<3 Kesäkuun Kullannuput 2013 <3 *huhtikuussa*

Neuvolakuulumisia:
Verenpaine 113/85, hieman nousussa
Hemoglobiini 121, jee tuplarauta tehonnu
Sf-mitta 32, menee ihan omia käyriä
Painoa tullu 130g/vko.. Yhteensä 25kiloa, hups..
Sykkeet 150, yleensä ollu 130+
Perätilassa, kuten tavallista.

Alapää rehottaa, mies aina siistii - en itse näe edes vaa'alla lukuja ilman sivusta kurkkimista.
Vaunut saapuu tänään kotiin.. Jee!

Äippäloma alkaa 18.5, mutta olen saikulla sinne asti.

MJ ja iso-Iita 28+

 

Jaaha, terve kaikki!

Ihan ensimmäiseksi kiitokset Elballe uudesta pinosta. Mietiskelit noita harkkasuppareita ja niiden tehoa. Mulla kävi niin, että esikoisesta harjoitussupistuksetkin ilmeisesti tehos, koska kohdunkaula lyheni ennen aikojaan ja jäin aikaisin sairaslomalle. Tässä raskaudessa tulee myös (välillä tosi kipeitäkin) harkkasuppareita, mutta vielä ei ainakaan ole tehonneet. Eli kyllä se kohdunkaulan tilanne kannattaa tarkastaa, jos yhtään mietityttää!

Tuulentyttö täällä ollaan vielä töissä, äippäloma alkaa 18.5 eli sen 30 päivää ennen laskettua aikaa. Ajattelin yrittää olla ihan loppuun asti, vaikka välillä jo nyt on aika tukalaa olla töissä.

Karvojen poisto. Mä kiinnostuin nyt tuosta sokeroinnista. Itse olen vielä sheivaillut alapään ja sääret normaalisti, mutta rupee se olemaan kyllä aika raskasta ja kyllä se alapää aika sokkona menee. Kohta varmaan luovutan ja rehotan loppuraskauden. Mies tosin näyttää tykkäävään sekä karvattomasta että karvasesta versiosta ja sanoi, että anna sen alapääsi nyt olla kerrankin rauhassa ja rehottaa Tuota sokerointia voisi kyllä ruveta harjoittelemaan sitten raskauden jälkeen, en taida uskaltaa nyt ruveta.. Pystyykö sillä siis ottamaan ihan kaikki karvat pois??

Suonikohjuja ei täällä (kai) ole. Miltä ne näyttää? :ashamed: Istumatyötä kyllä teen minäkin, niin en yhtään ihmettele jos niitä tulee jossain kohtaa. Mutta muuten noista noloista vaivoista, mulla taitaa olla peräpukama, ehkä useampikin. Ummettaa niin pirusti ja tuntuu kuin siellä olis jotain ylimääräistä. Ärsyttävää.

Muuten vaivoina on helvetillinen närästys edelleen, kävely on tukalaa, liitoskivut on tosin paljon paljon helpommat mitä ne oli jossain vaiheessa, mutta pitkät kävelymatkat aiheuttaa edelleen tuskaa, selkäsärkyä on jonkin verran, samoin takalantion kipua.. Että ei tässä mitenkään kovin hehkeä ja hyvinvoiva olo ole.

Vauvan asennosta mulla ei ole hajuakaan. Kääntyilee ilmeisesti vieläkin ihan hirveesti, kun liikkeet tuntuu niin eri puolille. Usein myös puskee itseään mahasta läpi, mikä on tosi friikin näköistä ja aika ikävänkin tuntuista. Mutta on se vaan niin ihanaa silti :heart:

Rockstone mietin myös tuota rakkoasiaa. Mulla esikoisen synnytys kesti noin 13 tuntia, josta ponnistusvaihe alle 10 min. Mutta se avautumisvaihe eteni aika hitaasti, kunnes sitten mulle laitettiin katetri ja voi hyvänen aika miten paljon sitä pissaa tuli! :O Siis sitä vaan tuli ja tuli. Ja saman tien rakon tyhjennyksen jälkeen vauva potkaisi pari kertaa todella lujaa, kalvot puhkes, lapsivedet tuli ja mulle tuli järjetön tarve ponnistaa. Niin jotenkin tuntuu, että se täysinäinen rakko oli ensin tiellä.

