Ajatuksista asiaan 10/2010

[mi-iuska]

pikasesti täältä..
parempi mieli on joo, taitaa hormoonit ja kaikki tehdä mullekin tepposia.. eilisilta oli meinaa niin mustaa niin mustaa, ja semmosta mustaa ei oo viimesen km:n jälkeen ollut.. sitten sitä kauhistui kun tajusi että kaiken yrityksen aloittamisesta on se 2vuotta ja näihin aikoihin tosiaan se toinen km ja sen kolmannen laskettu aika, se kolmas tais olla se viimenen niitti.. sydämensykkeineen. Mietin miten voin olla niin viallinen että sitä toista ei tule, ainakaan siinä ajassa mitä ne kymmenen muuta tuttua saavat, ja sitten vielä tunnen näin rumasti.. ei mua se haittaa että toiset saavat niitä lapsia, mutta mua haittaa se että joka kerta niitä lapsia on tuhat jotka muistuttaa mun menetyksistä just samaa aikaa ku munkin olis pitäny olla onneni kukkuloilla ja synnyttäneenä. olisko voinu syntyä edes eri kuussa... niimpä, kuulostaa hullulle.

silmät oli siis aamulla järkyttävän näköset ja en sit selvinny mihinkää kaupungille, vaikka alunperin sinne ajattelin mennä. nyt illaks pitäis kehitellä tekemistä ettei pää puudu tänne kokonaan, äsken kävi sentään vieraita.

Irkun lorupussi oli mainio! tai aikalailla paha, just jos kaupoilla tms lauleskelee ;D
meillä lauletaan kyseinen kappale vielä ihan normaalisti. ja kasseja (siis ihan laukkuja, ettei vaan nyt joku ajattele kaksimielisesti ) vaihdetaan tietysti sata kertaa päivässä kun sitä lauletaan.

Amildalle jaksuja ensviikkoon, rankka viikko varmasti tulossa, mutta ajan myötä sekin sitten helpottaa. Mä oon sitä mieltä että äidille eka viikko on vielä rankempi mitä lapselle, joten tsemppiä! <3

Otin äsken rautalitkua ja yrjöttää se maku..uh!

ainiin, miestä piti eilisestä kehua.. se kun ei ole mikään puhuja vaikeissa asioissa, raahas mulle kaupasta sipsiä ja limua. paljoa en oo kumpaakaa käyttäny mutta eilen olin totisesti sen tarpeessa. sitten se piti kainalossa.

 

[Amilda]

Hienoa miiuska, et mieli jo parempi! Mä uskon, et kaikella on tarkoituksensa ja teijän olikin josatin syystä tarkoitus saada juuri TUO vauva, mikä on tulossa..

Satuinpa tuossa aiemmin illalla kuulemaan miehen puhelun. Kyse oli siitä THE viikonlopusta, jolloin olis tarkoitus tulla sinne Rousan kaupunkiin pikkujouluileen. Mies sanoi puhelimeen: "no se lauantai ei varmaankaan käy, kun ollaan menossa "kaupunkiin X". "Eukolla" on joku ihme juttu siä ja sinne pitäs kuulemma koko porukalla lähteä.." Eli jos nyt ihan oikein ymmärsin, niin taitaa meikäläisen pikkujouluihin osallistuminen olla mahdollista!

Mites muuten Rousa teillä Puppe nukkuu päikkärit? Jos tehtäis niin (siis jos ja kun tämä koko juttu oikeesti tapahtuu), et jos me saatais koko perheen kanssa tulla poikkeen teillä joskus vaikka kahen maissa. Lähette sit sillon neljältä ihan suunnitelmienne mukaan sinne äitelles syömään ja Puppee viemään ja me lähetään kans johkin syömään ja hotellille asettuun. Katotaan sit, miten sen illan kanssa - tullaanko aluks teille, mennäänkö hotellille lasillisille vai nähdäänkö suoraan jossain keskustassa johonkin aikaan?
Mut siis mä en jotenkaan vieläkään usko tähän ennen kun mies kertoo siitä MULLE.

Piti jo aiemmin laittaa noista Ennin 2v. mitoista kanssa. Eli meillä ne oli 83,5 cm ja 9,8 kg. Eli melkosen pieni ja rimppakinttu tuo ikäisekseen on.

