Yksinäinen nainen keinohedelmöityksessä?

Huh itselläni on huomenna totuuden hetki... Meinaan kysyä myös labra vastauksia samalla. TSH ja T4V kiinnostaa vaikka vastaus ei kovin luotettava ole (koska näyte oli otettu yövuoron päälle. Se vaikuttaa ilmeisesti jotenkin tulokseen). Yllättävän tyyni olo.
 
Eppula: tsemppiä sinulle asian ratkaisemisessa. Teet varmasti oikean päätöksen. Oli se sitten minkä suuntainen tahansa. Kuuntele omaa sisintäni asiassa. Paljon hyviä ja pohdinnan arvoisia asioita on täällä jo esitettyihin..eipä mulla niihin lisättävää.

Täällä sitä käydään läpi eroa. Tavaroita pakkailen tänään mukana kuljetettavaksi omaan asuntoon. Ero vaikuttaa etenevän miehen kanssa yhteisymmärryksessä vaikka pelimerkit asian suhteen ovat kuitenkin minulla...jotenkin helpottunut olo. Ompelin miehen asuntoon sille uudet verhotkin. Vanhat kun olin ottanut pois. Saa seuraava emäntä tehdä niille mitä haluaa sitten. Heh heh...

Johsar ja muut. Eikös se ole niin että ensin mennään tapaamaan lääkäriä joka määrää noihin aukiolo ja labrakokeisiin ja sitten varataan aika psykologille kun nuo lääketieteelliset tutkimukset on tehty?
 
Juu, eka lääkärille joka määrää kokeet. Uskoisin että aika samalla kaavalla mennään. Kierron 3-5 päivänä tietyt labrat joilla kartoitetaan kiertoa. Kierron 9-12 ultra ja aukiolotutkimus. Mulla taustalla endometrioosi joka on voinnu tukkia munatorven. Ymmärsin mun lääräkin ohjeesta, että samalla kun näitä tutkimuksia tehdään käyn myös nämä psykologin käynnit. Huomenna mun tarvii tarkistaa pitääkä mun käydä vielä loppu kierron kokeissa. Kun tutkimukset on tehty ja psykologin luona käyty niin varataan aika hoidon suunnitteluun. Mä sain A4 kokoisen monisteen että näin edetään nyt. Ymmärsin että järjestyksellä ei ole väliä. Jos haluaa voi eka käydä psykologin luona ja sitten tutkimuksissa niin mikä ettei.

Itse en pidä kiirettä vaikka lääkäri sanoikin, että nopeasti raskaaksi. Ei varmaan pahaa tee, että menee muutama kierto jotta kroppa saa toipua E-pillereistä.
 
Mä tein niin päin että halusin ensin sen puoltavan psykologin lausunnon, ja sitten vasta varasin ajan lääkäriin, aattelin et se lääkäri ois ollu ihan turhaa jos taas ois tyssänny siihen psykologiin.. Tosin mullahan ne monet alkututkimukset on jo tehty aiemmin, ainoo mikä piti ottaa nyt oli perusverenkuva. Noi kilpirauhasarvotkin oli just tarkistettu joulukuussa.
 
Kiitos kaikille tsemppaamisesta! Ehkä toi miehen ehdotus on vähän turhan monimutkainen kaikkia käytännön asioita ajatellen. Enkä ole ihan varma, toimisiko sellainen suhde pidemmän päälle kuitenkaan. Mutta vaikeiden tilanteiden läpikäymiseen kuuluu varmaan kaikenlaisten, myös hankalien vaihtoehtojen läpikäynti ja punnitseminen. Aika näyttää.

Tuosta järjestys-asiasta, minulla ei ole siitä käytännön kokemusta, mutta mäkin varmaan tekisin niin kuin risupesä, että kävisin eka psykologilla ja lähtisin sitten vasta muihin tutkimuksiin, jos psykologi antaa puoltavan lausunnon. Ilmeisesti sen puoltavan lausunnon useimmiten saa, mutta olisipahan ainakin turvallinen olo, ettei tule maksettua turhasta :)

JohSar, tsemppiä huomiseen! Ja sisko36:lle paljon voimia eroprosessin läpikäymiseen :hug:
 
Kiitos Johsar ja risupesä tiedoista koskien etenemistä prosessissa...mulla ois jo kova hinku selvittää oma kyvykkyys tulla raskaaksi...siis tuo fyysinen puoli vaikka vielä en tietenkään halua mennä psykologille ennen kuin ero on käyty läpi. Ehkä noudatan ite järjestystä tutkimukset ja sitte psykologi. Voin alottaa prosessin näin aikaisemmin...ehkä.

