**^Elokuun Epelit 2012^ MEIDÄN KUU!!**

Moikka pitkästä aikaa!

En ole tänne ehtinyt kirjoitella vauvan syntymän jälkeen mutta nyt voisi ainakin sen synnytys kertomuksen laittaa

Eli 12.8 klo 00.30 alkoi supistukset 5min välein. Odottelin kotona ihan rauhassa ja menin suihkuun vaikka mies yritti mua hoputtaa et lähdetään jo sairalaan Lähdettiin sit sillai et oltiin siel 04.30. Menin eka käyrille ja olin 4cm auki. Siitä sit suihkuun odottelemaan että amme täyttyisi. Ammeessa olin pari tuntia kunnes kätilö tarkasi taas paikat ja oli 6cm auki. Sit jouduin olee käyrillä joku tunnin ja otin siinä samalla ilokaasua, joka tehosi melko hyvin Oksentelin siinä pari kertaa kivusta mutta muuten pärjäsin hyvin hengittelemällä ilokaasua supistusten aikana. Pääsin sit takaisin ammeeseen ja otin siellä myös ilokaasua. Meni taas pari tuntia kunnes sanoin miehelle et kutsu kätilö tuntuu paineen tunnetta. No olin sit 8cm auki eli menin viel ammeeseen odottelemaan. Meni noin tunti ja olin sen täydet 10cm auki ja kätilö sano et voi alkaa ponnistelee. Menin eka jakkaralle mut ei toiminut. Sit kokeilin varmaan kaikki asennot läpi mitä vaan on mut ei onnannu. Kätilö laitto tipan kautta supistuksia vahvistavaa lääkettä kun supistusten teho hiipui enkä tuntenut kunnolla et millon pitää ponnistaa. Tunti ja 12min meni ponnistaessa mut vihdoin sain nyytin ulos klo 11.42 Toisen asteen repeämät tuli mut ei kyllä missään vaiheessa oo ollut kovin kipeät. Heti pystyin istumaan ym. Synnytys siis kesti kokonaisuudessaan 11h mutta ensimmäiset neljä tuntia oli suht helppoja. Eli ei jäänyt traumoja vaikka ilman puudutusta mentiinkin

Arki on lähtenyt rullaamaan ihan hyvin. Nyt on pikkusella alkanut olemaan vatsa vaivoja enemmän :/ Mutta muuten aivan ihana tapaus <3

Onnea vauvautuneille ja voimia vielä mahan kanssa pyöriville

 

Tää toinen pieni rakas syntyy varmaan 13.9. rv 42+1 käynnistyksellä.
Tänään ensimmäinen aamu 2,5kuukauteen kun ei aamulla tule yhtään supistusta ja nyt rv40+0...

 

Tai-a Me taidetaan olla sitten samaan aikaan käynnistyksessä kun on sama la ja oon kans sitä mieltä että taitaapi heittää sinne 13.9 asti tämän syntyminen

 

Heippa kaikille pitkästä aikaa ! :wave:

Ensiksi Onnittelut jälleen kaikille vauvansa saaneille niitä onkin tullut nyt paljon

Huui ku menny nopeesti, se on elokuu ihan just ohi.
En oo kerenny käydä kommentoimassa juttujanne mut lukenu oon aina välillä..=)

Täällä vauva arki lähtenyt kivasti käyntiin. Tyttö on jo 10vrk vanha ja hienosti painokon noussut. Eilen terkka kotikäynnillä sai painoksi 3780g (syntymäpaino 3466g). Oli tosi tyytyväinen painon nousuun ja muutenkin tyttö sai paljon kehuja miten hurmaava hän on :heart: imetys lähti sujumaan aivan todella hyvin ja maitoa riittää, välillä tuntuy et vähän liikaakin ku välillä oikeen suihkulla tulee no mutta mieluummin näin ku ettei tulis ollenkaan.. Neiti nukkuu tosi paljon mut välillä sellasia 1-2tunnin pätkiä et on ihan virkeenä hereillä. Nyt sitten parina iltana on vatsaa meinannut vääntää ja onkin valvottu sitten parituntia ku toinen ei pysty rauhoittumaan nukkumaan kun mahaa vääntää :/ ei kyllä itke mut vääntelehtii ja ähisee, toiv olis vain väliaikaista muuten täällä arki sujuu ihanasti. Mies vielä tämän viikon isyyslomalla, on kyllä ollu tosi suuri apu miehestä! Mulla pikkuhiljaa alkaa epparihaava paraneen ( pystyy jopa istumaan melkeen normaalisi) häntäluu vielä kipuilee mut pientä se on ku muistaa minkä palkinnon on saanut <3

Jälkivuodosta mulla siis nyt 10pv synnytyksestä ja jälkivuoto ollut muutaman päivän tosi niukkaa.. Jospa se ei kestäis sitä 5 viikkoa mitä jotku sanoo

Tuli omanapainen teksti mut puhelimella hankala kirjoittaa. Olen kyl teidän juttujanne lukenut

Vielä Isot tsempit kaikille jotka sitä omaa vauvaansa vielä odottaa, kyllä se vielä tulee sieltä

Hemami&pikkuinen typy 10vrk

 

Unohdin tänne kirjoittaa että TYTTÖ syntyi 23.08. klo. 08.33 (rv 39+2) :heart:
Paino 3620g ja pituus 50cm.