Tää menee nyt kattoon, mitä tuo pikkuneiti tuolla makuuhuoneessa touhuaa tähän aikaan vielä. Kauhea pälpätys käy...

 

[Kaupunki x...]

Hienoa miiuska, et mieli jo parempi! Mä uskon, et kaikella on tarkoituksensa ja teijän olikin josatin syystä tarkoitus saada juuri TUO vauva, mikä on tulossa..

Satuinpa tuossa aiemmin illalla kuulemaan miehen puhelun. Kyse oli siitä THE viikonlopusta, jolloin olis tarkoitus tulla sinne Rousan kaupunkiin pikkujouluileen. Mies sanoi puhelimeen: "no se lauantai ei varmaankaan käy, kun ollaan menossa "kaupunkiin X". "Eukolla" on joku ihme juttu siä ja sinne pitäs kuulemma koko porukalla lähteä.." Eli jos nyt ihan oikein ymmärsin, niin taitaa meikäläisen pikkujouluihin osallistuminen olla mahdollista!

Mites muuten Rousa teillä Puppe nukkuu päikkärit? Jos tehtäis niin (siis jos ja kun tämä koko juttu oikeesti tapahtuu), et jos me saatais koko perheen kanssa tulla poikkeen teillä joskus vaikka kahen maissa. Lähette sit sillon neljältä ihan suunnitelmienne mukaan sinne äitelles syömään ja Puppee viemään ja me lähetään kans johkin syömään ja hotellille asettuun. Katotaan sit, miten sen illan kanssa - tullaanko aluks teille, mennäänkö hotellille lasillisille vai nähdäänkö suoraan jossain keskustassa johonkin aikaan?
Mut siis mä en jotenkaan vieläkään usko tähän ennen kun mies kertoo siitä MULLE.

Piti jo aiemmin laittaa noista Ennin 2v. mitoista kanssa. Eli meillä ne oli 83,5 cm ja 9,8 kg. Eli melkosen pieni ja rimppakinttu tuo ikäisekseen on.

Tää menee nyt kattoon, mitä tuo pikkuneiti tuolla makuuhuoneessa touhuaa tähän aikaan vielä. Kauhea pälpätys käy...

[viesti moderoitu]

 

[Juo glögisi yksin]

[viesti moderoitu]

 

[Amilda]

Katos, oonkin saanut jonkun hapannaaman hermostumaan :O

Mitä hittoa se sulle kuuluu, kuinka asiat ilmaisen? Jokaisella meistä täällä on oma palstanimensä niin itselleen kuin lapsilleen ja niitä halutaan täällä käyttää - oli mun tai lapseni nimi sitten Liisa, Eeva, Maria tai Noora. Se meille suotakoon ja se ei ole sulta pois! Joten hankipa oma elämä!

Itseasiassa mua ei haittaa pätkääkään, vaikka mut joku tuttu tunnistaisikin. Sellaiset asiat, mitä en halua kaikille julistaa, hoidan kuitenkin tuolla meidän sähköpostilistauksen puolella. Täällä haluan kuitenkin pysyä itse (ja lapsi myös) palstanimeni takana kirjoituksissani tunnistettiin mut siitä tai ei ja toivon, et se mulle ja meille muillekin suodaan. Turha vetää siitä herneitä nenään! Tänks!

 

[ullaup]

Mä aina välillä unohdan, että tätä lukee muutkin (eli niin kuin itsekin tein joitakin aikoja sitten).
Ihmisillä on toisinaan hirmu tarve kehittää draamaa sinne missä sitä ei ole. En viitsi kommentoida asiaa enemmälti, jotta kirjoittaja ei saa kaipaamaansa huomiota. Nalle Kekkosesta voisi ehkä olla tosiaan apua.

Jos, saatais ne pikkujoulut sovittua, niin voisin heittää mun numeron vaikka tonne sähköpostiin niin voitais rimputella/viestitellä sitten detaljeista. Mun täytyy vielä kalastella sitä petipaikkaa ja ostaa piletti "kaupunkiin X".

Pusuja!

 

[Ullaup]

Niinkin tärkeä lisäys, että Pontus oli parivuotiaana 12,8 kg ja 92 cm. Sellainen pitkähkö ja hoikahko on. Nyt tosin tuntuu, että jonkin sortin massakausi on alkanut ja tavaraa kertyy luiden ympärille. Me oltiin miehen kanssa kumpikin aika pulleita pieninä, mutta ei näytä poika saaneen sitä taipumusta.

