**3-kYMPPISET ENSIKERTALAISET, vol.3**
- Viestiketjun aloittaja Ellastiina
- Ensimmäinen viesti
Syntymättömälle
Sinä lapseni - vielä syntymätön
myös syntymättä jäänet...
Oli tulosi onni arvaamaton
- ja nyt huudan ikävääni.
Vain hetkisen olit minun -
vain hetken keväisen.
Miksi ikuisuus kutsui Sinut,
taimen vasta itäneen?
Sillä eikö itselläni
olis lähtöön suurempi syy?
Olen nähnyt liikaa jo varhain
ja elämään väsynyt.
Tunsin Sinussa tarkoituksen
tunsin Sinussa elämän
siksi esitänkin kysymyksen:
onko onnea ensinkään?
Kun taimi sisältäin vietiin
meni samalla uskoni siin.
Ja sairaalan kapeaan petiin
minä murruin - ja itkin niin.
Kuulin kerran että niistä
jotka kohtuun kuolevat
tulee enkeleitä
ja nille siivet kasvavat.
-K.H.-
(lähde: http://www.enkelisivut.net/runot.html )
Sinä lapseni - vielä syntymätön
myös syntymättä jäänet...
Oli tulosi onni arvaamaton
- ja nyt huudan ikävääni.
Vain hetkisen olit minun -
vain hetken keväisen.
Miksi ikuisuus kutsui Sinut,
taimen vasta itäneen?
Sillä eikö itselläni
olis lähtöön suurempi syy?
Olen nähnyt liikaa jo varhain
ja elämään väsynyt.
Tunsin Sinussa tarkoituksen
tunsin Sinussa elämän
siksi esitänkin kysymyksen:
onko onnea ensinkään?
Kun taimi sisältäin vietiin
meni samalla uskoni siin.
Ja sairaalan kapeaan petiin
minä murruin - ja itkin niin.
Kuulin kerran että niistä
jotka kohtuun kuolevat
tulee enkeleitä
ja nille siivet kasvavat.
-K.H.-
(lähde: http://www.enkelisivut.net/runot.html )
Täältä myös Iida-Liinalle valtavasti :hug: ja myötätuntoa. Miksi elämä on joskus niin epäoikeudenmukaista?
(.) kuuluu myös huonoa; alkuraskauden ultrassa kävin pari päivää sitten ja kohdussa näytti tilanne olevan pari viikkoa oletettua aiemmassa. Sykettä ei näkynyt. Samalla kaikki oireet ovat hävinneet, kuten kävi myös viime kerralla. Ensi viikolla uusi ultra ja sitten luultavasti lääkkeitä, jos ei itsestään tule ulos.
Joka tapauksessa hyvää juhannusta kaikille ja nauttikaa valoisista öistä!
(.) kuuluu myös huonoa; alkuraskauden ultrassa kävin pari päivää sitten ja kohdussa näytti tilanne olevan pari viikkoa oletettua aiemmassa. Sykettä ei näkynyt. Samalla kaikki oireet ovat hävinneet, kuten kävi myös viime kerralla. Ensi viikolla uusi ultra ja sitten luultavasti lääkkeitä, jos ei itsestään tule ulos.
Joka tapauksessa hyvää juhannusta kaikille ja nauttikaa valoisista öistä!
Olipa surullisia uutisia tänne tullut viime käyntini jälkeen. Iida-Liinalle ja Kummille :hug: :hug: :hug: Sanoja on vaikea löytää, toivotan teille voimia tilanteessa. Tuntuu niin epäoikeudenmukaiselle.
vaikka se ei nyt siltä tunnukkaan. Onpa todella ikäviä uutisia ja monta yhtäaikaa. Jaksamista ja :hug: teille Gitte, Kummi ja Iida-Liina!
Ei tuollaista soisi kenellekkään. Ja tuo Tiilan runo;itken täällä silmät päästäni, oli niin kaunis.
Oma (.):ei mitään uutta, nyt kp 29/32-35 ja ehdin jo hätäpäissäni testin tehdä eilen mutta negaahan se tietty näytti. En vain malttanut ootella kun tiedän että tässä kierrossa tuli hommailtua juuri oikeaan aikaan.pongasin ovulaation kp 17 Mammaksin ovistikuilla. =)
Mutta minkäänmaailman oireita ei ole, eikä se testikään edes haamun haamua tosiaan näyttänyt, joten ei auta kuin taas kerran toivoa parasta ja pelätä pahinta... Täti olisi laskelmieni mukaan tulossa juhannusta kanssamme viettämään... :/
Mutta saas nyt sitten taas nähdä. Ihanaa Juhannusta kaikille, viettäkää rentoa keskikesän juhlaa missä ikinä kaikki sitten olettekin! :wave:
Palailen lukemaan näitä uutisia sitten sunnuntai-iltana.Jussin jälkeen vielä viikko töitä ja sitten lomalle lompsis! B)
Ei tuollaista soisi kenellekkään. Ja tuo Tiilan runo;itken täällä silmät päästäni, oli niin kaunis.
