Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat II

Onnittelut vauvaantuneille :flower:
Tänään oli itsellä toinen kontrollikäynti äippäpolilla tuon perätilan vuoksi ja tänään ratkesikin sitten moni asia. Synnytystapa on suunniteltu sektio, koska lantio ei ole tarpeeksi tilava perätilasynnytykseen. Pienestä jäi kiinni nuo lantionmitat, eivätkä estä jatkossa normaalia synnytystä, mutta perätilassa kun kriteerit ovat kovemmat eikä niistä jousteta. Toisaalta oli suuri helpotus, kun päätös tuli lääkärin puolelta.
Sektion on sitten maanantaina 24.9 (la oli 30.9) , joten pieni paniikki ja jännitys iski tänään päälle. Nyt se vauva ihan oikeasti on tulossa, hyvin epätodellinen olo, osaanko olla hyvä äiti, miten koirat suhtautuu, paraneeko leikkaushaava hyvin jne, mutta eiköhän luonto nämäkin hoida.
Toivottavasi Emmalla on kaikki ok, ja on saanut selvyyttä omaan synnytystapaansa.
Mutta maanantaina meitä on sitten kolme!

Hapsuli (38+4)

 

Onnea kaikille jakautuneille! :flower:

Piipa rv 38+0

 

Hapsulille tsemppiä maanantain suureen tapahtumana. Toivon sydämestäni, että kaikki menee hyvin. Olet ihan varmasti paras äiti teidän pienokaiselle!

Lauraleille ja hänen pienoiselleen pidän myös peukkuja, että kaikki pelko osoittautuu ajan kanssa turhaksi. Ja hyvä homma, että lääkitys on nyt kohdillaan :hug:.

Onnea myös kaikille niille, jotka ovat lähiaikoina saaneet pienoisensa omaan syliin.

Nefer 30+6

 

[/b]Onnea Junnulle kääröstä ja Hapsulille voimia maanantaiseen!
Omaa napaa:Synnytys pyörii päässä siihen malliin, että yöunet on jääneet muutamaan tuntiin ja päikkäreitä en osaa kerta kaikkiaan ottaa
:/ Pelottaa lähteä synnyttämään rättiväsyneenä.
Eilen sain uuden vaivan:Tuntuu kuin olisi tennispallo persuksissa.Ei kärsi yhtään kumarrella ja sohvalta noustessa sattuu..Mitähän lie..
Miranda 39+2 ja yksiössään viihtyvä masukki :heart:

 

täällä väki vähenee kun yksi ja toinen ollut tai menossa tositoimiin, onnea Junnulle, ja Hapsulille paljon tsemppiä, tuo onkin jännä tilanne kun viikonlopun ajan tietää milloin on h-hetki ja sitä joutuu odottamaan. Mutta varmasti hyvin menee, tulethan sitten kertomaan miten koirat suhtautui?! (mitä koiria teillä oli?)
Myös Mirandalle ja Piipalle peukut pystyssä! Kuulostaa aika ilkeältä tuo tennispallo (olis edes golfpallo..) peffassa, onkos peräpukamia vai "vain" kipuja kun paikat valmistautuu?? Muitakin taisi olla mutta kun ei näe samalla edellistä sivua, ei muista.
Pitäis vissiin mennä lukemaan pikkuhiljaa niitä vauvaantuneiden sivuja, jos siellä tulisi asiaa synnytyksestä ja sen jälkeisestä elämästä, mitä se on. Tähän asti en ole oikein halunnut edes moista vielä miettiä kun on tuntunut että siihen on kovasti aikaa ja mähän vain oon raskaana ja nautiskelen siitä.

