Yli 3-kymppiset esikkoa odottavat II

...tulihan se tämäkin päivä. Eipä vaan taida jäädä unholaan kun ei niin mitään tuntemuksia viitaten synnyttämiseen. Ei supistuksia, ei lapsivesiä, ei limatulppaa, ei mitään. Ainoastaan miljoona Joko? -puhelua. =) No max 2 viikkoa niin on se nyytti sylissä kuitenkin, tavalla tai toisella, ihanaa! Malttia vaan tarvitaan että jaksaa jatkaa odottelua...


Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Junnu ja peanut rv 40

 

Tervehdys kaikille,

on jänniä paikkoja jo Junnulla ja muillakin... Mua vaan ei vielä niin kovasti jännitä/pelota tuo synnytys, vaikka samalla laillahan se lähenee koko ajan.

Ostoksia on tehty ja valmennuksissa käyty... Joku jo mainitsikin siitä Haikaranpesän pakkolaitos-fiiliksestä - ihan samaa koin. Eikö se nyt riitä että on täyttänyt ne käsittämättömät yli-ihmiskriteerit joita sinne pääsemiseen vaaditaan? Eikä mulle oikein selvinnyt mikä siellä nyt sitten on niin hirveen erilaista muihin osastoihin verrattuna. Ammehuoneeseen pääsyn mahdollisuus siis 1 neljästä, mutta jos tosiasiallisesti vaan 60% ilmoittautuneista oikeesti pääsee koko Haikaranpesään, niin eikös noi oddsit ala jo lähentyä Naikkarin 1/13 -kerrointa? Eli vähän tuli sellainen olo, että ihan sama missä synnyttää, itse siinä on kuitenkin vaadittava haluamansa. Epiduraaliakin siellä myytiin aivan kritiikittömästi, mitään huonoja puolia ei muka ole, vaikka niistä joku kysyikin. Että jotenkin jäi vibasta uupumaan, vaikka periaatteessa siellä oli ihan nättiä, siistiä ja mukavan oloista.

Ostin muuten joku aika sitten ekat äitiysalkkarit. Oon niitä jotenkin vierastanut kun ovat niin mummomaisen näköisiä... mutta pakko myöntää, että mukavat ovat! Siitäkin huolimatta, että haarakappaleen sijainnista päätellen ne on suunniteltu pikemminkin niille, joilla falskaa takaoven puolelta...

Niin ja vaunutkin tuli ostettua: siniset I'coo Picot. Helpottaa kun sai tehtyä päätöksen, ja hintakin oli tippunut satasella sen jälkeen kun ekan kerran niitä kävin katsomassa. Nyt sitten vaan toivotaan, että valinta osoittautuu oikeaksi!

Ginnifer 33+4

 

Voi kääk, mä olen kirjoittanut varmaan neljänä päivänä hirmupitkät pätkät tekstiä ja juuri kun olen ollut painamassa vastaa painiketta koko sivu on mennyt ihan valkoiseksi ja kaikki jutut ovat hävinneet bittiavaruuteen. Turhauttavaa.

Junnulla on kyllä tosi jännät paikat. Toivottavasti vauva päättää pian hylätä sen ahtaan yksiönsä.

Ginnifer mä kävin tossa joku aika sitten aika kovaa painiskelua tuosta synnytyspaikasta ja siskon kanssa asiasta juttelin. Sisko kyllä suositteli kättäriä, mutta kehoitti välttämään haikaranpesää. Se on aivan kuten sitä mainostetaankin kodinomainen. Apua ei kuulemma tunnu saavan millään ja heti synnytyksen jälkeen uupuneena pitäisi olla valmis laittamaan ruokaa yms. Sisko sanoi, että jos haluaa jättää ruuanlaitot ja siivoamiset sitten kotiin, niin kannattaa valita ihan tavallinen kahden hengen huone haikaranpesän sijasta. Mä nyt sitten päädyin (ainakin toistaiseksi ) synnyttämään kuitenkin hyvinkäällä kun muutenkin joudun ramppaamaan siellä tämän tästä ja henkilökunta on aivan ihanaa!

Muutama vuosi takaperin (kavereiden kertomuksia tässä lainailen) kättärillä oli menossa kova luonnonmukainen synnytys-buumi ja kivunlievitystä sai kuulemma tosiaankin vaatia. Epiduraalia ei meinannut saada millään, sen sijaan parillekkin kaverille yritettiin väkisin laittaa aquarakkuloita. Itse olen sitä mieltä että kaikki kivunlievitys on tervetullutta. Tosin mullehan saattaa käydä niin, etten edes synnytä. Mulla on toi etinen istukka ja marraskuussa sitten tutkaillaan turvaudutaanko siihen sektioon vai ei.