Noissa ultrissahan kaikki ollu ok mutta aukiolotutkimus ja verikokeet ottamatta...ei siis tiedä mitä voi löytyä. Sitä olen tyhmänä miettinyt et näkyyköhän endometrioosi ja monirakkulaisuus tossa ultrassa....no tähänkin tulee vielä vastaus varmasti aikanaan.

Johsar. Tuohon odottamiseen en osaa vastata pillereiden lopettamisen jälkeen, mutta luulen että parasta on tehdä kuten parhaimmalta ittestä tuntuu... Tsemppiä sulle prosessiin. :heart:perästä tullaan.... :flower:

Ja tsemppiä meille kaikille tässä prosessissa!
 
sisko36 Endo ei näy ultrassa jollei sitä ole munasarjoissa, eli endometrioomaa. Mullakin todettiin se vasta 2 vuotta sen jälkeen kun oltiin alettu exän kans yrittää raskautta. Pco:sta en oikein tiedä, mut käsittääkseni sen pitäs kyl näkyä ultrassakin, onko se sit sellasta helminauhamaista muodostelmaa?

JohSar Voi olla että tavallisten e-pillereiden jälkeen ei niin montaa välikiertoo tarvi pitää. Siinähän kuitenkin limakalvo kasvaa ja valuu pois säännöllisesti, niinkun luonnon kierroissakin. Mullahan oli progestiinipillerit mitkä pitää kaiken toiminnan seis eli kohdun limakalvonkin jatkuvasti ohuena eikä mitään kuukautisia tms. vuotoja oo.
Mut tietty ihan siihen tahtiin mikä muuten itestä tuntuu sopivalta.. :)
 
Viimeksi muokattu:
Soittelen huomenna ja varaan aikaa sille psykologille. Yritän ajoittaa tutkimukset vapaa päiville. Pikku hiljaa, pikku hiljaa... Mun lähipiiri taitaa olla innoissaan mukana tässä projektissa. Varsinkin innoissaan mahdollisesta vauvasta perheessä. Tänään selitin 5 vuotiaalle kummitytölleni miten asia hoidetaan ilman naimisiin menoa ja miestä :LOL: Haluaisin olla kuulemassa mitä hän päiväkodissa asiasta selittää :LOL:. Onnea meille kaikille tähän projektiin!
 
Mä olen tänään menossa pankkiin neuvottelemaan lainasta, tosin nimeäni en aio vielä laittaa mihinkään paperiin. Haluan vaan varmistella etukäteen, että miten rahapuoli hoituisi. Olen nyt kahden vaiheilla koko prosessin suhteen, vaikka viikko sitten olinkin ihan varma että tämä on oikea ratkaisu. Nyt en enää tiedä (pelot ottaneet vallan). Voi siis olla, että pidän hetken hiljaiseloa täälläkin..

Toivotan kaikille tsemppiä tälle matkalle! :flower:
 