Itsellä ehkä sen netti-45min-ohjelman katsomisen myötä (kiitos linkistä) tullut ajatuksia monenlaisia, ja pikkuhiljaa kai muutenkin. Esim. äippäpakkausta tarkistaessani aloin miettimään, että opetetaanko jossain mitä vauvalle laitetaan pälle ?! Ja kun tarkistelin tosiaan että tuliko kaikki mukana, totesin etten edes tiedä mitkä on potkuhousut tai puolipotkuhousut... Hmmm. No siis käsitys on mutta lukumäärät meni hassusti, musta yhdet oli kyllä ihan housut. Sitä myöten sitten epäusko että mitähän tästä tulee, onneksi on se 3kk (toivon mukaan) aikaa kypsyä tilanteeseen.

Naimiaispäiväkin on sitten varattu eli mennään käräjäoikeuteen (! romanttista eikö) vihittäviksi, pari kaveria ja miehen tytöt tulee sinne, sitten syömään lähisukulaisten ja todistajien kanssa. Vasta tajusin että kyllä sekin maksaa melkoisesti, meitä kertyy kuitenkin 17 henkilöä ja n.900e näyttäisi menevän illalliseen, auts! No, kerrankos sitä (vaikka onkin jo toinen kerta, mutta eka oli ulkomailla eikä koskaan järjestetty mitään sukulaisille tai kavereille vaikka tarkoitus oli) ...

Piti kysymäni (kun joulukuisissa ei saa vastauksia) että minkä verran supistuksia saa tässä vaiheessa olla (joutus ihan miettimään, nyt siis vkoja 26+4), kun keskiviikkona neuvolassa taas kysyivät onko supistuksia ja kun olin vähän että enpä tiedä kun ei ole varma mitä ovat! Vähän väliä outoja tuntemuksia, joskus koko maha kovana eli supistus mutta joskus vain osa eli tyyppi ilmeisesti vain möyryää, joskus taas kipuja etenkin jos on ollut kasassa ja nousee ylös ja kerran kun karjaisin koiralle ulkona kunnolla, vihlaisi tosissaan kovasti. No nämä on kaikki ohimeneviä. Mutta siis neuvolassa lääkäri (taisin joulukuisiin kirjotella että tällä kertaa oli mukava reipas mieslääkäri) yritti kovasti kertoa minkälainen supistus on. Heti neuvolan jälkeen kävin uimassa ja hetken urheiltuani alkoi supistamaan vaikka sykkeen pidin pääasiassa alle 120:n (oli oikein sykemittari mukana). Sen jälkeen olikin aina 1-2 altaan mitallisen jälkeen seisoskeltava hetki että meni mahan kovuus ja pinkeä tunne pois. Tarkistelisin että onko ok sitten uida (tai muuten liikkua) jos tällaista tuntuu, jos menee nopeasti ohi kun jää kuulostelemaan? Nämä ei satu, mitään menkkakipumaista (johon lääkäri supistusta vertasi) ei todellakaan.

Ketkäs tuolla toisella sivulla pohtikaan ettei kotona viihtyis pitkään, täällä ihan päinvastoin! Jäin siis toissaviikolla kotiin ja kiirettä on pitänyt, puuhaa riittää niin että kaikkiin niihin siivous- ja järjestelyurakoihin en ole päässyt joita ajattelin tekeväni sitten kun on aikaa. Vaikka aikaa on edelleen siis se 3kk, voihan se olla että jossain vaiheessa lyö yli kaikki ylimääräisnen aika. Toisaalta jo ihan koirien kanssa saa puoli päivää menemään, ja toisen puoli tässä koneella :ashamed:

Tänään olin koulutuksessa ja asukas mahassa reagoi kovasti kun taputettiin. Liekö taputtanut mukana vai kumarteliko taputtajilleen B)
Kello onkin jo miljoona, nyt nukkumaan, huomenna jatkuu koulutus, sunnuntaina päiväksi ulos hommiin koiraseuran rahankeruutapahtumaan, ohjelmaa siis taas riittämiin!

minimi ja muksija 26+4 tai itse asiassa +5

 

Noniin eli poikahan se vihdoin saatiin haikaralta =) =) =)

Supistukset tihenivät ja tulivat kipeämmäksi viime la-su välisenä yönä niin että vihdoin yöllä kolmelta oltiin sairaalassa. Poika syntyi alateitse 11 minuutin ponnituksen jälkeen 16.9. sunnuntai-iltapäivällä klo. 14.01. Synnytyksen kokonaiskesto 14 tuntia. Väliliha leikattiin =kaveri tuli nyrkki naaman eessä maailmaan, asennetta heti alkumetreillä!

