viikon 7 plussaajat-pino

iltoja!

kanttis: pitäs niitten käsipelillä irrota, jos on tavallisia muoviputkia. =) onko teillä astianpesukonetta? tarkasta neki letkut, sinnekki kertyy ruuan jämiä. =) osasit muuten huomattavasti paremmin selostaa ton "mahakivun". tuollasta se on mullaki ja tällä hetkellä ei tunnu missää, mut kohta voi taas tuntua.. mulla kyllä äiti arveli, ku sille sitä ihmettelin, et ois "vaan" sitä ku maha venyy ja samalla sisuskalut vaihtaa paikkaansa, et ois vaan mahan hermotuksista johtuvaa tai jotai sinne päin. no, oli mitä oli, ei kovinkaan miellyttävää. :/ niin ja V:muistin tuos tuosta sun unohduksesta, että mulle kävi edellisessä raskaudessa samoin, nyt ainaki muistanu vielä kaikki käynnit. =) no, kunhan sit synnyttämään muistaa mennä.

sieppo 32+6

 

\

Ja V: se on se raskausdementia joka jyllää...

Hahah, on juu ilmeisesti. Tuon lauseen ku luin, unohdin jo että mitä sellasta oon kirjottanu, että ton lauseen ansaitsin.

 

heipsan!

mä täällä edelleen kiukkuan itekseni vielä miehelle eilis-iltasesta sanailusta, ku yritin siltäki saaha jonkin näköistä kommenttia, et mitä tekis sit ku tarvii lähtä synnyttään. jääkö se pois synnytyksestä, mitä minä en halua, eikä se omien sanojensa mukaan itekkää, vai pitäskö mun kysellä sitä käynnistystä vai miten ton tytsyn hoidon saisi järjestettyä synnytyksen ajaksi, niin ukko pahus oli sitä mieltä, että eipä tuota voi etukäteen suunnitella ja suotta siis ressaan sillä itseäni, et tekee sit niin ku tilanne vaatii..johon minä koitin kuumeisesti sanoa, että jos ei mitään suunnitelman tapasta ees oo siihen tilanteeseen, niin siinä käy sit niin, että meikä menee yksin synnyttään, ja et vaikuttaa niinku sillä ei ois sille mitään merkitystä, niin sit se veti herneen lopullisesti nenään ja sano, et ei hän niin oo sanonu, vaan ku HÄNEN MIELESTÄ sitä on ihan turha miettiä etukäteen, ku ei kuitenkaa tiiä, miten siinä tulee käymään. :headwall: :headwall: mä sit poistuin paikalta yksin mököttään toiseen huoneeseen ja mies tuli kohta perässä kyseleen jotai ihan muuta asiaa, niinku mitään "ajatusten vaihtoa" ei ois ollukkaa. ja mulla ku on suht vaikea "unohtaa" et se ei "huolehdi" samallalailla ku minä... niin ja tiedän tiedän, miehet nyt vaan ei nää siinä järkeä, että tuommosta asiaa pitäs etukäteen ressata, mistä ei tosiaankaa tiiä miten tulee menemään, mut silti. :headwall: * tarttis sellasta mököttävää hymiötä*

juu ja jonkun sortin räkätautia pukkaa päällensä. olotila on flunssainen, väsyttää ja särkee jäseniä. niskaa kolottaa. hmm..närästää ja mitähän vielä. päiväki niin pitkä ku isäntä iltavuorossa töissä. kylläpäs tuliki valitettua. =)

illan jatkoja sieppo tasan 33+0 =)

 

Meillä kans miehen kanssa sanasotaa, mutta aiheena tulevat kummit.. Pikkusiskoani päätettiin heti ensimmäisenä pyytää kummiksi ja olen siitä siskolle jo sanonutkin (ja se oli aivan otettu) ja tänään mies alkoi sitten kaivelemaan syitä sille, miksi siskoa ei ehkä sittenkään pitäisi pyytää.. :headwall: No, se oli tietysti kuittaus sille, kun minä sanoin ensin, ettei eräs hänen ystävistään ole mielestäni hyvä kummiehdokki.. Tai tämä kaveri on (ja sanoinkin miehelle että pyydetään vain sitä poikakummiksi), mutta kaverin vaimo.. :/ En oikein tule toimeen.. Ja mies sanoi, ettei todellakaan voida olla pyytämättä molempia, jos kaveria pyydetään. Ja onhan se totta. Mutta ei silti ois tarvinnu mun pikkusiskoa rueta mollamaan! Sitäpaitsi minä hoidin tilanteen mielestäni aika fiksusti, kun sanoin lopuksi, että voidaanhan me molempia silti pyytää, hyviä tyyppejä ovat sinällään, mutta minä en kuitenkaan sen naisen parhaaksi kaveriksi kummiuden takia ala. Eikö se ollut jo sovinnon tekoa? Ja tuon jälkeen mies hermostui ja alkoi haukkua siskoani.