Nyt jos sitä työtä taas tähän väliin.

 

[Jellybean]

Halaus Rosalle! Valvomiset tosiaankin kestää vain muutaman kuukauden, mutta se ei siinä hetkessä auta pierun vertaa kun univelkaa on jumalattomasti.

Mulle on yhden siunaaman sama, jos joku tunnistaa. Ja jos on kyylä luonnoltaan, niin aivan varmasti on osannut laskea yhteen kaikki vihjeet. Mun elämä on tylsää, joten täytyy olla melko tylsä oma elämä jos meikäläisen touhuja alkaisi kyttäämään.

 

[Brou*]

Minäkin tulin jotenkin surulliseksi tuosta, että Enniä kutsuttiin "pennuksi". Maailman suloisin pieni ihminen. Mutta kertoo kyllä enemmän tuon Herlokki Solmusen mielenmaisemasta. Lämpimiä ajatuksia vain sinne ja parempaa huomista.

Rousalle Hug, kyllä se siitä. Kahvia ja energiajuomia vaan kehiin. Tosi terveellisiä vinkkejä, eikö?? olisi kiva saada kuvia sinne salaiseen sähköpostiin taas. Sinne missä ne herkullisimmat juorut käydään läpi, missä onkin kuulkaas sellaista hoosee tavaraa että oksat pois omenapuusta ja pala latvaa kaupan päälle.

 

[Saana...]

Oho, jollain on vielä tylsempi elämä kuin mulla

Jipii. Sokerirasitukseen sikiön koon takia. No, hyvähän se on tarkistaa. Valmistaudun henkisesti siirtämään joulun (suklaat, ihanat ruoat) aikaan jälkeen synnytyksen. Ja hemo 105 kaikesta lisäraudasta huolimatta. Ei ihme, että väsyttää.

Onko kukaan muuten koskaan palkannut siivoojaa?

 

[Jellybean]

En ole palkannut, meillä on anoppi. No heh heh.. Mut joo, meillä kävi anoppi siivoamassa silloin, kun odotin Eetiä ja kun Eeti oli ihan pieni. Olin siitä avusta todella kiitollinen, koska olin itse ihan tajuttoman väsynyt ja molemmat kädet täynnä työtä muutenkin.

 

[pimmu.]

Elonmerkejä täältä suunnasta. Mulla on ollut niin jäätävä olo nyt pari viikkoa, että energiaa ei jää mihinkään muuhun. Sain lääkäristä jotain luontaistuote litkua huonoon oloon, mutta eipä se tunnu auttavan. Ja sit pitäis vielä töiden ohessa jaksaa pitää kotia yllä, juosta Hugon perässä ja opiskella. Tosin saattaa toi opiskelu jäädä mun osalta, koska mun pitäis hankkia jostain opiskelulautakunnasta joku hyväksytty todistus mun suomalaisiin todistuksiin ja se toimisto on jossain hornan tuutissa jne.. Mutta kerkeehän sitä opiskella myöhemminkin.

Rosa, kyselit meidän Suomeen muutosta. Varmaan tossa kahden vuoden päästä se olis ajankohtaista. Mä olisin eniten kiinnostunut tulemaan sinne sun suuntaan, mutta voi olla pk-seutu olis kansainvälisempää (?). Ja haluan, että Hugo oppii toisen äidinkielensä ensin sujuvaksi, tai edes sinne päin, jotta sitä on sitten helpompi ylläpitää Suomessa. En tiedä onko siellä sun suunnalla sen kielisiä harrastuksia. Käpylässä on toistaiseksi ainoa koulu minkä mä tiedän, missä toinen opetuskieli on espanja.

Mutta itse haluaisin "Kaupunki X":n liepeille, mulla suku ja ystävät asuu siitä reilu puoli tuntia etelään.

Meillä oli eilen eka neuvola. Ihan vaan käytiin perusjutut läpi. Np-ultra olis sitten 30.11.. Tänään käydään (miehen pyynnöstä) ultrassa, koska mulla oli eilen ja toissa päivänä vatsa kipuja. Mitkä varmasti kuuluu asiaan plus mulla on toisessa munasarjassa puhkeamattomia foleja joissa nestettä sisällä ja lääkäri sanoi, että ne voi aiheuttaa kipua. Huono olo jatkuu samana kun ennenkin niin uskon kaiken olevan ok.
Mutta mies haluaa mennä, ni mennään.

