Ihan eka kiitos suuri kaikille haleista ja lähetän myös paljon haleja niille, jotka sitätarvitsevat ja joilla ajatukset huojuu sekavissa tunnelmissa :hug: :hug:
mimmimamma :hug: Kirjoitit sen, mitä itsekseni täällä mietin
Pakostakin herää ajatus jos toinen. Eihän sitä saisi jossitella, mutta eipä ne ajatukset mielestä haihdukkaan ihan noin vain. Mulla nämä tyttöjen odotukset on alkaneet vähän niin ja näin varmuudella, samoin tuon 7v pojan. Nyt en tunne itteeni ihan mettäpöyrööks, kun joku muukin näitä ajatuksia ilmoille laittaa
a-alisa *kippaan kuorman jäitä hattuun* no joo, tutut on sun tunnelmat. Ite tässä pitäis mennä jäihin uimaan, niin ei kuvittelis mitään. Toivottavasti sulle se plussa pärähtää
Taikakuu, onnea töiden alkamiseen :wave:
Mitäs minä, odotan tätiä kylään. Ei vaan näy. Oireita on edelleen, ei ne minnekkään ole menneet. Ainut on tuo uusi juttu, kun meinaa olla aamusta hyvinkin häjy olo. Masuun juiliminen on muuttanut muotoaan ja on lähinnä toispuolesta. Välillä itkettää, kiukuttaa ja naurattaa. Täyttä vuoristorataa menään pääkopassa ja eilinen meni jossain hyperaktviisiduudessa mellastaessa. Pesin ikkunat, pesin taksit jo vkl varten, vaikka ei olis ollu pakko, vahasin miehelle sen uuden auton. Uuden ja uuden, meille uuden
Mies vanhenee lauantaina, niin ajattelin jo valmiiks vähän muistaa. Imuroin talon, järjestin lasten lelut, kollasin kaapeista pienet ja risat pois, siivosin koiratarhan, liäksi vaikka mitä pikkupuuhastelua niin tiiviisti, ettei koneelle tullut mieleen tulla.
Kaikella tuolla hääräämisellä ja myöhään vielä saunassa istumisella yritin jotenkin kropalle viestittää, että sitä menkkaviikkoa tässä nyt tilattas, mutta katin hännät, ei mitään, ei niin mitään. Aamulla noustessa jotain valahti ja ajattelin, että nyt vihdoinkin, mutta ei, valkkaria se vaan oli. nyt sentään kp35, eikä pitkien kiertojenkaan vaiheessa menty kertaakaan kp32yli. Tais kerran olla neljän vuoden sisällä kp33. Mulla noi kalenterit kaikki talles, niin hyvä niistä luntata vanhat tiedot.
Tytön odotuksen alkuaikoina kirjoitin näin:
kp 30/29On tää outoo, menkat myöhäs. Pitikin just nyt, kun pitäis ultralla kattoo muniksen irtoominen. Nyt menee tuokin reissu varmaan uusiks. Mennään nyt kuitenkin, pääseepä sit uuteen inssiin tai passiin. voihan se km vielä tietty vaikuttaa, mut sekin oli marraskuussa. Voi se silti. On tää sekavaa. Testaus=nega
kp 36/29 ei vuotoa, vähän menee hämäräks. Teempä testin, ihan vaan itteeni kiusateks.
Testaus=hailakka viiva, siis mitä, voisko, no joo...eipä tiedä mitä sanoa. Mut ei tota kyllä näe kuin valoavasten. En näytä vielä *miehelle* (tuos oli hänen nimi)
kp38/29 Testi=viiva näkyy, mut huonosti, jokohan uskaltais kertoo, ehkä, mut jos ei olekkaan....
kp42/29 Testi= no nyt se näkyy, mutta kovin on hento edelleen. Nyt kyllä kerron! Ihanaa, meille taitaa tulla vauva!
Rv 7+5, hävettää tunnustaa, mutta itellenihän täs kirjotan. Tein vielä yhden testin, kun siivotes löyty kaapista. Nyt näkyy viiva selkeesti, mutta ei samanvahvuisena kuin kontrolli. Mut kyllä mä jo uskon raskauteen, kun eilen ultrassa näkyi ihana pieni alku, joka sai tekonimekseen Lumi-Marja. Mies sen keksi, kun ultrassa näytti ihan ruusunmarjalta pusseineen ja ulkona pyrytti lunta. Lumi-Marjan LA siirtyi melkein viikolla eteenpäin, mutta ei haittaa, kunhan vain saadaan vihdoin vauva kotiin asti.
Tuossa oli otteita mun päikystä vuodelta 2005. Kaikkiea oireitakin olen sinne kirjotellut, tunnetiloja yms. Empä silloin löytäny tietäni palstalle, mutta itekseni kirjoittelin. Hyvin oli silloin samanlaista kropan toimintaa, mutta nythän veritesti näytti kuitenkin mitä näytti, joten turha tässä melkolailla on enää mitään toivetta yllä pitää. Vaikka on mullakin ollut joskus hcg alle yksi, kun sitä olen soitellut. Alkas vaan nyt se vuoto, jos kerran meinaa. Tää kyttääminen ei todellakaan ole mistään kotoisin.
Plussaropinoita kaikille toivon, Lumi-Marja
