Vuoden yrittäneet

[Lotta]

Täällä taas. Kp 21/28. Oma tilanne sama kuin aina että tuskinpa raskaudun nytkään. Normaali migreeni alkaa pukkaan päälle ja rintoja aristaa. Mulla on näin aina kun kuukautiset lähestyy. Mitäköhän oireita mulle sitten tulee kun/jos joskus oikeasti tulen raskaaksi?

Taas pitää laittaa kaverille vauvaonnittteluja...Onneksi tämä mun tuttavapiirissä oleva ennätyksellinen vauva vuosi alkaa läheneen loppuaan ja melkein kaikki ovat jo synnyttäneet. Se jotenkin helpottaa. Hassua.

 

[molly]

Juuh, täällä taas! Menossa on kp3. Yleensä pääsisin tässä vaiheessa sanomaan, että menkat alkaa olemaan takanapäin mutta ihmeen runsasta on ollut tällä kertaa. Vielä ei näy loppua. Vippe, greippiä kokeilen minäkin tässä kierrossa Ja punaviiniä oviksen jälkeen. Ei tuota ongelmia! Ja tietysti varmaan pikkasen sitä punkkua jo nyt ovista ennenkin. Auttaa varmaan sekin, heh heh...

Kaisla, en tiedä väestöliitosta mutta ainakin yksityisellä menee niin, että ensikäynnillä jutellaan peruasiat ja vaihtoehdot, mahdollisuudet (ehkä jonkun tutkimuksen voi tehdä jos sattuu olemaan sopiva kp), lähinnä siis suunnitellaan tulevaa. Sitten sieltä saa neuvoja, että pitää soittaa ja varata aika seuraavana tiettynä kp:nä. Siitä edetään ja tutkitaan ja seurataan koko kiertoa. Eli periaatteessa ei ole mitään väliä mikä kp on kun menee ensikäynnille. Näin mä ainakin oon ymmärtänyt ja mun kohdalla toimittiin niin, kertokaa vaan jos jollain muulla on muuta tietoa/kokemusta.

Kaikille tasapuolisesti tsemppiä, peukkuja ja mukavaa työviikon alkua!

 

[kaisla]

Moikka taasen!

Molly ehdit jo jotain kertoakin, ettei haittais, mikä kp menossa, kun sinne ensikäynnille menee. Nyt luin (hieman) paremmin sitä lappua, joka sieltä tuli ja siinähän lukee, että ainakin ultra ois ensikäynnillä ja todennäköisesti jottain muutakin. Eli enköhän minä sitä siirrä...

Kävin shoppailemassa ihanan oloasun itselleni. Piristää kummasti, kun ostin oikein ""räiskyvän"" värisen,

Mitenkäs muitten viikko on käynnistynyt?

Täällä oli aamulla ovistestissä kaks yhtä vahvaa viivaa. (Viime kierrossa oli kyllä 4 päivää putkeen.) Mies ehti lähteä töihin, mutta eiköhän illalla ""pöllyä"". Ja ainakin takuuvarmasti, ellen ala nyt siivoamaan, joten imuri käteen ja menoksi!

Kuulumisiin taas!!!

 

[kaislalle]

Älä ihmeessä turhaan vielä siirrä, tai soita hoitopaikkaan vaikka ensin ja kysy kannattaako siirtää aikaa tuonnemmaksi, ja mulle ainakin tehtiin ultra kp3:na, menkat oli jo hivenen hiipumassa mutta ei haitannut tutkimusta (tosin onneksi ei ollut mikään roiskintavaihe enää päällä...) Aina kannattaa soittaa ja kysyä neuvoa, eikä yksinään miettiä päätään puhki.

-ulkopuolinen

 

[Peppi]

Morotsu

Itselle ei mitään uutta.. Lasken päiviä et pääsisin lääkäriin selvittämään jatkoa. On se kumma kuinka yht'äkkiä osaa arvostaa elämän pieniä iloja. Kun oma ""terveys"" alkaakin horjua, ymmärtää ettei tässä maailmassa mikään oo itsestäänselvyyttä. Ja viikonlopun aikana (ristiäisissä) tuli taasen niin varma olo siitä, että olisin ""valmis"" äidiksi. Mieskin näytti nauttivan lasten kanssa oleilusta, joten kaikki taitais olla niiltä osin selvää. Sit jokin muu asia sotkee suunnitelmat. Pläääh.... Toivotaan ettei peliä oo menetetty. Nyt taitais olla oviskin ovella, vai liekkö naapurin ovella..

