10.Plussanneet yrittäjät

[kevät-kesä-syys jne. yrittäjät]

Kevätkukkanen (24/27 esikoinen)) 18.5. Lohjan sairaala
Ava 29.5.2006 (27/28 esikoinen)
Nipsu 8.6.2006 (25/29, esikoinen)
Valo 12.6.2006(28/28 esikoinen)
Dreamer 13.6.2006 (25/30 itselle esikoinen, miehelle toinen)
ellinoora 29.6.2006 (28/28 esikoinen)
äityli78 12.7.2006 (27/26 kolmas)
Lellu 26.9.2006 (29/30 toinen)
Airi 17.10.2006 (27/29 esikoinen)

Synnyttäneet:
Dora 8.12.05 poika 3270 g/50 cm (rv 37+1 TYKS)
Eme 30.3.06 poika 3690 g/51 cm (rv 41+0 KOS
Athene 3.5.06 pika 3540 g/51 cm
Tinnu 05.05.06 poika, kolmisen kiloa

 

[ellinoora 32+4]

ONNEA TINNULLE JA ATHENELLE!!! voidaankin kohta laittaa ketjun nimeksi poikavauvojen odottajat tai jotain.. poikia tulee kovasti lähipiiriinkin, missähän kaikki tyttöset luuraa?

jännällä odotetaan tarinoitanne, kunhan jaksatte niitä kertoa. itselläkin on tuo synnytys mielessä todella usein.

täällä kaikki ok, vatsa kasvaa, mutta onneksi paino ei ollut tällä kertaa noussut yhtään! tuli hyvä mieli neuvolasta pitkästä aikaa. seuraavaksi odotellaankin äitiysloman alkua ja jotain kuulumisia kelastakin.. hB:kin oli noussut 130een, suosittelen muillekin Kräuter Blutsaftia, toimii mulla paljon paremmin kuin tabut.

meinattiin lähteä hyvien säiden innoittamana mökkeilemään joksikin aikaa toukokuun lopussa, kunhan olen päässyt lomalle. mies on tällä hetkellä opintovapaalla, joten hyvin joutaa hänkin lähtemään. mökki on yli 500km helsingistä, ja noin 100km lähimmästä synnytyssairaalasta, mutta kunhan olen käynyt viimeisen neuvolalääkärin kahden viikon päästä niin eiköhän voida ihan hyvin lähteä...jos vain olo pysyy yhtä hyvänä siihen asti tietysti.

valmennus alkaa tällä viikolla, muta en ole kauhean toiveikas sen suhteen, kun ei ole tuo neuvolan toiminta nyt ihan kauheasti inspiroinut. ihan kiva tosin tavata alueen muitakin odottajia. toisaalta ei pitäisi valittaa, ihana kun saa hyvää terveydenhuoltoa.

mutta, ihanaa aurinkoista viikkoa kaikille ja nautitaan myös tulevasta äitienpäivästä! ainakin ensi vuonna saadaan juhlia sitä kaikki ihan kunnolla..

 

[nosto]

ylemmäs

 

[Nipsu 35+4]

Onnea Athenelle ja Tinnulle. Niin todellakin, koskakohan niitä tyttöjä alkaa tulemaan....

Mä olinkin eilinen päivystyksessä kun näytti siltä että pikkuinen oli halukas tulemaan maailmaan hieman arvioitua aikaisemmin. Mutta ei sitten tullutkaan, ja hyvä niin. Todella kivuliaita supistuksia kesti useamman tunnin, mutta olivat vain kymmenen minuutin välisisiä, eikä niitä viiden minuutin välisiä, eikä kohdunsuun tilanne muuttunut miksikään.
Mullahan on jo kohdunsuu auennu muutaman sentin, mutta kohdunkaulaa on kuitenkin 1 cm jäljellä, ja on pehmeä. Itse asiassa menimme sairaalaan verenvuodon takia, ja supparit alkoivat vasta siellä. Mutta loppuivat sitten kuin seinään. Nyt ei sitten kuin vaan odotella. Voi ihan hyvin olla että menee yli lasketunkin ajan, vaikka tilanne on tämä. Nyt ei sitten kun vaan odotella mitä tapahtuu....

