Heippa kaikille piiiitkästä aikaa!
Sivuta olen taas seuraillut jutusteluanne hyvän tovin, mutta tässäpä nyt omiakin kuulumisia

.
Kaikki on hyvin ja olo fyysisesti ihan mainio. Vähän alkaa töissä istuminen painamaan, mutta sitä onneksi kestää enää 9 työpäivän verran. Korvienväli sen sijaan tuntuu olevan ihan jonkun muun kuin omani. Ihan käy välillä sääliksi miestä, kun olen ollut niin kauhea pirttihirmu

. Pakko katsoa siis peiliin ja yrittää rauhoittua...
Kattu: mulla oli kans sokerirasituksessa paastoarvo aavistuksen koholla ja joudun nyt mittailemaan verensokereita. Aluksi ajattelin, et on kamalaa alkaa rei'ittämään omia sormia, mut siihen mittaamiseen jää näköjään vähän koukkuun! Ihan hyvä motivaattori sille, mitä suusta alas laittaa

. Terkkari pelotteli minut jo kakkostyypin diabeteksellakin, mutta lääkäri onneksi vähän jarrutteli, et ei mulle nyt ihan semmosta ole tulossa kuitekaan, ainakaan näillä arvoilla. Omissa mittauksissa siis on arvot olleet oikein hyvät. Samainen lääkäri muuten mittasi sen minun valtaisan sf-mitan pienemmäksi, kuin terveydenhoitaja neljä viikkoa aiemmin... Sen takiahan minut sinne sokerirasitukseen ylipäänsä passitettiin. Kenenköhän mittaus lie pielessä. Turhaan taisin stressata siitäkin asiasta etukäteen.
Monilla teistä tuntuu olevan jo kaikki valmiiksi ostettuna ja laitettuna vauvaa varten. Minä taidan olla mattimyöhänen, kun meillä ei ole juuri mitään vielä valmiina. Sukulaisilta ja ystäviltä saan onneksi niitä isompia juttuja ja tietysti vaatteita. Sen kun vain saisi aikaiseksi hakea kotiin. Outoa edes miettiä noita juttuja, kun ei tavallaan edes tiedä, että mitä kaikkea sitä oikein tarvitsee. No, kyllä sen varmaan sitten huomaa, kun jotain puuttuu

.
Viikon päästä on taas ultra ja tarkistetaan istukan paikka. Josko istukka olisi siis lähtenyt nousemaan pois kohdunsuulta kohdun kasvaessa. Sitä jännätään seuraavaksi.
Hyvää vointia kaikille ja nauttikaa lomista ja aurinkoisista säistä
Katrinna rv 28+6