Heippa pitkästä aikaa!
En ole viikkoihin jaksanut kirjoitella, kun työpäivän jälkeen ajatuskin tietokoneen avaamisesta inhottaa. Töissä olen kyllä juttujanne käynyt lukemassa. En nyt osaa paneutua sen tarkemmin keskusteluihinne, joten aika omanapaista tekstiä on luvassa. :ashamed:
Pahoittelut myös minun puolesta suru-uutisia saaneille. Liian paljon niitä onkin tähän joukkoon jo kertynyt niin kuin moni onkin jo todennut. :hug:
Meillä oli nt-ultra viime viikolla ja siellä kaikki näytti olevan kunnossa. Niskaturvootus oli 0,8mm ja vauvan koko 5 cm. Oli laskettua aikaa kaksi päivää isompi, mikä onkin ihan loogista, kun mun kuukautiskierto on kaksi päivää lyhkäsempi, kun se 28 päivää. Laskettua aikaa ei muutettu. Vauva vaan oli kovin unelias. Kätilö kovasti paineli mun mahaa niin, että teki vähän kipeetäkin. Sai vauvan silloin pikkasen liikuttamaan käsiään ja jalkojaan, mutta sitten se jatkoi uniaan. Onko muilla ollut yhtä uneliaita vauvoja? Edellisistä raskauksista muistan, että ihan vilkkaita tapauksia ovat olleet ainakin osan aikaa ultrattaessa. Käytiin myös veriseulassa, jonka vastaukset tulee ensiviikolla.
Oli kyllä helpottavaa ultran jälkeen kertoa asiasta töissä. Mua on ahdistanut, kun on pitänyt salailla monta viikkoa. Kaikki olivat kovin ilosia mun puolesta. Kaksi miespuolista olivat arvanneet ja yksi nainen aavistellut, kun maha oli suurentunut vaikka meillä on ollut yhteinen laihdutusprojekti töissä. Mä oon sit muka laiduttanut aina töissä ja kotona syönyt mitä mieli tekee, että en paljastuis.
Yksi miehistä, joka oli arvannut, oli kiinnittänyt huomiota siihen, että mä muka hiplasin ja koskettelin mun mahaani. Siis täh!!! Enkä varmana!!!
Puolentoista viikon päästä olis lääkärineuvola. Täällä on ollut keskustelua lääkärimääristä raskauden aikana. Meillä ainakin on nyt alkuraskaudessa lääkäri ja olettaisin, että on myös loppuraskaudessa. En muista oliko viimeksi keskiraskaudessa. Jotenkin on sellanen olo, että ei ollut, kun lääkäri täytti sen Kelan lapunkin silloin alkuraskaudessa valmiiksi. Eli meillä on varmaan kaksi lääkärikäyntiä.
Ultra teki kyllä taas paljon todellisemmaksi tän raskauden. Nyt on vaan niin ihanaa, kun kaikki tietää asiasta. Ei tarvii vetää mahaa sisään, joka onkin mun mielestä jo tosi iso. En tiedä millanen valas mahdan olla kesällä. Täytyy varmaan pukeutua perunasäkkiin, kun vaatteet ei mahdu päälle.
Onko muilla kolmatta odottavilla välillä sellanen pelonsekainen tunne siitä, mitä kolmas lapsi tuo tullessaan? Mua välillä mietityttää, että mihin mä oikeen oon ryhtynyt, kun noissa kahdessa on jo ihan hirveesti hommaa. Selviääkö kolmen alle kouluikäsen kanssa? Toisaalta mulla on myös tosi ihana olo, kun meille tulee vielä yksi vauva. On myös helpottunut olo siitä, että meidän perhe on sitten valmis. Enempää lapsia ei nimittäin aiota hankkia.
Mulle vois tietoihin päivittää poikaolon. Se tosin vaihtelee vielä, mutta enemmän on poikaolo kuin tyttöolo.
Oon ihan hirveessä räkätaudissa. :snotty: Ärsyttää, kun ei saa nenän kautta happea ja täytyy kulkea suu auki ja syödä suu auki.
Pujaja ja Unelias Untamo rv 12+1