 

[Eme]

Onnittelut Tinnulle perheineen!
Poikia näyttää vaan tulevan!

 

[äityli78 30+5]

moikka!

Ja onnea vielä kerran Tinnulle ja perheelle. =) kiva kuulla sitten miten kaikki meni, kunhan jaksaa ja pystyy kertoa.

Huomenna neuvola...ei mitään erikoista tässä muuta.
voimia kaikille!

 

[ellinoora 32+5]

huh mitä supisteluja eilen illalla.. milloinkahan niistä pitää huolestua? päivittäistä kovettumista ollut havaittavissa jo pari viikkoa, mutta eilen siihen liittyi särkyä ja vähän vihlontaa. miten kauanhan sitä voi kuunnelle huolestumatta?

täytyy juosta töille, palataan myöhemmin!

ellinoora ja kivimassu

 

[Valo 35+1]

ellinoora: Pari viikkoa sitten kun kyselin terkkarilta supistuksista, käski vaan ottamaan rauhallisesti ja sanoi että jos levolla menevät ohi niin ei huolta. Jos kivuliaat supistukset ovat kohdunsuuta avaavia, niiden kesto pitäisi ilmeisesti pystyä laskemaan eli siis selkeä alku ja loppu jolloin vatsa kovettuu ja kipu alkaa. Itse en tätä pystynyt tekemään vaan kipu oli enemmänkin sellaista jomotustyyppistä, joten ei ollut kyse mistään vakavasta. Ehkä sinun kannattaa kuitenkin kysyä neuvolasta varmuuden vuoksi, mutta viikkoja alkaa pian olemaan sen verran sinullakin, että vauvan annetaan syntyä jos on syntyäkseen

Minulla on kanssa ollut aika paljon supistuksia viime päivinä, tosin kivuttomia lähes kaikki. Su-ma välisenä yönä tosin särki aika lailla koko yön vatsaa ja oli hankala olla ja mietin jo että käynnistyykö synnytys piankin. Aamulla oli onneksi jo ihan normaali olo. Nyt alkaa kyllä tosiaan vatsa painaa, kävellä ei jaksa juuri yhtään ja iltaisin on aika tukala olo välillä. Eilen en jaksanut tentissä juuri keskittyä kun vauva tunki peppua kylkiluihin tosi kivuliaati; hyvä kun pystyin puolitoista tuntia istumaan että sain tentin tehtyä. Onneksi olen sentään välttynyt turvotukselta ja närästykseltä lähes kokonaan ja voin kuitenkin ihan hyvin kaiken kaikkiaan .

Enää pari päivää 'töitä', huomenna yksi tentti ja sitten vielä yhden esseen viimeistely ja sitten olen vapaa, ihanaa! On se jo aikakin päästä äitiyslomalle, en enää jaksa juuri muuhun keskittyä kun odotukseen. Nytkin pitäisi olla huomiseen tenttiin lukemassa mutta täällä ollaan...

Onkohan Tinnu ja Athene jo päässeet kotiin sairaalasta? Mielenkiinnolla odotan tosiaan kuulumisia. Saa muuten nähdä, tuleeko tähän ketjuun ensimmäinen tyttö piankin. Kenelläs sitä on seuraavaksi laskettu aika?

 

[Ava 37+1]

Katselin myös tuota listaamme ja Kevätkukkanenhan siellä näkyisi olevan seuraavana vuorossa, mikäs on siellä tilanne?

Ja sitten seuraavaksi minä!!!!! Toivottavasti ei kaikki kesäkuun porukat nyt sitten etuilisi , mä voisin mennä sinne ihan mielellään tässä parin viikon sisällä synnyttelemään....

