Minut on raiskattu monta kertaa.

[QUOTE="huoh";22652276]Miksi? Mitä ihmeen haittaa sitä on jos antaa ymmärtää mutta ei ymmärrä antaa? Pallit räjähtää?[/QUOTE]

Ettei tule raiskatuksi!

 

[QUOTE="eräs";22652283]Kyllä, näinkin voi käydä. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että rikoksien julmuudessa ja suunnitelmallisuudessa on eroja. Ja lakimme tarjoaa enimmäis- ja vähimmäisrangaistukset juuri siksi, että erilaisista teoista voidaan antaa erilaisia rangaistuksia, yleistä oikeustajua mukaillen.[/QUOTE]

Totta kai. TinkaM kuitenkin pohti asiaa eri tavoin kuin sinä, nimittäin uhrin toiminnan kannalta. Että uhrin käytös voisi lieventää raiskaajan tuomiota. (Jos uhri ei olisi ottanut riskejä.)

 

[QUOTE="vieras";22652298]Ettei tule raiskatuksi![/QUOTE]

Niin mutta miksi mies saa raiskata jos on annettu ymmärtää mutta ei kuitenkaan ymmärretty antaa?

 

Aivan. TinkaM taas pohti asiaa eri näkökulmasta, nimittäin uhrin toiminnan kannalta. Että uhri olisi voinut välttää tilanteen, käyttäytyä eri tavalla jne.

Raiskauksen törkeyden aste ja sen mahdollinen välttäminen ovat kaksi aivan eri asiaa, niin kuin missä tahansa rikoksessa.

Ajatellaan vaikka naista, joka on tullut aviomiehensä surmaamaksi. Voimme pohtia, onko rikosnimike tappo vai murha. Voimme myös pohtia, olisiko verityö voitu estää, jos nainen olisi jättänyt miehensä jo silloin, kun tämä pahoinpiteli hänet ensimmäisen kerran. Varmastikin naisen henki olisi tuossa tapauksessa säästynyt. Mutta sen ääneen sanominen ei millään tavalla tee murhasta vähempiarvoista rikosta.

Sama pätee raiskauksiinkin. Ensimmäinen askel raiskauksien vähentämiseen on, että raiskauksista lakataan puhumasta luonnonvoimina. Raiskauksia voi estää ja ehkäistä. Ja kun niitä tapahtuu, niistä pitää puhua ja niistä pitää ehdottomasti ilmoittaa poliisille.

 

Aha. Mä en ole nähnyt yhdenkään sanovan, ettei kannattaisi noudattaa varovaisuutta.

Eiiiiii...

 

Aivan. TinkaM taas pohti asiaa eri näkökulmasta, nimittäin uhrin toiminnan kannalta. Että uhri olisi voinut välttää tilanteen, käyttäytyä eri tavalla jne.

Ja se on uhrin kaksoisuhriuttamista. Jos ei kerta riistäminen riitä, niin riistetään ne viimeisetkin rippeet uhrilta pois, jotka raiskaajalta kenties jäi ottamatta. Jätetään pelkkä häpeä ja lisää syyllisyyttä.

Sanotaanko näin, että raiskaus ei ole yksiviivainen tapahtuma. Siinä on vähintään kaksi osapuolta, joista toinen on uhri, toinen tekijä. Se voi tapahtua hetken mielijohteesta, pitkän harkinnan tuloksena, siinä voi esiintyä muutakin fyysistä väkivaltaa tai sitten ei. Uhri saattaa tapella vastaan tai sitten lamaantua, kadota johonkin muualle, olla tiedottomassa tai puolustuskyvyttömässä tilassa tai sitten ei.

Sekin on typeryyttä kysyä miksi et pistänyt vastaan. "Minä ainakin tappelisin". Sitä tilannetta kun on vaikea ennustaa ja uhrin kannalta se ei helpota tilannetta ja tapahtumaa yhtään. Päin vastoin, lisää syyllisyyttä ja häpeää. Tekee useasti vielä likaisemman.