Oma (.):ei mitään uutta, nyt kp 29/32-35 ja ehdin jo hätäpäissäni testin tehdä eilen mutta negaahan se tietty näytti. En vain malttanut ootella kun tiedän että tässä kierrossa tuli hommailtua juuri oikeaan aikaan.pongasin ovulaation kp 17 Mammaksin ovistikuilla. =)
Mutta minkäänmaailman oireita ei ole, eikä se testikään edes haamun haamua tosiaan näyttänyt, joten ei auta kuin taas kerran toivoa parasta ja pelätä pahinta... Täti olisi laskelmieni mukaan tulossa juhannusta kanssamme viettämään... :/
Mutta saas nyt sitten taas nähdä. Ihanaa Juhannusta kaikille, viettäkää rentoa keskikesän juhlaa missä ikinä kaikki sitten olettekin! :wave:
Palailen lukemaan näitä uutisia sitten sunnuntai-iltana.Jussin jälkeen vielä viikko töitä ja sitten lomalle lompsis! B)
Nyt on tullut paljon huonoja uutisia. Kaikille kovia kokeneille toivotan voimia ja rauhaa sydämeen.
Mä siirryn juhannuksesta lomatunnelmiin miehen loman myötä. Otin tosiaan sen työn vastaan, josta kerroin. Kuinkas kävikään... Kun ei luvattua soittoa kuulunut työsopimusta allekirjoittamaan, soittelin sinne päin... Asia ei enää ollutkaan yhtään selvä... Ei puhettakaan suullisen sopimuksen pätemisestä... Eilen sitten soittelin jo liiton lakimiehelle ja hän pahoitteli, että tämmöinen on valitettavan yleistä. Tilanteeni ratkeaa maanantaina, kun he päättävät itseni ja jonkun toisen henkilön väliltä. Jään siis odottamaan, miten käy. Rehellisesti sanottuna, enää ei paljoakaan kiinnosta koko työpaikka.
Mä siirryn juhannuksesta lomatunnelmiin miehen loman myötä. Otin tosiaan sen työn vastaan, josta kerroin. Kuinkas kävikään... Kun ei luvattua soittoa kuulunut työsopimusta allekirjoittamaan, soittelin sinne päin... Asia ei enää ollutkaan yhtään selvä... Ei puhettakaan suullisen sopimuksen pätemisestä... Eilen sitten soittelin jo liiton lakimiehelle ja hän pahoitteli, että tämmöinen on valitettavan yleistä. Tilanteeni ratkeaa maanantaina, kun he päättävät itseni ja jonkun toisen henkilön väliltä. Jään siis odottamaan, miten käy. Rehellisesti sanottuna, enää ei paljoakaan kiinnosta koko työpaikka.
Heippa!
:hug: Voimahaleja todella kovasti teille kummi ja iida-liina,itkettää kovasti,kun luin uutisenne!
Oma oloni alkaa olla jo ok keskenmenon jälkeen,mutta en oikein tiedä haluanko yrittää vauvaa alulle tässä kierrossa,no sen näkee sitten kun oviksen aika on.
Me olemme viettäneet juhannusta ihan kotosalla.
Mukavaa juhannusta teille kaikille!
:hug: Voimahaleja todella kovasti teille kummi ja iida-liina,itkettää kovasti,kun luin uutisenne!
Oma oloni alkaa olla jo ok keskenmenon jälkeen,mutta en oikein tiedä haluanko yrittää vauvaa alulle tässä kierrossa,no sen näkee sitten kun oviksen aika on.
Me olemme viettäneet juhannusta ihan kotosalla.
Mukavaa juhannusta teille kaikille!
Lähetän tännekin pahoitteluni ja halauksia Gittelle, Iida-Liinalle ja Kummille.
Mukavaa kuulla, että Gitte kuitenkin alkaa olla jo parempaan päin.
Toivon kovasti teille kaikille jaksamista ja hirmuisesti onnea tulevaan, kun jaksatte sitä taas ajatella.
Terveisiä ja peukkuja muillekin kuumeilijoille.
Aika on mennyt hirmuista vauhtia ja huomenna mulla on rakenneultra.
Masu kasvaa ja vointi on mainio.
Pitäkäähän lippu korkealla ja mieli positiivisena :heart:
Halauksin,
Dana ja Tiku 20+6
Mukavaa kuulla, että Gitte kuitenkin alkaa olla jo parempaan päin.
Toivon kovasti teille kaikille jaksamista ja hirmuisesti onnea tulevaan, kun jaksatte sitä taas ajatella.
Terveisiä ja peukkuja muillekin kuumeilijoille.
Aika on mennyt hirmuista vauhtia ja huomenna mulla on rakenneultra.
Masu kasvaa ja vointi on mainio.
Pitäkäähän lippu korkealla ja mieli positiivisena :heart:
Halauksin,
Dana ja Tiku 20+6
Iida-Liina, Gitte ja kummi, voimahalit teille!
Meille tuli juhannuspäivän aamuyöstä kahdeksas iso pettymys
. Odottelin kuukautisia alkavaksi vasta maanantaina, joten en ollut osannut henkisesti varautua vielä. Onneksi oli tarvikkeet mukana, jotta selvisin edes siitä käytännön puolesta. Pelotti, että miten kipeäksi tällä kertaa tulen (välillä mulla on ihan JÄRKYTTÄVÄT kuukautiskivut)- oltiin majatalossa aittamajoituksessa, joten ei olisi ollut mahdollista laukata koko ajan vessassa itkemässä. Onneksi pieni, alkava kipu talttui kunnon lääkkeillä.