Tulipas vuodatettua! ..mutta helpotti.. Ihanat virtuaaliolkapääni!!

Soitin tänään taloyhtiölle ja sieltä lupasivat lähettää putkimiehen. Toivottavasti tulee pian eikä puolen vuoden päästä!

Miksikähän tälle pikkuiselle ei ole vielä tehty ainuttakaan kokoarviota? Joko teille kaikille muille on?

-kanttis 33+5

 

sieppo, eikö esim. MLL:ltä saisi hoitoapua tuollaisessa tapauksessa? Meillä esikoisen kohdalla mies oli hiukka kipeänä ja väsyneenä, taksia tilatessa vielä mietti että lähteekö mukaan vai ei. :kieh: Olis ollu aika hemmetin yksinäinen olo ilman sitä. :/

Kanttis, mulla tehtiin kokoarvio rv 28 ja risat kun oli istukkakontrolli. Seuraavan kerran varmaan sitten synnytystapa-arviossa. 14. lokakuuta.

Inhottavaa odottaa vielä kk että on lääkäriaika. On ollut kuitenkin vihlonut ja sattunut kovastikin alapäähän, tahtoisin tietää että kohdunsuu kiinni. Mikähän hitto siinä on, että välil ku yskäisen, sattuu persukseen? Pitää tänään mainita siitä neuvolassa...

- Rv 32 + 3 -

 

juu, ei ole täälläkään vielä kertakaan kokoarviota tehty Välillä aina jännitääkin, että minkäköhän kokoinen se pikkuvesseli jo mahta olla Toivottavasti ei ole mitään viisi kilosta tulossa Mullakin on synnytystapa-arvio 10. lokakuuta, että siellä saapi varmaan tietää, eh.

Mulla on nyt pari päivä tuntunut, että vauva on kiivennyt todella ylös. Kaikki ovat tähän asti sanoneet, että meikäläisen maha on todella alhaalla, mutta eipä ole enää. Viime yö oli tuskaa: maha oli kipea ja kivikova, kaiken lisäksi yökötti. Tulin kyllä tänään vielä töihin, mutta olo ei kyllä mikä paras mahdollinen ole. Nytkin särkee kylkiluihin ja kylkiluiten välille, rinnoista vähän alemmaksi. Mikäköhän sielläkin on?

Meillä lyötiin nyt muuttotarkastuspäiväkin lukkoon: 17.lokakuuta. Ihanaa, pääse puolentoistavuoden rakentamisen jälkeen omaan kotiin!!!!!!! Täytyy vaan toivoa, että pikkuinen jaksaa siihen asti olla masussa. Ajattelin kyllä hänen tarvikkeet ja vaatteet laittaa udden makuhuoneseen jo heti ensi kuun alussa valmiiksi. Varmuuden vuoksi Onko muilla on pinnäsängyt kasattuna?

triinu 33+0

 

Hei kaikille!
Kiva lukea kuulumisia pitkästä aikaa. Käväsin töissä, mutta tänään taas sain s-lomaa, nyt äippäloman alkuun. Supistuksia mittailtiin ja kohdunkaulaa arvioitiin mutta nyt kaikki ok, kunhan ei tee mitään.. Alkaa jo tympäsemään kun ei saa tehä mitään
Tänään ultrassa sitten näkyi selkeästi että meille tulossa pieni poika! :heart: :heart: 2300g oli painoarvio. Äippä on kyllä ihan myyty!! Jotenkin olin aavistanut poikaa ja olenkin hommannut kaikki vaatteet ym. hieman poikamaisempana
Pinnasänky on kasattu ja se on jo paikallaan, kun on ennustettu syntyvän etuajassa, nyt rv 34.
Kaikille oikein iloista loppuraskautta ja muistakaa että nyt saa luvan kanssa laiskotella kaikki mahdolliset vapaat hetket. :wave: :wave:

 

Neuvolassa käyty. Hb 120, sf 31, verenpaine 120/68, painoa tullut nyt 6-7 kg, eli ei mikään paha. Pissa ok. Vauvan pää tuntu olevan aika alhaalla. Syke n. 140. Ihme toi verenpaineen heittely. Kummatki luvut oli kk sitten suht paljon korkeammat.