Totta kai oma henkilökohtainen turvallisuus on kaiken a ja o, mutta aina ei kaikkea voi ennustaa. Ja kuten ihmiset yleensä, me saatamme tehdä typeriä asioita tai olla ajattelmattomia. Me emme aina käyttäydy ja tee kuten viisasta. Oikeuttaako se rikoksen? Ei. Oikeuttaako se uhrin tuomiolle panon tai käykö se lieventävänä asiahaarana? Ei.

Kun rupeamme miettimään mikä on niitä uhrin omia vikoja, jotka edesauttoivat raiskatuksi tulemista, niin voisi olla että vielä vähemmän ihmisiä uskaltaisi astua häpeähäkistään. Olit yksin lenkillä illalla ja se on oma vika. Menit baariin yksin ja sait tyrmäystippoja, oma vika. Olit humalassa ja lähdit tuttavasi mukaan, tulit raiskatuksi ja se on oma vika. Menit väärän ihmisen kanssa naimisiin, hän raiskasi sinut, oma vika. Flirttailit miehille, tulit raiskatuksi, oma vika. Usein se suurin vika, joka uhrissa on, on se, että hän on väärässä paikassa väärään aikaan. Suurin vastuu rikoksesta on edelleen tekijällä, joka uhrinsa rikkoo, ei rikotulla.

Monesti tämä käyttäytyminen vielä on jotain mikä mietityttää. Sitä on vaikea selittää varmaan kenellekään, mutta psyyke on outo. Tämä tosiaan jättää syviä arpia. Tiedättekö, kun perheväkivaltaa kotonaan nähneellä naisella on kohonnut riski valita itselleen samanlainen parisuhde. Tai jatkaa itsensä kaltoinkohtelua. Vähän samaan tapaan uhri saattaa nähdä kohtalonsa omana ansionaan. Ei enää mitään väliä mitä teen. Tai hakeutuu tajuamatta tilanteisiin jossa on vaarassa siinä toivossa, ettei se enää omalle kohdalle satukaan tai pystyn toimimaan toisin. Kyllä tästä tutkimuksia löytyy. Sen syyllistämisen sijaan nämä naiset tarvitsevat apua! Ei lisätuomioita!!!

Terkuin: sen kahdesti kokenut.

 

[QUOTE="eräs";22652327]Raiskauksen törkeyden aste ja sen mahdollinen välttäminen ovat kaksi aivan eri asiaa, niin kuin missä tahansa rikoksessa.

Ajatellaan vaikka naista, joka on tullut aviomiehensä surmaamaksi. Voimme pohtia, onko rikosnimike tappo vai murha. Voimme myös pohtia, olisiko verityö voitu estää, jos nainen olisi jättänyt miehensä jo silloin, kun tämä pahoinpiteli hänet ensimmäisen kerran. Varmastikin naisen henki olisi tuossa tapauksessa säästynyt. Mutta sen ääneen sanominen ei millään tavalla tee murhasta vähempiarvoista rikosta.

Sama pätee raiskauksiinkin. Ensimmäinen askel raiskauksien vähentämiseen on, että raiskauksista lakataan puhumasta luonnonvoimina. Raiskauksia voi estää ja ehkäistä. Ja kun niitä tapahtuu, niistä pitää puhua ja niistä pitää ehdottomasti ilmoittaa poliisille.[/QUOTE]

Olen tästä ihan samaa mieltä. Valitettavasti silti löytyy paljon ihmisiä, jotka näkevät miehet niin eläimellisinä otuksina, etteivät pysty hillitsemään itseään. Siksi raiskauksia puolustellaan joskus sillä, että uhri on "provosoinut", esim. paljastavia vaatteita käyttämällä. Näistä asenteista on tehty tutkimuskin.

 

Ehkä vähän turha mennä rikosilmoitusta tekemäänkään jos ei ole yrittänytkään puolustautua, huutanut, potkinut, raapinut tms. yrittänyt estää/lopettaa tekoa.