Kyllä ne tutkimukset varmaan jotenkin onnistuu vaikka oiskin vähän vuotoa vielä. Itselläni oli noiden ultrausten aikana vasta kp 3, joten vuotoa oli aika runsaasti. Kyllähän lääkäri toki sanoi, että hieman on hankala tutkia, mutta ei se mikään suuri este ollut. Eli kannattaa varmaan kysyä lääkäriltä ennenkuin peruuttaa ajan. Seuraava lääkärikäynti tosin laitettiin vasta seuraavien menkkojen jälkeen. Siksi onkin vielä pitkä odottaminen, nyt vasta kp 16 / 27-30.

mukavia alkuvuoden päiviä kaikille!

 

[Manna]

Helou kaikille piiiiitkästä aikaa! Muistaakohan kukaan enää mua, kun tässä on ollut kuukauden kuova tauko, kun kone kupsahti ja töissä en viitsi mennä nettiin paljoakaan enkä kavereiden luona oikein viitsi ""roikkua"" koneella=) Mutta täällä taas innokkaana ja uusi läppis nenän edessä!!

Sen verran luin noita vanhoja juttuja, että IIIIIK! Rizzu ja Mariska ovat siis onnekkaita plussaajia! Jihuu! Todella kivaa ja ja paljon onnea molemmille! Tuossa mietin usein, että monikohan on plussannut tämän muan tauon aikana ja olihan niitä siis ainakin kaksi!Se antaa toivoa meille muille!!

Omia kuulumisia sen verran, että ollaan käyty nyt pari vkoa ennen joulua psn:ssa puhumassa tästä raskaudettomuudesta ja joitain tutkimuksia jo aloitettiin. Takana on siis syyskuusta 2004 yritystä...plääh!Liian kauan.. Tällä hetkellä menossa kp 12/22-28 tai jotain sinne päin ja mielestäni tunnistin eilen ovisoireita. Patjoja ollaan rasitettu sitten muutamana päivänä nyt ja pitäisi vielä jaksaa. Tämä yritys on tosiaan välillä ihan ""kunnosta"" kiinni ja joutuu tosiaan puristamaan itsestään sen fiiliksen päälle...molemmat miehen kanssa nauretaan jo tälle ""suorittamiselle."". Ei oo enää aina niin kivaa, mutta minkäs teet, jos vauvan haluaa, niin pakko ""jaksaa""=)

Huoh...mutta nyt iltapalalle ja petiin

Kuulumisiin!

Manna

 

[Peppi]

Kiva kuulla susta Manna pitkästä aikaa. Me jo ehittiin ihmetellä et minne katosit. Mukavaa ettei kyseessä ollu mitään vakavampaa. Tervetuloa takaisin ketjuun. Ja onnea edelleen yritykseen. Hyvä, että pääsitte jo tutkimuksiin. Jospa plussatuulet alkaa puhaltaa teilläkin päin ja ympäri suomea =)

 

[Nasuppi]

Heippa taas!

Täällä kp 2, eilen tuli täti kylään odotetusti (vaikka toiveet olivat taas yllättäen korkealla ). Huomenna aloitan clomit, vähän jännittää miten se toimii, sivuoireet ja tietty päällimäisenä aiheuttaako se oviksen ja voisinko raskautua jo ekasta clomikierrosta. Niinkin on tapahtunut...

Kaisla, älä ihmeessä siirrä sitä tutkimusaikaa ainakaa kysymättä ensin. Mulla oli tutkimuksissa kp 1 tai 2, eli vuotoa oli tosi runsaasti. Tiedustelin sitä etukäteen, että haittaako, mutta kättäriltä sanottiin, ettei haittaa mitään. Sähän olit tosin menossa väestoliittoon, joten kannattaahan se tarkistaa. Mutta uskoisin, että voit ihan hyvin mennä ja eikö ole kiva päästä tutkimuksissa käyntiin mahdollisimman pian?

Eipä tähän hätään nyt muuta, palataan astialle!

 

[Nasuppi]

Kaisla, piti vielä lisätä, että mulle tehtiin ultra silloin myös, eikä runsaatkaan menkat sitä estäneet. Eihän se itselle niin miellyttävää ole (ja tuskin lääkärillekään ), mutta sama se kunhan saa tätä asiaa eteenpäin

 

[Manna]

Helou siskot taas=)

