Elovauvat 2014 <3 *tammikuussa*

Tähtipölyä78, en odota kaksosia, mutta tuolta alkuraskauden vatsakuvista voit käydä kurkkaamassa mun eilen aamulla otetun masukuvan...:D

Voi hurja mistä helkkarista tää pelko nyt taas yhtäkkiä tuli. Eilen illalla tosiaan oli niitä alavatsan tuntemuksia (oli kyllä ihan järkyttävä turvotuskin, en tiiä liittykö siihen), ja nyt tänään heti ylösnoususta lähtien alaselkäkivut. :'( En miellä näitä minään muuna kuin huonona merkkinä. Pesin tosin eilen esikoisen leluja pari tuntia, siinä saattoi selkä mennä juntturaan... Oi miksi miksi miksi mun dopplerini on kaukana juuri kun sitä tarvii? Pitää varmaan soittaa neuvolaan ja kysellä ehtiskö hän kuunnella sydänääniä tänään...

Pinsuli ja himpula 12+5 <3
 
Ihana maha pinsuli!! Oot varmasti tosi hoikka että näkyy noin hyvin jo?
Iso tsemppi hali sulle! Kyllä se siitä, mulla ainaki maha reagoi kipuilulla kaikkiin tekemisiin.


Mulla on ittellä tuossa ylimääräistä ettei sillei raskausmahaa nää, mutta kädella tuntee ihan selkeän rajan missä menee. ja selkeästi on korkeammmalla kun häpyluu on.

Mukavaa alkanutta päivää kaikille!
 
Taas ikäviä uutisia. Mutta voimia Elohiirelle jatkoon. :hug:

Taas tuo keskemeno-pelko nostaa päätään. Pitää joka kerta vessassa tarkistaa, ettei mitään punaista ole tullut, vaikka toisaalta eihän sekään kaikkea kerro. Kolme viikkoa ultraan, joten pitkät viikot on taas tulossa.

Eilen meni vielä farkut jalkaan, mutta ei varmaan kauaa, kun sen verran oli jo tiukat. On tullut taas syötyä, vaikka nyt olenkin vähän pyrkinyt vähentämään herkuttelua, kun paha olo on vähentynyt. Saa nähä missä vaiheessa pitää isommat rintaliivit ostaa. Yhdet vähän isommat ovat jäljellä viime kerralta, mutta toisetkin olisi pakko saada.

Pinsuli: On sulla kyllä mukavasti kasvanut vatsa. Itse saan vielä varmaan odotella noiden kuvien ottamista, kun tuo löysä peittää pienenkin kasvun hyvin. :)

Peppi1981 10+2
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos Peppi :) Tuntuu silti hölmöltä paijailla tätä masua, kun tietää että kohtua siitä ei ole kuin se ihan alaosa :D

Sain nyt soitettua neuvolaan ja pääsen kahdeltatoista kurkkaamaan masuun/kuuntelemaan sydänääniä. Neuvolantäti ehdotti kurkkausta, mutta minä tyhmänä sanoin että sydänäänetkin riittää, kun huomenna on se np-ultra. No eikä riitä, tottakai vaan kurkataan! Parempi mielihän se siitä tulee, että näkee jos toisella on kaikki hyvin.
 
Pahoittelut kaikille surun kohdanneille. :flower: Suosittelen keskenmenon jälkeen kuumeilevat ryhmää, sitten kun/jos haluaa. Sieltä saa todella hyvää vertaistukea. :heart:

Pinsulille tsempit, varmasti kaikki on pienellä hyvin. :)

Ja jospa minäkin aktivoituisin kirjottelemaankin jotain. Joka päivä käyn lukemassa teidän kuulumiset. Oma keskenmenon pelko on vaan niin voimakas ettei oo uskaltanu hypätä teidän mukaan täysillä. Eilen oli ensimmäinen neuvola ja eikä ollu ku kolmas kerta ku meen ensimmäisen kerran. Ja siihen ne käynnit sit on jäänyki. Nyt terkka jo sanoi että toivottavasti nyt nähtäis uudelleen saman raskauden merkeissä. Oli tosi kannustava ja tarjos neuvola psykologlle aikaakin, mutten nyt vielä ihan koe sitä tarpeelliseksi. Kaikki muuten oli niinku pitääkin. Pikkusen tilanteesta ei vaan saanut mitään selvyyttä. Mulla on np ultra 14.2 sopivasti ystävänpäivänä ja toivottavasti tulee hyvii uutisii ja toivottavasti pääsis ees sinne asti! Viimeks alko vuoto edellisenä päivänä ennen ultrausta. Sitten jos on kaikki hyvin niin julkistetaan raskaus lopuillekin. :)