 

[QUOTE="vieras";22651454]Säkö olet siis sitä mieltä, että naisella ei ole oikeutta muuttaa mieltään tai sanoa ei missä vaiheessa tahansa? Mitä jos nainen on alun perin halunnutkin harrastaa seksiä, mutta hänelle tuleekin vaikka huono olo miehen luona, tai alkaa ahdistaa tai mitä tahansa. Silloinko miehellä on oikeus ottaa nainen väkisin, ja raiskaus on naisen oma vika? Onko naisen (tai miehen) pakko viedä homma loppuun, vaikka se alkaisi tuntua syystä tai toiselta vastentahtoiselta yhtäkkiä?

Entä mihin sä vedät rajan sen provokatiivisen käytöksen suhteen? Mikä on se hameen pituus, jonka alle mentäessä nainen on pukeutumisellaan houkutellut miestä? Minkä pituinen katse on sovelias, eikä vihjaileva? Entä millainen hymy on sellainen, että nainen sen väläyttäessään ei ole "antanut ymmärtää, muttei ymmärtänyt antaa?" Millä tavalla saa tanssia, että miehellä ei ole oikeutta vetää siitä tiettyjä johtopäätöksiä?

Miehet eivät ole mitään eläimiä, jotka eivät pysty vastaamaan käytöksestään seksikkään naisen nähdessään. Mun mielestä on sairasta lähteä siitä ajatuksesta, että mies menee niin sekaisin esimerkiski vähäpukeisesta naisesta, ettei voi kontrolloida itseään, ja naisten pitäisi siksi jatkuvasti tarkkailla itseään ja käytöstään, ettei vaan vahingossa provosoi miestä tai anna tälle väärää käsitystä.[/QUOTE]
TinkaM, voisitko vastata näihin kysymyksiin?

 

Totta kai. TinkaM kuitenkin pohti asiaa eri tavoin kuin sinä, nimittäin uhrin toiminnan kannalta. Että uhrin käytös voisi lieventää raiskaajan tuomiota. (Jos uhri ei olisi ottanut riskejä.)

Ymmärrän. Tuota mieltä en ole.

 

Niin, miten voi saada apua, jos ensin vuosikaudet vaikenee tapahtuneista ja sitten tulee keskustelufoorumille leuhkimaan että mut on raisakattu monesti kun oon niin kaunis...??

 

Nikille "asdfaafds": :hug: Noita asioita ajoin takaa.

 

Tuota noin...myös puskaraiskaus voi tapahtua hetken mielijohteesta. Samoin voi olla vakaasti suunniteltu teko juottaa nainen humalaan, viedä hänet jatkoille ja raiskata väkivaltaisesti.

Tämä kommentti tässä kontekstissa osoittaa, ettei tytsi-89:n luetunymmärtämistaito ole ihan kohdillaan.

 

[QUOTE="vieras";22652236]Monessa vastauksessa ollaan sitä mieltä, että ei kannata katsoa tai varoa, kun naisella on oikeus lähteä minne vaan ja kenen kanssa vaan ja sammua minne vaan ja toistamiseen. Monen mielestä riskiä ei tarvitse pelätä kun sitä ei pitäisi olla ja jos tulee raiskatuksi itsellä ei ole mitään vastuuta omasta käytöksestään.
Tapahtuneesta ei tarvitse ottaa opikseen koska naista ei saa raiskata vaikka se saattaa olla todennäköistä kun yöpyy tuntemattomien humalaisten seurassa.
Nainen puolustelee omaa osuttaan koskemattomuudella. Jos mies on umpitunnelissa ja kuvittelee olevansa unessa, ei siis myöskään ole täysin selvillä tekonsa vakavuudesta. Tai jos mies on sekaisin huumeista eikä muista tapahtuneesta mitään.
Silti tuollaista ei tarvitse pelätä koska...naisella ei ole vastuuta omasta käytöksestään, ei tarvitse olla.