En millään kyennyt lukemaan kaikkia viestejä, kun olen ollut niin kauan leikistä poissa, joten ajattelin kysäistä noista tutkimuksista vielä. Itse me kävimme kunnan psn:ssa ja yksi kerta on siis takana. Luulin ensin, että vaan jutellaan, mutta musta otettiin papa, progesteroni- ja kilpirauhasnäytteet sekä klamydia-virtsakoe ja miehelle annettiin simppapurkki käteen. Heti siis tuumasta toimeen. Miehen purkki ammottaa tyhjyyttään vielä, koska minä löin jarrut pohjaan=) Jotenkin kaikki alkoi liian vauhdilla kuitenkin. En ollut kyllä heti valmistautunut ""lapsettomuuden"" syövereihin ja halusin jarruttaa. Mun vastaukset lienee tuleet, mutten ole kysynyt, koska oli puhe kysyä sitten kerralla, onko kaikki vastaukset tulleet ja haluan ""vielä hiukan odottaa."" Minkälaisilla tutkimuksilla muilla on aloitettu? Onkohan kunta/kaupunkikohtaisia eroja? Mitkä fiilikset teille jäi? Meille sattui ainakin tosi mukava täti psn:ssa ja pelkästä empatian osoituksesta meinasi itku tulla. Jotenkin kuitenkin tikanne oli niin herkkä ja ehkä avutonkin, että tunsin itseni todella surkeaksi. Ja asioista puhuminen on ihan erilaista pöydän ääressä ammatti-ihmisen kanssa kuin kotona sohvalla, jolloin voi aina ""tilanteesta paeta."" Siinä mielessä keskustelu lapsen haluamisesta/saamisesta jonkun ammatti-ihmisen kanssa olisi kai virkistävää ihan kaikille?

Mutta tälläistä tällä kertaa taas...Ihanaa, kun kone toimii=)

+++++++++++++++++-tuulia!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

 

[Vippe]

Heippa taasen! Nostellaas vähän, ettei jumituta toiselle sivulle..

Pahoittelut Nasupille tädistä. Aina se pääsee hiipimään puskan takaa.. Toivottavasti clomit auttaa!

Manna: Mein tutkimukset alko sillee, et gyne ultras meikäläisen ja kyseli kaikennäköstä. Ultrassa sitten löyty endoa, joten sain lähetteen naistentautien polille endon poistoon (laparoskopia). Lisäksi sain lähetteet verikokeisiin ja mies simppanäytteeseen. Papa multa oli otettu jo aiemmin ja klamydiakin oli jo testattu. Ihan turhaan kyl löit jarruja pohjaan. Kyllä noi kaikki tutkimukset on hyvä tehdä heti. Mitä enemmän venyttää, sitä kauempana se plussa odottaa... Ainii, mää kävin yths:n gynellä ja ihan hyvät fiilikset jäi. Oli tosi kiva ja rohakiseva gyne.

Täällä ei mitään ihmeempiä, lasillisella greippimehua on päivä lähteny käyntiin jo viikon verran. Toinen viikko vielä..

 

[molly]

Huomenta ladies!

Manna, tervetuloa vaan takaisin ketjuun Tosiaan sua huhuiltiin täällä kun yhtäkkiä hävisit. Ajattelin kans, että mikäköhän nyt? Kiva kun oot takaisin.

Peppiä symppaan täysillä, toivottavasti sun terveystilanne selviää pian, pääset leikkaukseen ja sitä kautta ""eteenpäin elämässä"" taas. Tsemppiä vaan kovasti!

Nasupille pahoittelut

En tiedä oonko sekoomassa vai mitä, haa. Nyt kun on taas sellaiset ajatukset vallannut pään, että ei helvetti, ei haittaa vaikka ei tulekaan lasta. Ainakaan vielä. Hitto sentään, mä oon vielä nuori (30) ja oon aika menevä tyyppi, rakastan ns. vapauttani, joo myönnän senkin että tuuppaan olemaan vähän itsekäskin tietyssä mielessä ainakin joskus, meillä on tosiaan miehen kanssa ihana (ja itse asiassa aika jännä) elämä tällä hetkellä, nautin joka hetkestä, matkustetaan ja harrastetaan paljon jne. Huomasitteko muuten, etten maininnut työuraa sanallakaan Jotenkin tuntuu nyt, että kyllä sitä ehtii myöhemminkin! Tietysti huomenna voi olla eri ääni kellossa taas Enkä mä nyt sitä greippilinjaa hylkää tässä kierrossa kun kerta ehdin sen jo aloittaa. Mutta jotenkin vaan tuli sellainen olo, että aivan sama mitä se miehen simppanäyte sit loppujen lopuks kertoo (vie varmaan tässä lähitulevaisuudessa sen) ja että jos ei niin ei sit. Ehkä tää on vaan jotain tällaista vähän reilun vuoden yrittämisen kyllääntymistä ja totaalista vi****tumista? Mutta en siis ole surullinen enkä mitään, vaan melkein tuntuu kuin olisi tullut toisiin aatoksiin. Hetkellisesti ehkä vaan. Osittain. Jotenkin sitä ajattelee jo pilke silmäkulmassa tulevaa kesää ja kaikkia kivoja seikkailuja, kuutamouinteja ja sen sellaista. Niin siis oon varmaan sekoamassa joo

Enhän mä täältä tietenkään mihinkään katoa tai vauvantekopuuhista luovu, mutta ehkä osaisin ottaa iisimmin jatkossa. Tai sitten en... Niin kuin sanoin, huomenna ajattelen todennäköisesti taas eri tavalla. Näinhän tää taitaa mennä tää vauvahaaveilu ja ajatuksenvirtaus meillä pidempään yrittäneillä.