Nyt on kyllä kiva aika raskaudesta kun pikkuElvis melskaa masussa päivittäin. On jotenkin rennompi olla kun ei tarvitse koko ajan huolehtia siitä onko vapaamatkustaja hengissä: kaveri ihan itse pitää huolen siitä että mamma kyllä tietää mikä on meininki.

Meillä ei ole tehty paljoakaan hankintoja. Muutamat hassut vaatteet on hankittu. Vaunuja kävin eilen koeajamassa ja taisin löytää itselleni sopivat, ainoa vaan että niissä on kova kantokoppa enkä tiedä onko se hyvä vai huono? Miestä en saa tähän vaunuasiaan mukaan millään. Miehellä on mielessä vaan auto (ja asunto), ja tuossa viikko takaperin jo vaihtoikin meidän pikku yariksen tilavaan perhefarkkuun.

Toivottavasti ne perätilassa köllivät vauvat vielä ymmärtävät kääntyä oikein päin. Syntymä taitaa muuten olla ainoita tapahtumia elämässä jolloin pää edellä tulo on suositeltavaa

Voikaa hyvin mammat ja masut

t. pötkylä ja pikkuElvis 21+2

 

Niin siis haluan tietysti tähdentää, että en ole puudutusvastainen, vaikka just epiduraalin koen vähän pelottavana ajatuksena. Mutta kätilö sanoi jotain sensuuntaista, että vaikka kohdunkaulapuudutusta lääkäriltä pyydettäisiin, niin ensisynnyttäjälle se laittaa kumminkin epiduraalin. Siis haloo? Jos minä synnytän, niin olisko mullakin jotain sanansijaa asiassa?? Mulla kiehahtaa heti jos koen, että mua määräillään, ja jos tätä ilmenee jo ennen kuin ollaan edes tositoimissa, niin se ei ole oikein lupaava merkki. En todellakaan haluaisi lähteä synnyttämään sillä mielellä, että pitääpä tässä nyt säästää voimia siihenkin, että joudun tappelemaan tämäntyyppisistä asioista ja pitämään puoliani jos en haluakaan meneteltävän yleiseksi käytännöksi muodostuneen tavan mukaan. Sama tietysti pätee siihenkin jos puudutusten saaminen on nihkeää.

Asiasta toiseen, sattuuko joku tietämään miksi kahvi on vältettävien listalla? Siis tiedän, että se kohottaa verenpainetta, mutta onko jotain muutakin syytä? En ole suuri kahvinjuoja (3-4 kertaa viikossa ehkä ), mutta jotain kommenttia olen siltikin saanut aiheesta. Kun mulla on pikemminkin matala toi verenpaine, niin ajattelisin että ei kai siitä hirveetä haittaa voi olla? Tietysti kofeiini on addiktoivaa, mutta saahan se vauva sitten jatkossa lattea suoraan rinnasta, eli ei pitäisi vieroitusoireitakaan tulla. Vai olenko väärässä?

Ja tiedoksi jos ketä aihe askarruttaa: tuolla Lokamassujen puolella on vellonut Suuri Peräruiskekeskustelu. Yksi noita asioita joista ei osaa kokemattomana olla mitään mieltä. Kokeneet tuntuvat kyllä aika yksissä tuumin suosittelevan. Tää on vähän sitä aluetta mitä nyt ei kauheasti haluakaan ajatella.

Ginnifer ja luunmurskaaja 33+4

 

Kyselin kahvista käydessäni tapaamassa kätilöopiston osastonlääkäriä, Eija Tuuttia, ja hänen vastauksensa oli ettei kahvista ole mitään vaaraa kunhan muistaa kohtuuden. Ainakin itse olen tätä pyrkinyt noudattamaan.

Mulla on kans ollut kokoajan pelkona se että joudun taistelemaan omien oikeuksieni puolesta siellä synnytyksessä, kuulun myöskin näihin ihmisiin jotka kiehuvat heti kun komennellaan ja kohdellaan alentuvasti...

Peräruiskeesta sen verran, että jos saan synnyttää alakautta niin ehdottomasti sen haluan. On se kivempi ettei suoli tyhjene samalla kun ponnistaa vauvan ulos, mielummin tyhjennän suolen vessanpönttöön ennen kun alan vauvaa työntämään. Mutta tämä siis minun mielipiteeni, ja voihan joiltakin tulla ulosteet ponnistuksen mukana vaikka olisikin saanut peräruiskeen aikaisemmin...