Auh, kun tää keskustelu jankkaa yhtä ja samaa...[/QUOTE]

Kyllä kannattaa varoa. Mutta vaikkei varoisi, vastuu teosta ei missään vaiheessa siirry uhrille siltä tekijältä. Uhrin typeryys ja varomattomuus ei tee rikoksen tekijästä yhtään vähemmän rikollista, päinvastoin mielestäni. Mimmoinen ihminen käyttää hyväksi sellaista, joka ei tajua ollenkaan varoa?

Tyhmyys ei ole laitonta tai rikollista. Tyhmiä kuuluu suojella, eikä maailman kuuluisi olla niin päin, että syy on sen, joka ei tajua varoa muita. Koska maailma on väärinpäin, ei ole ihme, ettei kaikki siihen sopeudu vaan tulevat aina satutetuksi.

 

Mulle kävi kerran nuorena niin, että liftausreissullani päädyin erään nuorukaisen kotiin. Oli iltamyöhä, ja hän halusi tarjota mulle yösijan "ilman taka-ajatuksia". Olin lapsellinen, nuori ja naivi. Kun pääsimme miehen asuntoon, tämä alkoi kouria mua lujasti ja litisti allensa sänkyyn. Sanoin hänelle ei, mutta hän ei ollut kuulevinaan. Hänen silmissään oli hullu katse, ja minä tein jotain älytöntä: annoin hänen panna minua. En halunnut, minua ällötti, mutta itsesuojeluvaistoni kehoitti minua valitsemaan ns. pienemmän pahan. Rimpuilu olisi todennäköisesti johtanut väkivaltaan, sillä tämä nuori painijamies oli selvästi päättänyt "ottaa omansa". Aktin jälkeen hän nukahti ja minä keräsin vaatteeni itkien ja karkasin yöhön.

Raiskaus? Ei kai sitten, kun annoin hänen panna. Vai..?

 

Mulle kävi kerran nuorena niin, että liftausreissullani päädyin erään nuorukaisen kotiin. Oli iltamyöhä, ja hän halusi tarjota mulle yösijan "ilman taka-ajatuksia". Olin lapsellinen, nuori ja naivi. Kun pääsimme miehen asuntoon, tämä alkoi kouria mua lujasti ja litisti allensa sänkyyn. Sanoin hänelle ei, mutta hän ei ollut kuulevinaan. Hänen silmissään oli hullu katse, ja minä tein jotain älytöntä: annoin hänen panna minua. En halunnut, minua ällötti, mutta itsesuojeluvaistoni kehoitti minua valitsemaan ns. pienemmän pahan. Rimpuilu olisi todennäköisesti johtanut väkivaltaan, sillä tämä nuori painijamies oli selvästi päättänyt "ottaa omansa". Aktin jälkeen hän nukahti ja minä keräsin vaatteeni itkien ja karkasin yöhön.

Raiskaus? Ei kai sitten, kun annoin hänen panna. Vai..?

On se raiskaus, jos sanoit "ei". Sen pitäisi riittää, mutta valitettavasti se ei kaikille hulluille riitä. On totta, että olisit luultavasti tullut hakatuksi ja sen päälle raiskatuksi jokatapauksessa. Olisihan sinulla sitten ollut mustelmia näyttää, mutta tuskin sinä niistä mustelmista suurta iloa olisit saanut.

 

On se raiskaus, jos sanoit "ei". Sen pitäisi riittää, mutta valitettavasti se ei kaikille hulluille riitä. On totta, että olisit luultavasti tullut hakatuksi ja sen päälle raiskatuksi jokatapauksessa. Olisihan sinulla sitten ollut mustelmia näyttää, mutta tuskin sinä niistä mustelmista suurta iloa olisit saanut.

Tämä asia nousee mulle joskus mieleen, vaikka oon yrittäny sen unohtaa. Minäkin kannan häpeää, syyllisyyttä ja itseinhoa tästä asiasta. Liftaaminen on vaarallista ja tyhmää, vieraan miehen kotiin meneminen on vaarallista ja tyhmää...Mutta olin tosiaan luottavainen ja elin ajatuksessa "ei mulle mitään kamalaa tapahdu".