Tällaisia ajatuksia on ihana tuulettaa tänne. Joskus haluaisin kirjoitella kaikesta muustakin ja paljastaa kaikenlaisia arkisia juttuja elämästäni, suunnitelmia ja muuta mutta sitten muhun iskee sellainen olo, että joku tunnistaa mut täältä enkä sitä haluaisi. Jätän sitten kertomasta jostain matkasta mitä on tehty vaikka niimpal haluis hehkuttaa täällä jne. Vaikka seison 100% mielipiteiteni takana eikä tässä nyt mitään ihmeellistä ole, niin silti en vaan haluaisi että joku tyyliin hyvänpäiväntuttu kävisi lukemassa mun mietteitä ja kuulumisia täältä (puhumattakaan ovislimatilanteista yms, yök . Luulen, että yksi kaveri ehkä pyörii näillä samoilla sivuilla. Sitten otsikosta olisi aika helppoa arvata mut kun kuitenkin muutamat tietää että ollaan jo vuoden verran haaveiltu lapsesta.

Tehdään tästä GALLUP pitkästä aikaa: Tuleeko teille muille ikinä tällaista fiilistä että teidät voisi tunnistaa täältä? Tai tiedättekö käykö ketään teidän IRL kavereita Elleissä?

Sori kauheen pitkä romaani, mutta kiva jos jaksoitte lukea

 

[Lotta]

Samaa minäkin aina välillä mietin josko joku minut täältä tuntee. Toisaalta taas silloin voi aina kysyy että ""mitäs sä sitten siellä teeet...?""
No, en mäkään mitään mega paljastavaa täällä kerro. Oli sitten kyse mistä vaan palstasta. Koskaan ei tiedä kun ihmiset voi olla niin ilkeitä että jollain tapaa sitten hyödyntävät tietoja

Kyllä mäkin välillä mietin että antaapa vaan olla asiat näin. Kun ne OIKEASTI on ihan hyvin. Kerkiäähän sen lapsen vielä saada. Toivottavasti. Ainoa mitä mietin on juuri se että en haluaisi olla mikään vanha äiti...Mutta toisaalta jos kohtalo olisi vienyt toisin elämän seikkailuissa mulla voisi olla lapsia jo liuta. On vain ollut kyse siitä että miehillä ei ole ollut aiemmin pienintäkään innostusta perhe elämään. Onneksi nyt on.

Että jos näinkin sekavasta tekstistä joku jotain ymmärsi niin hyvä Tsemppiä kuitenkin kaikille vuoden yrittäneille. Kyllä se meille kaikille sitten joskus PLUSSAHTAA kun aika on))))

Taidampa painua pihalle, keli upea ja aurinko paistaa Koira mukaan ja mettään!

 

[Nasuppi]

Heipsuli ja aurinkoista kevätpäivää! Kyllä, kevät on jo täällä - aurinko paistaa ja linnut laulaa, ihanaa

Kyllä mäkin välillä oon miettinyt sitä, että tunnistetaan täällä, erityisesti silloin kun tää meidän projekti oli vielä alkutekijöissään eikä kukaan oikeastaan tiennyt vielä meidän yrittämisistä. Nyt kun tästä on tullut tällainen murheenkryyni, niin oon jo ehtinyt tehdä selvitystä lähestulkoon kaikille ystävilleni tästä asiasta, joten enpä oikeastaan enää murehdi sitä, että tunnistettaisiin. Ja arvailuksihan se aina jää, koskaan ei voi olla ihan varma, etteikö tähän suomen maahan mahtuisi kahta ihmistä, joilla on samanlainen elämä...

Itseasiassa tiedänkin, että ainakin yksi ystäväni käy näillä palstoilla ja on kyllä siirtynyt jo aikaa sitten tuonne odottajien puolelle

Molly, ymmärrän fiiliksisesi täysin. Luulen, että kyse on juuri siitä, että ollaan niin kauan yritetty, niin mieli tekee tepposiaan ja rupeaa kehittämään vaihtoehtoja vauvan korvikkeeksi. Kun sitä nyyttiä ei kuulu, niin ehtii miettiä jos jonkinmoisia asioita. Mekin ollaan ajateltu, että no jos nyt ei tärppää, niin saadaan sitten ainakin olla kahdestaan ajan kanssa vihdoinkin, kun aiemmat vuodet ovat menneet työn ja opiskelun yhdistämiseen. Se on hyväkin ajatella niin, se ei tuo niin paljon paineta tähän yrittämiseen.