 

[ellinoora 32+4]

kiitos valo supparineuvonnasta, niin olen vähän itsekin ajatellut, että jos ohi menee niin ei liene huolta. soitan joka tapauksessa neuvolaan tänään niin saatan samalla kysäistä.

miten kauan teillä on mennyt kelan päätöksen kanssa? laitoin itse paperit sinne huhtikuun alussa ja vieläkään ei ole kuulunut mitään.. kaipa reilu kuukausi on ihan normaali käsittelyaika.

voi kun olis kiva kuulla athenesta ja tinnusta, tosiaan, kevätkukkanen ja nipsu alkaa kans olla aika jännissä tunnelmissa pian.

 

[Nipsu 35+5]

Synnytysvalmennuksessa kätilö puhui että synnytyksen merkkejä voi olla limainen vuoto, joko voi kestää muutamankin viikon. Mulla on nyt muutamana päivänä ollut sellaista hieman rusehtavaa limamaista vuotoa, erillaista kuin tavallinen valkovuoto. Olisko tämä nyt sitä limaista vuotoa josta kätilö puhui, vai vaan tavallista valkovuotoa hieman eri muodossa?!??!

 

[kevätkukkanen 38+5]

ei kai tänne ihmeempiä... inhottaa nää lämpimät säät vaikka normaalisti tykkään... kesävaatteet ei mahdu ja kävely on tuskaa. Muuten ei ihmeempiä... odotellessa vaan... ei mitään synnytykseen viittaavaa ilmassa, vauva tosin neuvolan mukaan jo aika alhaalla ja kai aika kiinnitynytkin(?). Eilen siivosin keittiön kaappeja ja kävin kaupassa kiin kyllä oli paikat kipänä sen jälkeen, tänään olen osannut ottaa vähän rennommin. Eipä kai tässä auta kuin odotella, toivottavasti ei mee paljon la:sta yli. Pitäis kai sitä jotenkin yrittää nauttia tuosta säästäkin vaikka yllämainitut ongelmat sitä vähän hidastaa... no, on ainakin hyvä syy syödä jätskiä mulla on ihan kauhea sokeririippuvuus... pitää kyllä synnytyksen jälkeen päästä siitä eroon. Oikeesti jos ei joka päivä saa karkkia/jätskiä/limsaa niin on vaikea olo... kauppaan en oo tänään jaksanu kävellä mutta sekamehu ja pakastimesta kaivettu pulla sai tyydyttää tarvetta vähän. Parempi ehkä pysyä sieltä kaupasta pois, ettei tuu ostettua karkkia, jätskiä, limsaa, pullaa... vaikka syönkin kunnon ruokaa ja hedelmiä niin jotenkin pakko saada vielä makeaa. Mulla on perjantaina omat synttärit ja ajattelin että jos mokkapaloja olisin tehnyt... nami nami nami...

 

[Ava]

Kevätkukkanen, sun fiilikset oli kyllä niin kuin suoraan mun elämästä! kesävaatteet ei mahdu (ja uusia ei viitti parin, tai siis pahimmassa tapauksessa viiden, viikon takia ostaa), makea maistuu ja sitä on pakko saada, kävely on tuskaa (tänään tosin oli helpompi päivä).

Tosin mä en oo siivonnut keittiötä... Enkä oo saanut mitään muutakaan järkevää tänään aikaiseksi...

 

[Tinnu]

Kevätkukkanen (24/27 esikoinen)) 18.5. Lohjan sairaala
Ava 29.5.2006 (27/28 esikoinen)
Nipsu 8.6.2006 (25/29, esikoinen)
Valo 12.6.2006(28/28 esikoinen)
Dreamer 13.6.2006 (25/30 itselle esikoinen, miehelle toinen)
ellinoora 29.6.2006 (28/28 esikoinen)
äityli78 12.7.2006 (27/26 kolmas)
Lellu 26.9.2006 (29/30 toinen)
Airi 17.10.2006 (27/29 esikoinen)

Synnyttäneet:
Dora 8.12.05 poika 3270 g/50 cm (rv 37+1 TYKS)
Eme 30.3.06 poika 3690 g/51 cm (rv 41+0 KOS
Athene 03.5.06 poika 3540 g/51 cm
Tinnu 05.05.06 poika, 2960 g/47 cm (rv 39+2 OYS sektio)

Pikapäivitys omiin tietoihin. Tosiaan poika tuli!!=) Oli ressukalla niin varpaat suussa ettei saatu pituuttakaan mitattua ennen sunnuntaita, ollut perätilassa PITKÄÄN!