Tän kuun lopussa miehen kanssa synnärille tutustumaan. Saakohan/kannattaakohan noihin ottaa lasta mukaan, vai pitääköhän hankkia hoitopaikka poitsulle... Sain sitten pojalle sen 2-vuotisneuvola-ajan samalla varattua. Uusi aika itelleni sitten 2 viikon kuluttua.

Ei onneksi hoitsu valittanut siitä, kun en mennyt niihin verikokeisiin. Paastoverensokeri piti katsoa, mutta totesinpa, etten voi olla syömättä 12 tuntia ilman että tulee kipuja. No, kattelen silti syömisiäni tarkasti, vaikkei sitä erikseen suositeltukaan. Vähän liikaa tosin nyt tullut suolaisia mässäiltyä. :ashamed:

Aika kivasti ohjelmaa tulossa... Tämän kuun lopussa neuvola-aika, synnärille tutustuminen, Aleksin synttärit, neuvola-aika, synnytystapa-arvio, siskon häät, siskon tytön synttärit, laskettu aika, isänpäivä... Ja jossain vaiheessa joko suunniteltu sektio taikka alatiesynnytys. Ja muutama neuvola-aika lisää. Aika kuluu nopeammin, kun on tuollaisia välietappeja.

Tänään taas huomasin, että tämä raskaus on kivuliaampi kuin edellinen. Käveleminen toi kivut taas, jatkunut muutaman tunnin nyt. :/ Onneksi sain kyydin takaisin. Odottelin siskoani kaupan rappusilla, enkä meinannut ylös päästä kun se tuli.

Heheh, aamupäivällä hedelmien syöminen johti housuihin pissaamiseen ja melkein oksentamiseen. :kieh: Aleksi liioitteli viinirypäleiden syömisessä... Siis näytti niiiin hapanta naamaa kun oli muka pahaa. Nauru tuli ja siinä samassa pissat housuihin. Itelläni viinirypäleen siemen suussa ja se sitten meinasi saada oksennuksen tuleen... On tämä raskaus sitten ihanaa.

- Rv 32 + 3 -

 

Ei ole vielä koko pinnasänkyä! Äippäpakkaukseen pikkuinen siis tylysti sullotaan, eikä ole siihen edes röyhelöitä ympärille.. Mutta tilasin netistä unipussin (vihreä) ettei ihan palellu. =) Sitten tänään menin ja tilasin maailman suloisimman pikkuisen (56 cm) toppapuvun, ettei tarvi siihen äippäpakkauksen pukuun hukkua. Jäähän tuo pikkupuku äkkiä pieneksi, mutta menee sen alun ja seuraavilla muksuilla toki kans... (seliseli.. ) Jospa menis 3 kk niin oisin ihan tyytyväinen. Hitsi ku tietäs, minkä kokoinen jötikkä sieltä tulee.. Ja puku on vaaleansininen, joten tulokkaan on parasta olla poika! Eiku mie en ole niin tarkka noitten "tyttöjen ja poikien" värejen kans, saavat sitten kanssaihmiset kauhistella.. Vai niinköhän tuo vain alitajunta jo tietäs että poika tulossa..?

Tietokoneen ääressä pitää nykyään istua takakenossa. Ei voi enää röhnöttää huonoryhtisesti, kun ei vaan mahdu! Kylkiluut painuu mahaan niin ikävästi jos lyyhistelen.. Pieni meuhkannut viime päivinä taas oikein kunnolla. Ja hikoitellut..