Inhottavia juttuja joita ei tosiaankaan mielellään ajattelisi...

 

Piti heti alkaa kirjoittelemaan, kun luin tätä ketjua ja osui silmääni toi peräruiske tosta Ginniferin kirjoituksesta. Osui silmään ei siis kirjaimellisesti, mut silti...

Mua mietityttää ihan hirveästi se, että kun siinä synnyttäessä saattaa tulla kaikki "törky" siihen sängylle :/ Jotenkin olen niin hölmö, etten haluaisi koskaan esim. käydä vessassa niin, että ovi on raollaan ja vaikkapa mieheni kuulisi kaikki pörinät. Tiedän, vähän kuulostaa pöpille :ashamed: Mutta saakohan suolen tyhjennettyä etukäteen just jollain peräruiskeella niin, että ainoa mitä synnyttäessä pusaa ulos on vauva, ei mikään suolen sisältö... Tosin, voihan se siinä synnytysvaiheessa olla ihan herraisen yhdentekevää mitä muuta tapahtuu, pääasia varmaan, että saisi sen vauvan maailmaan.

Mulla on nyt rv 32+2 ja tuntuu, että vauvan liikkeet on muuttuneet ihan erilaisiksi kuin ennen. Pikkuinen tuntuu enemmän mylläävän kuin potkivan. Joskus tuntuu, että maha suorastaan vyöryy puolelta toiselle, kun siellä vaihdetaan asentoa

Kävin taas lääkärissä liitoskipujen ja supisteluiden takia. Lisäksi viikolle 17 kokopäiväisenä jatkunut pahoinvointi on tullut takaisin. Onneksi lievempänä, mutta taas saa halata vessan pönttöä oikein urakalla. Ei kuitenkaan koko päivää, mikä on hyvä. Lääkärin mukaan pitää ottaa rauhallisesti. Ei töitä, ei hössötystä, paljon lepoa ja pieniä kävelylenkkejä vaan. Ja seksiä ei tässä vaiheessa ollenkaan, koska se saa aikaan kipeitä supistuksia. Seksiä saa kuulema alkaa harrastaa taas viikolla 38 koska sitten ei enää haittaa vaikka vauva syntyisikin =) No, täytyy sanoa, että näiden liitoskipujen kanssa ei ihan joka päivä ole tuo seksi edes mielessä :kieh:

No juu, eiköhän tätä taas tässä ollutkin.

Mukavia odotuspäiviä kaikille,

T: auringonkukka ja pikkuinen 32+2

 

Mites muut kun kaikki ollaan yli kolmikymppisiä niin mietitteko miten jaksatte sitten vauvan syntymän jälkeen? Mua ei niinkään pelota synnytys (vielä ainakaan) mutta miten sitten jaksaa kotona ja ne yö valvomiset? Aika kumma juttu etten ennen raskautta tullut edes ajatelleeksi asiaa ja nyt se tuntuu pyörivän mielessä melkein joka päivä. Taidan olla tulossa vanhaksi. Mies vaan huolettomasti sanoi että kyllä me jaksetaan kun jaksaahan ne muutkin, helppo sanoa kun nukahtaa tosi helposti ja vaikka minkäläisessa mekkalassa. Onkohan tässäkin asiassa taas hormoneilla vaikutusta niin missäpä asiassa ne ei nyt tuntuisi vaikuttavan.
Peräruiske on varmaan ihan ok ennen synnytystä. Ei oo kiva jos kaikista rööreistä lentää Mulla kun käy kipeää niin myös sitten helposti oksettaakin ei kiva.
Hormonihirviö 15+2

 

Onpas jännän lueskella noita synnytysasioita, kun ne itselle ovat kuitenkin vielä varsin kaukaisia. Vakaasti lähestyvät, tiedän mutta tässä vaiheessa keskitytään keskiraskauden ihanan olon odottamiseen (kaipa se sieltä saapuu).

Jaksamista olen toisinaan miettinyt, etenkin muutama viikko sitten kun oli tämä raskausväsymys kai pahimmillaan - siis nukutti koko ajan eikä mitään jaksanut tehdä. Luotan kuitenkin siihen, että jaksan 'taakkani kantaa' etenkin kun se on näin hartaasti toivottu. Ja apua pyydetään tarvittaessa! Hmmm, miehet - meilläkin asuu sellainen joka nukkuu missä ja miten vaan. Yöherääminenkö on naisille sisäänrakennettu toiminto?

