla, mikäli ovulaatio tapahtui.
Olen mittaillut itselleni nyt vajaan viikon verran lämmöksi päivisin ja iltaisin 36,9-37,2 lämpötiloja vaikka normaalilämpöni on kierron vaiheista riippumatta yli puoli astetta alempi. Lisäksi yleensä olen tällaisista lämpötiloista jo ihan petipotilas, mutta nyt ei minkäänlaisia flunssaoireita --> selvä raskausoire.
Eilen illalla etoi niin vahvasti, että kämmenet hikosi ja luulin jo, että täytyy lähteä puklaamaan, mutta sitten tunne menikin ohi. --> selvä raskausoire.
Yleensä olen hyvin kipeä ennen kuukautisia (ja ensimmäisinä kiertopäivinä jopa niin kipeä, että olen joutunut joskus olemaan kipulääkkeistä huolimatta saikulla), nyt ei ole ollut yhtään kipuilua... --> selvä raskausoire.
Alavatsalla on ollut kipuilujen tilalla erilaisia uusia tuntemuksia kuten puolittaista ohimenevää jomotusta kummallakin puolella (ei yhtä aikaa), menkkamaisia tuntemuksia jotka ovat loppuneet lähes heti kun ne on havainnut ja muutaman kerran sellaista sukkapuikkomaista viiltävää kipua, joka on kestänyt vain muutaman sekunnin. Viime yönä heräsin kummallisiin alavatsa tuntemuksiin, jotka kyllä loppuivat nopeasti eivätkä tehneet lainkaan kipeää. --> selviä raskausoireita.
Yleensä ennen kuukautisia naamaan ilmestyy hormoninäppyjä, nyt ei ole ainuttakaan --> selvä raskausoire.
Pari päivää sitten surkuttelin, kun tissit eivät olleet yhtään turvonneet ja kipeät, mutta nyt ne ovat selvästi täyttyneet ja kipeytyneet. Bonuksena vielä sellainen kumma oire, että nännipihan on "haalistunut" niin, ettei oikein erota mistä se alkaa. Pitäisi ilmeisesti ennemmin tummentua raskautuessa, mikäli olen oikein ymmärtänyt. --> selvä raskausoire, tietenkin.
Testasin kuitenkin aamupissasta selvän negan (ei merkkiäkään edes viivanpaikasta), joten ei tässä taida auttaa kuin tätiä (ja kipuja) odotella. Harmi, ehdin jo innostua helmivauvasta.
Toivottavasti yrityskertojen karttuessa opin tuntemaan kroppani normaalit tuntemukset sen verran paremmin, etteivät nämä toiveikkaat ajatukset enää valtaa yhtä kovasti ja helposti mieltä.