Tuolla kun selailin ketjua taaksepäin, oli puhetta mm. kipulääkkeistä ja vitamiineista.. ja se on ilmeisesti ihan tieteellisesti todettu että ibuprofeeni ja monet muutkin voi häiritä ovulaatioo.
Voivatko s
Käsittääkseni kuitenkin paracetamoli on turvallinen tän kannalta. Joudun itekin usein ottaan Ibusalia tms. päänsärkyihin, kun se on oikeestaan ainoo mikä tehoo niihin kunnolla, mutta pakko se sitten hoitojen aikaan on pärjätä jollain Paramaxilla.
Toinen juttu on rasvattomat maitotuotteet.
Lääkäri: Rasvaton maito aiheuttaa naisille hedelmättömyyttä - Studio55.fi
Mullakin lähtee rasvattomat piimät vaihtoon, joihin nyt tällä 3,5 vuoteen venähtäneellä "hoitotauolla" on tottunu.
Vitamiineista muuten mitä oon lueskellu (en tiedä onko urbaanilegendaa, mutta tuskin haittaakaan) vois foolihapon lisäks mainita tärkeinä sinkin, seleenin, magnesiumin ja e-vitamiinin. Sinkki voi parantaa solujen laatua eli ois oleellinen etenkin alkukierrossa. Seleeni taas voi paksuntaa kohdun limakalvoa ja alentaa joitakin vasta-aineita mitkä ehkä haittaa kiinnittymistä. Magnesiumia kannattaa syödä loppukierrossa, koska vähentää kohdun supisteluja, eli rentouttaa lepotilaan jollonka alkio voi paremmin kiinnittyä ja pysyä siellä. E-vitamiini saattaa auttaa etenkin endometrioosin kanssa, en tosin tiedä miten isoilla annoksilla hyöty ilmenee, mutta kuulema voi vähentää endon myrkyllistä tulehdusvaikutusta, eli estää ylimäärästä prostaglandiinituotantoo.
E-vitamiini saattaa lievittää kivuliaita kuukautisia | Terve.fi
Näitä kaikkia saa monivitamiinivalmisteista (joistain voi puuttua magnesium). Itse olen syönyt näitä nyt lokakuulta lähtien ja lääkäri kehotti jatkamaan nyt hoitoja odotellessa. Monessa lähteessä myös sanotaan ettei e-vitamiinin moninkertasistakaan suositusannoksista ois haittaa, eli varmaankin otan mukaan vielä e-vitamiinilisän hoitojen aikaan.
 
JEEE!!! Auki on! Labra kunnossa myös. Nyt sinne psykologin juttusille ja loppukierron labra. Piti jo käydä ostamassa ovulaatiotesti.

Vitamiineista... Mä olen syöny sinkkiä ja seleeniä tovin kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi. Vähän aikaa sitten lisäsin litaniaan foolihapon, E-vitamiinin (vehnänalkio öljyn) ja omegat. Sisko on terveydenhoitaja ja liputtaa hirveesti foolihapon puolesta. Jo suunnittelu ja hedelmöitys vaiheessa todella tärkeä. Foolihappoa tarvitaan hermoston ja aivojen kehitys vaiheessa. Siskon aviomiehen siskolle syntyi vauva jolla aivot ei ollut kunnolla kehittyny. Sanoivat että johtui foolihapon puutteesta.

Sokerit oon yrittäny jättää pois ja hiilareita säännöstellä. Mulla on riski diabetekseen jonka raskaus voi laukasta.

Mut huh... Onneksi kaikki on kunnossa... Toistaiseksi...
 
Heippa taas! Kiitos risupesä jälleen tietämättömän informoimisesta. Jep, gynekologi arveli et inseminaatiolla lähdetään liikkeelle...mutta haluisin niin kovin tutkituttaa tuon fyysisen puoleni.

Risupesälle kiitos myös tuosta hyödyllisestä linkistä koskien noita vitamiineja yms. Joo ibuprofeiinin olen jättänyt jo pois kun kans kuulin et sitä ei suosita raskautta yrittäville....onneksi rasvattoman maitotuotteetkin on unohdettu. Kiitos miehen joka ei niistä pitänyt.

Johsar. Ihanaa että paikat olivat auki....nyt sitten vaan psykologille ja sitten....voi että kun ihanaa ja jännää. :heart:

Mun kaveri tuli käymään ja kuullessaan mun suunnitelmista oli heti valmis hoitamaan vauvaa. Ihanaa.....tukiverkoston rakentaminen on aloitettu. Tästä se lähtee. Pikkuhiljaa.

Pikkuenkeli. Pelot kuuluvat asiaan ja ovat luonnollinen osa prosessia. Tsemppiä. Toivottavasti pankkineuvottelut sujuivat hyvin ja asian suunnittelu etenee siten kun koet parhaimmaksi juuri itsellesi.

Tsemppiä meille kaikille!!! :flower:
 