Nyt on sitten täällä muutto ohi ja työkavereillekin kerrottu ensi vuoden sijaisjärjestelyistä (tippahan siinä tuli linssiin itse kullekin), toivottavasti kaikki menee hyvin tästä eteenkinpäin. Taikauskoisuus nostaa päätään - kerroinko sittenkin liian aikaisin..

~Tiila ja Nyytti 14+3

 

Tervehdys kaikki kanssa sisaret! Oma odotus alkaa olla lopuillaan, huomenna 11.9.07 laskettuaika! Tosin olen varautunut että menee yli, kuten kuulemma niin usein ensi synnyttäjillä
:/
Synnytys jo vähän jännittää, vaikka olen ajatellut että se menee varmasti ok, ja kestää sen mitä kestää. Onneksi sitä ei tiedä etukäteen!
Peräruiske tuntui aluksi ihan kamalalta ajatukselta, mutta eiköhän se ole kuitenkin parempi vaihtoehto kuin tyhjentää kaikki synnytyksessä...yök.

Nautittavaa odotusta kaikille!
:flower: :flower:

Päde + julia 39+6

 

Mä mietin kanssa aikaisemmin kovasti tuota jaksamista, mutta en enää. Elvis huolehtii tällä hetkellä että herään tunnin puolentoista tunnin välein syömään, käymään pissalla, kävelemään ympäri huushollia kun paikat ovat niin puuduksissa, tai muuten vaan kukkumaan. Heti jos vahingossakin nukkuu muuten kuin oikealla kyljellä tyyppi aloittaa aivan uskomattoman mellakoinnin masussa joten taas herätään. Ja jotenkin tämä viimeaikainen heräily, joka siis saattaa olla kropan totuttamista tulevaan, on luonut uskoa siihen että jaksan. Tokihan tietysti on nukuttava aina kun siihen on mahdollisuus.

Tiila, et kertonut liian aikaisin. Mä esimerkiksi kerroin pomolle muistaakseni rv 8 tai 9. Ajattelin että on helpompi sitten jos jotain sattuu, ei tarvitse selitellä?

Päde, toivottavasti ei mene kovin paljon yliaikaiseksi, jotta pääsette iloitsemaan vauvasta mahdollisimman pian.

Voikaa hyvin

t. pötkylä ja pikkuElvis 21+4

 

voi ei, nyt mietityttää tuo Haikaranpesä, tuliko valittua tyhmästi? Jos kerta pitää siellä alkaa puuhastelemaan jotain kummallista, luulin että on vain perhehuoneet eli turvallista aikaa yhdessä. No, voihan sieltä jättäytä pois jos valmennuksessa ilmenee että on jotenkin tympeä paikka? Aika näyttää. Ilmottauduttu nyt kuitenkin on sinne.

Jaksamisesta, meillä harjoitustilanteita luovat koirat: keväällä vasta toisella oli muutaman päivän tosi paha veriripuli, sittemmin toinen kastroitiin ja itki koko seuraavan yön, monena yönä kolisteli kaulurinsa kanssa, ja nyt samaisella elikolla sitten jo 2 yötä kestänyt ripaska. Lisäksi keväällä sairastellut kipuilee silloin tällöin mahastaan ja öisin herään jos tulee maiskuttelemaan, tietää sitä että pitää viedä oksentamaan jonnekin siivottavalle lattialle. Siis herkkäunisuus ja yhtäkkiset ylösnousut tuttuja, koiria ollut kuitenkin koko oman iän talossa. Ok, eri juttu lapsen kanssa ja sitä silloin keväällä kauhuissani mietin, kun silloisen ripaskaepisodin aikana ryntäilin ulos (eikä koira edes pystynyt aina pidättämään ulos tai ainakaan metsään asti), että mitä IHMETTÄ sitten teen kun on vauva käsissä ja koira saa tuon taudin, ei sitä silloin niin nopeaan ulos lähdetäkään! Ts sitten korjataan jälkiä sisältä, sen vauvan kanssa... Urp.
Ja se että jos valvoo sekä koirien että lapsen takia, milloin sitten oikeasti ehtii nukkumaan? Lapselle koliikki ja korvakierteet, aaaarg!

Äh, turha se on etukäteen surra ja panikoida, ei sitä pahaa aikaa kuitenkaan voi ikuisesti olla. Ja onneksi on ihana mies, joka tosin ei voi töissä ollessa paljon auttaa, mutta mutta... Itse asiassa sitä enemmän mietin että miten mies jaksaa! Hän kun on vielä iäkkäämpi ja tottunut töiden jälkeen päiväuniin (jota itse en niin kovin harrasta koska tuntuu sekoittavan yöunet, paitsi näinä yökukkumispäivinä, kipeänä ja ajoittain nyt raskauden aikana). Kai me selvitään, kun kerta muutkin

Vauvaroinaa alkaa kertymään vaikkei itse ole hankintoja tehty, käytettynä saatu kiitettävästi kaikenlaista, mukavaa!