Hei koska teillä on lapset siirtynyt pinniksestä lasten sänkyyn? Mä luulen, et Hugo pysyy pinnojen takana vielä pitkään, koska se pyörii niin paljon unissaan, et se tippuis saman tien.

Pimmu 8+0

 

[Jellybean]

Koska meikäläinen päivystää tässä netin ääressä, niin vastaan taas. Molemmat tytöt on siirtyneet juniorisänkyyn vähän päälle 2-vuotiaina. Irkkuli muutaman kerran putosi sängystään alussa, Eeti ei kertaakaan. Eeti nukkui matkasängyssä tosi pitkään ennen juniorisänkyyn siirtymistä, kun meno tavallisessa pinnasängyssä oli jo niin vallatonta. Lopussahan se hyppi pohjankin jo irti siitä.

 

[Saana...]

Hmm.. Auttaiskohan jos joku kävisi siivoamassa (imurointi, lattian moppaus, pölyt, kylppäri) vaikka joka toinen viikko...

 

[Ullaup]

Mulla ei myöskään ole muuta elämää, saati tekemistä, niin olen tässä sormet jatkuvasti näppäimillä, valmiina vastaamaan viesteihin. Meillä oli vähän sellainen erilainen pinnis, joka oli isompi (pidempia ja leveämpi) ja josta sai laskettua laidat niin, että niistä jäi sellaiset 15 cm korkuiset. Kolmivuotiaana siirtyi lasten sänkyyn ja nyt heppu asustaa kerrossängyn yläpetissä (alapedin ollessa aina täynnäkaikenlaista rojua). Harmittaa vieläkin se pinnis, oli tosi hieno sänky ja joustinpatjakin. Mies siis saa aina välillä sellaisia kierrätyspuuskia, että kuljettaa puolikämppää kierrätykseen. Hieno taitohan se on osata luopua tavarasta, mutta..

Valvoin lähes koko yön. Koiralla on lääkitys päällä (kortisoni) ja se käyttäytyy ihan oudosti. Lääkkeen sivuvaikutuksena se joisi ja söisi miten paljon tahansa ja ulisee ja vuhkuu sitten, kun niitä rajoitan. Eilen lorotteli myös niin hurjat pissalamminkot pitkin laminaatteja ja mä en ymmärrä, että miksei se pyytänyt ulos. Käveli vaan makuupaikaltaan suoraan olohuoneen lattialle kuselle. En sitten saanut unta, kun olin varma, että kohta taas lorisee ja sitten kun nukahdin havahduin pienimpäänkin ääneen. Toissayönä heräsin muuten siihen, että haisee paska. Katsahdin ensin miehen suuntaan, mutta totesin sitten hajun tulevan jostain muualta, eteisestä ja olkkarista sitten löytyikin läjät. Miehen kanssa sitten pyykättiin mattoja kylpyammeessa klo. 03.00. Kauhean vähän tuosta koirasta on ollut vaivaa ja harmia, kun on saanut olla terve, mutta nyt viimeiset kaksi kuukautta on ollut ihan peestä. Siis ennen kaikkea siksi, että koiralla ei ole hyvä olo.

Tsemppiä pienten vauvojen äideille valvomiseen! Älkää nyt teilatko, mutta tosta viime yöstä tuli ihan ne ajat mieleen. Pahimmalta tuntui, kun oma minuus hävisi sen väsymyksen syövereihin. Kesti jonkun aikaa tajuta etten mä olekaan vihainen ja huonotuulinen ihminen noin niinkuin luonteeltani. Näin muuten sen vauvan ensi kertaa tällä viikolla, mistä olen kertonut. Olivat kaikkien suureksi ihmeeksi päässeet kotiin! Monta asiaa on vielä auki, mutta tilanne vakaa. Mä olisin vaan halunnut pidellä ja silitellä sitä loputtomiin.

Apuaa, nyt taas office auki.

 

[ullaup]

Niin, yön tunteina luin sitten muuten Hilkka Olkinuoran kirjoittamaa kirjaa "Elä ihmeessä", joka on kirjoitettu meille naisille. Se tuntui jotenkin lohdullisesta ja vastasi siihen tarpeeseen, mikä mulla niin usein on. Sain kuulla "vanhemman ja viisamman" ihmisen ajatuksia elämästä ja siihen liittyvistä ilmiöistä, vaiheista ja tunteista. Kirjassa tietysti asioita karrikoidaan ja alleviivataankin, mutta mä löysin sieltä paljon totta ja ajattelmisen aihetta. Onko kellään muuten hyviä kirjavinkkejä antaa, ihan mitä vaan? (paitsi scifiä ja dekkareita)

 

[pimmu.]

Mä suosittelen, en muista kenen, yösyöttöä. Ihan loistava kirja!

 

[kirjavinkkaaja]

Se yösyöttö on Eve Hietamiehen. Viimeaikoina ilmestynyt loistavia suomalaisten naiskirjailijoiden kirjoja: Riikka Pulkkisen Totta, Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta, Anja Snellmannin Parvekejumalat.

 

[sadee]

no huh huh taas.

Meillä kävi siivooja silloin kun muutettiin tänne. Ottaisin useamminkin (en tosin heitä), mutta eipä ole varaa :/ suosittelen kyllä jos vaan pystyy.

Nöpö siirtyi pois pinniksestä varmaan vähän päälle 1,5v. Tosin olen laittanut sänkyyn sellaisen irrotettavan laidan kun muuten varmasti tippuisi ja siihen jalkopäätyaukkoon laitan yöksi tyynyn. siitä on kerran tullut niskoilleen alas, mutta ei onneksi käynyt mitenkään. en tiedä minä vuonna sitten siirtyy pois tuosta laidasta. Pinnikseen oli vaan ihan mahdoton nukuttaa ja rakastaa kun saa itse kiivetä sänkyyn ja on ottanut sen ihan omakseen.

voi vitsit kun teidän pikkujoulut kuulostaa ihanilta, ehkäpä minäkin sitten joskus.

Pimmulle tsemppiä kaikkeen, tiedän tuon tunteen. onneksi mulla enää pari työtä ja opinnäytetyön viimeistely ja se on sitten siinä. eikä enää ikinä opiskelua pienen lapsen kanssa.

Rosikselle halit! onko teillä muuten hoitotaso edelleen ylhäällä? kun olen miettinyt että miten nyt toimii ja minne kantsisi sijoittaa kun on jo yksi viipottaja. Nöpö kulkee portaita ihan nätisti jos haluaa mutta ei siihen aina voi luottaa niin pitäisikö alas jonnekin tunkea joku hoitopaikka myös?

 

[Ullaup]

Mites giltsit ne pikkujoulut? Anteeksi, että painostan, mutta mun pitäisi setviä kuviot sitten valmiiksi. Sohvapaikan olen jo alustavasti varannut sieltä miehen kaverin luota ja lapsenvahdit
puolimatkasta . Rosalla tietysti väsy painaa valvomisen johdosta, kerro vaan rehellisesti, jos tuntuu, että nyt ei jaksakaan. Muuten olen iloissani tulossa.

Mistähän saisin vähän positiivisuutta tähän päivään? Hermot menee tuon koiran kanssa, laminaatti jo yhdestä kohtaa kuprulla pissan takia, vaikka ahkerasti ollaan ulkona käytetty. Yöllä nukuin taas huonosti..vaihteeksi ollaan taas Pontuksen kanssa kahdestaan ja nyt ei yhtään jaksaisi mitään kaatuneita maitolaseja yms. peruskohelluksia. Mä en muutenkaan tiedä miksi mä aina jään vellomaan siihen väsymykseen ja kiukkuoloon, kun jotkut kohauttavat harteitaan pikkuväsymyksille ja keksivät kaikkea kivaa tekemistä. Mekin voitaisi tehdä mitä vaan (joskin koiraa täytyy käytellä muutaman tunnin välein), mutta mä tarjoilen kiukkuisena nakkikeittoa. Yritin mä vähän metsäretkeä ja hain pullat lähikirppiksen kahviosta, mutta kiukkumieli sen , kuin pysyy.Syy harmiin on tietysti myös eilen selvinnyt kuvio, ettei me ainakaan lähiaikoina olla sinne ulkomaille muuttamassa. Moukat eivät ymmärrä mitä menettivät , heh. Vaikea luopua siitä suunnitelmasta.