Tosissaan lääkäri kattoi silloin varhaisultrassa samalla istukan ja kohdun virtauksia ja huomasi että veri joutuu puskee läpi voimalla ja siks anto sen disperiinireseptin. Jos toi nyt on ollut sitten syynä niihin kolmeen aikaisempaan keskenmenoon. Jos on ollut syynä niin toivottavasti nyt sitten näistä lääkkeistä on apua.

Mietin tässä että mitäs ammatinedustajia täällä on ja kuinkas pitkään on miehen kanssa matkaa takana? Ja minkäslaista asumusta löytyy? Onko tarkoitusta muuttaa isompaan asuntoon? Onko jollain rakennus urakkaa ym. Siis millainen on elämäntilanne.?

Meillä on miehen kanssa 160km välimatkaa, mä opiskelen sairaanhoitajaksi, miehellä on vakituinen työ ja omistusasuntona kaksio johon sitten muutan aikanani. Siellä mahdutaan kolmistaan olemaan hyvin, mutta toista lasta varten pitäisi sitten uusi asunto hommata, mutta se on sitten sen ajan asia. Yhteistä taivalta on takana 1vuos ja 7kk, kihloissa ollaan oltu kohta vuosi ja häitä ois tarkotus juhlii 2015, mikä kyllä varmaan nyt siirtyy sitten eteenpäin. Mies on ihan kaupunkilainen ja mä täysin maalaistyttö. Ja haavena onkin ja mieskin puhuttu ympäri että se omakotitalo sitten jostakin rauhasta ostettaisiin. :)

Tulipahan nyt tekstiä! :D Korvattua kerralla kaikki kirjotukset mitkä on jääny laittamatta. ;)
 
verppu toivottavasti tosiaan pääset nyt ihan loppuun asti tämän raskauden kanssa <3

Minä ja mies ei olla vielä minkään ammatin edustajia. Molemmat ollaan valmistuttu ylioppilaiksi (minä vuonna 2011 ja mies 2012, kävi neljässä vuodessa). Mä oon tällä hetkellä hoitovapaalla opiskeluista, opiskelen lähihoitajaksi. Ei ole mun kutsumusammatti, mutta siitä on helppo päästä eteenpäin muihin sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin. Mies opiskelee digitaalista ääntä ja kaupallista musiikkia ammattikorkeakoulussa, hänestä tulee siis medianomi parin vuoden päästä.
Meillä on tosiaan jo yksi lapsi, 1/13 syntynyt poika. Ollaan seurusteltu kaksi ja puoli vuotta, ei olla kihloissa, mutta avoliitossa asutaan sentään :D
Asutaan tällä hetkellä 59m2 kerrostalokaksiossa, mutta kunhan tuossa loppukeväästä muutetaan isoon kaupunkiin takaisin, niin kolmioon olisi tarkoitus siirtyä. Kahden lapsen kanssa se tila alkaa olla jo ihan aiheellinen!

Hii, luen mielelläni muidenkin elämäntilanteista ja muista! :)
 
  • Tykkää
Reactions: verppu
Elamantilanteesta
Ma valmistuin v.2009 HSO Tradenomiksi eli Johdon Assistenttityon ja kielten koulutusohjelmasta :D Mies on Diplomi-insinoori ja talla hetkella yksityisyrittajana rakennusalalla. Talla hetkella asutaan yksiossa ja ollaan juuri ostamassa isompaa asuntoa. Tan hetkiseen ei kylla mahduttaisi millaan vauvan kanssa :D

Yhdessa ollaan oltu syksysta 2007 saakka. Tutustuttiin, kun olin vaihto-opiskelijana Milanossa, valissa palasin Suomeen kaymaan kouluni loppuun. Valmistumisen jalkeen kesalla 2009 muutin pysyvasti Italiaan ja siita lahtien ollaan asuttu avoliitossa :)
 
  • Tykkää
Reactions: verppu
Pinsuli, eiköhän siellä kyytiläisellä ole kaikki kunnossa. Itsellä joka raskaudessa ollut alussa jäätävät selkäkivut ja masua repiny, jomottanu ja vihlonu ja terveitä vesseleitä on maailmaan putkahtanut :)