Eilen varattiin lomamatka maaliskuulle ja aloin heti miettimään, että mitä jos onkin raskaana silloin, onko kiva lähteä jos on huonovointinen plus että ei voi nauttia ihania drinksuja uima-altaalla jne. Mutta toisaalta ei voi olla suunnittelematta elämää eteenpäin vain nyyttiä odotellessa, ja eiköhän se lopulta plussauksen jälkeen ole niin ihanaa, että kaikki nuo ajatukset väistyvät. Mutta paras tapa onkin olla ottamatta turhia paineita, niin se plussa saattaa pamahtaa paljon helpomminkin.

Clomit alkoivat eilen, vielä ei ainakaan onneksi mitään sivuoireita. Lukuunottamatta ihan mieletöntä hikoilua, mutta jo primot aiheuttivat sitä...

Palaamisiin!

 

[Manna]

Torstaita=) Hyvä ystäväni sai tänään pojan ja nyt on mullakin jännitys sen suhteen helpottanut. Kaikki meni hyvin ja onnen määrä on varmasti mittaamaton heillä=) Kummityttö (3.5kk) oli just kylässä ja aina yhtä ihana! Mieskin makoili vaavin vierellä lattialla ja tuli taas sellainen haiku...Voikun haikara kurvaisi meillekin. Toivotaan, toivotaan.

Kyllä mäkin oon miettinyt joskus, että jos joku tunnistaa täältä, mutta toisaalta nämä on mun totuuksia ja mun elämää, että jos joku tunnistaa, niin ei voi mitään. Hyvälle kaverille eilen sanoinkin, että suuren ns. vertaistuen oon saanut just täältä, kun saa jakaa asioita samassa tilanteessa olevien kanssa. Se helpottaa.

Mollyn ajatukset on ihan luonnollisia ja tuttujakin. Välillä on sellainen fiilis, että ihanaa olla vapaa ja saa nauttia elämästä ilman vastuuta jälkikasvusta, mutta yhä useammin huomaa haaveilevansa, että vain yksi asia onnesta puuttuu. Itse en osaa kuvitella elämää ilman lasta; en suostu ajattelemaan asiaa edes. Jotenkin se vauva/lapsi vain liittyy kaikkiin niihin haaveisiin. Mutta pikkujouluaikaan oli mukavaa, kun sai porhaltaa glögiä juomassa

Nyt oon jotenkin sekaisin kaikista viesteistä, kun yritän saada ""menettyä aikaa kiinni"", joten en muista ketkä olivat kirjoittaneet m!itäkin. Niitä meidän tutkimusjuttuja joku kommentoi ja olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa...taidan olla jollakin lailla jänishousu, kun en uskalla tarttua härkää sarvista ja peräännyin kauhuissani nurkkaan=O Mutta sikäli mikäli menkat taas kurvaavat paikalle, niin saan taas sisua ja soitan psn-tädille. Sillä tavalla varasin ajan ekaan kertaan eli täydellisessä tunnemellakassa itkien! Mutta itkun seasta sain sanottua, että nyt tarvii apua ja menee hermot! Se ihana täti ymmärsi ja lohdutti=) Hiukkasen nolotti mennä sitten sinne, kun olin itkeskellyt niin kovasti..mietin, josko tädin kalenterissa lukee, että joku hermoromahduksen partaalla oleva nainen ja sen mies tulee=) Mutta ei...palvelu oi todella ihanaa ja empaattista! Itsekin hoitoalan ihmisenä ajattelin sitten, että jos joskus saan oman alpsen, niin haluaisin ehkä vaihtaa työtäni lapsettomuudesta kärsivien pariin. Uskoisin olevani siinä omimillani=) Mutta.......nyt sohvalle ja villasukat jalkaan. Palataan taas=)

Manna

 

[kaisla]

Moikka!

Kiitokset vaan kaikille vastailuista siihen ""pitääkö siirtää ensikäyntiä""-aiheeseen. Päätin, että soitan sinne ensi viikolla ja siihen saakka katson, mitä tapahtuu.

Tsemppiä Mollyllekin taas uuteen kiertoon!

Minustakin tuntuu välillä, että ""iik, tunnistetaankohan minut?"", mutta toisaalta, mitäpä siitä. Elämänvaihe on nyt vain tällainen kuin on. Mutta kyllä huomattavasti aina helpottaa, kun tietää, että on joku porukka, missä voi puhua ""vauva-aiheestakin""...

Omasta navasta, ovis oli siis maanantaina ja peitot pöllysi sekä lauantai-iltana, että maanantaina. (kp 25 tai jotain). Nyt sitten odotellaan taas kerran. Flunssa iski myös maanantai-iltana. Toivottavasti olette muut saaneet olla terveinä! Vähän muuten ""hirvittää"", kun huomaan, että nyt on taas ""toiveet tosi korkealla"". Rintojakin turvottaa, mutta sehän voi johtua niistä tulevista menkoistakin... Jotenkin vaan tuntuu, että nyt kyllä tärppäsi. ( Apua, tästä ei hyvä seuraa...)

Mukavaa viikonloppua!!!

 

[Nasuppi]

Vautsi kaisla, pidän tosiaan peukkuja, että sulla olisi tärpännyt! Kyllä mä uskon siihen, että sit sen tosiaan tuntee kun tärppää, varsinkin kun näitä oireita on jo vuoden päivät kuulostellut... Mun rinnat ei näiden primojen aikana oo lainkaan kipeytyneet tai turvonneet, joten sen oireen ilmaantuessa olisin itsekin tosi toiveikas. Tosin nyt kun on nää clomit päällä, niin ei tiedä mitä oireita tulee, joten saas nähdä.

Itselläni menossa siis vasta kp 5, joten turhan aikaista kai pöllytellä peittoja, mutta viime kerrasta on jo sen verran aikaa, että ei taideta malttaa odottaa sinne ovikseen asti Uskoisin kuitenkin tuon oviksen olevan ensi viikon lopulla, toivottavasti tiistain ultra antaisi siitä jotain merkkejä. Eli minä jännäilen nyt tässä vaiheessa vain teidän muiden puolesta, omat jännäillyt ovat viikkojen päässä

Hyvää viikonloppua!

 

[Timo]

Hei kaikille tasapuolisesti!!

Meidän tilanne on hoitojen suhteen edennyt ihan mukavan nopeasti, alku meinas todellakin olla rasittavaa, silloin kun odotti eka käyntiaikaa koko tämän lapsettomuus asian takia ja sitten oli liuta jatkotutkimuksia molemmilla. Tutkimukset kun olitiin tehty sitten piti odotella kokeiden tuloksia ja uutta aikaa lääkärille.
Meillä oli tänään 2 inssi niillä lahjasoluilla. Tällä kerralla oli nuori naislääkäri, tietenkin synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri. Täytyy näin miehenäkin myöntää tämänpäivän lääkäri oli paras, koska Hän selosti mitä tekee ja ote oli toimenpidettä tehtäessä määrätietoisen napakka otteissaan, ei siis liian kova eikä löysä. Eli täys 10 pistettä, näin sanoi vaimokin kun kysyin mielipidettään.

Sanoisin kaikille niille, jotka vielä miettii kannattaako käydä tutkimuksissa, kyllä se todella kannattaa. Vaikka tuloksien kuuleminen onkin sitä rankinta ""terapiaa"" mitä ihminen voi saada elämänsä aikana omilla korvillaan kuulla, silti se helpottaa ymmärtämään tilanteen mistä on oikein kysymys.
Tämmöiset kuulumiset tällä kerralla, terkuin Timo

 

[Peppi]

hello ketjulaiset

Mä oon monesti miettinyt sitä, et jos joku tunnistaa mut täältä. Mutta tarkemmin ajatellen, se on todella epätodennäköistä, koska asumme melko pohjoisessa. Olen saanut sellaisen kuvan, ettei kovinkaan moni ole tältä suunnalta. Ja kavereista ei kellään taida olla vauva-asiat mielessä. Mutta eihän sitä koskaan tiedä...

Meillä oli eilen miehen kans tosi ""kiva"" keskustelu aiheesta lapsettomuus. Mun oli pakko nostaa asia esille, kun nyt selvisi tää mahdollinen endo. Voihan olla, ettei sillä olekaan vaikutusta raskautumiseen. Mutta aina on se mahdollisuus, että omien lapsien saanti ei onnistukaan. Oli helpottavaa jutella asiasta ja kuulla miehen suusta, ettei se maailmaa kaada jos lapsien teko ei onnistu. Nyt mahdollinen lapsettomuus oli pakko ottaa yhdeksi vaihtoehdoksi, kun aiemmin en ole sitä itse suostunut myöntämään. En toki tarkoita, että olisin luopunut toivosta. Eihän mun ongelmat ole kokoaan ees selvinny vielä. Voi olla, että maalaan piruja seinille, mutta parempi on keskustella asioista myös etukäteen. Mies aikoi olla tukena ja mukana koko ajan.

