HCG 3. Ei just selkeempi nega vois tulla veritestistä :headwall:
Se siitä sitten. Mitähän sitä ajattelis niistä viime viikkoisista testeistä ja muista haamuista. Alan kohta todellakin uskoa viivanpaikkoihin, vaikka niitä ei olekkaan. Mitäs nämä oireet sitten? No PMS, mitäs muuta :kieh: Lämmöt edelleen koholla, sekin ihmetyttää. Onhan näihin oireisiin selityskiä. En uskokkaan, ettei se suoliongelmakaan jotenkin näihin kiertoihin vois vaikuttaa. Lääkärin mukaan ei pitäisi mitenkään, mutta jospas kuitenkin. Niin, eikä se viimekierron labratesteillä todistettu varhainen km ole vähäisimmässä roolissa vaikuttamaan tähän kiertoon. Näistä seikoista juttelin th:n kanssa ja hänen mukaansa luteaalivaiheen pituuteen voi vaikuttaa hyvin hyvin moni asia. Stressi mistä vain ja onhan sitä ollut. Jatkuuko miehen työ normaalisti (koulukyyditysten kilpailutus kaupungilla) ja jatkuu se. Tämä kuumeilu ja moni moni muu asia, mikä nyt on meillä kotona ollut pinnalla. Ennen Onni-enkelin raskautta mulla oli pidempi keirto, piti oikein kalenterit kaivaa esille. Se oli sellaista 30-33 luokkaa. Jospa se on luonto taas kääntämässä kiertoa "radalleen".
Sitä vaan niin odottaa, toivoo, jännittää loppukiertoa. Tuntuu vain, että kaikki plussaa ympärillä, minä en. Eihän se noin mene, mutta joskus vain tuntuu siltä. Sekin rouva, jolla oli LA saman päivänä kuin meillä, tuli vastaan vaunujen kanssa, heilläkin siis onni kukoistaa. Mut minkä ihmeen takia mun pitää tuntea katkeruutta, surua ja tuskaa siitä, että tutuilla onni on myötä. Aivan häpeän tuota piirrettä itsessäni. Yritän olla iloinen ja onnitella, ihastella sitä tuhisevaa muutaman päivän ikäistä nyyttiä. Samalla sisälläni huutaa tuska ja katkeruus kilpaa surun ja pettymyksen tunteiden kanssa. Kohtaamisen jälkeen jatkoin koiran kanssa matkaa, kyyneleet valu poskilla, kurkussa kuristava tunne. Tuokin nuori rouva tiesi tasan tarkkaan, että odotin. Oltiin yhtäaikaa neuvolassakin ja juteltiin eräämmät kerrat talvella ja vaidettiin kuulumisia. Nytkin hän sanoi, että voi että kuule, kyllä säkin olisit nyt onnellinen, kun teilläkin olis tällainen *söpöhöpönä musseliini lutukais nöpöliini kullanmurunen". Ihan kun en tietäisi |O :headwall: Eli, hän muisti meidän menetyksen, mutta hehkutti kuin 100 watin halogeeni onneaan. Mulle vaan tuli todella paha mieli.
Täällä onneksi uskaltaa sanoa mitä ajattelee. En ole ainut, joka pettyy kerta toisensa jälkeen. Täällä voi olla oma itsensä. Se helpottaa paljon. Tänään plussauutisten kuuleminen varmaan sattuis lujaa, myönnän. Huomenna varmaan jo vähän vähemmän. Palstalaisten plussat on oma sarjansa, täällä ollaan kaikki samassa veneessä, mutta en voi keiltää, etteikö nekin joskus riipaise sydäntä, mutta erilailla. En osaa oikein selittää. Teidän plussista kuitenkin osaan olla iloinen.
Ens maanantaina lääkäri, toivottavasti siihen mennessä on täti pyyhältänyt paikalle. On tosi yvä, että tuo aika on tulossa. Jospa sillä reissulla saisi jo jotain tietoja. Nyt vain tuntuu, että tämä meidän yritys ei tule johtamaan mihinkään muuhun, kuin pettymyksiin toinen toisensa perään, mutta tänään on tällainen fillis. Huomenna ehkä jo parempi mielie, kuka tietää. Nyt aion kyllä siirtää ajatukse joksikin aikaa kuumeilusta pois ja keskittyä muuhun elämään. Päivitän kyllä pinon, mutta en aio roikkua täällä joka välissä. En ainakaan vähään aikaan. Pian alkaa peltotyötkin puinnin suhteen, ei tosin vielä. Marjatkin pensaissa raakoja vielä. Kesäkurpitsaa tänään otan keruun alle. Sitä onkin kiitettävästi.
Pikkuneiti heräs just, tuli pupunsa kanssa syliin halimaan. Kullanpunaiset kiharat hiukset sekaisin joka suuntaan, posket punaisena unen jälkeen käpertyy kainaloon. Tämä on parasta lääkettä, muistutus siitä, että olemme me kerran onnistuneet, onnistuneet saamaan jotain korvaamatonta. Ehkä sittenkin vielä joskus....mutta nyt keskityn siihen mitä jo on.
Teille kaikille toivon onnea plussarintamalla. Olette sen ansainneet. Minä lähden nuolemaan haavoja ja purkamaan pahan olon johonkin, missä sen voi unohtaa. Odotan tätiä kylään ja mietin, missä se kuppaa. Tulis jo, niin pääsis aloittaan taas kaiken alusta.
Kaikkea hyvää teille, ystävyydellä, Lumi-Marja