Meillä tosiaan minä en edusta mitään ammattiryhmää vaan oon elämän koulusta oppini ammentanut kotiäiti joka sit joskus kouluun lähtee kunhan lapset on ensin kouluun saatu, isännällä on niin hyvä työ ja tulot että ei kiirus tai tarve oo mulla kotoa töihin lähteä. Isäntä on siis asiantuntijana turvallisuus alalla.
Yhteistä taivalta tulee kolme vuotta täyteen, samoin kun avio-onneakin :) tästä voikin joku näppärä päätellä aikaisempien juttujeni perusteella että meidän perhe onkin uusperhe. Tosin esikolla ei koskaan ookkaan ollut "sitä oikeeta isää" kuvioissa mukana ja likka oli vuoden ikäinen kun isäntä kuvioihin tuli. Eli siis isäntä tosiaan on likan ainoa ja oikea isä. Talo meillä on mallia omakotitalo, remontoitiin vanha päiväkoti meille kodiksi. Piha on siis sitä myöten kun unelma kun leikkikenttä ja liukumäet sun muut löytyy kotoa :) tilaakin on vaikka ja kuinka. Meidän perheen ei siis onneksi tartte muuttaa/rakentaa isompaa. Mikäpä täällä maaseudun rauhassa on ollessa. Tänään oonkin menossa hakemaan uudet Vallilan verhot olkkariin ja meidän makkariin ja samalla molempiin tulee myös uudet matot ja makkariin päiväpeitto ja koristetyynyjä, ihana saada uusi ilme taas huoneisiin! Tunnustan myös olevani sisustusintoilija ja meidän kodista tosiaan löytyy väriä ja teema joka yhdistää huoneet samaan linjaan/tyyliin.

Tänään oli nuorimmalla neuvola ja voi kun oli ihana kuulla miten neuvolan täti tuumas että tuo on hurmaavan täydellinen poika <3 ja joo myönnetään, olihan se ihan kiva kuulla myös suhteellisen nipolta tähdiltä että oon esimerkillisen rento nuori äiti ja ihmetteli kovasti miten paljon touhua ja puuhailen lasten kanssa asioita.

Omat olot on kykyjään normaalit ja energiaa tuntuu riittävän. Omat housut ei Lee enää jalkaan ja kohtu onkin kohonnut hienosti navan kohdalle kun nopeasti neuvolatäti sen kokeili. Ihanaa kun maha kasvaa <3 eilen lähetin tuleville kummeille äänitteen sydän äänistä ja voi kun ne ilahtu :)
Mutta nyt se olis painuttava hakemaan pimu kerhosta ja käytävä nappaamassa postista uutta ilmettä kotiin.

Chevymama ja elopeiggo 11+3
 
Eikös nyt alkuviikosta ollu tosi monella toi NP-ultra, tulkaahan kertomaan kuulumisianne meillekin!!

Joku kyseli siittä pissanäytteestä, niin meitsi ainakin heti ekan neuvolan jälkeen sai/joutus viemään näytteen labraan. Eikä siinä sen kummempaa kun pissata purkkiin vaan :D

Tsemppiä teille jotka kärsitte kivuista ja niiden aiheuttamista keskenmenopeloista. Toivottavasti tämän pinon ikävät uutiset on nyt kuultu eikä enää kenenkään raskautta huonot uutiset varjostaisi.

Milloin te ootte alannu tuntemaan liikkeitä? Tähän varmaan helpoin on vastata niiden jotka jo aikaisemmin ovat raskaana olleet =). Mulla on istukka takana ja kauhee laiheliini niin ultrassa sanottiin, että aika piankin voi alkaa tuntumaan. Ja nyt mulla on pientä kuplintaa tuntunu masussa. En tiijä onko se vauva vai mikä kutittelee, mut hirveesti odottelen, että saa liikkeet tuntea ja voi niiden perusteella aina varmistua siittä että vauva on turvallisesti kotona.