Henkinen puoli olikin sitten toinen juttu.. Mies tietysti heräsi siihen, että etsin vesipulloa. Kerroin, mikä on hätänä. Sanoin, että nyt haluan mennä tutkituttamaan itseni. Ei olla puhuttu aiheesta ennemmin. Mies sanoi aika pian, että hänestäkin on hyvä, että menemme nyt tutkimuksiin. Yhdessä. Mistäs sen aloitan? Olen käynyt yksityisillä gynekologeilla, sellaiselleko nytkin varaan ajan? Vai mihin soitan ensin? Pääseekö terveyskeskuksen kautta alkuun?
Aamuyöstä kipuni kanssa valvoessa itsetunto tuli taas kolisten alas. Tunsin itseni niin paljon huonommaksi kaikkia muita naisia, jotka ovat äitejä. Mikä nainen minä olen, en pysty saamaan edes yhtä lasta! Onneksi ne ajatukset menivät pian ohi, kun mies silitteli minua ja oli lähellä. Miehen kanssa yön hämärässä mietittiin sitä, miksi lapsia saavat niin monet sellaiset, jotka eivät niitä edes toivo, ja joillekin se on niin kovin vaikeaa... Sivusin vähän varovaisesti adoptioaihetta- en ole ihan varma, mitä mies siitä ajattelee. Minulle se tuntuisi aika luonnolliselta vaihtoehdolta, jos biologisten lasten tulo on kovin vaikeaa.
Tuo mies on kyllä ihana, hän osaa parantaa mieltäni niin hyvin. Mutta onneksi kukaan ei ollut eilen kyselemässä- tai mikä vielä pahempaa, neuvomassa!- lapsiasioita, sanojen sijaan olisi minulla kyllä puhunut taatusti joku muu (nimittäin nyrkit). Kauheasti kiukkuenergiaa.
No, uutta yritystä vain taas... ja lääkäriin...
Tsemppiä kaikille!
Meille tuli juhannuspäivän aamuyöstä kahdeksas iso pettymys
. Odottelin kuukautisia alkavaksi vasta maanantaina, joten en ollut osannut henkisesti varautua vielä. Onneksi oli tarvikkeet mukana, jotta selvisin edes siitä käytännön puolesta. Pelotti, että miten kipeäksi tällä kertaa tulen (välillä mulla on ihan JÄRKYTTÄVÄT kuukautiskivut)- oltiin majatalossa aittamajoituksessa, joten ei olisi ollut mahdollista laukata koko ajan vessassa itkemässä. Onneksi pieni, alkava kipu talttui kunnon lääkkeillä. Henkinen puoli olikin sitten toinen juttu.. Mies tietysti heräsi siihen, että etsin vesipulloa. Kerroin, mikä on hätänä. Sanoin, että nyt haluan mennä tutkituttamaan itseni. Ei olla puhuttu aiheesta ennemmin. Mies sanoi aika pian, että hänestäkin on hyvä, että menemme nyt tutkimuksiin. Yhdessä. Mistäs sen aloitan? Olen käynyt yksityisillä gynekologeilla, sellaiselleko nytkin varaan ajan? Vai mihin soitan ensin? Pääseekö terveyskeskuksen kautta alkuun?
Aamuyöstä kipuni kanssa valvoessa itsetunto tuli taas kolisten alas. Tunsin itseni niin paljon huonommaksi kaikkia muita naisia, jotka ovat äitejä. Mikä nainen minä olen, en pysty saamaan edes yhtä lasta! Onneksi ne ajatukset menivät pian ohi, kun mies silitteli minua ja oli lähellä. Miehen kanssa yön hämärässä mietittiin sitä, miksi lapsia saavat niin monet sellaiset, jotka eivät niitä edes toivo, ja joillekin se on niin kovin vaikeaa... Sivusin vähän varovaisesti adoptioaihetta- en ole ihan varma, mitä mies siitä ajattelee. Minulle se tuntuisi aika luonnolliselta vaihtoehdolta, jos biologisten lasten tulo on kovin vaikeaa.
Tuo mies on kyllä ihana, hän osaa parantaa mieltäni niin hyvin. Mutta onneksi kukaan ei ollut eilen kyselemässä- tai mikä vielä pahempaa, neuvomassa!- lapsiasioita, sanojen sijaan olisi minulla kyllä puhunut taatusti joku muu (nimittäin nyrkit). Kauheasti kiukkuenergiaa.
No, uutta yritystä vain taas... ja lääkäriin...
Tsemppiä kaikille!