Nyt sitten vaan toi lopputyö pakettiin ja ahrasti töihin, lopputalvesta karataan kuukaudeksi surffaamaan "lohdutukseksi" tästä karvaasta "tappiosta". Mulle on sama, vaikka oltais jossain erämökissä tai piilopirtissä, kunhan vaan ollaan kaukana miehen töistä.

Iloa sadepäivään! (Ainakin täällä siis ripsii.)

 

[sadee]

halitukset ullikselle!

me ollaan vihdoinkin kaikki taas terveinä, mutta silti täälläkin väsy olo ja ärsyttää. Lähinnä taas mies ja sen toimiminen nöpön kanssa...en ole vielä saanut poltetuksi niitä kirjoja/tvtä. ja tulee tuskainen loppuraskaus, Nöpöhän oli koko ajan niin alhaalla että en pystynyt istumaan suorassa eli ajamaan autoa, pitämään juuri mitään istuvia housuja tms. ja niin tuntuu tämäkin olevan. Onneksi nämä koulutyöt ovat melkein ohi koska koneellakin pitää jo röhnöttää :/

Saanalle piti eilen lähettää halitus sokerirasituksesta. Joko kävit siellä pelkopolilla?

 

[mi-iuska]

voi luoja..
olin tulossa avautumaan mutta jätän kyllä väliin.
liian itkuherkkä fiilis kaiken suhteen (taas huonoja uutisia, mutta ei onneksi vauvaan liittyen)
joten jätän purkautumisen tähän.. en ehkä jaksais tällä hetkellä tota ryöpytystä ulkopuolisilta ollenkaan.
en tiedä kauanko pitää jaksaa ottaa paskaa niskaa ilman että helpottaa, eikö tää koskaan lopu? tässä tämän kerran valitukset meikäläiseltä. uh!

toivottavasti muilla hitusen parempi ilta!

 

[MainStreet]

voi luoja..
olin tulossa avautumaan mutta jätän kyllä väliin.
liian itkuherkkä fiilis kaiken suhteen (taas huonoja uutisia, mutta ei onneksi vauvaan liittyen)
joten jätän purkautumisen tähän.. en ehkä jaksais tällä hetkellä tota ryöpytystä ulkopuolisilta ollenkaan.
en tiedä kauanko pitää jaksaa ottaa paskaa niskaa ilman että helpottaa, eikö tää koskaan lopu? tässä tämän kerran valitukset meikäläiseltä. uh!

toivottavasti muilla hitusen parempi ilta!

Mi-iuska: fiksuahan se on oikeesti vaan jättää kommentoimatta eikä alentua tuollaiselle tasolle...

Tuo Amildan haukkuminen on kyllä kaikista törkeintä, niin rankoista ajoista hän on selvinnyt, ettei ansaitse muuta kuin hatun noston. Henkisesti en voi kuvitella mitään raskaampaa kuin oman lapser sairaus. Mutta, meitä on NIIN moneen junaan ja osahan jää tunnetusti sinne asemalle...

 

[Amilda ejk]

Samoin Brou! Olen miettinyt samaa ja taidan minäkin siityä vallan mailin puolelle..

Ja juu sinä kommentoija, kuka ikinä oletkaan. Tehtäväsi onnistui. Luokkaannuin ja pahoitin mieleni
Ajattelin olla provosoitumatta ja kommentoimatta kokonaan noin tyhjänpäiväiselle ihmiselle, mutta koska tätä palstaa lukee muutkin, haluan oman mielenrauhani vuoksi ja selvityksesi muillekin kertoa muutaman faktan:
1. Lapseni sairaus on geneettinen eli geenivirhe, eikä se ole millään lailla minusta kiinni (olisin sitten terveyden perikuva - kaikki ravitoaineet, vitamiinit ja liikunnat juuri oikeissa suhteissa tai vaikka suonensisäisten huumeiden käyttäjä)
2. En tupakoinut raskausaikana enkä imetysyrityksen aikana lainkaan
3. Imetyksen epäonnistuminen ei ollut kiinni minusta, vaan lapsestani ja se oli ensi merkkejä lapseni vakavasta sairaudesta (jossa siis hyvin yleistä nämä lapsen imemisongelmat).

Siirryn takavasemalle!