Toipuminen on lähtenyt vauhdilla käyntiin, siinä varmaan auttaa tuo maailman suloisin pikkumies...todellakin pikkumies. Oli varsinainen yllätys että olikin noin pieni (huom neuvolalääkärin arvio 3,5-4 kg....kröhöm) vaikka kokoarvio ultralla tehtiinki OYSissa, jotenkin sitä kuvitteli et no on se kuitenkin vähintään sen 3 kg. Pikkumieskin voi hyvin vaikka aluksi oli jäykkyyttä lonkissa.

Sektiosta sen verran, että se oli mielestäni aika epämiellyttävä kokemus. Puudutteen laittaminen ja sen tuomat tuntemukset oli aika karmeet (pahoinvointiä lähinnä), mutta hengissä selvittiin. Selkään laitettiin sekä epiduraali että spinaali ja se halvautti koko kehon rintakehästä alaspäin, jopa pikkurillit ja nimettömät meni hiukan tunnottomaksi käsistä. Jalat alkoi toimia pikkuhiljaa leikkauksen jälkeen, mutta kävelemään pääsi vasta seuraavana aamuna. Kipupumppua pidin sunnuntai-aamuun asti ja sen jälkeen olen pärjännyt pelkällä buranalla ja parasetamolilla, joten kipuja en ole kyllä kokenu mitenkään hirveän pahoina.

Pojasta: se on niin PIENI! Sitä jaksaa ihastella ja nuuskutella, on siis kertakaikkiaan niin syötävän suloinen ettei mitään rajaa. Tukka on tumma kuten isällänsä, mutta äitinsä korvat on kyl periny...naamasta ei oikein osaa vielä sanoo kumpaan tullut. Tissiä syödään jo ahkerasti, vaikka se välillä onkin vähän hankalaa. Pikkumies kun on kovin ahne niin ei malta aina odottaa kunnon imuotetta vaan käy kiinni kohtaan kuin kohtaan ja sitten hermostuu kun ei tule maitoa tarpeeksi. Lisämaitoa antoivat parina eka yönä kun oli vauvalassa hoidossa, mut muuten on kyl tullu maitoo omasta takaa ihan tarpeeksi.

OYSissa oli aika kiirusta, meidänkin 2 hengen huoneeseen jouduttiin lauantai-yönä kärräämään 3. henkilö ja ihmisiä oli mm. leikkihuoneessa vaikka pääsikin vajaan vuorokauden jälkeen omaan huoneeseen. Ymmärrettävästi kätilöilläkin siis kiirettä ja välillä meinasi mennä hermo että eikö kukaan auta mua imetyksen opettelussa. Aluksi poika nimittäin oli laiska imemään eikä meinannut saada imuotetta sen vuoksi. Onneksi siellä oli semmoinen vanhempi rouvakätilö, joka otti asiakseen opettaa meitä vaikka esim yökkä meinasi sabotoida kaiken kun yöllä ei malttanut meitä auttaa vaan oli heti tuomassa lisämaitoa, vaikka tiesin että maitoa tulee jahka poika vaan saa otteen. No, onneksi pidin pintani ja poika osaa nyt syödä!

Varmaan tuli sekavaa tekstiä, meinaa vähän väsyttää kaiken tuon sairaalahärdellin jälkeen...

Onnellinen Tinnu ja ""Viltsu"" 5 vrk

 

[Ava]

Onnea Tinnu vielä näin ""henkilökohtaisesti"" ja ihana kuulla teidän kuulumiset! On se vaan niin uskomatonta!

Voi että kun saisi itsekin jo sen vauvan syliin!!!

