Täällä on tosi hirveitä tarinoita. Mulle ei ole koskaan tapahtunu mitään noin pahoja juttuja eikä muutenkaan mitään yksittäistä pahaa tapahtumaa jäänyt mieleen.
Itse muistan kuinka vaput, uudetvuodet, juhannukset ym. juhlat vanhemmat örvelsi ihan jumalattomassa kaatokännissä. Mentiin silloin aina samojen ihmisten luokse tai he tuli meille, sitten aikuiset ryyppäs ja perseili yhdessä yön pikkutunneille asti. Noissa juhlissa kaikki veti aina ihan uskomattomat räkäkännit, itselle ei tulis mieleenkään että kavereitten kanssa ryypättäis samalla tavalla lasten edessä. Pahin muisto noista juhlista on, kun tultiin taksilla aamuyöstä kotiin ja mua hävetti vanhempien kunto ja käytös jo taksissa, ja matkan päätteeksi isä vielä kusi kadulle.
Muistan myös vanhempieni jatkuvat riidat ja sen, kuinka pelkäsin että äiti lähtee lopullisesti pois, kuten aina uhkasi (ja uhkailee edelleen). Pelkäsin myös aina, kun äiti oli poissa ja isä ryyppäsi yksinään kotona, että hän sekoaa ja tappaa tai raiskaa meidät lapset. Hän oli outo ja ällöttävä.
Muistan kuinka inhosin isää. Se jokapäiväinen pelko ja jännitys, kun olin jo kouluiässä ja vanhemmat päivisin töissä, kun kello lähesi viittä ja ulko-ovi aukesi ja piti kuulostella kumpi sieltä tuli. Sisarusten kanssa katsottiin toisiamme ja huokaisiin helpotuksesta jos se oli äiti. Jos sieltä tuli isä, häivyttiin saman tien paikalta koska hän purki työstressinsä, nälkänsä ja ärsyyntymisensä raivoamalla lapsille. Hän huusi jos tiskialtaassa tai pöydällä oli astioita, ja hän huusi jos tiskikoneessa oli astioita joita ei ollut käytetty tarpeeksi. Hän huusi jos emme olleet syöneet jääkaapista meille tarkoitettuja ruokia, ja hän huusi jos olimme syöneet enemmän kuin olisi mielestään pitänyt. Aina löytyi syy. Hän haukkui ja uhkaili meitä, oli todella pelottava. Tätä raivoamista jatkui siihen asti, kunnes äiti tuli kotiin ja siinä silmänräpäyksessä hän muuttui hyväntuuliseksi ja teennäisen maireaksi. Raivareiden takia meidän piti aina saada kaverit ulos kodistamme ennen kuin isä tulisi kotiin. Kerran isä suuttui tiskialtaaseen jääneestä yksittäisestä lautasesta niin paljon, että lähti keittiöveitsi kädessä tappouhkauksia ladellen jahtaamaan minua.
Semmosta.