Elämäntilanteesta, en tiijä miten 'avoimesti' sitä uskaltaa täällä julkisessa pinossa kertoa, mutta:
- Yhdessä ollaan oltu vuodesta 2010.
- Omakotitalo ostettiin kesällä 2013, unelma-alueelta jonne ollaan jo pitkään haluttu muuttaa =)
- Miehen ammattia, en uskalla sen enempää kertoa, koska on helposti tunnistettavissa...
- Itse opiskelen yliopistossa psykologiaa ja opettajan pätevyys on plakkarissa. Nyt kirjoitellaan gradua ja vauvalomalla koitetaan sit saada opintoja pikkuhiljaa purkkiin.
- Perheeseen kuulu lisäksi kissa ja koira :)

Chevymama
Hauska tuo teidän päiväkotioperaatio =) Lapsilla tosiaan kelpaa, jos pihalla on kaik laitteet valmiiksi!

Pinsuli
Joko olit neuvolassa, näitkös himpulan?
 
Fiinaliina, täällä on tuntunu jo jonkin aikaa ihan selkeesti tulokkaan liikkeet, samoilla viikoilla tunsin aikasemmistakin :) ja joo, tää on kyl niin huippua kun kaikki löytyy omasta pihasta! Ja tää tilan ja tontin määrä on jotain aivan ihanaa lasten kanssa
Jäikin aikasemmin kysymättä et onko täällä muuten muita uusperheellisiä?
 
Elämäntilanteesta olikin jo muistaankseni puhetta joulukuun ketjussa, mutta on tänne niin paljon tullut uusia mukaan että varmaan ei haittaa vaikka uusiksikin kirjoittelee... Yhdessä ollaan oltu jo 12 vuotta ja kesällä on 5-vuotishääpäivä. Asutellaan noin 10 vuotta vanhassa puolitoistakerroksisessa omakotitalossa (177/133 m^2) ja harkitaan lastenhuoneiden rakentamista vielä kylmään yläkertaan. Alhaalla on kyllä 4 makkaria, mutta niistä yksi tarvitaan työhuoneeksi, joten kolmen lapsen kanssa olis hyvä olla sitten lisää tilaa. Varsinkin kun ikäerot on kaikilla sitten 4 kouluvuotta. Tällä hetkellä nuoremman, kohta 4-v., huoneessa on myös levitettävä rautasohva vieraita varten. Jos rakentais yläkertaan pari huonetta ja aulatilan lasten tv-/peliolkkariksi, niin sitten vois olla yksi huone ihan vaan vierashuone. (Ainahan voi haaveilla, toteutuksesta en sitten tiedä :D ) Mutta yläkerran rakentamista harkitaan siis ehkä vuoden parin päästä vasta... Pihan laittaminen jatkuu vielä ainakin ensi kesänä, joten siihen menee rahaa ja aikaa.

Itse olen KTM ja mies DI opettajapätevyydellä. Työskentelen taloushallinnon tehtävissä ja mies matemaattisten aineiden lehtorina lukiossa. Sain esikoiseni ollessani 24 ja silloin oli vielä omat opinnot kesken. Mies oli juuri valmistunut ja aloitti ekassa työpaikassaan. Ennen toista lasta ehdittiin sitten hankkia rivari, valmistuin ja mentiin naimisiin. Toisen lapsen jälkeen olen sitten vihdoin päässyt työelämään ja kohta 3 vuotta ollut samassa paikassa. Tänä aikana myös mies sai vakituisen paikan ja reilut pari vuotta sitten ostettiin omakotitalo. Eipä tässä, asiat ihan mallillaan. Monethan alkaa vasta tässä vaiheessa miettiä lapsia, kun on omakotitalo, vakituiset työpaikat ja farmariauto. Mikä siinä, kukin tyylillään. Itse olen oikein tyytyväinen että uskallettiin saada lapsia jo nuoremmalla iällä :) Ei sitten itsekään ole "ikäloppu" kun lapset lentää pesästä.

Mussukka82 ja pikkumussukka 11+3
 
Fiinaliina, toi munkin miehen koulu/tuleva ammatti on niin helposti tunnistettavissa, kun sille alalle valmistuu tasan vaan täältä yhdestä kaupungista porukkaa :D Eli jos joku täällä asuva/joku joka muuten vaan tietää mut, käy oikein säännöllisesti lukemassa mun juttuja niin tietää aivan varmasti kenestä on kyse. Mutta mitä se mua haittaa, ei tää salaisuus oo ;D

Pääsin kurkkaamaan himpulaa ja kaikki oli hyvin :) <3 Siellä toinen imeskeli peukkuaan niin tarmokkaasti että näkyi suun liikkeet ihan kunnolla :D Neuvolantäti on sitä mieltä, että mun vatsa ja selkäkivut johtuu osittain suolistosta. En ihmettele yhtään!
Silti hermostuttaa huominen np-ultra, vaikka nyt olikin kaikki hyvin. Missä se rentoutumisen taito nyt on kun sitä tarvis? :(

Liikkeet tunsin esikoisesta n. viikolta 15-16. Olin myös laiheliini, juuri ja juuri 40kg päälle kun raskauduin esikoisesta. Mutta noilla viikolla tuli noi ensimmäiset selkeät kutitukset ja "tuntemukset". En malta odottaaa! :)
 
Multa voi poistaa 28.1 ja 12.2 ajat ja NP ultra on 31.1 soittelivat eilen ja peruivat ajat. Katsotaan tuolloin perjantaina tarviiko tutkimuksia lisää ja varataan sitten lisää aikoja.

Tai jos nyt tuonne asti päästään. Kaksi päivää töissä iltavuorossa ja eilen illalla alkoi taas oikealle puolelle koskea ja nyt sitten on tullut taas verta. Oireet on samanlaiset kun on ollut koko ajan. Mutta se pelko taas hiipii takaraivoon ja oon varma,että nyt on keskenmeno. Tää on niin stressaavaa ja mietin jaksaisinko enää uutta raskautta vai unohtaisiko vaan lapsenteon. Sain työterveydestä sairaslomaa tuonne Np-ultraan asti. Huomenna varmaan soitan neuvolaan. En tiedä auttaako se asiaa kun viimeksi sanoivat sieltä, että seuraa tilannetta. Enkä usko, että ottavat ultraankaan äippäpolille, jos vuoto ei tosi runsaaksi ala. Kun tuo NP ultra kumminkin reilun viikon päästä.
 
tyntti, voimia :/ <3 Poistan tuota pikaa...

Mathilda83, hyvä että sait kuitenkin nyt lomaa. Ehkä verenvuoto helpottaa, kun saat levätä. Kannattaa kuitenkin soittaa vielä sinne neuvolaan, jos edes sisätutkimuksen tekisivät tai sydänääniä kuuntelisivat. Tsemppiä <3
 
Meidän historiaa...
Alettiin seurustella kesällä 2008, muutin miehen luo samana syksynä. Kesällä 2009 mentiin kihloihin ja ostettiin omakotitalo. Kesällä 2010 mentiin naimisiin ja loppuvuodesta syntyi esikoistyttö. Vuosi 2012 alkoi kurjalla keskenmenolla, mutta siitä muutama kuukausi niin olin taas raskaana. Vuonna 2013 syntyi toinen tyttö. <3 Ja nyt sit odotellaan kolmatta. :)

Asutaan tosiaan 1957 rakennetussa rintamamiestalossa, jota ollaan huone kerrallaan rempattu. Useampi lapsi tänne sopii! :)

Ammatiltani olen parturi-kampaaja, mies on LVI-asentaja. Nyt olen hoitovapaalla, mutta käyn töissä 3-5 päivänä kuukaudessa.

Pink ja tirriäinen 10+2
 
tyntti, voimia!

Mathilda83: toivotaan parasta! :hug:

Tuli muuten mieleeni näistä kaikista vuotojutuista yksi kaverini, jolla oli ns. hematoominen (?) raskaus kolmatta odottaessa. Oli vuodellut runsaastikin koko raskauden ajan ja tietysti kamala stressi asiasta. Oli sairaalassakin jo joskus 14- viikoilla ja siitä suoraan sitten vaan sairauslomalle ja lepoon. Jostain 20+ viikosta (en muista tarkasti miltä viikolta) alkaen joutui olemaan sitten osastolla täydellisessä vuodelevossa, vaan vessassa sai käydä "pystyssä" olemassa. Siinä mies kovilla kahden pienen, kotirempan ja työn puristuksissa, ja ystäväni pitkän matkan päässä terveyskeskuksessa makoilemassa noin 3 kk! Lääkäri oli jossain vaiheessa kun joutui ekan kerran sairaalaan jo antanut ymmärtää ettei toivoa juurikaan ole. Kuitenkin pikkuinen sinnitteli massussa lähes täysiaikaiseksi asti ja syntyi oikein hyvässä kunnossa ja täysin terveenä. Vaikka tuo varmaan onkin aika harvinaista, niin ei rajukaan vuoto aina tarkoita keskenmenoa... Toivoa on!
 
Mathilda: Toivottavasti vuoto on vaaratonta. :hug:

Mie olen koulutukseltani taloushallinon tradenomi, mutta myyjän töitä olen tehnyt ennen kuin jäin kotiin. Olen kyllä haaveillut alkavani jossain vaiheessa opiskelemaan, koska nuo kaupan alan ilta- ja viikonloppuvuorot eivät enää houkuttele. Olen miettinyt lastenhoito-puolelle, koska nyt on jo vähän kokemusta, mutta en tiedä mitä kautta kannattaisi opiskella, koska haluaisin suoraan suuntautua lastenhoitoon. En ole ylioppilas, joten yliopisto ei käy, mutta pitää ottaa jossain vaiheessa selvää noista kouluista. Mies on insinööri, mutta tekee kaupallisen alan töitä. Ollaan oltu yhdessä yhdeksän vuotta ja siitä kihloissa 8,5v. Meillä on 12/12 syntynyt tyttö.

Ostimme kesällä tämä rivitaloasunnon, jossa on 87,5 neliötä ja toivotaan, että tässä pystytään asumaan edes jokunen vuosi ennen kuin menee pieneksi. Jos tulee toinen tyttö, ei muuttamisen kanssa ole niin kiirettä, koska kaksi tyttöä voi kyllä asua samassa huoneessa, mutta jos tulee poika, voi olla muutto jossain vaiheessa edessä. Olemme ajatelleet siirtää esikoinen kesällä nukkumaan omaan huoneeseen, joka nyt on ollut lastenhoito- ja tietokonehuoneena. Tietokone siirretään ruokahuoneen nurkkaan, kunhan löydämme pienen tietokonepöydän, joka tuonne mahtuu. Hoitopöydälle pitää löytää uusi paikka, koska ei sitä viitsi enää lastenhuoneessa pitää, jos pitää yöllä vaihtaa vaippa. Miehen mielestä se voisi mahtua makkariin, mutta itse sitä vähän epäilen, mutta sen näkee sitten kesällä.

Pinsuli: Mukava kuulla, että kaikki oli kunnossa. :)

Peppi1981 10+2
 
  • Tykkää
Reactions: Pinsuli
Me ollaan alettu miehen kans seurustella 2006 vuonna kun mies oli vielä intissä. Esikoinen syntyi 2008 joulukuussa, oma asunto ostettiin 2009 keväällä. 2010 mentiin naimisiin ja siitä vuodesta ollaan yritetty tätä toista huonoin tuloksin. nyt sitten kun ensimmäisen kerran neljään vuoteeen on se plussa saatu, niin jotenkin sitä pelkää että se viedään pois. Toista neljää vuotta en odottaisi vaan olen ihan miettinyt laittaa sitten pysyvästi piuhat poikki kun parin vuoden päästä tulee 30 täyteen.

Pitkä on piina vielä np ultraan. NP ultra on siis 11.2 jos sen listaan haluaa pinsuli laittaa :) mieli tekis kans varata vielä aika yksityiselle ultraan muttei taida olla varaa tällä hetkellä.
 
Voimia kaikille menetyksen kohdanneille <3 Joka kerta nämä uutiset saa nöyrtymään jonkun sellasen edessä, johon ei voi mitenkään itse vaikuttaa.

Meidän historiaa: Ollaan semmosen vähän vajaa viitisen vuotta pidetty yhtä miehuisen kanssa, viime elokuussa mentiin naimisiin ja ah! hormoonit hyrräten täällä märisen sitä ihanaa päivää ajatellen :) Mies on ammatiltaan liikuntaveuvoja ja tekee sen alan töitä opintojen ohessa jonkin verran, nyt opiskelee fysioterapeutiksi ja vielä olis pari vuotta jäljellä opintoja. Itse valmistun tässä kuussa luokanopettajaksi ja yritän kovasti saada mistä vaan töitä kevääksi, jotta vähän helpottais taloudellinen näkymä syksyllä. Ihan minimi äitiyslomakorvauksilla ei mennä, vaikkei töitä tulisikaan, koska saan liiton työttömyyskorvausta.Mulle ei kuitenkaan kotona oleminen sovi ollenkaan kun oon aina tehnyt töitä, joten jotain on nyt kyllä kevääksi keksittävä :).