Sairaalassa oltiin leikkauksen takia 4vrk:tta. Vauvan puolesta oltaisiin päästy kotiin jo aiemmin mutta itse olin 3päivää kipupumpun vanki.

Leikkaus meni hyvin. Sain vain hillittömän tärinäkohtauksen leikkauspöydällä, hampaat vain kalisi
Kätilö toi pikaisesti pikkuisen näytille ja sitten lähtivät isän kanssa osastolle ja minut parsittiin kasaan ja vietiin pariksi tunniksi heräämöön tokenemaan ja odottamaan että puudutus lakkaa.
Sitten pääsinkin tutustumaan pikkuiseen tuhisijaan ja imetys alkoi.
Harmittaa kun pikkuinen sai ihka ensimmäiset maitotipat pullosta sillä välin kun olin heräämössä : /
Imetys lähti hyvin käyntiin, pelkäsin alkuun että leikkaus hidastaa jotenkin maidontuotantoa mutta ei onneksi!

Toissapäivänä tosiaan kotiuduttiin ja arki lähtenyt hyvin käyntiin.
Vauvalla kyllä ihan samanlainen rytmi mitä masussa ollessaan: yöllä herää siinä 12 maissa heilumaan samoiten siinä 05 maissa. Päivällä taasen vetelee pidempiä unijaksoja. Yöllä tosiaan roikutaan kyllä hanakasti tississä kiinni

Alatiesynnytyksen jälkeen oli kyllä paaaaaaljon helpompaa ku ei ollu kipuja. Huomenna leikkauksesta tosiaan viikko aikaa ja haava todella arka. Sängyssä kääntymiset ja sängystä pois nouseminen vielä melko hankalaa, hampaat irvessä saa taistella :x Jälkivuotoa tulee todella vähän verrattuna alatiesynnytykseen.
Alatiesynnytyksen jälkeen vuotoa tuli 8 viikkoa, nyt taas tuntuu että vuoto loppuu kohta.
Verta menetin leikkauksessa 1,4l. Hemo oli ennen leikkausta 140 ja nyt 80.
Rusketus hävisi hetkessä, nyt olen valkoinen kuin lakana.

Te jotka olette olleet leikkauksessa!
Onko teillä leikkauksen jälkeen ollut maha kuinka turvoksissa? Alatiesynnytyksen jälkeen maha ei tosiaan ollut näin turvonnut, jostain kuulin että leikkauksesta johtuu. Kusosnesteet yms. mahassa.
Ja kuulemma lymfaterapia auttaisi siihen, siis sitten kunhan ensin paranee kunnolla.

Mutta nyt pikkuinen taitaa tuolla huudella maitoautoa! --->

 

inffis86 Mulle on tehty sektio perätilan takia, ja mulla oli ainakin sen pari kk maha ihan turvonnut ja arka, mammahousut tosiaan oli tosi jees piiiiiitkän aikaa Vuotoa ei tullut tosin ku sen melkein pari viikkoa, tosi niukkana. Eli mulla on ainaki turvottanut ja paljon, mut mulla meni kauan ennenku mahakaan alkoi kunnolla toimia, joten voi johtua osittain siitäkin.
Tsemppiä

AEA88 40+0

 

Surusilmät Paljon onnea pikku prinssistä!:flower:

Taiteilijatar Paljon onnea pikku prinssistä!:flower:

Inffis86 Paljon onnea pikku prinsessasta! :flower:

Möttiäinen2012 Tilanteet vaihtelevat, joten toivon todella, että kun suuntaat Naistenklinikalle, niin silloin on meneillään rauhallisempi päivä. Paljon tsemppiä!

Inieh Paljon tsemppiä! :hug:

Vauva-arki on alkanut mukavasti. Pikkuinen on suorastaan mestari imetysotteen löytämisessä, olen ylpeä hänestä. Maito alkoi nousta jo sairaalassa, se yllätti minut positiivisesti. Vintiö on sen verran iso, että tarvitsee lisämaitoa, mutta se ei minua haittaa. Imetyksellä aina aloitetaan ja eilen iltapäivällä se jopa riitti välipalaksi. Mies on aivan upea vaavelin kanssa. Sydän ihan sulaa, kun katsoo heitä yhdessä.:heart:

Luckygirl & Vintiö 5vrk

 

Neuvolassa käyty. Arvatkaapa jäikö hyvä mieli kun neuvolassa kyselivät mun mielipidettä painosta ja vastasin 5kg johon terkka vastas että ei se ihan niin paljoo oo ja lisäs vielä, että mulla on kuulemma hyvän kokonen lantio niin ei pitäs olla ongelma... Ja sen jälkeen alettiin puhumaan sectiosta, mistä mulle ei oo puhuttu ollenkaan - ja vielä lopuksi heitettiin, että tulis nyt pois jo sieltä ettei tarvi vaikian kautta sitä ulos ottaa... :| Tosi kiva...

 

inffis juu täällä kans vatsa suht turvoksissa, mitään kauhean epämääräistä (rasvaista roskaruokaa siis) ei voi kuvitellakkaan syövänsä tai turpoo entisestään ja vessa hommat ovat tuskaa sitten myös.. mulla siis tosta sektiosta sen 2vk huomenna. leikkauskohta on suht hyvän näköinen, eräs pieni kohta jäi vähän nauravaks ja sitä sitten teipeillä ollaan pidetty kiinni ja se kohta on hieman arka. muuten sängystä nouseminen ym on ihan ok puuhaa. mulla oli hemppa 113 ennen leikkausta ja en tiedä mitä se oli sen jälkeen mutta rusketusta vielä löytyy. vertakaan en tainnu ihan mahottomia menettää. toi hampaiden kalisuttelu ja tärinäkohtaus kuulostaa tutulta, mulle tuli ihan sama kun jännitti niin pirusti se koko tilanne.

tossa aikasemmin kun ihmettelin tota mun jälkivuotoa niin johan sitten suihkussa kun sheivailin jalkoja ja olin pidemmän aikaan siinä ihme asennossa niin johan alko ryöppymään

huomaa kyllä että alkaa se maaginen 2vk rajapyykki häämöttää kun täälläkin sitä vauvan masukipuilua on seurattu nyt muutaman päivän ajan. iltasin ainakin tuntuu ettei millään rauhotu ja paras asento olis mahallaan makaaminen ja mielummin niin että makoilee äidin/isin masun päällä. tän vielä kestää, esikoisella oli samanlaisia masu vaivoja sen hetken mutta koliikkia pelkään ku ruttoa et jos sitä ei paukahtais niin olisin super onnellinen.

 

tänään kotiuduttiin sairaalasta, pienen tyttösen kanssa. Mitat 4020 ja 51cm. Hän syntyi 2.41 27.8. Laitan sitten synnytyskertomusta !

Eli lähdettiin aamupäivällä sunnuntaina sairaalaanpäin, kun suht kipeitä suppareita alkoi tulla sen 10min välein. Päästiin sairaalaan, jossa laitetiin käyrille, eikä siinä näkynyt supistuksen supistusta, vaikka minä ne kyllä tunsin. Saatiin mukava odotteluhuone miehen kanssa, jossa vietettiin sitten aikaa klo.21.00 koko ajan voimistuvien suppareiden kanssa. Siinä vaiheessa kätilö sanoi että kun niitä alkaa 3-4min välein, voidaan rueta miettimään jotain kivunlievitysta. Tasan tunti sitten käveltiin miehen kanssa pitkin käytävi, just 3min välein tulevien helevetin kipeiden pitkien suppareiden kera. Pakko oli joka kerta rustistaa mies mustelmille kun supistus tuli

Sitten kätilö otti meidät synnytysaliin, olin 4cm auki. Sain ilokaasua, epiduraalia tarjottiin mutta sanoin että ei vielä. Sitten puolen tunnin sisällä kivut kävi niin koviksi, että sovittiin että otetaan se epiduraali, ja olinkin 6cm auki. Kalvot puhkaistiin, ja alkoi samalla sekunnilla niin jumalattomat kivut että esikoisen synnytys tuntui puistokävelyltä tähän verrattuna. Ei voinut kuin yrittää hengittää, itkeä ja huutaa samalla kun epiduraalia alettiin laittamaan. suppareillä oli väliä n.10s, niin puudutteen laitto kesti ! Onneksi se sitten alkoi hetken päästä vaikuttamaan.

Tunti odoteltiin, ja supparit alkoivat taas sattua helvetisti. Annettiin toinen annos, meni puoli tuntia, ja kävin pissalla, ja katsottiin paikat. täysin auki. Tahdoin nousta seisomaan vaikka jaloissa ei ollut minkäänlaista tuntoa. Mies onneksi jaksoi nostaa minut ylös, ja auttoi nojaamaan sängynpäälle laitettua säkkituolia vasten, ja meni itse sängyn toiselle puolelle ja tuki käsistä pitäen minua pystyssä. Sitten alkoi se paineen tunto, ja kätilö kysyi tahdonko mennä takaisin sängylle ponnistamaan, sanoi että eieiei pysty, tässä on hyvä. Kätilö juoksi hakemaan patjoja sun muita suojia lattialle ja toisen kätilön. Sain alkaa ponnistamaan, meni sitten 2 min, kun tyttö syntyi. Kätilö sai tytön reidellensä vastaan, kun napanuora loppui kesken. Saivat sen sitten leikattua. Ponnistaminen ei sattunut yhtään ! Ja se sotku oli kyllä melkoinen ! Kätilö oli niin veressä kun vain voi olla, ja samoin minä. Siitä sitten sängylle, jälkeisten ulostulo, ja sain vauvan syliin. Kaksi tikkiä kirvelyä estämään toiseen häpyhuuleen, ja yksi klitoriksen alapuolelle, eli aika vähin vammoin meni koko homma. Ja parasta oli että eniten pelkäämäni ponnistusvaihe meni noin helposti.

Kaikki kätilöt kyllä kävivät ihmettelemässä sitä seisoen synnyttämistä, ei ole kuulemma mitenkään kamalan yleistä. Siite siten menin suihkuun, imetin melkein kaksi tuntia, ja siitä sitten perhehuoneeseen jos tosiaan tänään kotiuduttiin. Esikoinen vieläkin kamalassa flunssassa, joten täytyy toivoa että Alma ei tartuntaa saa. Muutenkin kaikki oikein hyvin. paitsi että mies ei saa ketään tilallensa töihin, eikä pääse aloittamaan isyyslomaa, vaan joutuu maanataina töihin takaisin. Ketuttaa aika paljon, mutta minkäs teet.

Toivottavasti ei nyt ihan kamalan sekava ollut tuo kirjoitus

Onnea te muut vauvan saaneet, ja koittakaa te kokonaiset nyt päästä pian synnyttämään. Voimia.

 

Paulina Onnea pikku prinsessasta! :flower:

Inffis86 Minulla oli tärinää ja hampaiden kalinaa jokaisen epiduraaliannoksen laittamisen jälkeen ja ekoina kertoina, kun nousin sängystä ylös ja lähdin liikkumaan.

Ulkoilusta Missä vaiheessa olette ulkoilleet vauvan kanssa ensimmäisen kerran? Olemme olleet innoissamme kotikuplassa, mutta nyt tekisi mieli lähteä testaamaan vaunuja ulkosalle.

Jatkoketju Onko meillä täällä Kaksplussan puolella jatkoketju olemassa jossakin...? Olisi kiva vaihtaa kokemuksia jatkossakin tutun porukan kanssa.

Paljon tsemppiä kärvistelijöille! Pian saatte rakkaat pikkuiset syliin.

 

luckygirl: Täällä käyty ulkoilemassa eilen ja tänään. Niin kauan odotin että pääsee vaunuja tuonne lykkimään, nyt on odotus palkittu

Inffis86: Täällä myös yksi kalisija epiduraalin jälkeen. Leikkurissa kun olin parsittavana niin olivat huolissaan että palelen, mutta johtui puudutuksesta jonka sain ennen paikkailua

Jatkoketjua ei mun mielestä täällä vielä ole. Fb:n puolella kyllä ja sinne mahtuu porukkaa Onkohan ketään halukasta järjestämään ketjua tänne?

Huomenna meillä on neuvolatädin kotikäynti. Tulee hieman aiemmin kun olen hieman huolissani tytön painonnoususta.. en luota oikein tuohon omaan imetykseen.. On vielä hieman hakusessa homma meillä molemmilla.

Miten on.. Meidän tyttö ei ole ulostanut maanantain jälkeen? Pitääkö olla huolissaan vai voiko olla ns. normaalia?

Onnea kaikille vauvan saaneille :heart:

Ja tsemppiä masuille.. kohta niitä ei enää ole kellään meillä

Ninzi & ihana tyttönen 5vrk

 

Ninzi: Mein tyttö on kakannut n.4-5kertaa per päivä, että taitaa vaihdella aika paljon

 

Voi että, paljon onnea taas vauvan saaneille! :heart: :flower:

Täälläkin yks joka veikkailee sitä 13.9. syntymäpäiväksi, koska Päksissä ei käynnistetä ennenkun 42+2 ja se päivä on tuolloin.. Mies tod.näk joutuu töihin takasin kun ei sitä synnytystä nyt kuulu, paska homma :'(

( . ) Kävin tuossa ystävän kanssa shoppailemassa, olin siis vaan makutuomarina ja muutama tunti meni että heilahti Ja kyllä mä käänsin katseita, siis tuntu että koko kauppakeskuksessa ei ollu ihmistä joka ei olis ihan kääntänyt päätään kun ohi meni Alko naurattaa kun yks vanhempi herra tuli juttelemaan kahvilassa, että onkos tuolla 2 ja kun sanoin ettei oo kun yks ja sen piti tulla jo toissapäivänä, niin se tuumas että noh, älä lähde kauaksi jos se sattuukin syntymään Sit yks myyjä ihmetteli että miten mä uskallan liikkua mihinkään vielä näillä viikoilla, ni tuumasin että se on pakko ku alkaa pää hajoamaan ja seinät kaatumaan jo päälle. Enkä mä kyllä usko että tää syntyis ihan ku elokuvissa. Vesien menon mahdollisuus kyllä kieltämättä hirvittää, mut minkäs teet jos ne meneekin jossain kaupassa tms, ni sit menee.

Ummetus on täällä aivan järkyttävää, ei auta luumut ei mikään. Pitää varmaan pyytää tyhjennys synnyttämään mennessä ettei tuu sitä itteensä siihen sängylle yhtä paljoa kun vauva painaa

inieh ja tyyppi 42+2

 

Tän äidin huoli on ohi Tyttö teki kahden päivän edestä sinapit :heart:

 

ninzi ajattelin just kirjotella että ei hätää, joskus saattaavat panttailla kakkojaan muutamia päiviä.. että ihan normaalia on

 

Onnitteluja taas pienistä elämän ihmeistä kaikille

Täällä heräillään edelleen aamuisin yhtenä kappaleena ilman mitään tuntemuksen häivääkään. Lopetin "odottamisen" jo. Olkoot! Huomenna vasta se laskettu aikakin on, tekee vaan nuo turvotukset ja ehkä vähän kankeampi liikkuvuus itsestä niin turhautuneen että sitä synnytyksen itsestään käynnistymistä on jo tullut odoteltua ainakin viimeiset kaksi viikkoa. Mutta on se vaan masentavaa heräillä omasta sängystä aamulla, kömpiä vessaan ja kun se paperikin on pyyhkimisen jälkeen ärsyttävän puhdas :stick: Lisäksi tuntuu, että nyt heräilen jokaikinen kerta kun vaihdan asentoa. Nukahdan samantien kyllä uusiksi että ei onneksi mitään unettomuutta, mutta kun ne asentovaihtoehdotkin on huimat oikea kylki tai vasen kylki, niin tuollainen on jokseenkin puuduttavaa. Toisinaan herään kyllä selälläni, ei se tunnu pahalta mutten anna itseni jäädä siihen asentoon kuitenkaan kun "se nyt vaan on huono asento". Oikeasti olen ikuinen mahallani nukkuja kaikenlisäksi, niin nuo ruhtinaalliset asentovaihtoehdot nostavat kyllä fiilistä kaiken muun lisäksi ihan huikeasti.

Vähän pientä flunssantapaista oloa ilmassa, kurkku on ärtynyt ja hiukan yskittäiskin. Varmaan se puskee nyt jonkun kauhean flunssan ja kuumeen ja sit alkaa synnytyskin kun olo on tukkoisimmillaan! Äh. Eilen olin aamulla 8-9 aikaan hetken hereillä, kävin vähän syömässä ja juomassa ja kömmin takaisin sänkyyn nukkumaan iltapäivä-puoli kahteen asti. Oli huono olo silloin aamulla ja pikkutyyppi vielä huononsi sitä hirveällä aamujumpalla

Valivali itkuparku. Anteeksi kiukutteleva omanapailu.

K&M 39+6

 

Kertomus toivotaan, ettei flunssa iske! Voin kertoa että ponnistusvaihe oli suht vaikee kun oli niin tukossa ja kurkku täynnä limaa ettei happi kulkenut

Luckygirl me ollaan ulkoiltu heti samana päivänä kun päästiin sairaalasta, vauva oli 3 päivän ikäinen. Silloin oli kyllä tosi lämmin ilma ja käytiin vaan tossa lähellä meidän porukoilla.

Kiitos vaippaihottuma vinkeistä, taas se iho näyttää paremmalta kun laitoin eilen ihan perusrasvaa jokaisen vaipanvaihdon yhteydessä ja annoin olla hetken aina ilman vaippaa. Kerran laitoin bepanthenia. Äkkiä se iho menee huonommasta paremman näköseks!

Poitsu nukkui viime yönä taas kerran lahjakkaasti 12-05 ja sen jälkeen 6-8.30. Täähän on ollu ihan luksusta mulle! En oo edes päikkäreitä tarvinu, pari kertaa nukkunu päivällä samalla ku vauvaki. Miten musta tuntuu että pian tämä onni loppuu lyhyeen...

Ristiäiset on täällä jo kovasti mielessä, mutta meillä ne menee varmaan lokakuun loppuun kun tässä on kaikkea miehelläki sitä ennen ja meidän molempien porukat lähtee syys-lokakuussa reissuun. Mietin vain sitä, että kun haluaa jonkun tietyn papin tilaisuuteen niin otetaanko häneen ihan puhelimitse yhteyttä ja kysytään vai miten?

Minea ja hyväuninen murunen 2vkoa 2päivää

 

minea_ Voin kuvitella Ei oikein taida henki kulkea eikä hengitellä syvään kun kurkussa ja keuhkoissa rohisee ja rohina puolestaan aiheuttaa yskänpuuskan ja siinä sitten samalla pitäs vielä keskittyä ponnistamiseen!

Sulla on melko mukavan kuuloisesti ainakin lähtenyt käyntiin vauva-arki nukkumisten suhteen Toivottavasti jatkuu pitkään samanlaisena!

( . ) lisää...
Äidin luona oli eilen kyläilemässä hänen kaverinsa jolla kaksi aikuista poikaa, joista toisella jo itselläänkin kaksi poikaa, iät heillä jotain 2v ja toinen ihan vasta muutaman kuukauden. Tämä äidin kaveri siinä sit kattoi kun mä levitin pari hevoseni loimea pihalle, letkuttelin niitä, jynssäsin varrellisella harjalla ja taas letkuttelin ja uusiks harjailin ja irrottelin remmejä ja harjasin niitä kyykyssä puhtaaksi. Sit tää äidin kaveri auttoi mua nostamaan toisen märän "puoljoukkueteltan" mattotelineen päälle jossa vielä suoritin loppuhuuhtelut ja toisen loimen lopputoimenpiteet hoidinkin sitten pikkusiskon kanssa, hän auttoi nostamaan sen telineelle että sain huuhdeltua. Oli sit tämä kaveri äipälle todennut et on ihan hassua miten mä puuhastelin ja kyyristelin NOIN PALJON kun hän muistelee että poikansa naisystävä on loppuraskaudessa vaan lähinnä makoillut ja ollut tekemättä yhtään mitään.

Tiedä sitten onko lääkäri kieltänyt touhuumasta, mua ei oo kielletty ja mulla ainakin hajois pää jos ottaisin asenteeksi "nauttia" loppuraskaudesta sohvan ja sängyn pohjalla. Nyt kun sain hevosen tänne lähemmäs niin käyn sitä ainakin harjailemassa ja samalla tulee muutenkin liikuttua ulkona, lakaistua tallin käytävää ym. ja tänään just ajattelin päästää ruunan kentälle irti juoksentelemaan ja räpsin siitä kuvia jos sää sallii vaan. Jotain pientä aktiviteettia pitää olla ihan loppuun asti kun kerta pystyy tekemään eikä kukaan kiellä Samalla sitä toivois edes muutamaa säälisupparia... Ainoat mitä mä saan, on jotkut epämääräiset paineentunteet alavatsalla, en muuta. Eikä ne edes aiheuta kipua : / Jännä miten sitä toivoo edes pientä kivuntunnetta

 

Inieh; mulla ei vaivaa ummetus, melkeen päinvastoin. Mutta mä syönki magnesiumsitraattia ettei jalat oo koko ajan krampissa - kokeile ihmeessä. En muista saako Laxoberon tippoja/kapseleita käyttää raskaana, mutta niitäkin suosittelisin, mulla on kapseleita sairaalakassissa ettei kakkosasiointi sitten joskus veis tajua...


Turhauttaa täälläkin ihan hirveesti herätä aamusin ilman tuntemuksia Eilen koira lenkillä jälleen pari sääli supistusta, mutta ei muuta. Nyt viime yön on ollu istuinluut helv...tin kipeet, liekö tyyppi tullu taas alemmas... Mutta mä oon menettänyt toivoni, että tää syntyis mitenkään ajallaa, siksi mä sanonki kaikille 11.9 tyyppi syntyy kun käynnistellään edellisenä päivänä. Arvatkaa onko harmittanu, etten alunperin sanonu lasketuksi ajaksi tuota päivää? Noh, ens kerralla viisaampi....