Hei Sisko36 sekä muut, näinhän se tietysti on, että pelotkin pitää käydä läpi. Mutta kun sekin pelottaa... Huokaus. Kävin tosiaan pankissa maanantaina, mutta lainaa ei ainakaan omasta pankista heru, sillä mulla ei ole omaisuutta (eli vakuutta). Tietysti takaajan kanssa se onnistuisi, mutta jotenkin tuntuu että haluisin tämän olevan kokonaan minun itsenäinen juttu. Pankista ehdotettiin rahoitusyhtiön käyttöä, ja se tietty on yksi vaihtoehto. Taitaa vaan olla isommat korot, eikä ainakaan Nordean Joustorahoituksella saa kuin kaksi lyhennysvapaata kuukautta vuodessa (lähinnä mietin, jos jää hoitovapaalle). Olin aika maassa maanantai-illan, jotenkin tuli sellainen olo et miksi tämä on näin vaikeaa. Miksen mä ole löytänyt ihanaa miestä, sellaista jonka kanssa kaikki olisi edennyt luonnolliosesti. No, se että roikun vielä exässäni, ei ainakaan taida auttaa asiaa... :headwall: Toisaalta on helpottunutkin olo, että vielä ei tarvitse tehdä päätöksiä, koska ensin pitää selvittää rahoitusta muualta. Lähden helmikuun lopussa viikoksi Hollantiin kummipoikaa katsomaan, ja aion palata näihin ajatuksiin vasta loman jälkeen. En halua, että tästä tulee mulle mitään pakkomiellettä, joten nyt on pakko hengähtää.
 
Pikku hiljaa homma etenee... Psykologille ensi tiistaina ja samoin loppu kierron näyte. Pääsenkö jo ensi viikolla varaamaan suunnittelukäyntiä? Tapaanko silloin biologin ja pitääkö silloin maksaa hännät? Vielä ensi yö töissä ja sit alkaa vapaat.
 
JohSar Voihan sen suunnitteluajan nytkin jo varata, itse tosin odottelin ensin puoltolausuntoo, ettei sit turhaan ois joutunu soitteleen ja peruun aikaa jos taas ois ollu hylsy. Lausuntoo kannattaa itse kysellä muutaman päivän päästä, jollei psykologi sitten sano samalla käynnillä jo että puoltava tulee. Odottelin lausuntoa lähes kuukauden (joulutaukokin oli välissä) kun jäin siihen käsitykseen että ne lähettää sen mulle kotiinkin. Ei kuulema automaattisesti lähetä.
Siittiöt joutuu maksamaan luultavasti vasta sitten kun ne on käytetty, eli hoidon ohessa. Suunnittelukäynnillä keskustellaan hoitajan kanssa toiveista luovuttajan suhteen. Sitten ne soittaa kun sopivanlainen on löytyny ja jos hyväksyy sen, niin laittaa varaukseen.
Eihän niistä siittiöistä oikeestaan etukäteen ois järkevää velottaakaan, huonolla tuurillahan jollekin vois käydä vaik niin että kaikki munasolut ois raakoja, ei tulis ovulaatioo tms. ettei niitä päästäs edes käyttään, sit ois kuitenkin jo maksanu ne ihan turhaan.
Myös biologi kävi paikalla siellä lääkärihuoneessa kertomassa mitä tehdään, ilmeisesti siks kun mulla on niin erikoinen tilanne solujen kanssa.
Kaikki laskut ainakin tuolta Ovumiasta tulee vasta jälkeenpäin. Samassa on kätevästi esitäytetty kaavake jolla voi hakea kelakorvauksia (jos niitä vaan mitenkään on mahdollista saada), kun on maksanu laskun.
 
Voi ihanaa johsar. Onneksi olkoon. :hug:

Mä olen tullutu siihen tulokseen et haluan Jo lähiaikoina ottaa yhteyttä klinikalle ja mennä sinne tutkimukseen. Kun tuo viime kierto oli ovuloimaton voi prosessista tulla pidempikin...haluan vain tietää olenko fyysisesti kunnossa mahd. Pian.
Ei nyt vielä psykologille mut fyysisen puolen haluan kyllä kartoittaa jo nyt.

Olen löytänyt paljon hyviä linkkejä joihin olen tutustunut...ihanaa.:heart:
 
Haluan myös ensiksi puoltavan vastauksen psykologilta ennen kuin varaan suunnittelu käyntiä. Siellä tuntuu olevan vapaita aikoja niin eiköhän sen kerkeä. Psykologin suhteen yritän olla pohtimatta ja stressaamatta etukäteen. Menen omana itsenäni ja pidän mieleni avoimena.

Kiitos sisko36! Itsellänikin eteenpäin vei halu tietää, että kaikki on kunnossa kropassa. Minulla kun on noita taustoja jotka voi estää normisti raskauden.

Alkuun välillä kauhistutti ja pelotti, mutta tän projektin myötä on tullut varmuus. Asiat ratkeavat kyllä ajallaan.

