**^Elokuun Epelit 2012^ MEIDÄN KUU!!**

surusilmät kyl toi 15min rinnalla kuulostaa hyvältä ajalta ja jos kerta maitoa tulee niin että tihkuu niin eiköhän tarpeeks mölöä rinnan alle saa :)

ninzi mä jouduin aamulla pumppaamaan rinnat lähes tyhjiks ku vauva ei ollut heräillyt tunteihin, sitten ku heräs n.puol tuntia sen jälkeen niin jouduin kesken kaiken vaihtelemaan rintaa kun tuntu ettei mitään tule :D mulle ei ainakaan kukaan oo mitään neuvonnut rinnan vaihdosta, tota maitoa tulee niin älyttömästi niin mielummin annan vaan toisesta ja toinen jää sitten seuraavaan kertaan :D

.. välissä kun vaihdoin rintaa ja vauva makoili sängyssä mun edessä niin raivo huuto vain kasvo, eli kyllä ne ilmoittaa erittäin nopeaa jos nälkä jää :LOL:
 
  • Tykkää
Reactions: Ninzi
jämät kuulkaa jatkakaa tätä ketjua vielä hetki ;)

jos mä nyt perustaisin sen jatkoketjun niin ilmoittakaa ketkä kaikki haluatte liittyä niin lisään teidän+vauvelin tiedot siihen alotusviestiin :) ? ku tutkiskelin noita muiden ryhmien jatkoketjuja niin ei ne enään joka kuukaus mitään uusia tee eli homma on aika helppo, yks ketjun aloitus ja sit homma meneekin omalla painollaan :D

sä+alex 2vk2pv
 
Heippa! Ajattelin mäkin tulla täältä lähinnä taustalta ilmoittelemaan, että meille syntyi viime viikolla (rv 42+0!) potra poju, 52cm ja 4,3kg. Tyytyväisen oloinen pieni kullannuppu <3

Luckygirl Taidettiin olla samoihin aikoihin Nkl:lla pyörimässä, oli tosiaan aika täyttä silloin ilmeisesti...

Tsemppiä vielä yhdessä koossa oleville, tiedän tosiaan miten pitkiä ne vikat päivät voi olla. :hug:

Tessu ja poju
 
Huhhuh mikä yö takana. Jouduin lopulta antamaan lisämaitoa 3h imetysrupeaman jälkeen ja tyttö sammahti sitten saman tien. Nyt sitten kauheat pohdinnat maidon riittävyydestä, kun toinen oli jo kolmatta päivää ja yötä pärjännyt ilman lisämaitoja. Pah. Järki tässä on kadonnut, kun kaikki pitää pohtimalla pohtia, eikä osaa antaa asioiden mennä omalla painollaan.

Meillä nuo syömiset menee niin, että rinnalla voidaan olla 5-10 minuuttia ja nukutaan pari h TAI sitten on/off monta tuntia. Maitokin on siis vasta eilen kunnolla noussut, joten meillä on sitten tässä tällanen epätasasuusvaihe menossa. Meillä noiden bilirubiiniarvojen takia on seurattava vauvan vointia. Siis onko "veltto" ja vaikeasti heräteltävissä. Vähän mietitytti aamulla, kun toinen oli jo nukkunut 6h, eikä mitään merkkejä, että ois heräämässä. Vaipan kun aloin vaihtamaan, niin johan sieltä alettiin tillittämään ja isoveljien kanssakin jaksoi hieman seurustella.

Hormonit myös heittelee kuin viimestä päivää. Kaikki asiat tuntuu tosi vaikeilta ja välistä on sellanen alakulo, että oksat pois. Sitten taas jonkun ajan päästä ollaan aivan taivaissa, kunnes taas tipahdetaan maan syvimpään rakoon. Kellään muulla tällaista?

Pumppa ja tyttö 5 päivää.
 
Samuelinäiti:Täällä ollaan mukana !! Ninzi, TYTTÖ 24.8.2012, rv42+1, 4254g ja 54,5cm, py 37cm

Epparihaavasta/repeämisistä; ikuna en oo tikkejä ennen omistan, ni onko normaalia että tuntuu kun tikit kiristäisi ? Tunne on miltei kokoajan... Ärsyttävää!!!
 