Naene meillä mies lopetti tupakoinnin reilu vuosi sitten. Mutta se oli kyllä mulle sellainen stressin aihe ja ahdisti silloin aivan älyttömästi. Varmaan jos se ei olis lopettanut tupakointia, niin riideltäisiin siitä nyt koko ajan. Ymmärrän siis sua täysin, mutta ei kai se lopettaminen onnistu, ellei miehesi sitten todella halua itse sitä?

Eiköhän tässä ollut tätä tekstiä tarpeeksi

Linneat 28+4

 

Terveisiä täältä ulkomailta, Suomesta nimittäin Hassua olla täällä ja varsinkin Hesassa kun en tunne kaupunkia oikein yhtään. Turun suunnalta maailmalle lähtenyt. Eilinen matkustaminen ja tavalliset farkut laittoivat harkkasupistelemaan niin pirusti että alkoi jo huolestuttamaan. Pakko hankkia täältä nyt viimeistään ne äitiysfarkut. Housut menee kyllä kiinni hyvin ja vyötärö vielä joustaakin mutta ilmeisesti se pienikin paine on kohdulle liikaa.

Meillä mies polttaa mutta tosi vähän eikä se mua sinänsä haittaa. Luulen että hän on vähän omatoimisesti lopettamassa muttei halua tehdä asiasta numeroa enkä minä meinaa kysellä. Varmasti tajuaa itsekin olla polttamatta vauvan läsnäollessa ulkonakaan eikä käsittele vauvaa "tupakkaisena".

Alapää saa rehottaa koska olen niin laiska sitä sheivaamaan, jo ennen raskautta Mihinkään vahoihin en koske pitkällä tikullakaan. Kerran olen vissiin raskauden aikana vetässyt ihan karvattomaksi ja ehkä sitä vois vielä kerran jaksaa.

Näin aika monta raskaanaolevaa naista lentokentillä. Onko muilla semmosta että aina miettii millä viikoilla toinen on? Itellä tekee aina mieli kysästä Lentokoneessa vauva potki ihan hirveästi ja lentoemäntäkin huomasi sen ja kommentoi asiaa. Tais tuntea mun pienen matkajännityksen sinne mahaan asti. Ihan nauratti kun laskeutuessa vauva potki ja samanaikaisesti otti mahasta kun oli jotain ilmakuoppia.

 

Ai niin. Jäämaan pääkaupungissa ei ollut yhtään lunta ja narsissit just nupuillaan. Ja minä kun olin kuvitellut että tulen tänne Suomeen nauttimaan keväästä mutta täällähän on ihan talvi!

 

Helou!

MiiJane Olen kohtalotoveri sun kaa painonnousun suhteen.. Mulla on nyt +20 kg, hups :ashamed:. Mutta, mitenpä se ei nousisi mulla, kun en juuri ole liikkunut ja nälkä on aina. Ja olen kyllä lukenut (ja lohduttanut itseäni), että joillakin raskaushormnit kerryttävät kiloja, liikku tai oli liikkumatta. Ja tämä mulle todettiin jo edellisraskaudesta neuvolassa. Vaikuttaako tuo rd jotenkin painonnousuun?

Alapään suonikohjut Kaveri kertoi kanssa, että hävisi heti synnytyksen jälkeen alapäästä. Mutta jaloista mulla ei ole koskaan hävinnyt. Ekay tuli jommasta kummasta tyttärestä, kolamnnessa ei tainnu tulla yhtään ja nyt taas lisää (tyttö siis tulossa??? ), vaikka tukisukkia olen minäkin käyttänyt lähes päivittäin.