 

[Eme]

Vielä kerran onnittelut Tinnulle ja pikkumiehelle!
Tuo imetyksen opetteleminen on kyllä todella tärkeetä. Hyvä, että pidit puolesi ja muidenkin kannattaa reilusti sitten omalla kohdalla pyytää apua jos vähänkin siltä tuntuu. Mekin täällä Ukkelin kanssa edelleen opetellaan, vaikka haikaranpesässä kyllä aina tulivat neuvomaan kunhan apua vaan pyysi! Itselle tuli yllätyksenä kuinka hankalaa imetys voi välillä olla ja toisaalta samalla palkitsevaa niinä hyvinä hetkinä, joita meillä edelleenkin on aivan liian harvoin. Rintaraivarit jatkuvat siis edelleen, mutta sitkeästi yritetään ja opetellaan!

Eme ja Ukkeli 5vko ja 5 pvä

 

[ellinoora 32+6]

onnea tinnulle ja viltsulle täältäkin... huoh, miten sitä jaksaa odottaa..?

mutta ihanaa että kaikki on loppujen lopuksi mennyt hyvin ja olette pojan kanssa kotona. ihan mahtavaa.

tsemppiä kovasti kotiutumiseen ja emellekin voimia imetyspuuhiin!

 

[*Dora*]

Parin viikon nettipimento muuton ja remontin takia, ja mitä minun silmäni näkevätkään: ONNEA ATHENELLE JA TINNULLE, NIIN JA POJILLE TIETYSTI MYÖS!!!

Missäs Sampon tyttöystävät luuraavat?

En löytänyt mistään edellistä ketjua, täytyy metsästää lisää, että saisi nekin jutut luettua!

Remonttisiivousta täytyy jatkaa, mutta kerron pikaisesti, että Sampolle on jo puhjennut kaksi alahammasta! Viljat on otettu jo ruokalistalle ja kohta tutustutaan myös lihaan. Voi että aika menee ihan älyttömän äkkiä... Mun vauvalla on jo hampaita ja imetyskin varmaan lopetellaan kesällä. Nyyh!

Dora ja Sampo 5 kk *vilkuttavat uusille pojille*

 

[Valo 35+2]

Onnea vielä minultakin Tinnulle ja koko perheelle! Kiva kuulla että olette jo kotiutuneet.

Tänään oli viimeinen tentti ja hommat viittä vailla pulkassa. Ihanaa kyllä että kohta voi vaan keskittyä vauvan odotukseen, tuntuu ettei ajatuksiin oikein muuta ole tässä mahtunutkaan. Tentitkin meni vähän miten meni, lukemiseen keskittyminen kun oli vähän niin ja näin... Läpi kuitenkin luultavasti menee kaikki ja se on pääasia.

Viime yönä taas nukuin tosi levottomasti. En oikein millään saanut nukuttua ja meninkin sitten yöllä vielä telkkaria katsomaan. Kun sitten vihdoin kömmin sänkyyn ja nukahdin, heräilin parin tunnin välien vessaan... Ei ole ihme että päivällä väsyttää kun uni on niin katkonaista ja levotonta. Onneksi olen voinut ottaa päiväunet melkein joka päivä, muuten en jaksaisi. Onko muilla ollut unettomuutta tai valvomista? Luulen että osittain se johtuu ihan siitä, että tuleva synnytys ja äidiksi tulo mietityttää ja siksi on vaikea rauhoittua. Ja kai sitä aistiti virittäytyy jo nyt siihen, että sitten herää vauvan ääntelyyn ja tarpeisiin.

Vauvan vaatteet on viikattu kaappeihin mutta kaikki muu onkin vielä kesken... Jotenkin olen ajatellut että kodin pitäisi olla tip top-kunnossa kun kotiudutaan sairaalasta. Liikaa ei pidä kuitenkaan paineita siitä ottaa, oma jaksaminen on tässä nyt myös tärkeää. Olen yrittänyt muistuttaa itseäni siitä vähän väliä.

Eipä tässä muuta tällä kertaa, hyvät voinnit ja aurinkoista päivää kaikille!

 

[äityli78 rv 31]

Onnea Tinnulle ja perheelle vielä. Kiva kuulla miten kaikki meni. Ihanaa että nyt pieni poika lähellä ja kaikki hyvin...voi muistan sen vauvan tuoksun ja kaikki, ihanaa että saa kokea sen vielä=).