Jep, tsemppiä taas kohta synnyttäville!
25+0

 

Hapsulille ja muillekin terkut äitipolilta... Mulla tarina menee aikalailla samaa kaavaa kuin Hapsulilla, eli kääntöä yritettiin mutta ei tuo lapsi suostunut tutusta asennosta mihinkään lähtemään. Alustavasti lääkärit totesivat että mun lantio vaikuttaisi olevan OK alatiesynnytykseen, mutta magneettikuvien tulokset on vielä saamatta. Kokoarvio vauvalla oli nyt 36+2 viikoilla 3200g, eli saattaa kyllä olla että ehtii kasvaa niin isoksi ettei taida olla järkeä lähteä alakautta yrittämään. Toisaalta sektiokin tuntuu pelottavalta... En mitenkään usko että vauva enää kääntyy, kyllä se niin tiukassa tuntui eilen olevan.

Tää päätös synnytystavasta vaikuttaa olevan mulle jotenkin hirveän vaikea. Täytynee koittaa nyt jostain löytää asiallista tietoa sektion ja perätilasynnytyksen eduista ja haitoista ja niihin liittyvistä riskeistä, jos sitten saisi jonkun järkevän päätöksen aikaan. Huomenna mulla on neuvolalääkäri, saa nähdä jos häneltä saisi jotain faktoja.

Piipalle onkin pitänyt sanoa että täällä ollaan kanssa massiivisen turvotuksen vallassa! Mullakin paino nousee tällä hetkellä reilua kiloa viikossa, ja kädet ja jalat näyttävät ilmapalloilta. Samoin minusta nyt parina aamuna on naamakin ollut turvoksissa. Tosi kivaa...! No, kohta päästään normaalitilaan

Junnu: kovasti tsemppiä loppurutistukseen!

 

Täällä siis ollaan ja ihan hyvissä voinneissa :wave:
Onpas mukavaa, että mua on joku vielä kaivannutkin

Niinpä niin, kun kuvittelin, että kotiin jäätyäni ehdin kirjoitella tänne päivittäin, niin enpä ole sitten ehtinyt ollenkaan

Jäin siis kotiin viikko sitten ihan sovitussa aikataulussa pitämään ylityövapaita ja sain ottaa lomarahat vapaana myös. 29.9. alkaa virallisesti ä.loma.
Puuhaa on riittänyt siivotessa ja hoitaessa kaikkia rästiin jääneitä asioita.
Kai sitä vielä yrittää tehdä kaikkea, kun vielä jaksaa ja pystyy jotenkin liikkumaan

En jaksanut lukea ihan kaikkia viestejä, mutta moni muukin on näköjään lomailut aloittanut ja laskettu aikakin monilla nyt käsillä. Jännää!!
Työniloa tietenkin kaikille niille, jotka pakertavat töissä.

Sulla onkin Emma myös jännä tilanne, mutta uskon, että jos leikkamaan päädytään, niin hyvin se menee niinkin :hug:

Täällä myös on alkanut turvotus vaivata ja kaikki kengät puristaa :/
Kuulin muuten juuri, että, kun turvotus nousee kasvoihin, niin synnytys on tosi lähellä...siis kuulemma...

Lauralein, jää vaan huoletta jo lomalle. Suosittelen lämpimästi :heart:

Omassa masussa vauveli potkii ja nojailee "mukavasti" kylkiluihin ja painaa virtsarakkoa. Onneksi ei ihan lakkaamatta. Viimeksi neuvolassa oli jo pää alaspäin, mutta saa nähdä onko siellä pysyäkseen. Torstaina neuvolassa taas katsotaan.

Kelasta vielä.
Sain viime pe äitiyspakkauksen eli n. 1.5 kk hakemuksen jättämisen jälkeen. Päätöstä päivärahoista saa varmaan odotella ä.loman alkuun asti. Näin meillä Tampereella.
Tuli muuten vaunutkin Saksasta viime viikolla. Hyvin kuluu aika, kun niihinkin tutustuu

Tsemppiä kaikille ja aion palata pian!