Kuumetta -- kohtalotovereita ollaan... Mullakin tuli täti eilen illalla kylään hieman etuajassa. Itkuhan siitä mullekin tuli. Tämä oli lyhyt kierto kuten gyne oli veikannut. Koska tänään vasta alkoi kunnon vuoton, niin lasken kierron pituudeksi sen 23. Ovulaatiosta ehti kulua 8-9 päivää, joten eipä kovin rohkaisevaa... Kärsin myös kovista kivuista -- e-pillereiden jälkeen on ollut helpompaa, paitsi TÄNÄÄN. (Vaikka lyhyen kierron piti nimenomaan olla lähes oireeton... taidan olla erehtynyt!) Istuin junassa ja popsin järeitä särkylääkkeitä. Olisi mieli tehnyt huutaa ääneen. Tuntui, että lääkkeet vaan menivät päähän, mutta kipuun eivät auttaneet yhtään. :'(
Kiitollinen olen myös omasta rakkaastani, joka jaksaa lohduttaa ja tsempata. Jotenkin on sellainen olo, että kyllä tässä lapsi vielä saadaan. Jollakin konstilla kuitenkin. Ovulaatiotestejen avulla ainakin osaamme puuhailla oikeaan aikaan.
Tosiasia on hyvä pitää mielessä -- suurin osa tulee vuoden sisällä raskaaksi. Koetan lohduttaa itseäni vuoden loppuun asti sillä... Vaikeaa kylläkin aina tädin saapuessa.
Huomasin Me Naiset lehdestä, että Donna -sylkitestit ovat tulleet apteekkeihin myyntiin. Meinaan sellaiseen uhrata rahaa...
Kiitollinen olen myös omasta rakkaastani, joka jaksaa lohduttaa ja tsempata. Jotenkin on sellainen olo, että kyllä tässä lapsi vielä saadaan. Jollakin konstilla kuitenkin. Ovulaatiotestejen avulla ainakin osaamme puuhailla oikeaan aikaan.
Tosiasia on hyvä pitää mielessä -- suurin osa tulee vuoden sisällä raskaaksi. Koetan lohduttaa itseäni vuoden loppuun asti sillä... Vaikeaa kylläkin aina tädin saapuessa.
Huomasin Me Naiset lehdestä, että Donna -sylkitestit ovat tulleet apteekkeihin myyntiin. Meinaan sellaiseen uhrata rahaa...
Tervehdys kaikille
Mä olen edelleenkin ihan mykistynyt Iida-Liinan uutisista, enkä oikein ole osannut kirjoittaa mitään.Gitten varhainen keskenmenokin kirvoitti kyyneleet silmiin, samoin Kummin tilanne herkisti. Omat asiat (huonot ja hyvät) tuntuu niin mitättömiltä, että mitäpä niistä höyryämään?
Juhannus meni railakkaasti, kyllä oli kiva mökkeillä appivanhempien kanssa. Ainoa miinus mökkeilyssä oli, että koko hemmetin miehen puoleinen suku örmys hirmukännissä koko aattopäivän. Tylsäähän se oli katsella kun ihmiset sössöttää ja häärää, kuka mitäkin. Vähän kuin olisi päässyt katsomaan jotain "hullujen näytelmää". Onneksi mä olen toisaalta niin tottunut siihen selväjärkisen osaan, viimeeksi olen viinasten kanssa lätrännyt ihan humalaan asti nelisen vuotta sitten.
Viime viikolla oli ensimmäinen neuvola ja oli tosi kiva neuvolatäti ja tänään pitäisi mennä neuvolalääkärille vähän etuajassa (10+4), kun mulla alapaineet hipoi jo sataa, normaalisti mulla on aina ollu verenpaineet ihannelukemissa, joten vähän tuo itseänikin hirvittää. Mutta kai se siitä sitten jossain vaiheessa tasoittuu jos on tasoittuakseen.
Tällaisia kuulumisia siis meiltä. Me ei olla miehen kanssa vieläkään keksitty valmistusnimeä bambinolle, vaikka mies eilen illalla lukiessaan odotuslehteä mietti ettei kyllä varmasti ikinä uskalla pukea vauvalle vaatteita kun se pikku seppo menee rikki. Min en kyllä suostu antamaan vauvalle valmistusnimeksi seppoa, joten vielä tää masuasukki on vaan joku tyyppi.
Aurinkoa ja lämpöä kaikille. Voimia ja plussatuulia sekä erityisrutistukset kaikille, joiden elämää täti on taas rikastuttanut.
Mä olen edelleenkin ihan mykistynyt Iida-Liinan uutisista, enkä oikein ole osannut kirjoittaa mitään.Gitten varhainen keskenmenokin kirvoitti kyyneleet silmiin, samoin Kummin tilanne herkisti. Omat asiat (huonot ja hyvät) tuntuu niin mitättömiltä, että mitäpä niistä höyryämään?
Juhannus meni railakkaasti, kyllä oli kiva mökkeillä appivanhempien kanssa. Ainoa miinus mökkeilyssä oli, että koko hemmetin miehen puoleinen suku örmys hirmukännissä koko aattopäivän. Tylsäähän se oli katsella kun ihmiset sössöttää ja häärää, kuka mitäkin. Vähän kuin olisi päässyt katsomaan jotain "hullujen näytelmää". Onneksi mä olen toisaalta niin tottunut siihen selväjärkisen osaan, viimeeksi olen viinasten kanssa lätrännyt ihan humalaan asti nelisen vuotta sitten.
Viime viikolla oli ensimmäinen neuvola ja oli tosi kiva neuvolatäti ja tänään pitäisi mennä neuvolalääkärille vähän etuajassa (10+4), kun mulla alapaineet hipoi jo sataa, normaalisti mulla on aina ollu verenpaineet ihannelukemissa, joten vähän tuo itseänikin hirvittää. Mutta kai se siitä sitten jossain vaiheessa tasoittuu jos on tasoittuakseen.
