VUODEN YRITTÄNEET

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja osa 4
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Voi Hektikko sentään. Mutta tätä se luonto tekee, joillain asiat ei sitten mene niin kuin yleisesti luultaisiin.

Toivottavasti teille avautuu muita vaihtoehtoja kuten luovutus tai adoptio esimerkiksi. Kaikkea hyvää sinne toivotellen, Terttu.
 
Olen Hektikon kanssa aivan samaa mieltä ja kehoitan teitä kaikkia jo pitkään yrittäneitä hakeutumaan hoitoihin tai siis ainakin selvittämään faktat. Olemme miehemme kanssa kolmekymppisiä emmekä koskaan ole varsinaisesti poteneet vauvakuumetta, mutta ehkäisyn jätimme pois jo kolme vuotta sitten. Tietysti alkoi näiden vuosien aikana mietityttämään kun ei tärpännyt ja aloin tosissani miettiä onko kaikki kunnossa.

Halusimme selvittää asian ja ilmeni, että meissä molemmassa on vähän vikaa ja luomuraskaus on melko mahdoton. Olemme todella onnellisia, että selvitimme tämän asian, koska olisimme aivan hyvin voineet mennä samalla tavalla vielä vuosia eteenpäin ja mitä pidemmälle olisimme odottaneet sitä vaikeammaksi hoitojenkin avulla raskautuminen olisi iän myötä tullut. Kuten Hektikkokon totesi, niin on aivan turhaa kärvistellä vuodesta toiseen epätietoisuuden kanssa, kun aika pienillä tutkimuksilla saadaan selville kaikki tarpeellinen.

Tsemppiä ja plussatuulia teille kaikille!
 
Kiitos Hektikko kirjoituksestasi. Se kyllä laittoi miettimään asioita. Tuli surullinen olo teidän puolesta, mutta toisaalta tunnut olevan järkevä ihminen, joka pohtii asioita monelta kantilta ja löydätte varmasti vielä oikean ratkaisun ja elätte onnellisina. Tuttavillani on adoptiolapsia; kolmella tutulla. He ovat kaikki saaneet ne pieninä lapsina (alle2v) ja yksi oli ihan pikkuinen vauva. Lapset ovat heille kuin omia ja he iloitsevat heistä täysin. Nämä perheet jotenkin erikseen ansaitsevat myös minun kunnioituksen, koska ovat kokeneet raskaita asioita ja sitten vielä kaikenlisäksi ovat antaneet avosylin mahdollisuuden ei-biologisille lapsille ja teheneet kovasti töitä heidän saamiseksi. Rahaakin ovat laittaneet mielummin omaan lapseen, kuin uuteen autoon. Mutta toivotan kaikkea hyvää vielä viimeiseen tammikuun koitokseen ja kaikkeen siitä eteenpäin=)
Novalanille myös halusin sanoa jotain, mutta vaikea on löytää lohdutuksen sanoja. Toivon, että jokainen päivä 3-vuotiaan lapsesi kanssa tuo niin paljon iloa, että sen avulla jaksatte toisen lapsen kohdalla tulleen lapsettomuuden yli.

Mutta, kun vauvahaaveet-palstalla ollaan, niin hiukan itsekkäästi palaan näihin tuttuihin jännäys-asioihin, vaikka paras motivaatio ei ole niistä juuri luettujen juttujen jälkeen kirjoittaa. Itsellä on menossa kp 22/22-25. Pakottavat menkaaoireet oli aamulla poissa ja vessassakäyminen jatkuu..eli tarkistusta ja tarkistusta. Täti on pysynyt poissa; lymyää jossain takavasemmalla varmaankin. Oireita ei ole...hiukan painoa vatsassa ja muutaman kerran nipistellyt vasemmalta munasarjasta. Vatsan turvotus on helpottanut. Mutta muistutettakoon, että viimekiertokin oli outo; menkat alkoivat, kun menkkakivut helpottivat. Valkovuotoa tuli eilen..yleensä mulla ei sitä ole. Mutta...katsotaan, katsotaan...

Miten muilla?
 
Voimia sinulle ja miehellesi, minä olen siirtynyt taustalle jo jonkin aikaa sitten, mutta välillä lueskelen teidänkin ketjua, enemmän aurinkovauvoissa, niin ymmärrän pettymyksesi, paremminkin kuin hyvin, me olemme läpikäyneet kerran perinteisien ivf.n ja kerran icsi.n molemmilla kerroilla täti tuli kuitenkin, melkeimpä ajallaan, pettymys oli suuri, ja rahaa paloi hirveästi(yksityisellä klinikalla hoidoissa), syy edelleen selittämätön lapsettomuus, kovasti jo pitää miettiä onko meillä enää voimia tai taloudellisia mahdollisuuksia kolmanteen ja sitten kyllä jo varmasti viimeiseen yritykseen, sitä en tiedä itsekään vielä, voimia ja jaksamista teille kaikille tasapuoleisesti tähän ketjuun! Meitä on moneksi...
 
Hektikko, otan osaa ja toivotan onnea toiselle yrityskerralle. Harmillinen juttu, en osaa muuten sinua lohduttaa...

Kyllähän se on vaikeaa aloittaa tutkimukset, voin ainakin sen omasta puolestani todeta. Toivo kuitenkin hiipii jatkuvasti ja joka kuukausi ajattelen, että turhaan varaan lääkäriaikaa, jos nyt kuitenkin tärppäisi... Ja joka kuukausi menkat on saapuneet. Onhan se vaikeaa kohdata todellisuus, jos oikeasti on jotain vialla, eikä saa lapsia luomusti. Minä ainakin pelkään sitä, mitä tutkimuksista saadaan selville. Ja eniten pelkään sitä, miten me niihin mahdollisiin negatiivisiin tuloksiin reagoidaan. Mutta täytyy ajatella että elämä on täynnä vastoinkäymisiä, ja vaikka lasta ei saataisiin omin keinoin/avustetusti, on muitakin mahdollisuuksia kuten adoptio. Lapsettomuuden hyväksyminen ja lapseton elämä on myös yksi vaihtoehto.

Itse olen päättänyt vakaasti, että papa vastauksen saatuani varaan lääkärille ajan. Se vaatiikin suuria ponnistuksia, sillä omalääkärini on varsinainen ääliö. Yksityiselle ei kuitenkaan nyt ole varaa, ehkä sitten myöhemmässä vaiheessa. Otetaanhan kaikki epäselvyydessä eläneet itseämme niskasta kiinni ja käydään lääkärillä. Onhan kuitenkin vuoden rajapyykin ylittäminen yksi kriteeri tarkemmalle tutkinnalle...

Onkos meitä muuten monta jotka ei vielä ole aloittaneet tutkimuksia?
 
Hannamarin kanssa samaa mieltä=) Ollaan yli vuosi yritetty, mutta ei se ole helppoa mennä lääkäriin kuitenkaan. Aina selittelee menkkojen alkamista mm. ""ehkei oltu niin aktiivisia"" ""ensikuussa siiten yritetään tosissaan"" jne. Myöntyminen siihen, ettei onnistu, on vaikeaa. Mulle lapseton elämä ei ole vaihtoehto. Tavalla tai toisella haluan lapsen, siitä en tingi. Olen aina ollut lapsirakas ja halunnut lapsia, hoidan muiden lapsia ja monet sanovat mun olevan ""äidillinen."" En kertakaikkiaan halua edes ajatella, etten saisi lasta; olkoot se sitten ääritapauksessa adoptoitu, jos ei biologisesti onnistu. Siinä vaiheessa, jos multa vietäisiin kaikki kortit käsistä, niin varmasti romahtaisin. Ymmärrän kyllä niitä, jotka hyväksyvät lapsettoman elämänsä, koska kaikilla on omat ajatuksensa ja mielipiteensä. Mutta...jospa nyt tärppäisi, niin ei tarvitsisi varata lääkäriaikaa, muutoin teen sen ensivkolla.
 