-Dana 32+1

 

Emma, kovapäisiä lapsia siis tulossa enemmänkin. Meillä oli neuvola eilen ja oman kätilön kanssa juteltiin vaihtoehdoista. Itse kun ei ole ammattilainen tuon synnytyksen kanssa, niin melkein tarvitsee sitten lääkäriltä apuja päätöksentekoon. Meille antoi ohjeeksi sen, että lääkärin on selvästi sanottava että lantiossa on tilaa reilusti jos perätilasynnytystä meinaa. Mikään "ehkä" ei riitä. Tosin tuttavapiirissä on muutamia, joille sektio on tehty ja ovat parantuneet ihan ok. Ja sektiohan tehdään nykyjään pääasiallisesti puudutuksessa. Itse en koskaan ole ollut missään leikkauksessa, joten siksi sektio jännittää, mutta kätilö lohdutteli ja sanoi että suunnitellut sektiot ovat turvallisia. Mutta pohdinta jatkuu täälläkin, ei kuitenkaan ole koko ajan mielessä. Ehkä hiukan kuitenkin kallistun sektion suuntaan..

Hapsuli (37+2)

 

Tänään oli taas neuvola. Verenpaine oli noussut entisestään ja turvotusta / painonnousua oli taas tullut 5 päivässä kilo! Terkkari katsoi mun pitämän ruokapäiväkirjan ja kommentoi, että se on niin terveellinen, että sillä ei kyllä painonnousua tai verenpainetta selitetä. Eli huomenna aamulla uudestaan neuvolaan ja jos on taas samat lukemat, tulee lähete Oysiin. Sitten katsovat siellä, pitääkö mun jäädä mahdollisesti osastolle... Että tällaista tänne.. Vauva oli kuitenkin jo kiinnittynyt.

Piipa rv 36+5

 

Sain tänään kuulla magneettikuvien tulokset, ja tilaa lantiossa kuulemma olisi alatiesynnytykseen. Mulle sovittiin seuraava aika äitipolille viikkoa ennen laskettua aikaa, silloin sitten katsotaan tilanne uudestaan. Mä kyllä melkein luulen että tämä meidän jässikkä päättää mun puolesta ja kasvaa ns. liian isoksi alatiesynnytykseen. Mutta kuten Hapsuli, musta tuntuu kanssa että kallistun sinne sektion kannalle. Tosiaan mullekin neuvolassa sanottiin että suunniteltu sektio on turvallinen tapa synnyttää. Perätilasynnytyksiä tehdään kuitenkin niin vähän (prosentin luokkaa isoimmissa sairaaloissa), että henkilökunta ei mitenkään voi olla hirmu kokenutta... Ja onhan siinä lapselle enemmän riskejä kuin pää edellä syntymisessä. No, mutta lopullisen ratkaisun teen sitten varmaan tuolloin vajaan 3 viikon päästä kun tuo seuraava äippäpolikäynti on. Missä sairaalassa muuten Hapsuli synnytätkään?

Piipalle :hug: on sullakin jännät paikat! Toivottavasti mitään ei ole vialla, mutta jos joudut jäämään osastolle niin se on vaan omaksi ja lapsen parhaaksi.

 

Kiitos tsemppaamisista ja lähtösäteistä
Omaa napulia; Kasassa siis yhä.
Neuvola tänään:
Pissa puhdas
Paino +700, yht. 24.4 kg
Vauvan sykekäyrä 120-150 ja liikkeet hyvät.
Verenpaine tasaantunut viime kerrasta; 116/79
Sf sama k. jo 4 vkoa eli 38
Rt, vaavi ei ihan vieläkään kiinnittynyt!
Se ei siis halua koskaan ulos... Kiinnittyminen tosin voi tapahtua vasta kun vedet on menneet. Laittoi lähetteen ä-polille, katsotaan ottavatko milloin mut sinne yliaikaiskontrolliin vaiko suoraan käynnistykseen.
Se on ainakin varma että ensi viikon neuvola on viimeinen, tosin th taas sanoi ettei me varmaan nähdä, mutta mä olen ihan varma että nähdään kyllä... :headwall:
Menkkamaiset jomotukset ja alakerran kivuliaat kolotukset vaivana, muttei muuta merkkiä. Lähdettiin miehen kanssa edellisiltana "kävelylle" (tavoitteena korttelin ympäri) kun jo piti kääntyä kotiin 100 metrin jälkeen kun alakertaa sattui niin pirusti ja virtsarakko oli haljeta! Mies joutuu pukkaamaan mua pyllystä kun nousen autosta ja tarviin nojatukivälinettä jos tarvii kontiltaan nousta ylös...Mä olen ihan romu
No, max. 1½ vkoa enää...