Tällaisia kuulumisia siis meiltä. Me ei olla miehen kanssa vieläkään keksitty valmistusnimeä bambinolle, vaikka mies eilen illalla lukiessaan odotuslehteä mietti ettei kyllä varmasti ikinä uskalla pukea vauvalle vaatteita kun se pikku seppo menee rikki. Min en kyllä suostu antamaan vauvalle valmistusnimeksi seppoa, joten vielä tää masuasukki on vaan joku tyyppi.
Aurinkoa ja lämpöä kaikille. Voimia ja plussatuulia sekä erityisrutistukset kaikille, joiden elämää täti on taas rikastuttanut.
...kaikille, jotka ovat täällä nyt kertoneet ikäviä uutisia. Joko tädin vierailusta tai keskenmenosta. KOittakaa jaksaa ajatella positiivisesti, vaikka se ei todellakaan ole helppoa...
Olen tosi yllättynyt miten paljon tämä kuumeilu ja siis eritoten se, ettei raskaaksi niin vain tullakaan, tuo paineita elämään. Se on kamala olotila, kun jossain vaiheessa jo jonkin aikaa lasta yrittäneenä tulee mieleen, että mitä jos minussa onkin jotain vikaa...? Tai miehessä, sekin on tottakai mahdollista. Ei pitäisi antaa näiden asioiden painaa mieltä, se saattaa vaikeuttaakin raskaaksi tulemista, mutta on niin vaikea vain olla möllöttää ja yrittää pitää huolestuneet ajatukset poissa mielestä. MInulle ainakin aikas mahdotonta....
Hannele on täysin oikeassa, pitäisi vain ajatella, että ensimmäisen vuoden aikana useimmat tulevat raskaaksi, että pitäisi pitää mielialaa korkealla. Ehkä kannattaisi myös tehdä itselleen "deadline", eli antaa itselleen aikaa yrittämiseen esim 6-8 kk ja sen jälkeen tutkimuksiin. Olen kuullut useammaltakin suunnalta, että ihan vuotta ei kannata tämän ikäisenä odottaa tutkimuksia, kannattaa mennä aika nopeasti, jos on tietyn ajan yrittänyt. Ajattelin tänään puhua miehen kanssa ja sopia meidän oman deadlinen. Se olis joskus syys-lokakuussa. Tietenkin pidän sormet ja varpaat ja korvannipukatkin ristissä ja lausun toiveen iltarukouksissa, vaikka en kovin uskonnollinen olekaan, että tärppäisi ennen tuota dedistä.... :flower:
Ihan hirvittävää, mutta tästä lapsen saamisesta riippuu niin paljon. Lapsi parka, kovat paineet nyt jo niskassa, vaikka et ole vielä edes aluillasi. (tai, ehkä oletkin, toivotaan!!! :heart: )
Olen tosi yllättynyt miten paljon tämä kuumeilu ja siis eritoten se, ettei raskaaksi niin vain tullakaan, tuo paineita elämään. Se on kamala olotila, kun jossain vaiheessa jo jonkin aikaa lasta yrittäneenä tulee mieleen, että mitä jos minussa onkin jotain vikaa...? Tai miehessä, sekin on tottakai mahdollista. Ei pitäisi antaa näiden asioiden painaa mieltä, se saattaa vaikeuttaakin raskaaksi tulemista, mutta on niin vaikea vain olla möllöttää ja yrittää pitää huolestuneet ajatukset poissa mielestä. MInulle ainakin aikas mahdotonta....
Hannele on täysin oikeassa, pitäisi vain ajatella, että ensimmäisen vuoden aikana useimmat tulevat raskaaksi, että pitäisi pitää mielialaa korkealla. Ehkä kannattaisi myös tehdä itselleen "deadline", eli antaa itselleen aikaa yrittämiseen esim 6-8 kk ja sen jälkeen tutkimuksiin. Olen kuullut useammaltakin suunnalta, että ihan vuotta ei kannata tämän ikäisenä odottaa tutkimuksia, kannattaa mennä aika nopeasti, jos on tietyn ajan yrittänyt. Ajattelin tänään puhua miehen kanssa ja sopia meidän oman deadlinen. Se olis joskus syys-lokakuussa. Tietenkin pidän sormet ja varpaat ja korvannipukatkin ristissä ja lausun toiveen iltarukouksissa, vaikka en kovin uskonnollinen olekaan, että tärppäisi ennen tuota dedistä.... :flower:
Ihan hirvittävää, mutta tästä lapsen saamisesta riippuu niin paljon. Lapsi parka, kovat paineet nyt jo niskassa, vaikka et ole vielä edes aluillasi. (tai, ehkä oletkin, toivotaan!!! :heart: )
Iida-Liina ja Kummi :hug:
täällä lomaillaan Mansessa miehen veljen perheessä....
Kävin muuten ostaan kaksi raskaustestiä ja toinen on sellainen. että voi testata kolme päivää ennen kuin kuukautisten pitäisi alkaa...mulla on kp 24/26 menossa ja välillä on ollu lyhyempi kiertokin, että huomenaamulla aion testata...