Viimeksi muokattu:
Täällä yks jämä palloilee vieläkin. Tänään on --tutus niin huipussaan et voisin vaan maata sängyssä itkemässä.. En oo sinne polille soittanu vieläkään, ei tää kutina nyt taas niin helvetillistä ole. Ja pystyin nukkumaankin ihan hyvin, aamuyöllä oli taas sitä menkkajomotusta mut ei sen kummempaa.

Pakko mainita että olis kyllä meidän sisäpiirissä hauska vitsi jos tyyppi syntyis tänään, Pirkan päivänä. Mies kun ajaa Keskon autoa työkseen :D

inieh ja tyyppi nelkyt plus viis :headwall:
 
Ninzi Mun pari nyt kesällä synnyttänyttä kaveria sano et heiltä on ne toiselta tikki revennytkin ja toinen veikkas et oli revennyt. Eli kai ne sitten kursii niin kireelle niitä et tuntuu kiristystä ja jopa sit repeilee :( Outoa kyllä.
 
Joo tää jämä on täällä vielä joulukuussakin tätä menoa.. Lähtisin äitin kanssa lenkille mut ei voi poistua ovesta kun naapurin kyylämammat pitää taas torikokousta pihalla. En kestä yhtään joko kohta kysymystä, räjähdän varmaan samantien jos joku tulee vielä kyselemään.
 
AEA88 Paljon onnea pikku prinsessasta!:flower:

Tessu77 Paljon onnea pikku prinssistä!:flower: Toivottavasti Nkl ei ollut liian täynnä juuri sillä hetkellä, kun olit tositoimissa.:) Ehkä törmäsimme aterioiden yhteydessä.:)

inieh Ymmärrän hyvin, ettet halua turhaan vaivata, mutta minusta vaikuttaa siltä, että se "turhaan" - kohta on ajat sitten mennyt ohitse. Aina päivystykseen voi soittaa, tuskin se ketään haittaa ja ehkä keksisivät jotakin uutta, josta on apua. Muuten, kun näet niitä utelija-tyyppejä, niin marssi vain sinne, näytä tuskaiselta ja kysy kovaan ääneen: kuka tahtoo auttaa synnytyksessä? eivätköhän nopeasti jätä sinut rauhaan...;)

Rinnalla viihtymisestä Ihanaa, että teidän vauvat saavat tarpeeksi maitoa noin nopeasti.:)Meillä neiti viihtyy rinnalla pitkään ja saimme eilen neuvolantädiltä ohjeen: 30 min/per rinta, sitten vielä uudelleen eka rinta ja vasta sitten lisämaitoa. Noh, just nyt olen pitänyt oikeaa rintaa paussilla, koska sen iho on hieman rikki ja olen varovasti pumpannut rintapumpulla maitoa vauvalle. Lisämaitoa olemme antaneet, mutta tähtään kokeilemaan rintojeni riittävyyttä.

samuelinäiti Mahtavaa, että perustat jatkopinon. Minä tulen mielelläni sinne jatkamaan juttua.:)
Luckygirl & tyttö, 24.8. klo 2.16 rv 41+6, 4505g, 54cm, py 36,5cm

Ninzi Neuvolantäti sanoi meille, että röyhtäyttämisessä riittää, että vauva on pystymmässä omaa kehoa vasten ja silittelee selkää/tapapuolta ja toinen asento oli, että vauva makaa äidin/isän jalan päällä niin, että masu on jalalla, vauvan jalat vanhemman jalkojen välissä ja pää on vanhemman kehon vieressä (pukluliina alla). Se toimi todella nopeasti eilen, mutta minä jo huolehdin, että meneekö vauvalla veri päähän, jos on siinä kauan... Asento on tosin hyvin samanlainen kuin sairaalassa neuvottu pesuasento.

Vauvan paino kotiutuessa oli 4300g. Olenkin unohtanut sen mainita ja vauvan päänympärys oli 36,5cm.


Nukkuminen Vintiö nukkuu yleensä 3-4 tuntia, mutta myös 2 ja 6 tunnin unet on nähty. Neuvolassa sanottiin, ettei vaavelia pidä herättää, pikkuinen herää kyllä, kun on nälkä etc. Niin olemme sitten tehneet. Pääosin pitkät unet osuvat päivään ja lyhemmät yöhön.


