Oikeasti aika mielenkiintoista havaita, kuinka tähän ketjuun on etsiytynyt kommentoimaan vain kypsiä ja järkeviä, sitoutuneissa, pitkissä tai vähintäänkin vakaissa suhteissa eläviä palstalaisia. Monessa muussa ketjussa taas on ihmisiä, jotka ovat ihan hukassa, vaikka ovat Happygirl-hahmoa vanhempia ja usein äitejäkin.
Vaikka en Happygirliin uskokaan, hän on mielestäni varsin uskottava ja inhimillinen hahmo. Itselläni oli samassa iässä kaikenmoisia säätöjä, "taukoja" sun muita, tosin en sentään potenut vauvakuumetta. Enkä rakastunut mormoniin. Mutta muistan kyllä joskus kutsuneeni ovelle tupsahtaneet pyhät pojat mehulle ja kovasti yrittäneeni jutella muusta kuin Jumalasta. Ihan siksi että olin nätti parikymppinen tyttö ja pyörittelin muutenkin poikia pikkurillin ympärille.
Ja hyvä puoliso ja äiti minustakin sittemmin tuli.