Rinnat aristaa ja masu turvoksissa ja nippailee välillä ja nälkä kamala välillä, mutta paha olo ei ole, oli tosiaan neljä päivää melko äklö olo, jännittää!!!!!
Rinnat ei meinaa rintsikoihin sopia
Ostin sitten toisenkin erilaisen ja testaan sillä loppuviikolla jos tuo on miinusta vielä...
Onpa täällä ollut porukka aktiivista kun en ole koneelle monena päivänä päässyt...
Harmi vaan että aika surullistakin luettavaa :'(
Mutta laitanpa aamulla viestiä, mitä testi sanoo...siihenkään en luota vaikka täti tulisi. äitilläni oli neljät! normaalimenkat kun mua ootti...että testaan joka tapauksessa....
Plussatuulia kaikille ja voimia km:n kokeneille!!!!
täällä lomaillaan Mansessa miehen veljen perheessä....
Kävin muuten ostaan kaksi raskaustestiä ja toinen on sellainen. että voi testata kolme päivää ennen kuin kuukautisten pitäisi alkaa...mulla on kp 24/26 menossa ja välillä on ollu lyhyempi kiertokin, että huomenaamulla aion testata...
Rinnat aristaa ja masu turvoksissa ja nippailee välillä ja nälkä kamala välillä, mutta paha olo ei ole, oli tosiaan neljä päivää melko äklö olo, jännittää!!!!!
Rinnat ei meinaa rintsikoihin sopia
Ostin sitten toisenkin erilaisen ja testaan sillä loppuviikolla jos tuo on miinusta vielä...
Onpa täällä ollut porukka aktiivista kun en ole koneelle monena päivänä päässyt...
Harmi vaan että aika surullistakin luettavaa :'(
Mutta laitanpa aamulla viestiä, mitä testi sanoo...siihenkään en luota vaikka täti tulisi. äitilläni oli neljät! normaalimenkat kun mua ootti...että testaan joka tapauksessa....
Plussatuulia kaikille ja voimia km:n kokeneille!!!!
Siis nyt en olekaan niin varma, menkat ei ole vielä alkanut, pyyhkiessä tulee rusehtavaa, mutta kokeilin äsken mammaksi raskaustestejä, niin siinä taitaa olla viiva!Siis nyt en todellakaan ole varma enää mistään.....huomen aamulla kokeilen, joskos se näyttäisi selvemmin tai ei mitään....nyt alkaa jännittää.....
... kun täältä löytyy niin paljon surullista luettavaa näin juhannuksen jälkeen. :hug: Iida-Liinalle ja Kummille sekä muille tädin vastikään kohdanneille, Kuumetta ja Hannele! Välillä kyllä tuntuu että maailma on niin epäreilu paikka... Koittakaahan kaikki jaksella!
Edellisissä viesteissä oli juttua vuoden yrittämisen maagisesta rajapyykistä. Sen jo aikaa sitten ylittäneenä ja tällaisena ikuisena pessimistinä täytyy kyllä sanoa, että itsekin aika pitkään uskottelin itselleni, että kyllä se vuoden paikkeilla viimeistään onnistuu, kun moni siinä ajassa raskautuu. Nyt kun se vuosi on jo taakse jäänyttä elämää, sitä miettii, vaan että koskas sitten... Alkaa jotenkin usko mennä tähän hommaan, vaikka takana on "vain" 16 yk:ta ja yksi niistä hoitojen kanssa. No, ei saisi tietenkään lannistua - emmehän???
Oma (.) kp 5 menossa, kun täti yllätti juuri ennen juhannusta. Heinäkuu mennään tosiaan luomu-meiningillä eteenpäin ja katse kohti elokuun alkua. Otan Terolutit käyttöön nyt heinäkuussa, jotta saadaan kierto tarkemmaksi ja elokuun alussa taas hoidot käyntiin.
Kuumetta, taisit kysellä noista hoitoihin hakeutumisesta. Varaa vaikka käynti gynelle ensin. Siellä voidaan vaikka ottaa perusverikokeet ja miehen simppatesti halutessanne. Gyne kirjoittaa kyllä lähetteen halutessasi julkiselle puolelle. Noiden verikokeiden ja simppatesti lisäksi perusasioihin kuuluu vielä munatorvien aukiolotutkimus, joka varmaankin hoidetaan julkisella. Vaihtoehtona julkisen puolen hoidoille tietenkin on yksityinen klinikka (jossa itse käyn).
Pötkylä, kiva kuulla välillä mukaviakin uutisia!
Tuizu, varovaiset onnittelut haamusta tässä vaiheessa. :flower:
Edellisissä viesteissä oli juttua vuoden yrittämisen maagisesta rajapyykistä. Sen jo aikaa sitten ylittäneenä ja tällaisena ikuisena pessimistinä täytyy kyllä sanoa, että itsekin aika pitkään uskottelin itselleni, että kyllä se vuoden paikkeilla viimeistään onnistuu, kun moni siinä ajassa raskautuu. Nyt kun se vuosi on jo taakse jäänyttä elämää, sitä miettii, vaan että koskas sitten... Alkaa jotenkin usko mennä tähän hommaan, vaikka takana on "vain" 16 yk:ta ja yksi niistä hoitojen kanssa. No, ei saisi tietenkään lannistua - emmehän???
Oma (.) kp 5 menossa, kun täti yllätti juuri ennen juhannusta. Heinäkuu mennään tosiaan luomu-meiningillä eteenpäin ja katse kohti elokuun alkua. Otan Terolutit käyttöön nyt heinäkuussa, jotta saadaan kierto tarkemmaksi ja elokuun alussa taas hoidot käyntiin.
Kuumetta, taisit kysellä noista hoitoihin hakeutumisesta. Varaa vaikka käynti gynelle ensin. Siellä voidaan vaikka ottaa perusverikokeet ja miehen simppatesti halutessanne. Gyne kirjoittaa kyllä lähetteen halutessasi julkiselle puolelle. Noiden verikokeiden ja simppatesti lisäksi perusasioihin kuuluu vielä munatorvien aukiolotutkimus, joka varmaankin hoidetaan julkisella. Vaihtoehtona julkisen puolen hoidoille tietenkin on yksityinen klinikka (jossa itse käyn).
Pötkylä, kiva kuulla välillä mukaviakin uutisia!
Tuizu, varovaiset onnittelut haamusta tässä vaiheessa. :flower:
Tuizu sulla nyt tärpännyt? Jään jännityksellä odottelemaan sun kuulumisiasi huomenna, mua kiinnostaa kun ollaan niin samoihin aikoihin aloitettu tää yritys. mut pidän peukkuja että plussa vahvistuu, uskallanko vielä onnitella?! :flower:
Oma (.): täti tuli kuin kellonlyömällä kp 32 kylään.Vaikka toisaalta osasin odottaa, olin silti sen ovistikun vahvan plussan jälkeen hiljaa mielessäni toivonut, että jospa nyt olisi jo tärpännyt...
Mutta kun ei niin ei ja nyt siis elellään jälleen kp 2.Onneksi viikon päästä alkaa loma, josko sen myötä stressitaso laskisi...Ei oikein jaksais kuu toisensa jälkeen tätä samaa rumbaa...ja pettymystä kerta toisensa jälkeen. :ashamed: Masentaa
Jään jännityksellä odottelemaan sun kuulumisiasi huomenna, mua kiinnostaa kun ollaan niin samoihin aikoihin aloitettu tää yritys. mut pidän peukkuja että plussa vahvistuu, uskallanko vielä onnitella?! :flower: Oma (.): täti tuli kuin kellonlyömällä kp 32 kylään.Vaikka toisaalta osasin odottaa, olin silti sen ovistikun vahvan plussan jälkeen hiljaa mielessäni toivonut, että jospa nyt olisi jo tärpännyt...
Mutta kun ei niin ei ja nyt siis elellään jälleen kp 2.Onneksi viikon päästä alkaa loma, josko sen myötä stressitaso laskisi...Ei oikein jaksais kuu toisensa jälkeen tätä samaa rumbaa...ja pettymystä kerta toisensa jälkeen. :ashamed: Masentaa
Voi sentään, vielä oli Kummillakin huonoja uutisia. Ei siis enää merkkejä paremmasta?
Onneksi hyviäkin kuulumisia tänne monen surun keskelle vielä mahtuu. Danalle ja Pötkylälle kiitos kuulumisista, mukava "pysyä kärryillä" odottajienkin tilanteesta.
Tuizu ja Heksu nyt sitten jännäilevät, Tuizu etenkin?? Onkos varmistusta jo tullut? Pidän peukkuja molemmille :wave: !!
Kuumetta, Hannele ja Kati, minäpä taidan siirtyä teidän seuraanne uuteen kiertoon.. Oireiden perusteella (ja vähän kalenterinkin) odotan punaista paholaista saapuvaksi lauantaina, jolloin sitten starttaa kahdeskymmenes yrityskiertomme :headwall: . Onneksi ei juuri ole kesälomaa niin ei jouda tuota murehtimaan. Kesälomasta tuli työ mieleen - Hannelellapa muuten onkin mielenkiintoiset työkiemurat, kuulostaa kyllä varsin oudolta :/ työnantajan taholta, siis! Kuuluikos sieltä jotakin eilen?
Terveisiä ja tsemppiä myös niille, joita en nyt kommentoinut - kaikki jutut toki luen ja mielenkiinnolla luenkin.
Aurinkoisempaa kuunvaihdetta kaikille!
Onneksi hyviäkin kuulumisia tänne monen surun keskelle vielä mahtuu. Danalle ja Pötkylälle kiitos kuulumisista, mukava "pysyä kärryillä" odottajienkin tilanteesta.
Tuizu ja Heksu nyt sitten jännäilevät, Tuizu etenkin?? Onkos varmistusta jo tullut? Pidän peukkuja molemmille :wave: !!
Kuumetta, Hannele ja Kati, minäpä taidan siirtyä teidän seuraanne uuteen kiertoon.. Oireiden perusteella (ja vähän kalenterinkin) odotan punaista paholaista saapuvaksi lauantaina, jolloin sitten starttaa kahdeskymmenes yrityskiertomme :headwall: . Onneksi ei juuri ole kesälomaa niin ei jouda tuota murehtimaan. Kesälomasta tuli työ mieleen - Hannelellapa muuten onkin mielenkiintoiset työkiemurat, kuulostaa kyllä varsin oudolta :/ työnantajan taholta, siis! Kuuluikos sieltä jotakin eilen?