Putkimies kävi korjuuhommissa. Oli joku iso poistoputki lattianrajassa puoliksi irti ja sieltä tuli haju. Repi allaskaapin lattiavaneerin irti ja korjas vian. Lähipäivinä tulee joku sitten laittamaan uuden vaneerin. Kyllä helpottaa.. =)

-kanttis 33+6

 

neuvolaterveisiä täältäkin!

painoa oli tullu +900g/vko ei sen puoleen, alusta katottuna ei kuitenkaa oo tullu vasta ku 6 kiloa, eli samaa tahtia kuin aijemmissaki raskauksissa. hb oli noussu 111 ja verenpaine 65/115.
sit otin terkkarin kans puheeksi ton mun "synnytys-ongelman" ja se heti sano, että hänpä ottaa sairaalaan yhteyttä ja pistää sinne infoa tuosta kokonaistilanteesta, että jos löytys aika käynnistää se vaik silloin viikkoa etukäteen, eli silloin lokakuun viimesellä viikolla (täällä syysloma-viikko) ni ei tarvis sen suutempia enää miettiä sitä. kyllä mulla helpotti, ja vasta nyt iltaa kohti on tajunnu, kui suuri stressi siittä on oikeesti ollu mulle koko ajan.. ja jos tuo nyt onnistus, ni ei tarttis funtsia sitäkään, et mitä mä teen, jos tarvis lähtä synnyttään ku isäntä on yötuurissa tai jos on jonku kimppakyytiläisen kyydissä töissä ja mun tarttis päästä synnyttään. niin, vaik onhan siinä vielä se, että se voi kuitenki syntyä itekseenki jopa ennen sitä suunniteltua käynnistystäki, mutta jos niin "huono tuuri" käy, niin sittehän sille ei voi mitään..ompahan kuitenki nyt joku suunnitelma. =) niin ja seki vielä, et tarkkari meinas, et pää on jo aivan alhaalla, liikkuu kuitenki vielä vähä, et ei täysin kiinnittyny oo, mut pehmentää sopivasti paikkoja ajatellen sitä etukäteis käynnistystä. joo ja sf-mitta menee alakäyrän ja keskikäyrän puolessavälissä, niinku ultran kokoarviokin on mennyt, eli ei mikään isokokoinen tytsy oo tulossa, max. vähä reilu 3kilonen ku syntyy, näin ne on arvelleet. =) mutta tällasia tälläkertaa, pitkästä aikaa vähä positiivisempi fiilinki.

 

kitjotus-vihjeitäkin näköjään...

sieppo 33+1

 

Väsyttää. Maha valvotti. Supisteli, ja oli kaikin puolin hankala olla. Ja sitten tuli pakokauhu, heräsin, että sängyssä on jotain märkää ja minun haarojenvälissä. Pompin paniikissa vessaan tarkistelemaan että onko se verta vai lapsivettä, mutta eipä ollu kumpaakaan, minä pöllö ku unohin että laitoin illalla maitohappobakteeripuikon hiivaa ehkäsemään, ja sehän se tietty aiheutti tän vuotamisen. Pöh.
Tietokeneen levykeasema on rikki, enkä saa koulujuttuja tallenettua, voi kökkö!
Kävin markkinoilla, ja ostin himoitsemaani kalakukkoa. No, se ei ollukkaan niin hyvää, mitä oon itte tehny, vähän harmittaa.
Meillä on kans mietitt nuita lapsen-ja hevosenvahtijuttuja sitten ku menen synnyttään. Jos nimittäin tuleeki spontaani synnytys, ja todennäkösesti hyvin nopea, ja mejän äiti onki päässy johonki töihin, niin mistäs sitten lapsenlikka?Pikkusiskolle voi tietty soittaa kouluun että tuu tänne ja äkkiä, mutta se on kuitenki vasta 11v, eikä varmaan pärjää montaa hetkeä nuitten lapsien kans. Naapurissa on hyvällä tuurilla joku kotona, mutta ne on lapsille ihan vieraita ihmisiä. Ambulanssilla menee kuitenki sen verran aikaa tulla meille, että omalla autolla kerkeää nopeammin, mutta eipä tee mieli supistusten keskellä lähteä itte kaahailemaan, ja synnärille ei saa tuoda lapsiakaan mukana(viimekerralla valaisivat minua tässä asiassa). Toivottavasti synnytys alkaa sitten yöllä, että saadaan tuo äiti tuolta kotimieheksi. Mutta sitten on tuo hevosongelmaki. Kun meillä on aitaus niin, että se pitää viedä jonkumatkaa tietä pitkin ja vielä tien yli, niin en oikeen uskaltais jättää sitä pikkusiskon huoleksi, vaikka se kyllä hyvin ropsun kanssa pärjääki, ja mies hädin tuskin uskaltaa työntää sille heiniä oven raosta, mutta eihän sitä voi montaa päivää sisälläkään pitää. Jos sillon ei vielä ole lumi maassa, niin voin tehdä pienen sähköaitauksen, mutta jos on lunta, niin sähkö ei kierrä, ja kukas sen sitten saa kiinni, jos se karkaa ja minä oon sairaalassa. Viimekerralla meillä oli vielä aitaus pihalla, ja ensimmäinen synty kesällä, niin se oli laitumella. Että nuista elukoista onki riesaa.