Kiitos tuestanne! :hug:
 
Heippa taas!

Varmistin tässä gyneltä vielä tuon klinikan ja se ei ollutkaan Ovumia vaan Fertinova. Hän ei ollut maininnut klinikkaa tuolla nimellä vaan sen entisällä eli Ava-klinikalla ja ihmettelin mikä paikka tuo on ja silloin kaiken tunnekuohun keskellä sitten jo käänsin sen Ovumiaksi. Mutta siis, tässä ollaankin menossa Fertinovaan eikä Ovumiaan...
Aion varata lääkäriajan sinne jo lähipäivinä. Jännää.... |O

Onko kellään kokemuksia Fertinovasta?
Tämä palsta on muuten hiljentynyt kummasti. Olenkin pohtinut, että keskustelu on siirtynyt jonnekin muualle. Minneköhän? :O
 
Viimeksi muokattu:
Niin, monille taitaa olla joitain muitakin sopivia ketjuja noissa missä on enemmän elämää.. periaatteessahan määkään en tänne kuuluis jos ihan otsikon mukaan mennään, eli keinohedelmöityshän on yhtä kun inseminaatio, ja mullehan ei koskaan näitä hoitoja oo tehtykään, vaan IVF-hoitoja. Parempi nimi ketjulle voiskin olla vaan että "Yksinäisenä hoitoihin" tms. ettei rajaa mitään hoitoja pois siitä,...mutta samapa tuo kai on, jos ei ketään hirveesti haittaa että tääl on kirjottanu "väärissäkin" hoidoissa olevia.. :)

Niin tosta Fertinovasta ainoa kokemus on se kun kyselin näistä yksinäisten hoidoista, psykologeista yms. sieltä sähköpostilla, niin en saanu koskaan vastausta.. tai ei oo vieläkään tullu ja nyt menny melki 3kk.. että ei sen perusteella kovin hyvä kuva tullu niiden asiakas"palvelusta".
 
Viimeksi muokattu:
Itselläni tällä hetkellä odottavaa hiljaisuutta. Huomenna psykologin tapaaminen ja vikat labrat. Huomenna katson sitten varaanko heti ajan suunnittelua varten. Itse olen hoidoissa Helsingin Fertinovalla. Eikä minulla ole mitään moitittavaa. Netissä lukee, että heillä on Kelan kanssa suorakorvaus jäjestely, mutta minä ainakin joudun hakeen korvaukset jälkikäteen.

Netissä on toinen palsta joka on monesti aikaisemmissa teksteissä mainittu eli KENGURUU. Kyseessä on suljettu palsta jonne on haettava jäsenyyttä. Itse kerran hain ja silloin sain kieltävän vastauksen. Vaikka nyt kun täytän heidän kriteerit en ole jäsenyyttä hakenu.

Kyllähän minuakin jännitti hirveesti kun ekaa aikaa varasin. Odotus huoneessakin jännitti. Jälkikäteen pohdin miksi jännitin? Ollaanhan me tekemisissä ison asian kanssa. Tsemppiä vaan sisko36!

Viime aikoina meinaa epäonnistumisen tunne vallata ajatukset. Miksi en ole löytänyt ketään jonka kanssa perustaa perhe normi kaavan mukaan? Tiedän, että häpeään ei ole aihetta, mutta minkäs voi. Onhan nyky päivänä paljon uusioperheitä, mutta onko tuolla maailassa ketään varattu minulle?
 
Kiitokset risupesä ja Johsar tiedoista ja tuesta. Mää suuntaan Tampereelle...sieltä päin kun olen. Mukava kuulla et sulla johsar on positiivisia kokemuksia. Ihmeellistä risupesä etteivät sähköposteihin vastaa...kiirekö syynä?
No jännittää tuo yhteydenotto mut sisälläni olen päätöksen tehnyt ja sitä kohti mennään.
Pikkuhiljaa.
Ei me Johsar olla epäonnistuttu lainkaan...eilen keskustelin parhaan ystäväni kanssa tästä asiasta ja totesin et kyl tämä on se munnäköinen ratkaisu. Muuhunkin olisin voinut lähteä mut en oikeastaan halua mitään semihyvää mieluummin yksin sitten vaikka. ystävä puhui juuri jaksamisesta ja oman tilan menettämisestä mutta sanoi että uskoo täysin mun pärjäävän. Niin Mää uskon myös. Me pärjäämme ja jaksamme varmasti.:heart::flower:

Vai suljettu palsta...enpä tie miksi sinne mennä mut kattoo ny ku sais tänkin ketjun vanhat viestit luettua...
 