Luckygirl & Vintiö 8vrk
 
Viimeksi muokattu:
40+3 taitaapi olla mulla menossa.. Taas käyty 45min reippaalla lenkillä mut äh ei mitään.
Vauva hikkailee onnessaan masussa että ei sillä näytä mikään kiire olevan, hyvin tykkää vaan loikoilla tuolla. :whistle:

Jännä kuinka heti päivät pitenivät lasketunajan jälkeen.. Ehkä ei ole stressaavaa mutta ärsytävää ! Sais tulla
 
Mulla on tänään niin laiskottelupäivä, tuntuu että vauvallakin on. Ulkona sataa vettä niin en jaksa mennä yhtään mihinkään :p Vauvakin ollut kyllä tosi rauhassa tänään, eilen illalla se kyllä venytteli mun vatsanahkaa suuntaan jos toiseen samalla kun kädet ja jalat kävi sisäpuolella kovin villisti. Nukkumaan mennessä hän veteli vissiin jollain jalkapohjalla edestakas tuosta sivulta mikä oli patjaa vasten. Tuntui melkoisen ilkeältä.

Illalla saunaan :)

Okei, ois taas pitänyt tajuta et oman niukan syömisen takiahan tää oli niin unessa.. Heti kun söin kulhollisen eilistä kaurapuuroa ja viskasin päälle vähän vadelmahilloa ni alko hikka ja vatsanahan venytykset :D
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: eijuk ja inieh
Rautahammas Paljon onnea pikku prinssistä! :flower:
Toivottavasti ehdit jossakin vaiheessa kirjoittaa synnytyskertomuksen, kuullostaa siltä, että teillä on aikamoinen tarina kerrottavana pikkuiselle jonakin päivänä.:)

Inieh Siitä se alkaa...;) tai ainakin pidän peukkuja, että niin käy. Paljon tsemppiä! :)

Tsemppiä myös muille kärvistelijöille! :)
 
Viimeksi muokattu:
Huomenia :) Coco-85 onnea <3

Ihme aamukukkujaiset taas menossa. Mulla on nyt loppuraskauden aikana ilmennyt tuollaista kun kaverilla oli vähän koko raskausajan, että iskee huonovointisuutta jos ei aamulla syö. Kävin kuuden maissa vessassa ja meinasin alkaa uudestaan nukkumaan mut eihän siitä mitään tullut, pikkuhiljaa hiipi ällö kuvotusolo päälle ja pakko oli sitten nousta ja väsätä parit leivät ja ottaa kaveriks appelsiinimehua. Ja sitten lähtikin kontrolli tuon mehun suhteen ja kiskasin puol litraa samantien! Se vaan on toisinaan niin hyvää :D

Jänskättää inieh, onkohan hän jo päässyt tositoimiin tulppinensa ;)
 
Sunnuntaita mammat!!:wave:

Ensiksikin onnea jokaiselle ihanuuden saaneelle ja tsempit niille, joilla vauvanhakureissu on vielä edessäpäin!!:heart:

Alkuraskaudesta asti olen taustaillut ja kovasti meinannut hypätä juttuihin mukaan, mutta yhtäkkiä olikin elokuu ja vauva sylissä. Kovasti mielelläni liittyisin siihen jatkoryhmään, vaikka ei ole kyllä aavistustakaan miten sinne sitten ehtisin kommentoida..=) Vajaa kaksivuotias ja kaksiviikkoinen kun pitävät äitin vähän kiireisenä tällä hetkellä:whistle:
Mutta siis jos huolitte sinne mukaan, niin;
Lupo ja poika 17.8. (rv 39+5) 3110g ja 47cm
 
Vauva-arki hurahtanut käyntiin. Oma aikansa menee sopeutuessa, mutta päivä kerrallaan. :) Imetys aiheutti täällä hirvittäviä raivokohtauksia ja kiukkua, kun maitoa ei tullut tarpeeksi ja lisäksi poika oli malttamaton imemään. Lisäksi vauvan paino ehti pudota 8%. Nyt sitten pumpataan ja kaikki ovat tyytyväisiä ja painoakin ollaan saatu kolmessa päivässä 100 g lisää. Olin itse aika loppu tuon imetyksen takia, joten näin parhaaksi vaihtoehdoksi sen, että vauva saa äidinmaitoa, mutta pullosta. Isikin voi syöttää. ;)

Tässä olisi sitten synnytyskertomusta, jota lupailin aiemmin.