Nyt toivottelen mukavaa viikonloppua kaikille ja menen maksamaan laskuja =( (niitä kertyy ihan liikaa).....

 

[Hannamari]

Hellou!

Kp 5 meneillään, ei siis tärppiä tässäkään kuussa. Tällä kertaa kun menkat alkoi oli päällimmäisenä hullu ajatus: meidän elämä on ihan mukavaa näin kahdestaankin, tarvitaanko välttämättä sitä kolmatta... Tällaiset ajatuksen on olleet nyt koko alkukierron. En tiedä mikä vaivaa, kai tämä on tavallaan sitä toivosta luopumisen tuskaa... Toisaalta kuitenkin sitä vauvaa kaipaa... Hullua!

 

[Nelly]

Onko teillä joillakin todettu että ette ovuloi, kuten pitäisi? Onko teidän kuukautisvuodot siten olleet kuten alla lukee? Ote eräästä kirjoituksesta:

""Anovulaatio (ovulaation puuttuminen) aiheuttaa jatkuvan estrogeeni tuotannon ilman keltarauhashormonin vastavaikutusta. Estrogeeniärsytyksen alaisena kohdun sisälimakalvo paksunee epänormaalisti, ja keltarauhasehormonin puuttuessa limakalvo poistuu hitaasti tai epätäydellisenä aiheuttaen pitkittyneen tai runsaan vuodon.""

Mulla on ollu jo kolmisen vuotta pitkittyneet kuukautiset, eikä kunnon syytä ole löydetty, nyt vasta kylläkin yritän tulla raskaaksi, joten saa nähdä tärppääkö kuinka pian.
Kiinnostaisi myös että jos on ovulaatiotuntemuksia, kuten mulla aina ollu, niin viittaako ne oikeaan ovulaatioon?

 

[Nosto]

Nostetaan ketjumme ylös ettei tipahda toiselle sivulle.

 

[kaisla]

Mukavaa sunnuntaita!!

Iiih... täällä vaan jännitys tiivistyy. Oviksesta huomenna viikko ja tiistaina kyllä testaan (acon 10), jotta voin tarvittaessa perua sen väestöliiton ensikäyntiajan, vaikka muuten vielä odottaisin ehdottomasti. Toivon niin mielettömästi, että saisin perua ajan ja raskaus olisi vihdoin alkanut. Rinnat on edelleen ihan pinkeinä (ei oo aiemmin olleet tällä tavalla), mutta toisaalta ajattelen, että toiveet voi olla niin korkealla, että keho tekee ""juksausoireita"" tai flunssa vaikuttaa. No, pari päivää vielä...

Timolle pidetään peukkuja, että nyt onnistuisi!! Hyvä, että lääkäri oli osaava!

Minusta kuulosti hyvältä, että ootte Peppi miehesi kanssa jo keskustelleet eri mahdollisuuksista. Vaikka tuntuisikin ""pirujen maalailulta"", niin ainakin ootte voineet jutella aiheesta ja se on tosi tärkeää teidän suhteen kannalta! Toivotaan tietenkin, että tärppäisi jo tästä kierrosta, eikä tarvitsisi muuta suunnitellakaan!

Nasuppi, eiks oo kivaa, että seksi kiinnostaa muutenkin kuin ""vauvamielessä""! Ja mistäs sen tietää, kuinka kauan ne simpat siellä elelee. Yksi tuttu kertoi kaverinsa jättäneen pillerit pois ja ""huvikseen"" kokeilleen ilman ehkäisyä ymmärtääkseni kp2:na. Niin, eikös ollut tullut raskaaksi ja nyt niillä on poika! Kuulostaa kyllä omin korvin ""pikkuisen turhan helpolta"", mutta hyvä, että toisilla menee niinkin!

Ihanaa sunnuntairentoilua kaikille! Voikaa hyvin!

 

[molly]

Maanantaita taas!

Tuntuu, että aika menee niin nopeasti... Kävittekö muuten äänestämässä? Me kyllä käytiin mutta totta puhuen mun täytyy myöntää, että hirveesti toi politiikka noin yleensä ei kyllä kiinnosta.

Kaislan tilanne kuullostaa aika jännältä! Mä kans jotenkin uskon, että sitten kun se tärppi käy niin sen kyllä jotenkin tuntee/aavistaa. Kauheesti peukkuja!!++++

Joo, Peppi, keskustelut on hyvästä, mekin ollaan niitä harrastettu enemmän tänä syksynä ja nyt viime aikoina. Samoilla linjoilla ollaan miehen kanssa kaikessa mikä on tietysti tosi hyvä!