Hei kaikki,
mä olen täällä kyllä taustalla, mutta mulla on tämä projekti nyt vielä mietinnässä, jotenkin iski Suuri Epäilys. Olen nyt irrottautumassa eksästäni lopullisesti, ja aion vielä kerran katsoa, löytyisikö minulle jostain hyvä ja ihana mies. Kävin sunnuntaina treffeillä (ei taideta tavata toista kertaa...) ja ensi lauantaina menen toisen tyypin kanssa. Ajattelen asian niin, että sitten olen ainakin yrittänyt saada ns."normaalin" perheen. Ja jos sitä ei löydy, niin sitten mietin uudelleen klinikalle menoa. En mä tiedä, jotenkin vaan pelottaa kauheesti se ajatus, että sitten olisin täysin yksin. No, kai se aika näyttää...

Toivotan teille kaikille hirmuisesti tsemppiä ja onnea! :hug:
 
Hei kaikki!

Jokainen tekee sen omannäköisensä ratkaisun tässä asiassa. Esim. paras ystäväni totesi,että olisi ottanut "jonkun miehen" mieluummin kuin yksin. Vaikka sitten tämä mies olisi projektistä vetäytynytkin. Itse olen aina ollut ns. oman polun kulkija. Vähän joka asiassa. Toiminut paljon yksin arjessakin vaikka parisuhteessa ollutkin.
Tämä projekti, jos mikä vaatii ns. itsenäisyyttä, vahvuutta, rohkeutta, järkeä.
Olen ratkaisuuni tyytyväinen. Se on se minun näköinen valinta.
Tsemppiä Pikkuenkeli! Tulet varmasti löytämään ja valitsemaan sen ratkaisun, mikä on juuri Sinulle se oikea. :hug:

Ja tsemppiä meille kaikille! :heart:

P.S. Ensikäyntiaika on sitten varattu...:)
 
Pikku enkelille onnea miehen metsästykseen ja sisko36:lle ekalle käynnille!

No eihän se ukkelinhaku mullakaan mitenkään ohi oo ja tähän oo loppunu vaikkei sitä nyt enää samanlaisella "apinanraivolla" haekaan kun muuten viimesen 3,5 vuoden aikana. Jatkan treffejä matalammalla profiililla aina kun sopivanlaisia tulee vastaan.
Oon kokenu pelkästään vapauttavana että enää ei oo mikään kiire tän lapsiasian takia yrittää löytää edes jotain ja koittaa pakosta kiinnostua vähemmänkin kiinnostavista. Se hirvee ahdistus ajan ja vuosien kulumisesta hukkaan on väistyny. Jouduin jossain vaiheessa hankkiin jopa uuden herätyskellon koska edellinen oli liian äänekäs, enkä tarkota nyt herätysääntä. Yön hiljasessa pimeydessä sen piinaava tikitys häiritsi nukahtamista ja sai melkein hulluuden partaalle!
Pääsen vihdoin tekeen kaikkeni tässä lapsiasiassa ja se on tärkeintä että tiedän sitten yrittäneeni kaikin keinoin. Mä pidän nyt nää kaks projektia erillisinä toisistaan, niin se on selkeintä. Jos jonkun kans tuliskin jotain muutamaa näkemistä enemmän, niin siinä kuitenkin kestäis vaikka kuinka kauan että suhde ois niin luotettavassa ja vakaassa pisteessä että vois edes harkita hoitoihin lähtemistä.. jos oisin nuorempi niin luultavasti yrittäisin edelleen sitä "normaalia" perhettä, mutta nyt ei oo enää järkee odotella kun tulee ikä vastaan. Jotenkin paljon vaikeempaa alottaa mitään uutta tutustumista enää tällä ikää... mikähän siinäkin on. No, se nyt ei onneks haittaa enää :)

Miten JohSar psykologilla sujui?

Tosta KenguRuusta.. aika tarkkaa näkyy olevan mitä saa tai ei saa tehdä, rekisteröintikin tavallista hankalampaa...ei kyl taida olla oikein mun paikka.
Kenguruu • katso viestiketjua - KenguRuun esittely ja säännöt
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä