Eroaisitko sinä tässä tilanteessa?

[m]

Ap, aloituksesi olisi voinut olla minun kirjoittama. Me olemme yhdessä vain tavan takia. Minun mies on myös mielestään saavuttanut kaiken mitä tahtoo ja olen tavoitteistani perheen. KAIKKI muu pitäisi siis vaan unohtaa päätöksen takia jonka on tehnyt umpirakastuneena vähä reilut 2-kymppisenä? Entä onnellisuus ja se, että meillä on vain tämä yksi elämä!?

 

[ap]

Ap, aloituksesi olisi voinut olla minun kirjoittama. Me olemme yhdessä vain tavan takia. Minun mies on myös mielestään saavuttanut kaiken mitä tahtoo ja olen tavoitteistani perheen. KAIKKI muu pitäisi siis vaan unohtaa päätöksen takia jonka on tehnyt umpirakastuneena vähä reilut 2-kymppisenä? Entä onnellisuus ja se, että meillä on vain tämä yksi elämä!?

Vihdoin joku, joka tajuaa tilanteen! Kiitos sinulle!

 

[Ryysyrannan rinsessa]

En minakaan eroaisi. Sellasta ihanaa onnen huumaa ei ole kuin elokuvissa. Jos mies on kuitenkin kunnollinen, kohtelee hyvin, ei juo eika peta... niin pida siita kiinni. Ja parisuhdetta pitaa hoitaa etta valit pysyvat hyvina.

Vika onkin siinä, että en saa miestä hoitamaan parisuhdetta. Yksin ei voi loputtomiin yrittää.

No hoitamistahan voi olla sekin jos kaytte kahdestaan syomassa. Hellavaroen... yritat keksia jotain kivaa yhteista tekemista. Ei valttamatta mitaan suuria ja vakavia keskusteluja.

No ei meillä tuossa puolessa ole mitään ongelmaa. Käydään aina silloin tällöin keskenämme jossain ja ystävienkin kanssa. Mutta ongelma on se, että kun menemme kaksin niin meillä ei ole oikeastaan mitään puhuttavaa. Kumpikin syö ja katsoo vaikka leffan, mutta hyvin vaiteliaina. Mies halua esim. mitään hellyyden osoituksia, ainakaan julkisesti. Kaikki läheisyys johtaa aina seksiin. Ja nykyisin se läheisyyskin on jäänyt, seksissä mennään suoraan asiaan.

Apua...oletko sä mä? Meillä siis ihan samanlaista. :snotty:

 

[m]

Ap, aloituksesi olisi voinut olla minun kirjoittama. Me olemme yhdessä vain tavan takia. Minun mies on myös mielestään saavuttanut kaiken mitä tahtoo ja olen tavoitteistani perheen. KAIKKI muu pitäisi siis vaan unohtaa päätöksen takia jonka on tehnyt umpirakastuneena vähä reilut 2-kymppisenä? Entä onnellisuus ja se, että meillä on vain tämä yksi elämä!?

Vihdoin joku, joka tajuaa tilanteen! Kiitos sinulle!

Olen ajatellut katsoa vielä pari vuotta ja että lapset ovat isompia ja tehdä sitten ratkaisuja. Nyt kuitenkin vielä pystymme elämään näin.

 

[ap]

Ap, aloituksesi olisi voinut olla minun kirjoittama. Me olemme yhdessä vain tavan takia. Minun mies on myös mielestään saavuttanut kaiken mitä tahtoo ja olen tavoitteistani perheen. KAIKKI muu pitäisi siis vaan unohtaa päätöksen takia jonka on tehnyt umpirakastuneena vähä reilut 2-kymppisenä? Entä onnellisuus ja se, että meillä on vain tämä yksi elämä!?

Vihdoin joku, joka tajuaa tilanteen! Kiitos sinulle!

Olen ajatellut katsoa vielä pari vuotta ja että lapset ovat isompia ja tehdä sitten ratkaisuja. Nyt kuitenkin vielä pystymme elämään näin.

Minä olen tässä pohtinut, että alan tehdä pieniä muutoksia omaan elämääni. Keskittyä siis hetken itseeni ja katsoa mihin suuntaan tilanne kehittyy kun oma olo paranee. Jos tulee ero, niin on se ainakin sit varmaksi mietitty. Jos jatkamme yhdessä, niin sit minun oloni on parantunut.

 

[Milla]

En lukenut kuin ensimmäisen viestin, mutta sanon siis: se on ARKEA se. Taito elää siinä on hankalaa ja harva sitä enää osaakaan.