Liikkumisesta loppuraskaudessa mulla oli viikolle 35 asti kestävä ehdoton liikunta kielto, olis pitäny vaan pötkötellä vuoteessa - kyllä mä kotonani liikuskelin. Sanoin jo sillon lääkärille, ettei tää mitenkän etukäteen ulos tuu (mein mutsilla on ollu sama tilanne kahessa raskaudessa eikä meistä kumpikaan oo tullu etuajassa vaan aika lailla laskettuna aikana, mä oon ollu se mattimyöhänen 3pv myöhässä) Sen jälkeen mua ei oo kielletty liikkumasta ja oonki käyny päivittäin koirien kanssa lenkillä - se aiheuttaa välillä suppareita, mutta enemmänki iskiaskipuja. Kumartelu mulla on ollu jo kauan pois, ku selkä on oikeesti sökö. Sain noidanuolen vuosi sitten lokakuussa ja se varmaan pohjimmiltaan vihottelee vieläki selässä, jos kumartelen paljon. Kuulemma selkä on synnytyksen jälkeen pari viikkoa vielä kipeempi kun "vastapaino" katoaa...

Ristijäiset jo täälläkin alkaa mieltä valtaamaan, vaikka ei oo vielä ristittävää Ostin eilen kaupasta ristijäiskutsukorttien pohjat, aattelin ne tehä muuten valmiiksi, mutta päivämäärä puuttuu kun riippuu siitä miten kirppu nyt malttaa tulla ulos. Väriltään kortit on mintun/vaaleen vihreet, käy siis molemmille sukupuolille.

(.)
Tosiaan olen luovuttanu yhen syntymän suhteen kokonaan. Ei mitään tapahu eikä mitään oireita ole lukuun ottamatta tällähetkellä istuinluiden arkuutta/kipua. Se vaan ottaa pattiin, että jos tässä alkaa jollekkin ajan kuluksi soittamaan niin ekaksi luullaan, että nyt on vauva uutisia :headwall: Siksi en oo soittanu oikeestaan kellekkään ja puhelin on muutenki äänettömällä, kun en jaksa vastailla niihin tyhmiin eikövieläkäänmikäkestää-kyselyihin.

Taika, joka on äärimmäisen kyllästyny omaan olotilaansa 40+2

 

Kertomus Sehän on vaan hienoa jos pystyy liikkumaan noin Mä taas alan olla jo niin kankea et ei tuu kuuloonkaan mikään ylimääränen, hyvä kun sängystä saan kammettua itteni ilman apua ylös

( . ) Täähän alkaa käydä mielenkiintoseks. Ensin kutis vaan arvet mahassa, nyt koko maha. Eilen ei mitään iholla, tänään koko maha pienen kutisevan näppylän peitossa. Ja nyt se leviää myös mun käsivarsiin ja ranteisiin. Kutina on aivan helvetillistä, hetkeksi auttaa perus rasvailut ja öljyämiset mut ei kauan. Mä joudun kohta pyytää miestä teippaamaan mulle hanskat käteen etten raavi.. Pitää kai soittaa neuvolaan ja kysyä mitä mä teen; meenkö kolmannen kerran tällä viikolla lääkäriin vai what? Pitää kyl muutenkin soittaa sinne kun pitää aika varata.

Mutkun kutittaa, aivan saatanasti ja miljoona kertaa enemmän ku eilen :stick: Googlasin ja löysin raskausihottuman. Vois olla se, koska mulla ei oo aihetta epäillä pesuaineallergiaakaan ja mä en oo yliherkkä millekään. Raskausihottuma menee synnytyksen myötä ohi. Jes. Syntyis jo, mulla alkaa pää hajoilla jo pahasti. Mut ei, jomotukset ja supistelut loistaa poissaolollaan. Mä luovutan ja varaan jotain tärkeetä tekemistä lähipäiviks ni kyllä se syntyy sitten :headwall:

valittava kutiseva inieh ja tyyppi 40+3

 

Onnea tuhannesti vauvansa saaneille! :heart:
ja tsempit vielä kärvisteleville! :heart:

Meillä ensimmäinen lasten neuvola oli tällä viikolla, viime viikolla käytiin vielä äitiysneuvolan puolella..
Poitsua joka paikassa hirmu jänteväks sanotaan, no kyllähän se tota päätään jo mahallaan ollessa pitää kauan pystyssä

Tiistaina oli mitat 4320g ja 53,5cm syntyessä oli siis 3654g ja 50cm
ja pelkällä rintamaidolla mennään, että hyvin näyttää riittävän

meillä nukutaan noin joka toinen yö hyvin ja joka toinen huonosti
lähes minuutin tarkkuudella syödään aina kolmen tunnin välein mutta hyvinä öinä nukahetaan sitten heti sen jälkeen..

tänään soittivat neuvolasta, oli menny miun synnytyskertomus ja muut tiedot sinne, niin siitä selvis et pojalta oli UNOHETTU (!!) testata kuulo.. no ens viikolla pitää sitten mennä käymään sairaalassa.

eilen varasin papin ristiäisiin, niin kahen viikon päästä meillä poika saa jo nimen

On tuo aika hurmuri <3 nyt taas näköjään ruoka aika



jepatin ja poju 3vk 1pv

 

tänään soittivat neuvolasta, oli menny miun synnytyskertomus ja muut tiedot sinne, niin siitä selvis et pojalta oli UNOHETTU (!!) testata kuulo

Olis jäänyt testaamatta meidänkin pojalta ellen olis tiennyt kysyä asiasta.