(.) Mulla ollut supisteluja ihan jonkin verran, mutta en jaksa niistä nyt välittää.. Mua ei vaan huvita huilata ja varsinkaan kotona öhöttää. Nyt olin kolmisen tuntia kaverilla kahveella turisemassa, olipas kiva =). Pitää sillai hissukseen touhuilla ja tehdä kaikkea mieluista, niin pysyy pääkoppa kasassa.
Tosta mahan roikkumisesta ja koosta kun eilen kirjottelin.. taas kysy yks ihminen, joko kohta synnytän, "ai et vai, no montako siellä sitten on" sain taas vastaukseksi. Alhaalla on, alemmaksi jos tulee, saapikin jo vauvan ehkä syliin . Evamaria Mullakin on ennen ollut ne perusahdistukset, kun kohtu niin korkealla, mutta nyt ei ole ollut yhtään kertaa ja tuskin tuleekaan. Oisko se tosiaan että odottaa jo neljättä ja liitokset vaan niin löysät kannattelemaan.. sullahan tais kans neljäs ola tulossa?

Nelli&Rusina 30+2 :heart:

 

Miltä ne alapään suonikohjut näyttää? ja voiko ne puhjeta tms? sellanenhan säikäyttäis ihan tosissaan. En tiedä pitäiskö iteki kurkata. Höyläys menee, mutta sokkona. Ei toivoakaan et tonne ales olis mitään näkymää.

Elin jo hetken innoissani siitä, että Pompula ois kääntynyt , mut tais eilen illalla kääntyä takasin keikkumaan pää ylöspäin.. Mulla on ultra ens ke ni näkeevät sitte et miten siellä hiimailee. Mulla ei erikoislääkärikään ottanut tolkkua käsikopelolla et miten päin hän on. Istukka estää kopeloinnitkin tehokkaasti. Mutta minusta tuntuu et pää aina välillä tohon puksahtaa, luulis et on huono asento olla..

Onkohan suonikohjuihin jotain perinnöllistä alttiutta tms kun jollei niitä tulee helposti ja toisille ei.. Mulla ei vielä toistaiseksi ole,vaikka istumatyötä teenkin. *koputtaa puuta*

 

Mulla on jotenkin hirveän selkeä kuva siitä miten tuo majailee. Siihen ehkä vaikuttaa tämä pää kylkiluissa-ilmiö sekä nyt uudenlainen kipu joka ilmaantuu seisoessa (aiemmin sattui vaan istuessa). Pää on todella selkeä mollukka tossa kylkiluiden oikealla puolella, perse taas todella selkeä mollukka navasta vasemmalle ja alas. Potkut tuntuu oikealle alas, nyrkit takoo tuohon päämollukan viereen.
On tätä asentoa tsekkailtu ultrillakin, en tiedä miksi mutta tulipahan tehtyä
Mutta tosi linkussa on kaveri! Niin linkussa että se syntyy rampana vielä. Miksei se voisi vaan olla normaalisti. Lisäksi sillä on oltava päässä lommoja mun kylkiluista, musta tuntuu ainakin että kylkiluissa on lommoja vauvan päästä.
Ja en tiedä miksi äitiyskorttiin merkitään että perätila. Linkkutila toi on. Vai onko se perätila vaan sen takia että persus on alempana kuin pää. Jos se jotenkin kiinnittyisi noin niin se näyttäisi varsin hassulta. Kuin tyyppi joka on istunut liian pienelle vessanpöntölle ja jäänyt kiinni.

Aivan siis ja vauva ei ole vaihtanut asentoa missään vaiheessa, se on tossa ollut tuollalailla niin pitkään kun olen voinut potkut ja muut tuntea. Ihan kuin se olisi jumissa. Saanut varmaan noidannuolen selkään

 

Hei!

Täällä ollaan töissä edelleen. 24.4 alkaa äitiysloma (ei siis varhennettu) ja se tarkoittaa, että 13 työpäivää jäljellä. Yllättävän hyvin sitä on jaksanut, vaikka istumatyötä teen. Aina kun nousee seisomaan niin huomaa kyllä ett työasentokuormittaa. Alaselkäkipuja on vaihtelevasti, kävely on hassun näköistä, helposti hengästyy yms. Eli vaivoja kyllä löytyy. Supisteluja tulee usein, mutta pääosin kivuttomia.