Mitäköhän muuta piti kommentoida... Joo, oliko se Hannamari joka oli taas kans pohtinut niitä ns. alku-kp:n-ajatuksia. Sama täällä. Jotenkin tällä hetkellä oon vieläkin ihan että aivan sama vaikkei sitä lasta tulisikaan ja nyt on sentään jo kp10. En tiiä mistä nyt kiikastaa... Mä uskon yleensä kaikkiin ihme merkkeihin, että niillä on joku tarkoitus, ja nyt tietysti pelkään että tämä tarkoittaa sitä että tiedostamatta varaudun ja henkisesti valmistaudun pahimpaan (lapsettomuuteen) joka sitten toteutuukin... Ja sen takia siis hoen tätä ""aivan sama"" juttua - sillä on jokin tarkoitus. Toivottavasti ei kuitenkaan! Jos nyt joku ymmärsi jotain tuosta sekavasta selityksestä.

Ei muuta kun hyvää alkanutta työviikkoa kaikille! Tulkaahan linjoille...

Niin ja PS. joku voisi vaikka aloittaa pian uuden ketjun kun 100 viestiä tulee täyteen

 

[Nasuppi]

Heippa tytöt! Täällä kp 8, joten aika hiljaista on tässä vaiheessa... Mutta kuten kaisla kerroit, tärpätä kai voi milloin vain, erityisesti näissä epäsäännöllisissä kierroissa. Joten ikinä kai se seksi ei ole ""turhaa"" Ihan ongelmitta ei tässäkään suhteessa kyllä olla päästy tämän lapsettomuusasian kanssa, kyllähän se väistämättä tuo seksiin omat ongelmansa. Mutta onneksi siitä puhutaan tänä päivänä niin paljon, että me ollaan aika paljon pystytty väistämään ongelmia ns. ennakoimalla tilanne, kun tietää miten suhde voisi tämän asian takia tuhoutua.

Nellylle: mulla on todettu pco ja sen seurauksena ovuloimattomuus. Siinä käy todella juuri niin kuin olit jostain tekstiä lainannut, mulla se asia todettiin noista hormoniarvoista, jotka testattiin kierron eri vaiheissa verikokeilla. Itse luulin, että ovuloin ihan normaalisti, kun oli niin kovia tuntemuksia, eli ns. oviskipuja, aina kierron puolivälissä. Toisinaan kipu oli niin kovaa, ettei suorassa pystynyt kävelemään. Sittemmin tämä on selittynyt juuri sillä, että mulla ei ole ovulaatiota, se voi aiheuttaa kovia kipuja. Samoihin aikoihin, kun pco alkoi oireilemaan, niin kuukautiset muuttuivat oudoiksi: lähestulkoon pelkkää limaista vuotoa, jossa vähän verta seassa. Ensimmäinen päivä oli megarunsas, ja sitten siitä eteenpäin noin viisi päivää tiputtelua. Mutta siis itse en olisi osannut epäillä mitään, jos kivut eivät olisi ajaneet lääkäriin. Kivut alkoivat olla pitkin kiertoa ja epäiltiin endoa, siksi päädyin laparoskopiaan ja sitä kautta lapsettomuustutkimuksiin. Siihen aikaan en edes osannut arvata, että meillä olisi ongelmia lapsen saamisessa, kun oltiin niin vähän aikaa yritetty! Kättärin lääkärikin sanoi, että me päästiin ikään kuin keittiön oven kautta lapsettomuustutkimuksiin. Niin tai näin, mielummin ottaisin sen vaihtoehdon, ettei tarvitsisi siellä olla

Pco:sta puheen ollen, pitäisi alkaa laihduttamaan muutama kilo. En oo ylipainoinen, mutta kuulemma silti muutaman kilon pudottaminen voi palauttaa kuukautiskierron normaaliksi ja ovulaatiot takaisin! Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen asia, ei tarvitsisi syödä noita clomeja. Tipaton tammikuu vie varmasti osaltaan kiloja pois, ja nyt täytyy sitten vielä liikkua enemmän ja katsoa mitä suuhunsa pistää. Ei vaan ole vaakaa, joten täytyy luottaa housujen vyötärön kertomaan

Mutta nyt hommiin, iloa alkavalle viikolle! Kaisla, tuu sit heti kertomaan, mitä testi näytti!! Pidän peukut ja varpaat pystyssä. Me taidettiin sun kanssa liittyä tähän ketjuun samoihin aikoihin, oispa jänskää jos sulla nyt tärppäisi! Olisinko mä sit seuraava..? Vaikka onhan täällä vielä kauemminkin tässä ketjussa pyörineitä, joten rutkasti plussaonnea meille kaikille!!