Tosiaan lapsivedet menivät torstain ja perjantain välisenä yönä viikko sitten noin kahden aikaan. Soittelin sitten päivystykseen, että mitä tehdään. Minulla oli tosiaan yliaikakontrolliaika varattuna perjantaille ja ohjeistivat menemään kymmeneltä sinne. Supistukset alkoivat puoli tuntia vesien menon jälkeen. Ei niitä voi virallisesti säännöllisiksi sanoa, mutta noin viiden minuutin välein tuli kipeä supistus, jonka voimakkuus vähän vaihteli. Ja kyllä nämäkin piti hengittää, että kivun sieti.

Kymmeneltä mentiin sitten naistenklinikan yliaikakontrolliin, jossa todettiin vesien todella menneen ja kohdunsuu oli 2,5 cm auki. Mentiin sitten tämän jälkeen vähäksi aikaa kotiin odottelemaan iltapäivän verikokeita.

Yhdeltä mentiin takaisin naistenklinikalle ja päivystyksessä ottivat verikokeet ja käyrät. Labra-arvot oli ok ja tässä kohtaa kohdunsuu oli 4 cm auki. Saatiin valita, että lähdetäänkö vielä kotiin vai mennäänkö jo synnärille norkoilemaan. Naistenklinikalla oli koko ajan sulkuja, joten mietittiin, että joutuukohan sitä lähtemään vielä Kättärille. No, lähdettiin vielä kotiin odottelemaan. Supistukset oli jo kovia ja kyllä niitä joutui jo puuskuttelemaan, mutta olo oli ihan ok silloin kun ei supistanut.

Kotona tuli sitten käytyä suihkussa ja supistuksia yritti lievittää muilla keinoin, mutta vähän viiden jälkeen iltapäivällä alkoi tuntua olo jo ikävältä. Soittelin sitten synnärille ja toivottivat tervetulleeksi synnyttämään. Kuudelta kirjauduttiin synnärille ja tässä kohtaa kohdunsuu oli 5 cm auki.

Synnytys lähti etenemään ihan ok. Hengitin ilokaasua saadakseni pahimman kivun helpottamaan, mutta lopulta kätilö ehdotti epiduraalia kahdeksan aikaan ja suostuin siihen, koska kipu ei mennyt ohi supistusten välissä. Pelkään piikkejä ja pistämistä, mutta sillä hetkellä kipu teki todella pahaa, joten ajatus epiduraalista ei enää tuntunut niin pahalta.

Epiduraali ei toiminut toivotulla tavalla ja aluksi minulta puutui vain selkäpuoli. Annosta lisättiin, mutta vain vasen puoli puutui ja supistuskipu jatkui oikealla. Puoli yhdeltätoista anestesialääkäri kävi korjaamassa tilannetta ja kipua saatiin pois. Puudutteet saivat aikaan vapinaa, joka tuntui epämiellyttävältä. Lisäksi aloin voida pahoin ja oksensin ensimmäisen kerran ennen kahtatoista. Kipu lisääntyi taas ja kutsuin hoitajaa paikalle. Kätilön tullessa olin taas pää oksennuspussissa kivun takia. Kätilö tarkisti kohdunsuun tilanteen ja totesi minun olevan jo 10 cm auki. Neljännen annoksen puudutetta sain vähän ennen yhtä.

Puudutteessa oli se huono puoli, että toiveeni saada synnyttää synnytysjakkaralla ei onnistunut, koska jalat eivät kantaneet. Ponnistaminen aloitettiin ylhäältä varttia vaille kaksi. Ponnistamisen tunnetta minulle ei tullut missään synnyttämisen vaiheessa, eli oli oikeastaan hyvä, että epiduraali toimi vain puolinaisesti. Tällöin pystyin ajoittamaan työnnön supistusten mukaan, joita tunsin oikealla puolella. Ponnistusvaihe kesti noin puoli tuntia ja pieni poika tupsahti maailmaan kello 02:13.

Eihän tuo synnytys nyt herkkua missään mielessä ollut kaikkine oksenteluineen ja kipuineen sekä epäonnistuneine puudutuksineen, mutta en koe synnytystä mitenkään traumaattisena. Tulihan minulle repeämiä vauvan pään koon ja kovuuden vuoksi, mutta ne paranee ajan kanssa. :)

Tsemppiä kaikille vielä odottaville!

Taiteilijatar ja Tättägluu 8vrk
 

Yhteistyössä