Enpä ole tätä kellekkään kertonut, juuri tämän vastaanoton takia, joka täälläkin raiskatulle on annettu. "Mitäs läksit.."

 

Tämä asia nousee mulle joskus mieleen, vaikka oon yrittäny sen unohtaa. Minäkin kannan häpeää, syyllisyyttä ja itseinhoa tästä asiasta. Liftaaminen on vaarallista ja tyhmää, vieraan miehen kotiin meneminen on vaarallista ja tyhmää...Mutta olin tosiaan luottavainen ja elin ajatuksessa "ei mulle mitään kamalaa tapahdu".

Enpä ole tätä kellekkään kertonut, juuri tämän vastaanoton takia, joka täälläkin raiskatulle on annettu. "Mitäs läksit.."

Ei sun tarvii häpeää kantaa, sullehan on tehty väärin. Jos sä oisit hankkinut ne mustelmat ja taistellut ittes verille, sä syyttäisit itseäsi kumminkin. Sä miettisit, että jos se raiskas sut sen takia, että aloit rimpuilla. Tai että ei ois pitänyt vastustella. Raiskaus vaan aiheuttaa uhrille tollasen häpeän ja syyllisyyden tunteita, joista on vaikea päästä eroon, vaikkei niihin oikeasti ole mitään syytä. Mulla on samantyylinen kokemus, selvisin myös ilman mustelmia. Ja onneksi ilman tauteja, sillä tyypillä niitä nimittän oli. Olen päässyt eroon itseni syyttämisestä ja asia ei enää vaivaa minua, niinkuin silloin aluksi.

 

Totta kai. TinkaM kuitenkin pohti asiaa eri tavoin kuin sinä, nimittäin uhrin toiminnan kannalta. Että uhrin käytös voisi lieventää raiskaajan tuomiota. (Jos uhri ei olisi ottanut riskejä.)

No enköhän mäkin pohtinut juuri niitä olosuhteita yleisesti ja siihen kuuluu myös uhrin käyttäytyminen. Kyllä minusta jos oikeussaliin saapuu useaan kertaan nainen joka on aina toistanut saman kaavan; vetänyt pään täyteen, lähtenyt miehen/miesten mukaan, sammunut, tullut raiskatuksi vaikka on vain miehen ja naisen sana vastakkain yms. En kovinkaan paljon sympatiaa viitsisi antaa sinne suuntaan, sori vaan. Näitä tapauksia on useampiakin, niinkuin ap tuossa kertoikin.
Jos taas oikeuteen tulee nainen joka on raiskattu hänen ollessaan lenkillä, hänet on raahattu puskaan jossa hän on taistellut viimeiseen asti vastaan; repinyt, hakannut, huutanut. Mies on raiskannut törkeää väkivaltaa käyttäen ja puukolla uhaten. Näissä tapauksissa on eroja; niin olosuhteissa kuin uhrin käytöksessäkin. Jos olisin tuomari, kyllä minä ensimmäiselle antaisin lievemmän tuomion.

 

Jatkossa ap:n kannattasi mennä kotiinsa nukkumaan, yksin!

 

[QUOTE="vieras";22652406]TinkaM, voisitko vastata näihin kysymyksiin?[/QUOTE]

No en viitsi vastata noin typeriin kysymyksiin jotka on vedetty muka mun mielipiteiksi vaikka ei ole sinnepäinkään. Jos haluaa varta vasten ymmärtää väärin niin siitä vaan...

 

Tämä asia nousee mulle joskus mieleen, vaikka oon yrittäny sen unohtaa. Minäkin kannan häpeää, syyllisyyttä ja itseinhoa tästä asiasta. Liftaaminen on vaarallista ja tyhmää, vieraan miehen kotiin meneminen on vaarallista ja tyhmää...Mutta olin tosiaan luottavainen ja elin ajatuksessa "ei mulle mitään kamalaa tapahdu".

Enpä ole tätä kellekkään kertonut, juuri tämän vastaanoton takia, joka täälläkin raiskatulle on annettu. "Mitäs läksit.."