Tsemppiä huomiselle Piipa75! Mulla on ollut turvotusta jo n. 10 vkoa ja painoakin ON tullut. Mutta hyvä että tsekkaavat varmuuden vuoksi jos sulla on verenpainekin noussut vaikkei sekään välttämättä mitään merkkaa. :wave:

Suppareista haaveillen,
Junnu ja peanut 40+4

 

Junnu, mulla on noussut paino koko raskauden aikana nyt n. 14kg, joista ensimmäiset 7kg tuli ekan 7 kk:n aikana ja nyt loput 7 kg viiden viikon aikana.

Verenpaine oli raskauden alussa 116/60, nyt on pahimmillaan ollut alapaine jo 105 ja yläpaine 155... Että ei kai tämä enää voi ihan normaalia olla... :/

 

Junnu, mulla on noussut paino koko raskauden aikana nyt n. 14kg, joista ensimmäiset 7kg tuli ekan 7 kk:n aikana ja nyt loput 7 kg viiden viikon aikana.

Verenpaine oli raskauden alussa 116/60, nyt on pahimmillaan ollut alapaine jo 105 ja yläpaine 155... Että ei kai tämä enää voi ihan normaalia olla... :/

Joo kuulostaa kieltämättä aika hämärältä, aika hurjat lukemat... :/ Toiv. lähettäåvät sut sinne Oysiin anyway vaikka olisi lukemat jostain syystä vähän paremmat. Voit varmaan kyllä itsekin pyytää niin. Tsemppiä ihan miljuunasti! :hug:

 

Hurjalta kuulostaa toi Piipan tilanne, toivottavasti ei enteile mitään raskausmyrkytystä. Toisaalta onni tässäkin tilanteessa on se, että Piipan raskaus on jo niin pitkällä, että parin viikon päästä raskaus on jo täysiaikainen, eli odotusaikaa ei enää ole paljoa jäljellä... Vaikka odottavan aika onkin pitkä ja varmasti jokainen päivä on edellistä pidempi. Jaksuja Piipalle.

Mä en uskaltaisi lähteä ensikertalaisena perätilasynnytykseen vaan valitsisin ehdottomasti sektion. Mutta mä olenkin vähän heikkopeikko ja herkästi saan itseni lietsottua hyvinkin pelokkaaksi "sillä tuulella ollessani"

Mä tein eilen mielestäni kovin hyvät kaupat. Ostin työkaverin tyttäreltä yhdellä vauvalla käytössä olleita vaatteita säkillisen kymmenellä eurolla. Vaatteet oli tosi hyväkuntoisia, ei tahran tahraa missään ja osa oli jopa täysin käyttämättömiä. Hihii, nyt Elviksellä on ihan oma garderoobi

Omaan napaan ei kuulu kummia, odottavan aika on pitkä kuten jo mainitsin... Olis jo se tammikuu niin pääsis tapaamaan pienen ihmisen. Toisaalta tuntuu siltä että just eilenhän se plussakin siihen testiin pärähti ja toisaalta sitä odottaa malttamattomana että pääsis tosi toimiin. Hassu tämä minun mieleni.

Voikaahan taas hyvin

pötkylä ja pikkuElvis 21+6

 

Plääh, olen ihan poikki työnteosta :/ , vaikka se työtoverini 12-vuotiaan tyttären mielestä onkin vain puhelimessä puhumista ja sähköpostin kirjoittelua silloin, kun emme ole kahvilla...

En kyllä ole muinaisen kesäloman jälkeen tainnut pitää lakisääteistä kahvitaukoa kuin yhtenä päivänä, joten nyt voinen käyttää "säästyneen" ajan hyvällä omalla tunnolla nettisurffailuun B).

Viime viikolla oli neuvolalääkäri ja siellä kaikki ok. Ensimmäisellä kerralla, kun tapasin lääkärin, en ollut ihan vakuuttunut henkilöstä, mutta tällä kertaa hän olikin tosi mukava. Nyt mulla jatkuu neuvolakäynnit kahden viikon välein, eli ensi viikolla pissitään taas purkkiin.

Vaikka vointini onkin ollut hyvä (tosin olen huomannut, että aamupahoinvointi yrittää tehdä come backiä), niin olen aika väsynyt. Iltaisin en meinaa pysyä hereillä edes yhdeksään ja aamulla kellon soidessa olen vielä ihan kuutamolla. Sen sijaan keskellä yötä olen pirteänä hereilla, kun tämä vuokralainen bilettää yksiössään. Välillä tuntuu siltä, ettei se nuku koskaan, tänäänkin koko vatsa on hyllynyt sellaisella voimalla, että sen näkee kauempaakin...