P.s. mun pahoinvointi tai paremminkin ällöttävä olo ei vielä ole hellittänyt ja ruokahalu on ihan olematon. paino tällä hetkellä -3,5kg lähtöpainosta ja en ollu lihava alun alkaenkaan. Neuvolan täti ei kuitenkaan ollu turhan huolissaan, joten en minäkään sitte :)
 
Lastenhoitoalasta joku kyseli. Itselläni on kokemusta lastentarhanopen töistä ja meillä päikyssä oli töissä myös lastenohjaajia ja lähihoitajia sekä lastenhoitajia hoitajan töissä. Semmonen 2-3 vuoden koulutus mun käsittääkseni kyseessä. Tietty sosionomit voi sit työskennellä myös lastentarhanopena ja nykyään ei tarvi olla yo-pohjaa, vaan on ns. kiintiöt myös ammattikoulupohjaisille hakijoille. Lastentarhanopena on parempi palkka, paremmat työtunnit, mutta myös suunnitteluvastuu ja vastuu esim. kasvatuskeskusteluista ja kasvatussuunnitelmien teosta. Joissain päiväkodeissa ne käytännöt työtehtävistä vaihtelee, mutta pääsääntöisesti noin.

Hyville hoitajille on kyllä töitä, ettei mikään turha koulutus todellakaan.
 
Meidan elamantilanteesta...muutin Britanniaan 2000-luvun alussa ja miehen kanssa ollaan oltu yhdessa n. 10v joista naimisissa pari vuotta. Menimme Hesan oikeustalolla naimisiin, hanesta oli mukavaa kun rakennus on vanha Alkon tehdas :) Itse on projektipaallikkona yhden Lontoon metroaseman uudistusprojektissa ja mies opettaa ala-asteella. Tosiaan aikomus meilla on muuttaa pikimmiten Suomeen, kunhan mies saa kelpoisuusasiat hoidettua. Olin unohtanut miten on byrokratiaa....: / Ensimmainen lapsi syntyi siis 2012. Asumme vuokralla yhdessa etela-Lontoon lahiossa. Se onkin yksi paasyy miksi haluamme Suomeen, olisi mukavaa omistaa oma koti ja lapsille kunnon koti.

Mulla pahoinvointi lisaantynyt taas, NOT GOOD! Keittiossa olo inhottaa, samoin kaupassa kaynti. Toisaalta hampaiden pesu helpottunut haha!

Multakin tsempit menetyksen kohdanneille.
 
( . ) ärsyttäää. Tuntuu et oon vaan lihonut sikana. Paino ei kyl pahemmin ole noussut.(8.1. Aamupaino 66.6kg -> tänään päivällä 67.1kg) Maha ei silti tunnu eikä näytä vauvamahalta, eikä edes turvotukselta. Ihan rehelliseltä läskiltä se näyttää. Työhousutkin puristaa! En yhtää tykkää tästä.. :ashamed:

Elämäntilanne joulukuussa tuli 7v yhdessä tuon autoasentajakörilään kanssa (tosin päivääkään ei oo oman alan hommia tehnyt, vaikka töissä koko ajan onkin jossain. :D ) siitä kuusi vuotta kihloissa ja reilu 4v naimisissa. :heart: nelistään asutaan 94m2 vuokraneliössä , joten asuntoa ei tarvii onneks vaihtoon laittaa. :) niin ja itsellä suunnitteluassistentti-opinnot loppusuoralla (valmistun toukokuussa) ja siivoajan hommia teen vakituisena täyttä päivää..

Heikki on selvästi noussut pois häpyluun alta ja eilen illalla sain taas sykkeet kuuluviin (Jokohan tän eilen tänne hehkutin? No kertaus on opintojen äiti ;) ). Hyvin kuuluikin ja melkein yhtään etsimättä! Sykkeeksi sain sekuntikellon avulla laskettuna n. 168. :heart:

mammuttisi ja Heikki 8+6
 
Seinäjoelta tietäjiä? Miksei muualtakin.

Huomenna verikokeet. Siis se perus hiv ym testi sekä sikiöseulonta (trisomia ym) testi.

Samalla täytyisi ottaa myös vesi- ja parvorokon vasta-aineet. Otetaanko ne kaikki siinä sanalla. Voin kertoa että yli puolet meni ohi terkan selostuksesta silloin ekalla käynnillä...

Todella tyhmä kysymys; marssinko sinne testiin vaan, eikai mun ravinnotta tms tarvi ennen sitä olla?
 

Yhteistyössä