Pieni asettui 4 viikkoa sitten raivotarjontaan ja siinä on pysynyt. Selkä on koko ajan ollut oik. puolella vatsaa. Liikkeessä tuntuu olevan melkein koko ajan ja välillä liikkeet tuntuu tosi epämukavilta. Pää kuulemma on myös neuvolatädin mukaan tosi alhaalla eli on hyvin asettunut jo tuonne.

Suonikohjuista: mulla on toiseen jalkaan tullut paljon suonikohjuja nyt raskauden aikana tukisukista huolimatta. Molemmilla vanhemmillani noita on, joten sukurasite on melko suuri. Edellisraskaudessa suonikohjut helpotti synnytyksen jälkeen, mutta ei kyllä silloin olleet näin pahoina. Alapäähän mulla on myös tullut iso suonikohju joka aiheuttaa aina seistessä/kävellessä kovaa paineen tunnetta ja kipua. Onneksi neuvolatäti sanoi, että alapäästä ne katoavat synnytyksen jälkeen! Ajella ei ole huvittanut hirveästi tuon suonikohjun takia, on se sen verran iso ja ällö.

Täällä poksutaan huomenna 32 viikkoa! Ja viikonloppu tulossa, ihanaa!

 

Naene Täällä majaillaan ihan samanlaisessa asennossa. Kyllä se vauva siellä vähän asentoa muuttaa, mutta ei ole musta kertaakaan ollut pää alaspäin vielä.

Mut katetroitiin kanssa ennen ponnistusvaihetta ja se helpotuksen tunne oli valtava. Voi luoja se tuntui hyvälle, kun rakko oli kerrankin kunnolla tyhjä. Ja sitä tuli valtavasti, yli litra. Pitääkin muistaa toivoa, että sama tehdään tälläkin kertaa.

Viime viikolla tilatut tuplarattaat saapui eilen kotiin pahvilaatikossa. Täytyy ootella viikonlopulle kun mies palaa työreissusta että saadaan ne kootuksi.

Rupeaa kyllä tää raskaanaolo hieman kypsyttää, niin toivon että kun 37 viikkoa tulee täyteen, niin vauva tulisi ulos. Toive olis että vauva syntyis tällä kertaa täysiaikaisena ja yli 3 kiloisena.

Terese ja pikkutyttönen 29+4

 

Naene mun esikoinen viihtyi koko odotuksen samassa asennossa kuin sinun vauvasi! Silleen viistosti, pää oikealla puolella kylkiluun alla ja peppu viistosti vasemmalla. Siinä se köllötteli loppuun asti. Ja lopulta tuli peppu edellä uloskin

 

Linneat taitavat luvata että muutaman millin mittaiset karvatkin saisi pois. Itsellä karvoitus todella ohutta ihan koko kropassa niin en ainakaan itse saa kaikkia haivenia pois, mutta ne sitten lähtee seuraavalla kerralla kun ovat taas kasvaneet. Eikä ainakaan tuolla alapäässä ne haaleat haituvat tunnu eikä näy Purkki maksaa muistaakseni 14,90 ja sillä repii useamman kerran. Eka kerta oli aika kivulias kun niin paljon paksua karvaa kerralla revittäväksi ja ihokin jäi helläksi muutamaksi päiväksi repimisen jälkeen. Sen jälkeen alkanut sujumaan kivuttomasti ja verettömästi kun itsellä ainakin kertaalleen revitty karvoitus kasvaa melko hentoisena takaisin.

Täällä tuli nyt sitten viikko saikkua että saadaan noi tiheät harkkasupparit loppumaan. Illallahan mulla alkoi vielä poltellakin alavatsaa. Jouduin soittamaan työterveyteen kun neuvolassa taas ylläri ylläri takaisinsoittopalvelu oli pois käytöstä!! Jonotin joku 40 min johonkin numeroon saamatta ketään kiinni. Neuvolatädille laitoin viestin sähköisenpalvelun kautta, ei ole vastannut. Että kyllä täällä stadissa toi neuvolajärjestelmä toimii ihan vitun hyvin! Onneks otettiin vauvalle vakuutus niin ei tarvi tonne paskaan ottaa sitten enää yhteyttä ja menettää hermojaan.

Meillä mies ollut tupakoimatta muutaman kuukauden kun siirtyi tuohon miellyttävään sähköröökiin. Mutta nyt kun ollut jotain teknisiävikoja niin johan se on välillä sauhutellut, yök! Tässä kun ehti jo tottua savuttomaan elämään.

 

Oon muuten käynyt sokeroittamassa kosmetologilla. En tiedä kehtaanko enää, kun tota vuotoa on kuitenkin... mutta en mä itekään saa enkä laita miestä tuohon hommaan, antaa sen nyt keskittyä remppaamaan ja irrottamaan lattioita ja muuta tuollaista mikä ei vaadi kovin suurta keskittymistä. Ostin lahjakortin jostain diilipaikasta johonkin vähän kauemmas, ehkä siellä kehtaa käydä vielä eikä sitten koskaan palata!

Mä en myöskään tuota neuvolan takaisinsoittopalvelua kestä. Eivät ne soita takaisin mitenkään kovin nopeasti, edes samana päivänä. Enkä voi ruveta sitten selittelemään mitä asia koski jossain kokouksessa tai missä ikinä satunkaan olemaan kun sitten soittelevat.

Mä yritän olla miettimättä sitä miehen polttamista mutta aina kun ajattelen miestä niin tulee mieleen vaan se haju. Ähhhhh. Ei mun kommentit varmasti miehenkään mieltä ylennä. Mutta oma vika. Sähkörööki ON ihana, miksei se voisi riittää!

 

Vakuutuksesta muuten, otitteko te sitä? Ja jos otitte, mistä? Me päädyttiin ifin vakuutukseen.

Miltsu, tervetuloa suomeen jospa se kesä tulisi tännekin pian...

 

 

Höh, vastasin jo kerran mutta se ei tullut näkyviin lainkaan?!

Tänään siis täällä jo 31+0 ja lomalla olen ollut viikon lääkärin määräyksestä. No, kotona kyllä riittää hommia ja pakko yrittää saada edes jotain järjestykseen ennen vauvan tuloa. Meillä on pientä remonttiakin vielä, kunpa sekin valmistuisi ajallaan... pinnasänky ei myöskään mahdu makuuhuoneeseen ellei siirretä pari kirjahyllyä johonkin (mihin, siitä ei tietoa...) ja kammeta sänkyä kiinni ikkunaan. Mutta ehkä siitäkin vielä selvitään

Synnytystoiveista (en ehtinyt lukea kuin sivut 3 ja 4 tästä ketjusta) sen verran, että kaksi edellistä kun olen jakkaralta synnyttänyt niin se taitaa nytkin olla toivelistan kärjessä. Peräruiskeen olen saanut kahdessa ensimmäisessä, mutta viimeksi kätilö ei nähnyt sitä tarpeelliseksi joten "tulos" oli sitten vastassa kun alettiin ponnistaa :| Viimeisin oli myös pikaisin synnytys, 3h kaiken kaikkiaan, puudutuksia en ole ennemminkään ottanut. Tietysti tässä on aina se mahdollisuus että homma menee sektioon (sokerit ovat alkaneet poukkoilla) joten kaikki on aina mahdollista... Mutta ns. normisynnytystä varten minulla on luonnollisesti toiveita, eteneminen on kuitenkin aina enemmän tai vähemmän Herran hallussa, näin se on neljännen kohdalla jo todettava...

 

Neuvolan takaisinsoittopalvelu :O. MIkä se sellanen on? Tällä kylällä on tasan kolme äitiysneuvolan th:ta (ovat myös lastenneuvolan puolella) ja johonkin saa aina yhetyden soittoajalla, jotka 2 x päivässä. Lääkärin olen saanut ajan aina heti, jos th:t nähneet sille tarvetta, samalle päivälle. Mutta nuo perusseurannat onkin sitten se eri juttu ja sitä ei siis minusta ole ollut tarpeeksi.

Mulla on aika hankala olla. Eilisen supisteli aamusta asti vaihtelevasti. Tänään supistellut myös ja nyt ip:llä jo kipeemmin ja pakko oli pysähtyä ihan vain makaamaan. Mies sai tehdä ruoatkin, ei pysty. Supistaa levossa harvakseltaan ja heti, kun nousen edes veskiin . Alamahalla outo paine ja kipu, muutenkin sellanen hankala olo alapäässä ja masulla vaikka ei supistaisikaan. Viddu! Mä oon kyllä töhöttänyt mennä kaupoilla ja kavereilla vkon ajan :headwall:. Joka päivä pääsiäispyhinä kävin lasten kaan pienen lenkin kävelee.. Ja tähän tulokseen vissiin päästiin, hyvä minä :stick:

Vauvan asennosta Mulla kolme edellistä raskautta kaikki vauvat olivat rt:ssä niin kauan, kun liikkeet tunsin eli puolest välin asti. Kaikki olivat myös selkä oikealla ja pylly nous oikealle ylös. Tää on poikkeus ja on tuolla vasurissa samalla tapaa. JA tosiaan on ollut jo jonkin aikaa eikä asentoaan vaihda. On niin alhaalla, että ei se sieltä enää ylöskään pääse

Muoks. Melkonen synnytystarina tuolla toukokuisten maaliskuun palstan vika sivulla :O.. Hui kauhistus. Juup, kyylänny tässä noita lähikuukausien pinoja, mittee niillä siellä tapahtuu :ashamed:

 

nelHM helsingissä on keskitetty ajanvaraus johon soitetaan ja numero tallentuu järjestelmään. Sieltä sitten joku hoitaja joskus soittaa takaisin jos ehtii (vuodenvaihteen aikaan meni muutama päiväkin että soittivat takaisin). Mutta tänään ei ollut sitten sekään palvelu käytössä, että näin hyvin meillä pelaa neuvola!

Minulla viimeinen työpäivä olisi maanantai 6.5 mutta luultavasti pidän tasurin siinä eli 3.5 olisi sitten vikatyöpäivä. Eli alle kk olisi äippälomaan

 

Suonikohjuja alapäässä :O Huih. En taida uskaltaa edes kurkata omaan alapäähäni. Kintuissa niitä ei ainakaan vielä ole. Toivottavasti ei tuolla toisaallakaan :O

Onko muuten kukaan kesäkuulaisista menossa vihille ristiäisten yhteydessä? Meillä on sellainen suunnitelma, mutta lopullista päätöstä asiasta ei vielä olla tehty. En halua isoja hääjuhlia tai oikeastaan en halua hääjuhlaa ollenkaan. Ristiäisten yhteydessä olis vaan niin näppärää, kun se pappikin olis siinä jo paikalla. Olenkin jo alkanut tutkailemaan vihkisormuksia. Liian paljon valinnan varaa! Mistä sitä tietää millainen vihkisormus on se "täydellinen". Mieli tekee jotain simppeliä, mutta onko sitten esim kivetön sileä sormus liian koruton. Plaah. Onneksi tässä on vielä aikaa pohtia

Eiliset neuvolakuulumiset:
Sf 28cm
Painoa tullut kokonaisuudessaan nyt 7kg, ups.
Verepaine ja hemppa hyvät.

kärhö Otettiin vauvavakuutus Turvasta, kun siellä on muutkin vakuutukset. Kyseltiin kyllä muualtakin, mutta päädyttiin ottamaan sieltä. Ifiin ja Pohjolaan pitää muistaakseni tehdä vakuutus viimeistään 3kk ennen LA:ta, Turvaan 2kk ennen. Oltiin jälleen viimetipassa liikkeellä, joten siksikin tuo Turva. Saa sitten vakuutuksen voimaan heti syntymästä

-iitu 28+2

 

iitu85 En minäkään ollut tietoinen alapään suonikohjuista, neljäs raskaus ja nyt tuli sekin riemu todeksi (onko hei vielä jotaiiiin??) :kieh:. Mulla se on tosi paha; iso (n. peukalon pään kokoinen), kova pullottava ja ihan tumman violetti :x. Se tukkii ton yhteyden tonne ihan kokonaan. Pakosti tullut mulle ihan nyt lähiaikoina, koska taatusti ois lääkäri sillo rv 29+0 sisätutkimusta tehdessään maininnut. Mietin oisko se lepo aiheuttanut sen? Ja nyt olen taas ollut liikkeellä varmaan enemmän kun moneen kuuktauteen, että sekö? FUUUUK! Toivottavasti iitu85 ja moni muukin välttyy tältä riesalta!

 

Milloinkas vauvaa aletaan kääntelemään tms muutes jos ei itse ymmärrä pyörähtää?

 

tuulentyttö siellä jossain 36+ -viikoilla.

 

Huomenta :wave:

Onko kaikilla automaattisesti, on sitten ensisynnyttäjä tahi ei, se synnytystapa-arvio rv 36? Tai joku, missä kerrotaan vauvan arvioitu syntymäpaino? Mulle ei ole kerrottu kuin rv 26-28 lääkärikäynnistä, että ei niinku muita ois :O. Kyllä mä haluan jonkun arvion tän muksun painosta, hittovie! Pitää kysyä nyt ens tiistain neuvolassa, jos ei ole mitään, niin meen yksityiselle. Tai onko joillekin jo veikkailtu vauvan syntymäpainoa?

(.) Yö meni aikalailla pätkissä alapääkivun ja alkuyön supistelujen vuoksi. Aamuyöstä heräsin sitten päänsärkyyn, mikä ei vieläkään ole lakannut. Henkisellä puolella mulla on joku jääkausi menossa tuota miestä kohtaan.. ollut lomalla jo vkon ja mua vaan jotenkin ärsyttää.. Tekee mieli heti aamusta lähteä johonkin, ettei tarvii öhöttää yhtäaikaa kotona : /.. Mikä lie?! Muilla nuo tunteet viilenee välillä tuota toista puoliskoa kohtaan ilman mitään syytä?

Nelli ja Rusina 30+3 :heart:

 

nelHM Meidän kunnassa ei synnytystapa-arviota saa automaattisesti.
Mulla ei ollu esikoisesta ja tuskin on tästäkään jos vaan pysyy rt:saa loppuun asti,
sf-mittakin menee aika nätisti keskikäyrällä, kuten esikoisestakin. En tiiä sitten mitä
muita perusteita tarvis olla, että sais sen arvion.

Pitääpä muistaa pyytää itekkin tuota katetrointia ennen ponnistusvaihetta jos otan/saan puudutuksia.
Minä en epiduraalin jälkeen ois voinu liikkua sängystä mihinkää ku olin niin turrana..
ja tuskin oisin mitään saanut edes päästettyä ulos

 

Kävinpä sitten ktg-käyrällä: Tosiaan piti lähteä synnärille tarkistuttamaan vauvan vointi keskiviikkona aamuyöstä, kun olin jo toista vuorokauta ihmetellyt vauvan vaisuutta. Ti-ke välisenä yönä en tuntenut yhtään liikettä, vaikka kävin välillä juomassa sokerillista limpparia ja koitin töniä mahaa. Mutta ei vaan mitään. Lopulta soitin synnärille ja sanoin tulevani, vaikka mitä sanoisivat, en muuten saisi mielenrauhaa. Olin jo niin väsynytkin, kun kaksi yötä peräkkäin valvoin lähes yöt läpeensä, eikä neljän lapsen kanssa voi päiväuniakaan nukkua. Antoivat luvan tulla tarkistukselle, ja vaikka olin jo varautunut kaikkeen mahdolliseen, ktg-käyrässä kaikki oli kuitenkin hyvin, eivätkä edes ultranneet, kun viikkoa aiemmin oli ultra tehty. Mutta kyllä säikäytti: /.

Neuvolakuulumiset sitten:
Painoa tullut +350g/vko, alusta kaikkiaan 6,8kg.
RR 128/68
Hb 125 mitä ihmettelen, koska käytän vain Multi-Tabsin raskaus vitamiinia.
Sf-mitta 31,5cm
Pissa ok.
Syke vauvalla noin 140.

Verensokerin kotiseurannassa tähän asti kaikki arvot olleet hyviä. MiiJane taisi tuskailla arvojaan. Eikö sinulla auta sekään, jos yhdistät ruokailutilanteisiin kuitupitoisia syömisiä? Kävin omasta pyynnöstäni ravitsemusterapeutilla pari kertaa alkuraskauden aikana, ja hän vinkkasi tuosta kuidusta, ja minulla se näyttää ainakin vielä tepsivän. Minulle pahimmat sokeriarvojen nostajat näytää tässäkin raskaudessa olevan kesäkeitto ja perunavelli:O, piti pari kertaa testata, ja korkeimmat arvot on tulleet niiden jälkeen. Toinen mihin olen kiinnittänyt huomiota, on se, että mitä rasvattomampi maitotuote, sen korkeammat mittaustulokset. Mulla nuo sokerinousut liittyi jo edellistä odottaessa monesti selkeästi juuri tuohon maitosokeriin ja kuitujen liian vähäiseen saantiin.

Vatsantoiminnasta oli teillä jokin aika sitten puhetta. Aiemmissa raskauksissa olen kärsinyt melkoisesti ummetuksesta, mutta tässä raskaudessa on tullut rouskuteltua sen verran paljon hapankorppuja päivittäin ja kuorituja manteleita jugurtin kanssa, että suoli on pelannut kuin unelma. Pienet on ilot.....=)

Liitoskivut on äityneet tässä raskaudessa niin koviksi, että sanoin kätilöllekin keskiviikkona, että epäilen alakertani ja nivusten seudun tussahtavan tuusannuuskaksi ennen vauvan syntymää. Vasen puoli on selvästi oikeaa pahempi, ja eilen jo tuntui, että vasen jalka pettää kohta alta. Lenkille lähtiessä ei todellakaan tiedä, pääseekö kulkemaan 200m vai 2km.

Kultatiuku ja vauva rv 29+4 (tarkistan edelleen kalenterista)

 

Eipä saa meidänkään kunnassa automaattisesti synnytystapa-arviota. Vika lääkäri on viikolla 36, eikä mitään ultraa tai mitään lopussa enää ole rutiinisti. Eli viikolla 20 mut on viimeks ultrattu ja todennäkösesti sillä mennään loppuun asti. Ekassa raskaudessa en saanut mitään arviota vauvan painostakaan missään vaiheessa paitsi ultrissa tietysti. Ei siis mitään käsikopelolla otettua arviota siinä loppuvaiheessa. Toivoa sopii, että vauva tulee ajallaan ulos (mielellään vaikka pari viikkoa etukäteen), eikä oo mikään iso kaveri.

(.) Turvottaa!!! Sormet on ihan hirveet pallukat, eikä saappaiden vetoketjut mene ainakaan iltapäivästä enää kiinni. Mittasin täällä töissä verenpaineetkin varmuuden vuoksi, mutta matalilla ne edelleen on. Kai tässä pitäis vaan juoda reilummin ja vihreetä teetäkin välillä litkiä.

nelHM Meillä kanssa on sellanen jääkausi miehen kanssa menossa. Ei tee yhtään mieli edes halata eikä mitään! Mun tekis välillä mieli kuitenkin seksiä, mutta miehellä ei sitäkään. Onneksi ollaan ees vähän tästä pystytty puhumaan, ja muisteltiin että samanlaista eloa oli ekan raskauden aikaan. Molemmat uskotaan, että kyllä se tilanne siitä normalisoituu raskauden jälkeen, kun ei oo nää hormoonihuurut enää niin pinnassa ja mä saan oman kroppani täysin itselleni

Dynamite ja pikku-Telle 29+2