 

[Vaikka Tiina]

Ja tää Nellahan ei missään nimessä ole tuo sama tyyppi, joka edellisessä viestissä Rosaa parjasti, kekseliästä "vaihtaa nikkiä"

Laitas jotain tutkimustuloksia teesiesi tueksi, ettet nyt ihan itseäs nolaa.

Edelleen jaksan ihmetellä tätä ilmeisen hallitsevaa pahaa oloa, joka täytyy olla, että saattaa toisia osoitella sormella ainoana tarkoituksenaan aiheuttaa pahaa mieltä. Sanoinko jo, että säälittävää??

Olenko väittänyt, etten ole? Käyttäjänimeähän ei tietenkään saa vaihtaa, ei sitten millään.

Pikemmin sä ittes nolaat, jos väität tosissas, ettei tupakoivat äidit imetä harvemmin ja vähemmän aikaa kuin tupakoimattomat äidit tai tupakoivien vanhempien lasten olevan keskimäärin sairaampia kuin tupakoimattomien vanhempien lasten.

Muutama teksti, lisää löytyy netistä hyvin helposti, ihan sellaisia pitkiä tutkimuksiakin, vink vink uusavuttomille, google löytää. Perinteinen kirjasto on myös keksitty.


"Tupakoinnin vaikutukset imeväiseen

Tupakoivat äidit imettävät harvemmin ja lyhyemmän aikaa kuin tupakoimattomat äidit. Tupakointi vähentää äidinmaidon määrää (noin 30 %) ja alentaa maidon rasva- ja ravintopitoisuutta. Nikotiini aiheuttaa lapselle ärtyisyyttä, pahoinvointia, ripulia, vatsavaivoja ja koliikkia. Lapsilla on myös enemmän itkuisuutta sekä unihäiriöitä. Lisäksi lapsi altistuu tupakan syöpää aiheuttaville aineille ja raskasmetalleille, esimerkiksi kadmiumille. Tupakan savulle altistumisen myötä lapsilla esiintyy enemmän hengitystietulehduksia, yskää, astmaa ja keuhkojen toiminnan heikentymistä."

Lähde:
Tupakointi, alkoholi ja imetys - Imetys - Vauvat ja leikki-ikäiset - Etusivu - Helistin.fi


"Tupakointi ja imetys

Imeväisikäisen parasta ravintoa on äidinmaito, ja imetyksellä on todettu olevan merkitystä lapsen allergioiden ehkäisyssä. Oman äidin maito allergisoi vauvaa vähemmän kuin äidinmaitovastikkeet ja korvikeravinto.

Tupakointi vaikuttaa haitallisesti imetykseen. Tupakoivalta äidiltä erittyy maitoa noin 30 prosenttia vähemmän kuin tupakoimattomalta. Lapsen imemiskyky on tavallista heikompi ja lapsen paino lisääntyy hitaammin.

Savukkeen nikotiini kulkeutuu nopeasti äidinmaitoon. Rintamaidon nikotiinipitoisuus kohoaa kolminkertaiseksi verrattuna äidin seerumin pitoisuuteen. Nikotiinin puoliintumisaika äidinmaidossa on noin 1,5 tuntia. Tupakoivan äidin pitäisi olla tupakoimatta vähintään 2,5 tuntia ennen imetystä, jotta maidon nikotiinipitoisuus olisi pudonnut neljännekseen savukkeenpoltosta. Katso: Nikotiini

Tupakoivien, imettävien äitien vauvoilla näyttäisi olevan noin 2 kertaa niin usein päivittäisiä koliikkivaivoja kuin ei tupakoivien vauvoilla. Tupakoivien vauvat ovat myös itkuisempia."

Lähde:
Tupakkaverkko - Tupakointi ja imetys

"TUPAKOINTI JA IMETYS

On selvää, että äidin (ja isänkin) olisi hyvä lopettaa tupakointi kun lapsia alkaa perheeseen tulla. Tupakoinnista on tutkitusti lapsille monenlaista haittaa ja riskiä:

* tupakointi altistaa aikaisemmalle vieroitukselle
* maidoneritys voi häiriintyä
* herumisrefleksi voi häiriintyä
* tupakointi lisää paitsi tupakoijan myös lapsen altistumista monille myrkyllisille yhdisteille, kuten hyönteismyrkkyjäämille ja erilaisille karsinogeeneille (= syöpää aiheuttaville) aineille
* tupakointi on riskitekijä kätkytkuolemaan
* tupakointi perheessä lisää lasten riskiä sairastua erilaisiin infektioihin, mm. sisäkorvantulehduksiin, keuhkoputkentulehduksiin ja keuhkokuumeeseen
* runsas tupakointi voi aiheuttaa vauvalle pahoinvointia, vatsakipuja ja sydämen lyöntitiheyden kasvua
* koliikkivaivat ja itkuisuus ovat tupakoivien perheiden vauvoilla yleisempiä
*

* tupakointi heikentää lapsen keuhkojen kehitystä ja lisää lapsen riskiä sairastua astmaan


Monet näistä haitoista ovat uhkana tupakoivassa perheessä, vaikka lasta ei imetettäisikään. Lapsi, joka passiivisesti hengittää tupakansavua, saa sisäänsä enemmän myrkkyjä kuin ainoastaan imetyksen kautta altistuva. Molempien vanhempien kannattaa siis vähintäänkin lopettaa tupakointi sisätiloissa, joissa myös lapset elävät, mutta täydellistä suojaa sekään ei anna, koska osa tupakan myrkyistä kulkeutuu lapseen vanhempien hengityksen mukana, iholta, hiuksista ja vaatteista.

Nikotiini myös imeytyy äidinmaitoon, ja sen pitoisuus on maidossa jopa viisinkertainen äidin veren nikotiinipitoisuuteen verrattuna (tämähän ei kerro sinänsä mitään, vain sen, että nikotiini imeytyy maitoon "helposti"). Toisaalta: nikotiini ei kovin helposti siirry lapsen ruoansulatuksessa hänen elimistöönsä. Nikotiini äidinmaidossa ei siis tarkoita samaa kuin lapsi itse polttaisi tupakkaa.

Voiko tupakoiva äiti imettää? Jos äiti tupakoi vain satunnaisesti tai hyvin vähän, näyttää siltä, että imetyksen terveydelliset hyödyt ovat suuremmat kuin tupakoinnin aiheuttamat riskit - joista osa siis on riskejä vaikka imetys lopetettaisiinkin. Esimerkiksi imetys antaa jonkin verran suojaa juuri niitä infektioita vastaan, joille vanhempien tupakointi altistaa. Tiedämme, että nikotiinin pitoisuus äidinmaidossa on suurin n. 20 minuuttia äidin tupakoinnin jälkeen. Siitä alkaen pitoisuus putoaa melko nopeasti (nikotiinin puoliintumisaika maidossa on 95 minuuttia). Tupakan myrkkyjen siirtymistä lapseen voi siis ehkäistä myös ajoittamalla tupakointinsa niin, että lapsi ei todennäköisesti tarvitse rintaa pian tupakan jälkeen, yleisesti suositellaan ainakin 2,5 tunnin imetystaukoa tupakan polton jälkeen.

AAP eli Amerikan lastenlääkärijärjestö on julkaissut suosituksen, jonka mukaan imetyksen edut ovat suuremmat kuin tupakoinnista imetyksen kautta koituvat haitat, jos äiti polttaa alle 20 savuketta päivässä, mikä kyllä kuulostaa paljolta. Suomalaista virallista suositusta ei asiasta ole, toisinaan puhutaan korkeintaan noin kymmenestä savukkeesta päivässä.Nikotiini (ja mahdollisesti muutkin tupakan ainesosat) maistuvat maidossa, herkkä lapsi voi vieroksua makua. Tupakoinnin tiedetään myös vähentävän maidontuotantoa noin kolmanneksen verrattuna tupakoimattomien äitien maidontuotantoon. Kun lisäksi imetystä on usein säännösteltävä tupakka-aikojen mukaan, saattaa sauhuttelevalla äidillä ilmetä muita helpommin pulmia maidon riittävyyden kanssa."

Lähde:
Imetystukilista.net - Tupakka, viina ja villit mammat


HUOM!
Molempien vanhempien kannattaa siis vähintäänkin lopettaa tupakointi sisätiloissa, joissa myös lapset elävät, mutta täydellistä suojaa sekään ei anna, koska osa tupakan myrkyistä kulkeutuu lapseen vanhempien hengityksen mukana, iholta, hiuksista ja vaatteista.

Luulis kiinnostavan jo ennestään sairaan lapsen vanhempia.