Tervehdys kaikille tasapuolisesti!
Olen pidempään tässä seuraillut ja taustaillut juttujanne (itseasiassa jo pitkään ennen kuin 'Ajatuksista yritykseen'-ketju syntyi ,vaan jo silloin kun olitte vielä yhdessä 'Ajatuksissa'-ketjun kanssa).
Olen siis täältä sivusta seuraillut ja ihaillut tyyliänne puhua asioista avoimesti ja asioiden oikeilla nimillä. Vaikken itse ole juttujanne kommentoinut, saati omasta taustailustani ilmoittanut, olen monet juttunne naimisiinmenoista, tikutuksista, ovaulaatioista, vyöhyketerapioista & akupunktioista, epätoivoista ja niin hyvistä kuin huonistakin hetkistä elänyt täysillä mukana. Viimeisimpänä tietty Erican plussaus sai tipan nousemaan tämän tytön silmään. On ollut todella paljon antavaa lukea ajatuksianne ja ohjeitanne toinen toisillenne. Kiitos siitä teille!
Minulla itsellä vauvakuume iski kuin salama kirkkaalta taivaalta jossain kevään-alkukesän korvilla. Täysin puun takaa, koska en todella ollut ajatellut lapsen saantia vielä vähään aikaan. Mutta niinpä vaan se pääsi tämänkin tytön yllättämään...
Nyt kuitenkin joku kuukausi sitten, kun otin asian puheeksi mieheni kanssa, hän oli asiasta täysin samaa mieltä. Vauva olisi enemmän kuin tervetullut hänenkin puolestaan. Mutta huh huh... En odottanut tuollaista vastausta!!! Olin kuvitellut, että saan vängätä monet kerrat vielä siitä hänen kanssaan. Onhan hän minua 3 vuotta nuorempi. Olin jotenkin laskenut, että suostutteluun menisi Tooodella pitkä aika ja että aloitan lämmittelyn asialle pikku hiljaa. Nyt sit alkaa itselle pakokauhu iskeä! Olenko sittenkään valmis? Koska pitäisi yritys aloittaa? Koska lopetan pillereiden syönnin? yms.
Tällä hetkellä ollaan päädytty siihen (tai siis minä olen päätynyt), että jos tekis tän jutun järkevästi, niin ehkä vuodenvaihde olisi hyvä aika aloittaa yritys. Mieheni parhaalla kaverilla on häät ensi vuoden elokuussa ja mieheni toimii hänen bestmanina. Minusta tuntuisi tosi pahalta, jos mahd. lapsi olisi juuri samoihin aikoihin tulossa, kun häät ovat, koska tiedän kuinka paljon se bestmanina olo merkitsee niin miehelleni kuin hänen parhaalle ystävälleen (ei kai siitä muuten näin ajoissa olisi sovittu).
Siksi olenkin järkeillyt tämän niin, että jos vuoden vaihteessa alkaa yrittää, vauva ei varmasti ole vielä silloin tulossa, vaikka heti ensi yrittämällä onnistuisikin.
Mutta siis ongelmani on se, että koska lopetan pillereiden syönnin? Olen kuitenkin syönyt niitä 12-13 vuotta ja meneehän siinä hetki, että kroppa löytää oman luonnollisen kiertonsa ennen kuin tärppää? Nyt mulla olis pillereissä menossa 7 päivän tauko ja mietin tässä paniikissa, uskallanko ne jo lopettaa? Mies on sitä mieltä, että pitäis, mutta itseä vielä epäilyttää? Mitäs sit jos tärppääkin liian aikasin? En usko, että meiltä tuo keskeytetty yhdyntä toimisi...
No joo... Tässä mun avautumista. Ei ehkä ihan kuulu teidän palstan juttuihin (mutta kun tämä vaan tuntuu eniten omannäköiseltä ryhmältä).
Kylläpä muuten helpotti kirjoittaa!!! Vaikka yhtä hukassa olen vieläkin, kun en vaan tiedä mitä ja kuinka ja koska? Tälläsiäkin idiootteja on vielä...
Ei mutta... Kaikkea hyvää teille! Olette kyllä loistava ryhmä ja hyvä tuki niin toisillenne kuin teitä taustalla seuraaville muille haaveilijoille.
Kaikille mukavaa syksyä ja paljon plussatuulia!
Mut eipä sitä kauaa tarviis käyttää... 