Terveisiä ja tsemppiä myös niille, joita en nyt kommentoinut - kaikki jutut toki luen ja mielenkiinnolla luenkin.
Aurinkoisempaa kuunvaihdetta kaikille!
Joo, sain eilen töitä. Mukava juttu. Kesän saan vielä lomailla... Olipa ne tosiaan melko kiemuraiset kuviot, mutta onneksi sentään oikeus voitti... Täytyy vaan olla kiitollinen, että sain pitkän odotuksen jälkeen oman alan töitä, vaikka osa-aikaistakin. Sen jälkeen onkiin sitten taas helpompi saada töitä muutenkin, kun on enemmän työkokemusta. Nyt ei sitten tarvitse enää odotella, kun tämän yhden projektin (raskautuminen) tulosta...
että oisin raskaana! Kyllä toi viiva on tänään vahvempi ja jos mammaksi testiin ei tule kun kaksi viiva jos on +, niin kait mä nyt sitten olen raskaana! Siis kun en voi uskoa sitä. Mähän kerroin että ei edes onni suosinu punkassa oviksen aikaan, mutta joko on tärpänny 4-5 päivän simpoista tai sitten onkin tullut vähän spermaa suonenvetokeikalla...mutta käyn ostamassa vielä herkän testin....en vaan usko.....jotenkin ei uskalla iloita vielä, mutta kaipa tää nyt sitten on uuden elämän alku =)
Toivon että tärppäsi....mulla sen sijaan negaa...outoja oireita kierron aikana, mutta herkällä testillä nega ...tosin huomenna pitäisi tätin tulla, mutta tuon testin pitäisi näyttää dpo 10 jälkeen jo...miestä harmitttaa vielä enemmän kuin minua...mutta nyt vaan tätiä ootteleen....ei kai se auta...meinaa vähän surullinen olo olla...kun oli muka oireitakin jo... :'( tosin mulla on kp 25/26 että onkohan vielä toivoa että kuitenkin plussaisi...Rinnat on kyllä tosi kumman tuntoiset...
Kummi, voi miten ikäviä uutisia taas :'( Pahoitteluni, ja voimia jatkoon!
Tuizu: Usko pois, kyllä se nyt on totisinta totta jos viiva tuli testiin! Ihana juttu, paljon onnea ja toivotaan tosiaan että kaikki sujuu hyvin :heart: Ja tervetuloa tuonne odotuspuolelle kunhan siltä tuntuu
Kuten pötkylä tuossa sanoikin, se epäuskoisuuden tunne on kyllä huikea tuossa vaiheessa. Mulla ensimmäinenkin oli kyllä aivan selvä tapaus, mutta ei sitä vaan uskonut ja pakko oli toinen testi tehdä muutaman päivän päästä.
Hannele: Onnea työpaikan johdosta :flower: Ihanaa että täällä on hyviäkin uutisia taas!
Tuizu: Usko pois, kyllä se nyt on totisinta totta jos viiva tuli testiin! Ihana juttu, paljon onnea ja toivotaan tosiaan että kaikki sujuu hyvin :heart: Ja tervetuloa tuonne odotuspuolelle kunhan siltä tuntuu
Kuten pötkylä tuossa sanoikin, se epäuskoisuuden tunne on kyllä huikea tuossa vaiheessa. Mulla ensimmäinenkin oli kyllä aivan selvä tapaus, mutta ei sitä vaan uskonut ja pakko oli toinen testi tehdä muutaman päivän päästä.
Hannele: Onnea työpaikan johdosta :flower: Ihanaa että täällä on hyviäkin uutisia taas!
Hienoa, että tuli kuukauden plussa! Toivottavasti Heksu sullakin vielä tulisi. Tosin täytyy myöntää, että ensimmäisillä kerroilla mäkin olin ihan varma raskautumisesta ja löysin kyllä kaikenlaisia oireita. Se kuuluu asiaan. Mutta joskus ne oireet sitten ovatkin NIITÄ oikeita. Kunhan se vaan tulisi omallekin kohdalle pian...
Mua otti päähän, kun huomasin, että Mammaksi on nostanut Donna -sylkitestien hinnat samaan joilla niitä nyt myydään myös apteekissa (55e Me Naiset -lehden mukaan). Olin jo melkein tilaamassa, mutta päätinkin soittaa yhteen apteekkiin ja kysyä hintaa. Se olikin vähän päälle 47e! Ähäkutti. Nyt jäi Mammaksi ilman uutta asiakasta. Apteekkiin he tilaavat sen Orionilta jo huomiseksi!
Mua otti päähän, kun huomasin, että Mammaksi on nostanut Donna -sylkitestien hinnat samaan joilla niitä nyt myydään myös apteekissa (55e Me Naiset -lehden mukaan). Olin jo melkein tilaamassa, mutta päätinkin soittaa yhteen apteekkiin ja kysyä hintaa. Se olikin vähän päälle 47e! Ähäkutti. Nyt jäi Mammaksi ilman uutta asiakasta. Apteekkiin he tilaavat sen Orionilta jo huomiseksi!