=( Taisipa loppua jännäys kuin seinään. Tuhruilu alkoi aamulla ja ei se taida muuta merkitä kuin tätiä. On se vaan kumma miten se kuuluisa naisen vaisto meneekin aina noin metsikköön. Eilenkin olin satavarma että täti ei tuu, mutta ei se suostu pysymään poissa. No ei auta itku markkinoilla, täytyy kääntää katseet tulevaan...Vaikka ei kai sitä kieltää tarvitse, että pahalta tuntuu... Olo on taas tosi tyhjä..

No eteenpäin on mentävä ja yritys jatkuu..
 
Pahoittelut Peppi! Tiedän tunteen, kun tippuu korkealta. Jostain sitä vain löytää kuitenkin voimia jatkaa yrittämistä.
Itselle saattaa käydä nyt samoin...edelleen täti on kyllä pysynyt poissa ja tänään alkoi kp 23/22-25. Vatsaa välillä jomottaa menkkatyyliin, mutta vain ajoittain. Rinnat on hiukan arat. Ripä muuta. Menkat voi alkaa koska vain ja käyn jatkuvasti vessassa. Yritän ottaa rennosti, mutta en osaa. Kokoajan mielessä, että jos ne menkat alkaa ja pettymykseen yrittää varautua miettimällä jo pessimistisesti.. Plaaaaah! Katsotaan..
 
Pahoittelut Pepille menkoista.
Novalan sun kirjoitus kosketti mua, meillä on 3-vuotias poika eikä toista vaan kuulu. Mä en voi kuvitella etten mä enään saisi toista lasta, en edes pysty miettiä sitä mahdollisuutta, niin kova kaipuu on täyttää syli keinolla kun keinolla. Miehen spermanäyte tulokset uupuvat vielä, jo 1 ½ vkoa sitten vietiin se sinne yksityiseen labraan...viikko menee ne silloin sanoi. Eipä ole toiminut toi yksityinen puoli mitenkään hyvin meidän kohdalla. Toivottavasti sieltä tulee hyviä uutisia. Mä kyllä epäilen vahvasti että syy on mun endometrioosiassa. No kun sais nää kokeiden tulokset niin sitten ois edessä se tähystys millä oli se hieno nimi (lapraskopia???) Jolla katottais että miten pahana se on tuolla mun masussa ja jos se saataisiin poistettua...

Aika masentavia uutisia on tässä ketjussa nyt käyty läpi. Ilmakin on sateinen ja pimeä. Masentavaa.

Mannalle peukut pystyssä, toivottavasti tulosta syntyy!!
 
Kiitos Mariska ja Peppi peukuista. Näitä juttuja lukiessaan huomaa, että kaikilla on niin erilaiset elämäntilanteet ja ongelmat, mutta silti sama yhteinen haave. Toivottavasti kaikkien asiat selviää tavalla tai toisella ja luulempa, että suurinosa (toivottavasti) kaikki saavat toiveensa toteutumaan vielä, vaikka välillä tuntuukin mahdottomalta. Kyllä kai se olisi jo tilastollinen mahdottomuus, että kaikki me tämän ketjun kirjoittajat jäisimme ilman lasta. Tsemppiä tytöt!
 
Moikka,
pitihän mun vielä täällä käydä ja nyt kirjoitankin jopa...
Manna ja Hannamari: varatkaa vaan se aika... ;) onhan se sitten varattuna, ja jos tärppää, niin eihän se ole iso asia soittaa lääkärille että tilanne olisikin nyt hieman toinen :)

Jos omalääkäri on ääliö niin oisko työterveyden kautta (jos olette töissä) mahdollisuus saada gyne-perustarkastus? entä oletteko minkään oppilaitoksen kirjoilla ja sitä kautta mahdollisuus saada lääkäripalvelua?

Kyllä mä ymmärrän sen vaikeuden. Meilläkin miestä ihmetytti se mun hinku päästä - ja kuinkas sitten kävikään, miehessä oli se ""vika"", ja kyllä hän on nyt sitä itse paljon joutunut miettimään ja puntaroimaan. Liikuttavaa oli se, että viikon ajan ennen niitä meidän operointeja mies suostui jättämään ne vähäisetkin tupakkansa pois, halusi varmaan olla kaikella lailla mun tukena ja mukana prosessissa, kun minä jouduin kuitenkin pistämään itseäni joka ilta hormoneilla...

Arvatkaa mitä tyhmää eilen? en ehtinytkään etsiä sitä adoptiotietoa netistä kun vähän puolivahingossa menin lapsettomien tuki ry:n sivuille... voi hitto kun tuli paha mieli, olin ihan paskana koko loppupäivän töissä. Pitikin mennä niitä kuikkimaan. Kauaa en siellä viihtynyt, kun jotenkin on vielä uskoa, että me voitais lapsi saada, siis oma...

Ääni muuttuu kellossa noin vuorokauden välein, heh... vuoristorataa tosiaan.

Nyt menen töihin ja toivottelen viikonloppuja, tulen taas ensi viikolla poikkeemaan täällä, ainakin lukemassa viestit!
 
Heipä hei,

Tosiaan, ei hirveen piristäviä uutisia täällä :( Mitä sitä voikaan sanoa Hektikolle (ja Novalanille joka tosin vaikuttaa jo aika ok ja on miettimässä seuraavia liikkeitä)... Täytyy varmaan vaan yrittää tsempata!...

Ja voi Peppi! Epistä! :/ Oon ihan surullinen puolestasi. Plääh. Sympatiaa sinne! Jos ei nyt Mannakaan plussaa, niin koko tää viikko menee ihan käsikirjoituksen vastaisesti!! Mutta vielä on pikkasen toivoa?

Täällä ei mitään uutta. Ovista kohti. Kait. Pientä flunssaa vaan taitaa pukata päälle, höh. Ylityöllistynytkin oon... Ja olen huomannut tällä viikolla, että oon varmaan ihan yllättäen päässyt laihtumaankin viime aikoina. Housut aivan roikkuu mun päällä. No, eiköhän se korjaannu ;) *suklaatia*
 
Hei tyttäret!

Oon niin kiireinen, etten ole edes iltasella ehtinyt lukea teidän kirjoituksia, nytkin vain ""toisella silmällä""...

Mutta Hetikolle iso lohtuhali! Kamalaa kuulla moinen uutinen suoraan lääkärin suusta, se on varmasti järkky kokemus. Toivon että jaksatte tämän suuren kriisin yli.

Eikä kai muillakaan mene mitenkään ruusuisesti. Pöh. Tätejä vilisee joka puolella. Ollaan me kumma ryhmä, kun KUKAAN ei ole plussanut. Olisiko tässä jotain maagista...

Täällä kenties kp 20 menossa, en jaksa tässä kierrossa laskea kun ei ole mitään laskettavaa. Tai kai sitä kenties teoriassa olis voinu tärpätä, puuhastelimme kp 14 ja 17. Mutta miksi nytkään kun ei milloinkaan muulloinkaan.

Jatkan tätä iän ikuista työn tekoa. Toisiko mulle lotto voittoa tällä viikolla, ei tarttis enää tätäkään.
 
iltoja

Tuhruilu jatkuu..ei vielä kovin vuolaana, mutta eiköhän se jo huomenissa muutu. Päivän aikana mielessä pyöri tuhansia ajatuksia koskien tätä yrittämistä ja vauvan saamista. Kyllä pettymys oli taas valtava, mutta kai sitä pettymystä yrittää jollain tavalla peitellä ja keksiä niitä ns. hyviä puolia ettei vielä tärpännyt. Vaikka ei niitä hyviä puolia kauheesti löydy...Mut tulin kuitenkin siihen tulokseen, että täytyy yrittää nauttia nyt vielä tästä vapaudesta, jonka lapsen saanti muuttaa totaalisesti. Pääsee menemään ja tulemaan niikun haluaa ja saa yönsä nukkua rauhassa ja....vaikka mä mieluusti oisin kotona ja vaikka valvoisin yöt, jos vaan.......

Nyt toivon vaan, että täti tulis kunnolla kun kerta päätti tulla. Oispahan ne nopeesti ohi ja pääsis taas yrittämään. Seuraava jännäily taitaa osua sit aika lailla joulun tietämille. Jospa joulun aika tois iloisia uutisia monelle meistä.. =)

Mut Mannalle pidetään edelleen peukkuja, jotta ei menis ihan synkäksi tää ketju..
 
Täällä edelleen tilanne sama eli ei tätiä näy. Illalla oli menkkakipuja alavatsalla pari tuntia, mutta loppuivat ja nyt taas olo normaali. Omituista. Mutta ehtiihän ne menkat vielä tulla; tosin huomenna joudun pakosta testaamaan, kun illlalla olisi kemut ja alkoholia tarjolla=) Aika rennosti pystyn olemaan, en pahemmin stressaa; johtuu kai asenteesta ""menkat tulee kuitenkin"", kun näitä kipujakin on jo ollut ja kierto on heitellyt.. Ans kattoo nyt sitten=)
 
Heippa!

Mannalle pidän peukkuja pystyssä!

Satuitteko muuten katsomaan yle teemalta tiistai iltana kahdeksalta dokumenttisarjaa lapsettomuushoidossa olevista ihmisistä? Mä sattumalta vaihdoin kanavaa ja näin lopputekstit ja otteita seuraavasta jaksosta. Ilmeisesti kyseessä on kuusi osainen sarja, joten kääntäkäähän ensi tiistaina klo 20 kanava teemalle!

Joo, tuo työterveyshuolto onkin hyvä vaihtoehto! Tietääkö kukaan tekeekö ne normaalisti gyne tutkimuksia ja millä ""kriteereillä""? Lähiaikoina pitäisi siellä muutenkin käydä, kun en ole vieläkään käynyt työhöntulotarkastuksessa... Töissä olen ollut jo viime helmikuun lopusta asti, ja nyt vasta pomo hokasi että kai minunkin pitäisi käydä tarkastuksessa...

Täällä rauhaisaa eloa. Kiertopäivä on mikä lie, en nyt jaksa välittää. Seksiä ei melkeinpä viikkoon harrastettu, mutta väliäkö hällä... Oikeasti kerrankin en ottanut paniikkia tuosta seksitauosta :)! Huomenna on ansaittu vapaa, eli pitkä viikonloppu tiedossa. Ajattelin käyttää joko perjantain tai lauantain jouluostoksiin. Pitäisi löytää itselleni jotain päällepantavaa, sillä ensimmäiset pikkujoulut olisi lauantaina tiedossa! Jihuu, hieman pääsee irroittelemaan ;)!
 
Heippa!

Mannalle pidän peukkuja pystyssä!

Satuitteko muuten katsomaan yle teemalta tiistai iltana kahdeksalta dokumenttisarjaa lapsettomuushoidossa olevista ihmisistä? Mä sattumalta vaihdoin kanavaa ja näin lopputekstit ja otteita seuraavasta jaksosta. Ilmeisesti kyseessä on kuusi osainen sarja, joten kääntäkäähän ensi tiistaina klo 20 kanava teemalle!

Joo, tuo työterveyshuolto onkin hyvä vaihtoehto! Tietääkö kukaan tekeekö ne normaalisti gyne tutkimuksia ja millä ""kriteereillä""? Lähiaikoina pitäisi siellä muutenkin käydä, kun en ole vieläkään käynyt työhöntulotarkastuksessa... Töissä olen ollut jo viime helmikuun lopusta asti, ja nyt vasta pomo hokasi että kai minunkin pitäisi käydä tarkastuksessa...

Täällä rauhaisaa eloa. Kiertopäivä on mikä lie, en nyt jaksa välittää. Seksiä ei melkeinpä viikkoon harrastettu, mutta väliäkö hällä... Oikeasti kerrankin en ottanut paniikkia tuosta seksitauosta :)! Huomenna on ansaittu vapaa, eli pitkä viikonloppu tiedossa. Ajattelin käyttää joko perjantain tai lauantain jouluostoksiin. Pitäisi löytää itselleni jotain päällepantavaa, sillä ensimmäiset pikkujoulut olisi lauantaina tiedossa! Jihuu, hieman pääsee irroittelemaan ;)!
 
Huomenta flikat!

Huooh... Kylmä. Oonkohan tulossa kipeäksi kun niin paleltaa.

Manna, joko testasit tänä aamuna? Tulehan heti kertomaan :) Peppi, kurvasko täti kunnolla paikalle jo?

Mä olen yrittänyt aikaistaa tahtia tänään, koitan karata töistä vähän aikaisemmin iltapäivällä kun mieskin kotiutuu työreissultaan, niin meillä on sitten pitkä ilta yhdessä. Ai niin ja perhana, munhan piti tikuttaa ovis tänä aamuna... Nyt vasta muistin. Taitaa olla pikkasen myöhästä :) Aikaiset aamut ei oo mitään mun herkkua. No, huomenna kokeilen mitä tikku näyttää.

Vippe, joko kaveri ja tyttövauva on kotiutunut? Ootko päässyt nuuhkimaan pikkuista? :)
 
Huomenta!

Yön aikana ei täti vielä kurvannu kunnolla paikalle, vaan tuhru jatkuu. Eilen illalla oli kahteen kertaan kummallista vihlovaa kipua vatsassa, joka kesti muutaman minuutin. Sen jälkeen ollut taas ns. oireeton vatsa. Saas nähä kuin kauan saa tätiä odotella...

Mukavaa perjantain alkua kaikille..
 
Jännää Peppi... Jospa sittenkin? No, ei kai auta kuin odottaa ja odottaa. On tää kyllä sellaista odottamista...

Ei huvita työt yhtään. Olispa jo viikonloppu. Mitä suunnitelmia teillä muilla muuten on viikonlopuksi? Onko pikkujouluja ja paljon härdelliä? Meillä taitaa olla oikein rauhallinen vkl edessä pitkästä aikaa. On ollut niin kiireinen syksy, että tämä tulee oikein sopivaan saumaan. Voisi vaan poltella kynttilöitä ja käpertyä kultsin kainaloon. Tehdä jotain hyvää ruokaa ja maistella työmatkatulijais-punkkua :)
 
Mä en itse jaksa ( tai halua) ajatella että tää ois jotain alkuraskauden vuotoa. Täti tulee ihan varmasti enemmin tai myöhemmin, joten mä tippuisin vaan toooosi korkeelta, jos nyt vielä innostuisin. (vaik oishan se melkoinen ihme ja yllätys jos tämä tästä vielä iloksi muuttuis) =)

Viikonlopuksi oli suunnitelmissa vähän biletystä, mutta tuleva tädin mukanaan tuoma olotila ei kauheesti innosta juhlimaan. Voisin käpertyä sängynpohjalle ja nukkua koko viikonlopun. Huomenna päivällä oli tarkotus käydä hieman ostoksilla, jospa sieltä löytyis jotain kivaa...

Mutta odotus jatkuu..nyt on siis kp 30 tai muuttuu kp 1:ksi.
 
Ihanaa, tosi huojentunut olo. Miehen sperma tulokset saatiin, se oli normaali. Ihanaa! Ihanaa! Pelkäsin sitä tulosta niin paljon kun täällä meidän ketjussa on ollut vähän huonoja kokemuksia siitä. Ihanaa, Ihanaa!!
Sori pakko hehkuttaa, jotain positiivista tähän synkkään arkeen!!
No sitten vielä mun papan tulos niin voi soittaa sinne gynen polille että kaikki vaadittavat testit on otettu ja päästään sen mun endometrioosin kimppuun mikä on luultavimmin se syy tähän lapsettomuuteen.
 

Uusimmat

Yhteistyössä