Jännityksellä luin maha-asukkien kääntämisyrityksiä, harmi ettei tärpännyt. Itsekin varmaan pettyisin, jos en voisi synnyttää luonnollisesti, mutta toisaalta laittaisin lapsen edun etusijalle (ja varmasti on siis meille kaikille).

Tuo limatulppajuttu oli mulle ihan uusi asia. Eli jos sellaisen huomaa, niin siitä voi päätellä synnytyksen lähestyvän? Kaikki eivät kai sitä huomaa, mahtaako se edes kaikilta irrota (vai mitä ikinä se tekeekään)?

Voi kuinka kiva olisikaan kuulla Katin ja Myrsky-Tuulin kuulumisia; millaista on elää pienen vauvan kanssa. Tässä vaiheessa on vaikea kuvitella, että lapsi veisi niin paljon aikaa, ettei sen hoitamiselta muuta ehtisi tekemään, mutta totuus on todennäköisesti toisenlainen...

Töitä pitäisi kärvistellä vielä 5 viikkoa...

Jaksamisia kaikille!

t. Nefer, 29+4

 

synnytystapa- ja painoarviostaTehdäänkö siis äippäpolila ja pääseekö sinne vain, jos epäillään,että on isokokoinen lapsi tai laskettu aika reilusti ylitetty..?Tai joku muu ongelma?
Ärsyttää. kun neuvolalääkäri ei edes maininnut, pystynkö lantion puolesta synnyttämän alakautta eikä mitään painoarviota annettu :/
Omaa napaa:Kävin tänään jo ekaa kertaa perhekahvilassa yhden äitikaverin kanssa.Oli ihan mukavaa..Vielä. kun saisi sen nyytinkin syliin :heart:
Tsemppiä odotukseen kaikille tasapuolisesti :flower:
kärsimätön Miranda+masukki 38+0

 

Piti tulla vielä ennen nukkumatin vierailua mainostamaan Piipan aloittamaa keskustelua siitä, mitä kaikkea kotona on hyvä olla ennen kkin vauva saapuu, KIITOS SIITÄ! :flower: :flower: :flower: Täytyy melkein tulostaa lista, jottei se huku sivujen kätköihin...

Pino löytyy (jos nyt osaan linkittää oikein) täältä:
http://keskustelu.kaksplus.fi/t842837

Nefer *ihan tohkeissaan*

 

Täällä sitä pohdittu edelleen synnytystapaa ja sektio alkaa tuntua koko ajan paremmalta vaihtoehdolta. Perätilasynnytys kun vaatii äidiltä kuulemma todella hyvän motivaation synnyttää. Vauvan pitää olla melkein kokonaan ulkona ennenkuin lääkäri eden koskee vauvaan, ettei vauva yht´äkkiä heilauta käsiä sivuille ja jää jumiin. Lisäksi leikkaavat ilmeisesti jo välilihan valmiiksi. No, ensi viikolla ollaan taas viisaampia. Sen olen päättänyt, että käynnistykseen en suostu perätilassa, jos vauva ei itse päätä tulla maailmaan laskettuun aikaan mennessä valitsen automaattisesti sektion (ehkä jo ennen sitä ). Ajatella, vauva saattaa olla sylissä jo kahden viikon päästä.
Emma, menen Jorviin.

Hapsuli (37+4)

 

Nefer: Tsemppiä viimeisiin työviikkoihin! Mulla ainakin viimeiset 5 viikkoa meni ihan hujauksessa, toivottavasti sullakin

Miranda: Mulla siis tuo painoarvio ainakin tehtiin äitipolilla, perätilan toteamisen ja kääntöyrityksen yhteydessä. Musta tuntuu että "normaalitapauksessa" ainakaan täällä keski-Suomessa tuota ei tehdä ollenkaan, voi olla kyllä että olen väärässä...

Hapsuli: Tuo sun viesti olisi voinut olla suoraan mun näppikseltä, eli ihan samoja ratoja on mun ajatukset tässä menneet. Mä oon ajatellut että tässä nyt reilun viikon päivät kuulostelen ja jos ei vauva ala osoittaa syntymishalukkuutta niin päädyn sektioon. Neuvolassa lääkärikin sanoi, että mitä lähemmäs laskettua aikaa perätilavauvan kanssa mennään niin sitä todennäköisemmin sektioon mennään joka tapauksessa. Ja meillähän vauva arvioitiin jo rv 36+2 sen verran isoksi että todennäköisesti se kasvaa muutenkin yli turvallisen alatiesynnytyksen rajan...

t. Emma rv 36+6