 

marukka, näitkö itse kivekset vai sanoiko lääkäri? :flower:

Kanttis, mua harmittaa se, että Aleksin ajoilta on niiiiiiiin ihana pupupuku korvineen kaikkineen, vaaleansininen... Ja nyt sitä ei enää voi oikein käyttää, jos tyttö tulee. :'( En tunnesyistä siitä voi kyllä luopuakaan. Jotain kokoa 56 sekin. Moni on sitä mieltä, että miksei tytöllä voi käyttää vaaleansinistä ja pojalla vaaleanpunaista. Periaatteessa samaa mieltä, mutta kyllä se jotenkin tökkisi...

Ensi kuussa kasataan pinnasänky täällä. Täytyy jotenkin saada makkari niin, ettei siellä liian ahdasta tule sitten. Tekisi mieli heittää kirjahylly pois sieltä, on pieni makkari ja tuo pinnasänky on iso. :/ Mies vain on sellainen, että tyrmää kaikki mun ehdotukset HETI. Siis jos ehdotan kotona muutoksia huonekalujen tai sisustuksen suhteen. :kieh: Se lähtee kaverilleen toiselle paikkakunnalle ensi kuun alussa, jospa sitten pyytäisin siskoani vaikkapa kaveriksi, niin saataisiin tuota makkaria järjesteltyä.

Eipä täälläkään voi enää istua miten sattuu. Vauva potkii äidin ryhdin hyväksi kyllä. ;D Ellei sitten tosiaan tunnu muuten pöljältä, kun kohdun yläreuna niin korkealla.

Sieppo, asioilla on taipumus järjestyä. Toivottavasti tuo pitää paikkansa tuossa hoitoasiassakin. Aika kivasti painoa tullu per viikko sulla juu. Mutta nythän se paino nouseekin kyllä nopeasti, eikä sulla tosiaan ole paljoa tullut kiloja kaikkiaan. Itelläki 6-7. =)

- Rv 32 + 4 -

 

Voi vitsit teitä vähäkiloisia.. Just eilen yks kaveri huomautti, että on sulla tosiaan posket pyöristyny.. Jep jep -tiedän!

V, laita siihen toppikseen vaikka hihansuihin sellaset pienet siniset rusetit, niin on varmasti riittävän tyttömäinen. =) Eli hommaat vain jostakin vaikka tummansinistä ohutta satiininauhaa, taittelet rusetiksi ja ompelet parilla neulanvedolla keskikohdasta kiinni. Helposti saat taas napatuksi pois jos kolmas vauvanne (juu elä yritä, kyllä niitä vielä kuitenkin tulee ) on taas poika.

Hartiat jumissa oikein tosissaan ja aamulla kramppas pohje piitkästä aikaa. Mutta muuten fiilikset hyvät ja ihanaa kun on taas perjantai ja uusi RV napsahti käyntiin!

-kanttis 34+0

Niin muuten V, kauanko tuo 56 senttinen meni teidän Aleksille aikoinaan? Muistatko yhtään?

Ja haisulle :hug: -kyllä ne hommat jotenkin järjestyy, usko pois.

 

Kanttis, eeeeiiii meille kolmatta tule. Kuten ei pitänyt toistakaan. No, niin se mieli muuttuu. Miehen mieltä onkin vaikeampi muuttaa. Niin ja voihan tämä olla poika, vaikka tytöksi sanoikin se lääkäri.

Jos se puku tosiaan oli 56 (saattoi kyllä olla 62, en muista) nii hm hm... Aleksi syntyi lokakuun alussa (3850 grammaa /51,5 senttiä) ja jouluna ainaki meni vielä... Kyllä se siis ainakin pari kk meni. On sellainen pehmoinen, fleecemäinen, jonka alle laitettiin vielä villavaatteet ja vaunuissa makuupussiin ja olikohan vielä kovimmilla pakkasilla peittokin päällä.