Paksutukkaisella Ihanuudella oli mittaa 53 cm ja painoa 4075 gr. Pipo 35.5 cm. Viikot olivat siis 41+2. Kotiuduimme Taysista keskiviikkona.

Synnytyskertomus seuraa joskus myöhemmin, nyt ihastelemaan taas meitin Hurmuria :heart: :heart:

Junnu ja Pikku-ukko 6 vrk

 

:flower: Oikein paljon onnea koko perheelle! :flower:

T: auringonkukka ja pikkuinen 34+1

 

MinimiMulla oli ainakin kivuttomia suppareita samoilla viikoilla ja sanottiin, että on ihan normaaleja, kunhan eivät ole kipeitä.Toisilla kohtu aloittaa jo valmistautumisen synnytyksenn aikaisemmin.Mulla tuli suppareita myös levossa.
Miranda+masukki 39+3 :heart:

 

Onnea Junnulle myös meiltä! Voi kun itsekkin pääsisi jo vauvautumaan. Kavereilta olen toki kuullut että synnytyksen jälkeen sitä jossain vaiheessa kaipaa mahassa potkivaa pikkutyyppiä, mutta nyt on mieli jo niin malttamaton että miten sitä muka kestää sinne tammikuuhun asti?

Meillä loppui nyt vaunujen mietinnät. Saatiin tuttavilta ihan ilmaiseksi vuoden vanhat tosi hyväkuntoiset yhdistelmävaunut ja niihin tyydytään. Appiukkohan oli luvannut maksaa meille vaunut, mutta oli itse sitä mieltä että jos / tarvitsee niin hän sitten maksaa rattaat vekaralle.. On se hyvä ettei niitäkään tarvitse enää miettiä. Loppujen lopuksi se aika minkä vaunut ovat käytössä on tosi lyhyt...

Muuten maailma makaa mallillaan. Olen kyllä ahkerasti käynyt lukemassa juttuja, mutta koska tämä kirjoittaminen näillä käsillä on jo enemmän kuin hankalaa, niin täytyy kirjoitella sitten vaan harvemmin...

pötkylä ja pikkuElvis 23+2

Elvis tunnetaan nykyisin myös nimellä pumppernikkeli <-isänsä keksimä nimi =)

 

kiitos Miranda, ei ne tosiaan kivuliaita ole mutta kovasti paljon tuntuu olevan, myös levossa. Mutta antaa supistella sitten vain! Lähinnä mietin että tarviiko tahtia hidastaa jos niitä tulee, mutta en kyllä meinaa liikkumista lopettaa, johan tässä painoa muutenkin kertyy...

 

Reipasta tai rentouttavaa uutta viikkoa!

Siellä on sitten Hapsulilla haikara paikan päällä Jännää!

Minimi, tuntuisivat ihan normaaleilta noi supparit, kunhan tosiaan eivät ole kivuliaita esim. menkkakipujen kaltaista.
Mun ystävällä, joka liikkui tosi ahkerasti tuli myös paljon suppareita ja lopulta myös kivuliaita. Sairaalassa taisivat kerran antaa jotain lääkettä, mutta oli kuitenkin ohimenevä vaihe, joka hoitui pääasiassa liikunnan keventämisellä.
Mullakin noita mahan kovettumisia oli jo aikoja sitten, enkä edes osannut niitä oikein suppareiksi tunnistaa, mutta mulla oli ihan vaaratonta ja ohimenevää. Oma keho kyllä kertoo, mikä on liikaa.

Pötkylä, teillä kävikin tosi hyvä tuuri noiden vaunujen kanssa. Se on iso säästö! Millainen vointi sulla muuten on?

Me aloitettiin taas uusi remontti pitkien keskusteluiden jälkeen. Loppusuoralla oleva vessaremontti paisui ulkopuolelle käytävään, josta päätimme uusia muutkin ovet ja tapetit.
Olen aika kriittinen uusien projektien aloituksen suhteen, kun en todellakaan halua, että vauvan alkuajat vietetään työkaluröykkiöiden ja remonttipölyn keskellä. Ehkä tämä kuitenkin vielä mahtuu aikatauluun.

- Dana 34 tasan

 

Hapsulilla taitaa olla jo käärö kainalossa. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin!

Me ollaan säästetty varmaan tooooosi pitkä penni kun ollaan saatu oikeastaan kaikki vauvatarvikkeet tuttavilta joko ilmaiseksi tai todella pilkkahintaan. Ja vaikka olenkin vähän vastustanut tavaran hamstraamista näin aikaisin, niin rahaa ainakin on säästynyt ja kuten varmaan kaikki tietää rahaa ei taida kellään olla liikaa!

Dana, muuten vointi on mitä mainoin, virtaa riittää ihan valtavasti mutta nämä kädet vaan eivät enää toimi. Nyt ollaan taas sairaslomalla mutta kyllä mä kovasti yritän vielä töihin mennä vaikka välillä ei pysy edes haarukka kädessä (eipä pääse turhia paino nousemaan kun ruokailukin on hankalaa ), mutta saapi sitten nähdä miten pitkään siellä töissä voi olla. Työkseni siis naputan tietokonetta, eikä se tosiaankaan ole helppoa, montaa kirjainta ei yhdellä kyytiä voi kirjoittaa vaan pitää vaan lepuuttaa käsiä välillä.
Nooh, mitäpä sitä ei nainen kestäisi lapsensa vuoksi?

Meillä käydään myöskin kovaa remonttikeskustelua, mutta saas nähdä miten siinäkin käy, kun mustahan ei tietenkään ole minkään valtakunnan apua siinäkään hommassa. Ukkokulta toki aikoo värvätä jonkun talkooryhmän, mutta noi talkoot nyt on aina mitä on.

Että tällaista täällä. Toivottavasti te muut voitte paljon paremmin!

t. pötkylä ja pikkuElvis 23+4

 

Morjens,

Siis apua!
Mulla oli eilen kauppareissun ajan ihan ennenkuulumatonta polttelua mahassa.. tai oikeastaan sellasia kouraisuja, niin että meinas välillä jalat pettää. Mitä noikin ny sitten on?
No, menivät sitten ohi, joten eipä kai mitään, mistä pitäisi huolestua.

Ostin vauva-lehden (synnytys-teemanumero) ja kyyneleet valuen luin synnytysjuttuja :snotty:
Kaikki oli kyllä ihan positiivisia.

Tänään on pullapäivä pitkästä aikaa. Yritän olla nyt se pullantuoksuinen mamma
Appelsiini-suklaapullia ja korvapuusteja ajattelin saada aikaiseksi

Kivaa paivää kaikille!

..jaa niin Pötkylälle,
huomasin, että tuolla listassa näkyy olevan Junnulla pojan syntymäpäivä 16.7. kun pitäis varmaan olla 16.9.

 

Moikka taas!

Kuinkakohan Hapsulineilinen tosiaan meni? Varmaan tosi jännä tunne kun tarkalleen tietää, että milloin vauvansa saa syliin. Saas nähdä meneekö mulla samalla tavalla sen takia, että josko se istukka yhä on pysynyt paikoillaan ja mahdollisesti estäisi alatiesynnytyksen. No tällä hetkellä huonoja kilppariarvoja ja pakollista sektiota enemmän huolestuttaa vauvan kasvu, josta neuvolantäti tänään esitti pienoisen huolensa. Sf-mitta oli kyllä taas vähän kasvanut, mutta käsikopelolta vauva kuulemma tuntui pieneltä ja mahtaako sekin osaltaa vaikuttanut tuohon pohdintaan, että kun omakin painoni oli jälleen laskusuunnassa, vaikkei missään kohtaa ole ollut esim. sellaista turvotusta, jonka väheneminen ois voinut taas noin painon putoamiseen vaikuttaa. Nyt sain taas viikon päähän uuden ajan ja kahden viikon päästä viimeistään menen äitiyspolille siihen synnytystapa-arvioon ja ultraan, joten silloin viimestään varmaan saadaan vähän tarkempi arvio tuosta vauvan painosta ja että onko aihetta tarkempiin tutkimuksiin.

Vähän sellainen tunne mulla, että Emmalla on kanssa jo vauva sylissä. Koskakohan hänestä jälleen kuulemme? Muutenkin tässä monta joilta voi odottaa vauvauutisia minä päivänä tahansa. Piipa, mikä sun olosi nykyään on? Pötkylän vointi ei kivalta vaikuta ja viikojakin vielä kuitenkin useampi jäljellä. Toivotaan, että helpottaa nuo vaivat, jo ennen synnytystä.

Lauralein rv 34+1

 

Dana, kiitos kun huomautit tosta virheestä, ilmoittakaa muutkin jos jotain huomaatte niin korjailen sitä mukaa.

Lauralein, toivottavasti siellä masussa on kaikki oikein hyvin. Olikos sullakin etinen istukka? Mä kans jännään miten käy, kun mulla on istukka siirtymässä aina vaan enempi kohdunsuun päälle, joten vielä ei tiedä millä konstilla vauva maailmaan saadaan.

Musta kans tuntuu että Emmalla on vauva jo kyydissä, ja toivottavasti kuulemme Emmasta jo pian.

Mulla on siis molemmissa käsissä rannekanavat tukossa, eikä niille tehdä mitään ennen kuin vauva syntyy. Synnytyksen jälkeen ylimääräinen turvotus häviää, joten silloin pitäisi helpottaa käsien tilanne, jos ei niin sitten vasta mietitään leikkausta.

Hyviä vointeja taas kaikille!

 

Mulla taas sf-mitta menee yläkäyrällä ja se on musta tosi outoa, koska mun mielestä ja kaikkien muidenkin mielestä mun masu ei ole mikään iso, paremminkin pieni. Neuvolan täti sanoi, että kohtu tuntuu isolta, mutta vauvasta ei kommentoinut. Pohti kyllä, että kohtu on myös aika ylhäällä, joka ehkä vaikuttaa sf-mittaan.
Mulla on myös istukka etuseinässä. Siitä rakenneultrastahan on mulla jo ikuisuus, joten olisi kyllä kiva tietää, mikä sen tilanne nyt on.
Ehkä torstain neuvolassa saan vastauksia kysymyksiini.

Ihan kauheasti toivon myös, että Lauralein masussa on kuitenkin kaikki hyvin.
Samoin Pötkylälle myös jaksamista, kuulostaa varsin ikävältä vaivalta

 

Hei kaikille ja erityisesti onnea Junnulle ja Hapsulille, ja olikos tässä jo joku muukin ehtinyt jakaantua?

Mullakin ajatukset kääntyy sinne synnytykseen, vaikka fyysisesti ei yhtään kiireen tuntua vielä ole. Toinen neuvolalääkäri oli viime viikolla ja vähän oli paikat lyhentyny ja pehmentyny, mutta ei vielä auki. Ja sanoi, että mulla on hyvä lantio (oon muuten saanut tän kommentin joskus gyneltä ihan tavallisessa tarkastuksessa, jolloin se tuntui vähän oudolta), joten olen synnytyksen suhteen kuitenkin aika levollisella mielellä...

... Lukuunottamatta sitä pientä hiipivää stressitekijää, eli terveydenhuoltoalan lakonuhkaa. Kuuluuko kätilöt Tehyyn vai onko niillä joku erillinen liitto? Siinähän se olisi se varsinainen kauhuskenario, että synnyttämään joutuisi lääkärien, opiskelijoiden tms johdolla... Tai kyllähän noissa lakoissa aina tehdään osa töistä ("suojelutyö" vai miksi sitä nyt kutsutaankan), mutta normaalimiehitys (-naisitus) ei kuitenkaan olisi... Täytyypä kysyä tästä huomenna neuvolassa.

Muutoin nautin täysillä kotona olosta; tekemistä on vaikka miten paljon ja tuntuu, että valmistelut on vielä aivan kesken. Yhtään vauvanvaatetta en ole pessyt puhumattakaan sairaalakassin pakkaamisesta...

Ginnifer 36+1

 

Elikkä uusi komekymppinen odottaja tulis mukaan keskusteluihin. Jännityksellä odottelen miten tää teksti tohon muodostuu kun ihan ensimmäistä viestiä tänne kirjoittelen vaikka juttuja olen lukenu jo jonkun aikaa =)

Ensimmäistä siis odotellaan, ikä on vielä 30, tosin muuttuu vielä tän vuoden aikana. Synnärinä on TAYS sitten helmikuussa. Laskettu aika on 17.2.

Anno ja kaveri 19+2

 

Kyllä tähän joukkoon mukaan mahtuu aina uusiakin!

 

Pötkylä ja Lauralein: oikein veikattu Meille syntyi poika 18.9. Ei oltu vielä ehditty sektioaikaa sopia, vaan mulla lähti synnytys luonnollisella tavalla käyntiin rv 37+2. Kuitenkin olin jo päättänyt että haluan sektion perätilan vuoksi, joten sellainen sitten tehtiin ja kaikki sujui hyvin!

Me ollaan oltu sunnuntaista asti kotona tutustuen toisiimme ja tähän uuteen elämään. Mukavasti meillä sujuu, poika on todella suloinen :heart: Tänään käytiin jo neuvolassakin kun multa poistettiin tikit ja samalla todettiin että vauvalla on kaikki hyvin ja paino on lähtenyt nousuun

Lämpimät onnittelut Junnulle, ja Hapsulillekin jo voi varmaan onnittelut lähettää :flower: Jännä ajatella miten samoissa tilanteissa tässä nyt ollaan noiden tulokkaidemme kanssa, kaikki niin uutta ja ihmeellistä...

Nyt täytyy ruveta valmistautumaan isovanhempien vierailuun. Pikkuinen vetelee tuolla sikeitä :heart:

 

Oi ihanaa Emma! Paljon onnea!

Miehenalkuja tähän pinoon tuntuu tulevan, joten alkaa itsellä olla sellainen olo, että mahtaakohan sellaista enää itselle riittää. Viime aikoina kun alkanut olemaan sellainen olo, että masussa on poika. Kaikki huuhaa-ennusteet mm. viittaa siihen, mutta kun tähän pinoon on poikia tullut nyt niin hirmuisesti, niin jossain kohtaa varmaan vaihtuu tyttölinjalle. Tai sitten tää poikavaltaisuus johtuu siitä, että moni meistä varmaan yrittämällä yrittänyt vauvaa ja silloinhan sen poikien todennäköisyyden voidaan ajatella kasvavan. No tyttö sopii mulle kyllä yhtä hyvin. Vahvistetaanpa ainakin, ettei mitkään ennustukset pidä paikkansa edes silloin, vaikka kaikki yksittäiset merkit viittaisivatkin poikaan.

 

Ihanaa, onnittelut suloisesta pienestä pojasta!

Mä olen sellaisessa vaiheessa että kaikki vauvautumiset liikuttaa mut ihan kyyneliin.

Paljon on poikia meidän pinossa, saas nähdä keneltä tulee seuraava tyttönen?
Mulla ainakin on ihan poika olo, mutta tammikuussa sen sitten näkee kuka sieltä oikein tulee.

 

Voi vitsin vitsi... Kirjoitin piiiiiitkän piiiiitkän jutun ja sitten se katosi jonnekin |O Niin ärrrsyttävää |O

No joo, mutta jospa raapustaisin uudestaan.

Eli ihan ensin onnea kaikille vauvan saaneille :flower: Ihana kuulla vauva-uutisia =)

Lauralein kirjoitti, että poikavoittoisuus varmaan johtuu siitä, että monet meistä ovat varmaankin yrittämällä yrittäneet raskautta. Saattaa olla, koska ne poikasiittiöthän ovat vikkelämpiä kavereita

Meillä yritettiin ja yritettiin. Pitkään ja hartaasti. Ja olin jo ihan varma, ettei meille ikinä vauvaa tulekaan. Sitten lopetettiin se yrittäminen. Mua ei kiinnostanut seksi just ollenkaan, koska se "yrittäminen" oli vienyt hohdon koko hommasta. Viimeiset kuukautiset mulla on alkaneet 26.1.07 ja hedelmöittyminen on tapahtunut helmikuussa. Tiedän päivänkin ihan tarkkaan, koska se on ainoa kerta, kun koko kierron aika oltiin edes petipuuhia harrastettu. Ja jostain syystä, onneksi, pikkuinen sai alkunsa juuri silloin =) Ja yrittämättömyydestä huolimatta poika meillekin on tulossa, ainakin ultran mukaan. Saatiin viimeksi mukaan ultra-kuva, jossa näkyy pelkästään pippeli ja kassit Ei varmaan muuten oltaisi sellaista kuvaa saatu, jos en olisi alkanut kyselemään pojasta.

Sitten mulla olisi ollut vielä pienoinen kysymys teille... Tästä on ollut monen monta viestiketjua, mutta olen aina ajatellut ettei ole vielä ajankohtaista. Hölmö minä :headwall: Ja nyt kun alkaisi olla ajankohtaista, niin en löydä enää mistään niitä viestejä :ashamed: Eli onko jollain muistissa sellaisia tekstereita, joilla voisi sukulaisille ja ystäville ilmoittaa vauvan syntymästä sitten sairaalasta? Olisin tosi kiitollinen, jos joku viitsisi kaivella kätköjään :flower:

 

Jihuu, limatulppa irtosi juuri!!! B) B)

Eilisen äitipolikäynnin ultran mukaan olisi tulossa ihan keskikokoinen (3500g) lapsi, tosin eihän ne ultrat ihan tarkkoja ole. Verenpaine oli noussut entisestään ollen nyt 164/97! Samoin turvotus edelleen kahdella plussalla ja ylävatsakipuja & pääkipua. Pitää käydä kontrolloimassa verenpaine nyt 2*viikossa ja äitipolille varattiin seuraava kontrolli jo 40+6. En tiedä, meinaako ne käynnistää synnytyksen jo tuolloin, jos ei sitä ennen jo ala tapahtua.

Voi tosin alkaa (hope so!), kun kohdunkaulaa oli jäljellä enää 1,5cm ja kohdunsuu oli avautunut kahdelle sormelle ja täysin pehmeä. Samoin vauvan pää oli aivan lähtökuopissaan. Jospa jo tänä yönä tapahtuisi jotain...

Toivoo malttamattomana Piipa rv 38+5

 

:flower: :flower: :flower: :flower: :flower:
:flower: :flower: :flower: :flower:

T. Merilintu