 

Jokos nyt ennättäisi tänne kirjoittamaan. Meidän TYTTÖ syntyi 24.8.2012 (40+0) klo 02.54. Pituutta neidillä 50 cm ja painoa 3955g.

Maantaina päästiin kotiin. Tytön rytmit on sen verran sekaisin, että meillä nukutaan päivät ja huudetaan yöt. Viime yö meni tosin jo hieman kahta edellistä rauhallisemmin.

Sitten sitä synnytyskertomusta.
Elikkäs ke 22.8 alkoi iltapäivällä tulla kipeitä epäsäännöllisiä supistuksia. Illalla klo 23 ne muuttui säännöllisiksi ja kesti 5-10 min koko yön (joka meni siis valvoessa). Aamuyöllä alkoi limatulppa irrota. Seuraavan aamun supistukset jatkui säännöllisinä, mutta voimistui hiljalleen. To klo 14 lähdettiin sitten sairaalaan. Sinne mennessä paikat oli 3cm auki, joten lähdettiin synnytyssaliin. Siellä sitten odoteltiin.. ja odoteltiin. Seitsemän aikaan illalla olin edelleen samat 3 cm auki. Keinuttelin keinutuolissa ja pidin lämpöpusseja selän ja mahan päällä. Klo 23 olin edelleenkin vain 3-4 cm auki, ja aloin olla jo pitkän valvomisen jäljiltä tosi väsynyt, joten päätettin puhkaista kalvot. Siitä homma lähtikin sitten vaihdilla käyntiin. Supistukset voimistui kerta heitolla. Otin ilokaasua jonkin aikaa, kunnes se ei enää riittänyt (supistukset olivat aivan järkyttävän kipeitä) ja laitettiin epiduraali (kokemus mahtava! kivut loppuivat kuin seinään. ) Tästä eteenpäin ajantaju on hukassa, mutta harjoittelimme ponnistamista jonkin aikaa kyljelleen, kunnes siirryttiin kunnolla ponnistamaan. Ponnistusvaihe kesti 24 min. Koko synnytyksen kesto oli vaivaiset 28 h 40 min. Väliliha leikattiin ja repeämiä tuli. Myös raskausaikana vaivanneet pukamat kärsivät aikalailla ponnisteluista.

Vaikka synnytys oli kestonsa takia melko rankka, jäi siitä positiivinen kuva ja tulos mitä ihanin! :heart:

Onnea kaikille muille jotka ovat nyyttinsä saaneet! Ja onnea matkaan nille, joilla se on vielä toistaiseksi edessä!

 

Vauvakuulumisia täältä!
Tyttö on nyt 12 pv vanha. Kiltti on ja yöt menee parilla/kolmella syötöllä. Nyt alkaa vissiin masuvaivat, kun kovin on monesti tuskaisen oloinen ja nukahtaminen on hankalaa. Viihtyy vaunuissa ja sellaisia puolen tunnin lenkkejä on tehty. Tarkoitus olisi opetella myös kantoliinaa. Jotenkin olen vähän arka vielä lähtemään ulos - imettäminen kodin ulkopuolella jännittää!
Miten te muut vauvautuneet?
Maitoa on tullut hyvin, liiankin kanssa. Pikkuinen pari kertaa ollut ihan pulassa maidon kanssa. Sain ohjeet imettää yhdestä rinnasta aina pari syöttöä, jotta maitomäärät tasaantuisivat.
Oma oloni on hyvä, lukuunottamatta ajoittaista mieletöntä riittämättömyyden tunnetta jos vauva itkee ja tuntuu etten osaa rauhoittaa häntä. Isä onkin monesti siinä tehtävässä parempi. Luulin, että vauvat nukkuisivat enemmän päivällä! Meidän tyttö jaksaa ollamjo tuntikaupalla hereillä ja seurailla ympäristöään!

Olisi kiva kuulla muidenkin arjesta!

Ja tsempit masun kanssa vielä oleville! Odottavan aika on pitkä, mutta kohta teilläkin on vauvat sylissä!

Uusiäippä ja vaaveli 12 vrk