Olin eilen neuvolassa. Kaikkai oli ihan ok, hb laskenut 116 joten rautaa syön, ei kuitenkaan mikään kauhean alhainen. Sf mitta oli 28. Neuvolatäti veikkaili kun vaa-alle mentiin että ei mulla ole painoa varmaan kauheasti tullut, kun näyttää vaan että pallomaha ihan edessä eikä takaa huomaa ollenkaan että raskaana, mutta hupsis olikin tullut 900g viikko. Aika yllätys=)...kuopusta ottaessa menin synyttämään kun painoin tämän verran katsoin kuopuksen neuvola kortista, että painoin silloin 67,2 ja nyt paino oli tasan saman verran aika hassua. No nyt on tuo makea kyllä maistunut ja vähän turvotustakin, vaikka sormukset kyllä menee ihan hyvin. No pitää vissiin vähän katsoa ettei nyt ihan hirveesti ala painoa tulla. Nyt siis n. 11kg tullut lähtöpainosta. Joo mutta kaikki siis ihan hyvin.

Ens viikolla mulla on taas ultra ja katsovat sitä mun istukkaa.

Allergia ollut aika paha ja hengitys iltaisin pihisee ja on tukkoinen, mutta kyllä tämä tästä varmaan muutaman viikon päästä helpottaa ja jospa heinä menisi sitten helpommin kun nyt on tässä kaikkea mahdollista lääkettä saanut...

Tänään kävin vähän salilla ja uimassa, kiva oli saada aikaiseksi ja piristäähän tuo aina.

Nyt sitten katsotaan taas koska tuo seuraava vauva kejustamme saapuu maailmaan. Voimia vaan loppumetreille!!!

 

[ellinoora 33+1]

vitsi nyt tuntuu ekaa kertaa kunnolla etten jaksa. oon nukkunut monta monta yötä huonosti, turvotusta on tullut jalkoihin jne. ja töitä on vielä VIIKKO!!! en malttais millään odottaa lomaa, onneksi edes viikonloppu tulossa.

ja ensi viikko on tietysti ladattu ihan täyteen, sijaisen perehdytys-viikko kun on... no jospa sitä saisi viikonloppuna ladattua akkuja.

viikonloppuja ja aurinkoa kaikille!

 

[Valo 35+4]

Samat fiilikset täällä ellinoora! Itse en ole töissä mutta äitiysloma vaan antaa odottaa itseään kun en ole jaksanut tehdä opiskeluhommia loppuun. Onneksi viimeinen tentti oli keskiviikkona ja tänään olen ihan hyvin saanut itseäni niskasta kiinni ja kirjoittanut loppuun yhden ison esseen. Tuntuu niin vaikealta vaan kun loman alkaminen on täysin itsestä kiinni, mutta kun en millään jaksa keskittyä enää muuhun kun odottamiseen...

Eilen uuvahdin illalla täysin, nukuin edellisen yön niin huonosti ja oli koko päivän ajan kauheasti ohjelmaa. On kyllä aika turhauttavaa kun nukun niin älyttömän huonosti, tunnin-parin välein ramppaan vessassa ja pyörin sängyssä. Selkäkin on jotenkin kyllästynyt ja tullut kipeäksi kun pystyn nukkumaan enää jommalla kummalla kyljellä kun vatsa on niin iso. Useina öinä on kyllä tullut mieleen että en kestä jos menee esimerkiksi parilla viikolla yli lasketun ajan!

No, tulipas oikein tuutin täydeltä valitusta... onhan tässä kuitenkin ihan mukavasti asiat. Kohta on oma vauva jo sylissä ja kesä kauneimmillaan. Välillä vaan on jotenkin niin väsynyt tähän vaivaisuuteen ja olon hankaluuteen. Mutta on se sen arvoista kuitenkin !

Hyvää viikonloppua kaikille!

 

[Tinnu]

No niin, nyt sain viimein luettua teidänki kuulumiset läpi kun aivotki suostuu jo pikkuhiljaa toimimaan. Oli nimittäin pikkasen kertyny univelkaa tuolla sairaalassa...Pojallaki ilmeisesti rupee löytymään jonkulainen rytmi kun syö 3-4 tunnin välein ja tissittelee sit ½-1½ tuntia (tai joskus jopa 2½) eli melkoinen maratontissittelijä, mut toisaalta mukava sit itekki saada nukuttua vähän pidempiä pätkiä.

Jännä muuten miten synnytyksen jälkeen rupee äkkiä palautuun tää keho. Vaikkei mullakaan suoranaista turvotusta ollut, niin silti noi kudosnesteiden häviäminen tuntuu mahtavalta: ei satu enää aamuisin sormiin ja selkä tuntuu normaalilta ja jopa ikenien turvotus on hävinny jonneki. Sairaalaan ei jääny ku noin 5 kg, mut näköjään tässä kotosalla on tippunu jo 2 kg lisää et nesteitä on ollu! Vielä ois kuitenki 8 kg lähtöpainoon, vaan eipä mulla kiire ole sen suhteen. Ompa vähän vararavintoa tuota imetystä varten. Nyt on kyllä niin totaalisen onnellinen ja eufoorinen olo ettei paljon jaksa semmosista piitata!=)

Se sähköpostipiiri ois kyllä tosi jees, te tunnutte jotenki niin läheisiltä vaikkei olla koskaan nähtykään ja ollaan enimmäkseen vaan näistä raskauksista puhuttu, mut silti. Todellinen henkireikä välillä, täytyy sanoo.*halii kaikkia*

Ja ruokahalusta...jos se oli kova raskausaikana niin nyt se on sitä potenssiin kymmenen!!! Siis ihan tajuton nälkä koko ajan! Ilmeisesti toi imetys todellakin vie energiaa ja itsekin olen parin tunnin välein jääkaapilla. Onneks tällä hetkellä ei tee mieli mitään epäterveellistä vaan syön koko ajan leipää ja keittoja ja hedelmiä jne...ihmeellinen kyllä tuo luonto, miten se järjestää nää asiat.

 

[ellinoora 33+1]

kuulostaapa ihanalta tinnu, että oot toipunut noin hyvin leikkauksesta! ja onnea kun olette kotona ja päässeet jo arkipuuhiin. kerrohan ahkerasti kuulumisia taas!

mitähän athenelle kuuluu..?

läksin tänään puolilta päivin töistä kun oli niin vaikea olla, heti helptti kun pääsi kotiin..

jos jokus saisi sen spostipiirin aikaiseksi..? minulla alkaa tietokonekausi vähän hiljentyä kun ei ole kotona sitten oikein kunnon konetta itsellä.

tsempit kaikille viikonloppuun!

 

[Athene]

Hei pitkästä aikaa,

ja Tinnulle mielettömästi onnea pienestä pojasta!!! Varsinainen poikaketju meillä

Elämä on ollut viimeiset puolitoista viikkoa melkoista pyöritystä… kävin siis tiistaina 2.5. yliaikakontrollissa, mutta laittoivat kotiin, kun kaikki oli ok. Iltapäivällä alkoivat supistelut ja illalla klo 19.15 mentiin takaisin sairaalaan. Synnytys oli hyvin aluillaan ja tulotarkastuksen jälkeen pääsin ammeeseen uiskentelemaan tunniksi. Teki hyvää! Tuolla ammeessahan saa olla vain tunnin kerrallaan, joten en jaksanut lähteä sinne enää uudelleen, vaan aloin naukkailla ilokaasua noin klo 23. Klo 0.30 laitettiin epiduraali, joka poisti kaikki kivut.

Supistuksia tuli liian harvakseltaan, joten klo 2 laitettiin supistuksia edistävä tippa. Klo 3 vauvan sydänäänet laskivat ensimmäisen kerran, kohta toisen kerran ja paikalle säntäsi joukko kätilöitä ja lääkäreitä. Minut valmisteltiin kaiken varalta hätäsektiota varten ja vauvan päähän asennettiin pinni, jolla seurattiin vauvan happiarvoja. Säikäytti tietysti aivan mielettömästi… arvoja seurattiin puolen tunnin välein, ja ne olivat sen verran ok, että sektioon ei tarvinnut lähteä. Sydänäänet kuitenkin heikkenivät aina supistusten aikana, joten jouduin ottamaan lisähappea ja olemaan kylkiasennossa supistusten ajan.

Omat supistukset olivat sen verran heikkoja, että taas antoivat kiihdyttävää tippaa. Klo 7.40 tuli ponnistamisen tarve, mutta en kerennyt edes kunnolla ponnistaa, kun suppari oli jo ohi, eli siis tosi lyhytkestoisia supistuksia. Vauvan pää ei lähtenyt laskeutumaan, vaikka kuinka ponnistelin, sillä vauva olikin viistotarjonnassa, mikä selvisi ultraamalla. Lääkäri päätyi siihen, että synnytystä nopeutetaan imukupilla, kun kohtu oli jo niin väsynyt. Niinpä lääkäri kiinnitti imukupin, mulle tehtiin episiotomia ja maailman suloisin poika saatiin lopulta maailmaan. Napanuora oli kerran kaulan ympärillä ja lapsivesi vihreää.

Epparista huolimatta sain kolmannen asteen repeämän, mikä todennäköisesti johtui kätilön virheestä: lääkärin mukaan kätilö leikkasi epparihaavan liian pystyasentoon. Istukan synnyttyä minua alettiin ommella, mutta aloin vuotaa runsaasti verta. Silmissä sumeni ja tuntui, että taju lähtee. Ei kun happimaski kasvoille, jalat kohti kattoa ja verenpaineet saatiin palautumaan normaalimmalle tasolle. Menetin kuulemma kaksi litraa verta… tulivat siihen tulokseen, että minut on paikkailtava leikkaussalissa runsaan verenvuodon vuoksi. Ihan hyvä niin, siellä sain spinaalipuudutuksen ja rauhoittavia, joten en muista itse ompelusta mitään.

Heti pojan synnyttyä hänellä todettiin kitalakihalkio. Onneksi kyseessä on ”helpompi” tapaus suu- ja kitalakihalkiosta, eli se on kitalaen pehmeällä alueella. Pojan syömistä tuo halkio vaikeuttaa, mutta muuten hän on mitä virkein vauva. Korjausleikkaus tullaan tekemään noin yhdeksän kuukauden iässä, eikä sen pitäisi vaikuttaa pojan puheenkehitykseen, hampaiden tuloon tai muuhunkaan. Imuteho vaan on sen verran heikompi, ettei poju pysty imemään rintaa, vaan on pulloruokinnassa.

Meille tämä halkioasia ei ole ollut mikään järkytys, sillä kyseessä on korjattavissa oleva asia. Ollaan mielettömän onnellisia pojasta, sillä kyllä se sydänäänten häviäminen säikäytti niin paljon, että voi vain miettiä, miten pahasti asiat voisivat olla.

Minulla alkoi sairaalassa elimistö mennä ylikierroksilla. En saanut nukuttua silloinkaan, kun siihen olisi ollut mahdollisuus. Maanantaina päästiin kotiin, ja tilanne ei kun paheni. Sydän hakkasi koko ajan mieletöntä vauhtia, en saanut nukuttua kuin enintään pari tuntia vuorokaudessa, maha oli jatkuvasti sekaisin, olo todella väsynyt… onneksi tuossa keskiviikon tienoilla tilanne alkoi helpottaa, ja esim. viime yönä nukuin yhteensä jo noin viisi tuntia syvää unta, joten olo on nyt jo tosi hyvä! Ollaan miehen kanssa aivan onnesta sekaisin, kun meillä on niin ihana poika

Tuli mieletön maratonviesti, mutta pakko oli selittää tätä asiaa perinpohjin. Jospa joku teistä jaksoi lukea. Koetan taas palata aktiivisemmin ”linjoille”.

Athene ja ”Jermu” 10 pv