Tosi inhottava juttu. Mutta kai nyt itsekin ymmärrät jälkeenpäin miten typerästi toimit? Liftaus ja vielä tuntemattoman luoksemeneminen. Hienoa tässä tarinassasi on se ettet varmaankaan ole tehnyt niin toisin? Eli otit opiksesi, vaikka valitettavasti sulle kävi noin kamalasti. Sitä mitä olen täällä sanonut että jos jatkaisi tuollaista käyttäytymistä tuollaisen kamalan kokemuksen jälkeen, se olisi sitä typerää käytöstä joka lisää entisestään riskiä tulla raiskatuksi tai jopa surmatuksi. Niitäkin kohtaloita on ihan liikaa ja se jos mikä on turha rikos.

 

No en viitsi vastata noin typeriin kysymyksiin jotka on vedetty muka mun mielipiteiksi vaikka ei ole sinnepäinkään. Jos haluaa varta vasten ymmärtää väärin niin siitä vaan...

No mä nyt vaan mietin, että mitkä sun mielestä on niitä signaaleja, joita lähettäessään nainen provosoi miestä? Pakkohan sulla on niistä jotkin määritelmät olla, kun sun mielestäsi kerran sellaisia lähettäneen naisen raiskaamisesta pitäisi saada pienempi tuomio?

 

[QUOTE="vieras";22653569]No mä nyt vaan mietin, että mitkä sun mielestä on niitä signaaleja, joita lähettäessään nainen provosoi miestä? Pakkohan sulla on niistä jotkin määritelmät olla, kun sun mielestäsi kerran sellaisia lähettäneen naisen raiskaamisesta pitäisi saada pienempi tuomio?[/QUOTE]

No mä olen sanonut mielipiteeni aika monta kertaa, esim kommentti nro 270 on aika lähellä sitä mitä ajan takaa. Enkä mä mistään signaaleista ole puhunut vaan siitä että nainen tietoisesti ottaa riskejä, jotkut jopa kerta toisensa perään. Vetää kaatokännin, lähtee tuntemattomien kyytiin tai kotiin, on niin perseet että sammuu sinne eikä aamulla itsekään välttämättä tiedä harrastiko seksiä... Tyrmäystipat on eri juttu, niistä voi mennäkin ihan tiedottomaan tilaan mutta jos juomalla juo itsensä koomaan niin syy on silloin vain ja ainoastaan siinä naisessa. Mutta sanon vielä ettei tietenkään mikään poista raiskaajan vastuuta, se hänen on kannettava. Mutta tosiaan mielestäni on eroja siinä rikoksen törkeydessä missä ja miten rikos tehdään. Mutta rikos se on aina jos se tehdään vasten toisen tahtoa.

 

Tosi inhottava juttu. Mutta kai nyt itsekin ymmärrät jälkeenpäin miten typerästi toimit? Liftaus ja vielä tuntemattoman luoksemeneminen. Hienoa tässä tarinassasi on se ettet varmaankaan ole tehnyt niin toisin? Eli otit opiksesi, vaikka valitettavasti sulle kävi noin kamalasti. Sitä mitä olen täällä sanonut että jos jatkaisi tuollaista käyttäytymistä tuollaisen kamalan kokemuksen jälkeen, se olisi sitä typerää käytöstä joka lisää entisestään riskiä tulla raiskatuksi tai jopa surmatuksi. Niitäkin kohtaloita on ihan liikaa ja se jos mikä on turha rikos.

Tämä on kirjoitettu tänne jo monta kertaa mutta ilmeisesti asiaa ei käsitetä.
Eli, oppia välttämään tilanteita joissa on suuri riski ja jvarsinkin välttää tilanteita joissa riski on useaan kertaan muuttunut todelliseksi väkivaltatilanteeksi. Mikähän tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

Ja raiskaus on aina väärin väärin väärin mutta se ei auta vaikka kuinka sitä hokisi. Sen näkee jo apn kokemuksesta.