Hitto, poitsun kaikki juhla-asut liian pieniä. Eilen kokeilin ja jopa kokoa 92 oleva puku liian pieni. Ihania kyllä; rusetit ja kaikki... Siis kun mietin että JOS sinne siskon häihin päästään niin pitäähän Aleksillakin olla juhla-asu. No, kaipa niitä löytyy esim. huuto.netistä.

 

Niin juu, eilen neuvolassa muuten hoksasin lapun seinällä... Siis ensi- ja turvakodin yöhoitopalvelu. Eli maksua vastaan hoitavat lasta yön yli iästä riippumatta. Hinta taisi olla 33 euroa/yö. Ihan tarkkaan en kyllä muista, että oliko siinä tiukat ajat, ainakin mainittiin että pe klo 18 - la klo x.xx... En ite kyllä veisi poitsua vieraalle ihmiselle muuten kuin äärimmäisessä hätätapauksessa. Eli luotan siihen, että jos äiti on töissä, niin sisko hoitaa...

 

Minä moi...

Nyt ois 38+2 ja olo on kuin jyrän alle jääneellä. Selkä napsahti sitten keskiviikkona toiselta puolelta ja sain sitten Diapamia ja grammasia Panadolia... eihän niitä voi prkle syödä, kun pää sekoo ja muksut on kuitenkin hoidettava enemmän tai vähemmän selväjärkisenä!!! Sain kaverin meille ruuanlaittoon yms. kun en voi nostaa ees kahvipannua! Sain taisteltua itselleni ylimääräisen lääkärin Kysiin ensi tiistaille, kun pitänee keskustella sektiosta... Ei paljoo huvita, mutta ei tuo selkä näytä kestävän mitään saati sitten ponnistusvaihetta. Katsellaan nyt.

Muksu ryskää mahassa kuin viimeistä päivää ja suppareita ei ole, ainakaan niitä joilla olis jotain tehoja. Ihan hyvä vaan. En kyllä nyt ole ollenkaan valmis synnyttämään, kun pelkään joutuvani pyörätuoliin jos selkä rapsahtaa lopullisesti... Tiedän kuitenkin millaiseen lihamyllyyn joudun synnytyksessä, kun kaksi viimeisintä on syntyny pariin tuntiin ja itseasiassa allekin.. Hieman hirvittää, pakko myöntää.

Mutta neuvolassa kaikki ok ja muutenkin kaiken pitäis olla hyvin. Pystyis vaan vaan kävelemään ja istumaan kunnolla... tai ees makaamaan jossain asennossa, mutta kun ei.

Onneksi on kavereita, jotka tulee apuun ja ukko joka hoitaa muksut illalla, että voi ees silloin ottaa lääkettä.

Nuista teidän autoilu jutuista... "mukavaa" luettavaa!!! Minä en pääse enää rattiin ollenkaan, kun selkä on niin jumissa tai sit lääkkeet on liian vahvoja. En siis onneksi pääse tuhoamaan autoja liikenteeseen!

Voimia teille kaikille ja tsemppiä!!! Ei ois enää pitkä aika meillä kellään!

 

haisu "luotetaan" siihen, että sullaki noi asiat järjestyy! :hug: täällä samoin valvoin puolet viimeyöstä ku vauva niin potki ja pyöri tuolla mahassa, että kipiää kävi. johonki hermoihin vai mihin lie ittiänsä saanu väänneltyä ku juimas aina niin kipiästi ja missään asennossa ei ollu hyvä olla. onneksi sit sain nukuttua kahen tunnin päikkärit poikien kans ja ukko-kulta katto tuota nuorimmaista sinä aikana. ois kyllä unta riittäny viel vaikka toisetki kaks tuntia, mutta pakko oli nousta, että saa sit näin illallaki unen, ettei taas mee yö valvoessa. ja kyllä nyt sit jo väsyttääki, vai liekkö johtuu sit siitäki, että en jaksanu enää päivän viimesiä kahta kahvikupillista itelle keittää ja päivän kahvikiintiö on vajaa. niin ja tuli taas mieleen, jes jes, talvi tulee pikkuhilijaa.. tänä aamuna oli jo 3 astetta pakkasta ja päivällä enää 6 astetta lämmintä. niin ja satoikin, ei kylläkäään lunta, niinku meillä pojat luuli, ku ikkunasta sitä ihmettelivät, vaan rakeita. ja vanhempi pojista oli hyvin pettynyt sit ku meni ulos ja joka paikka oliki vaan märkänä, eikä yhtää ollu jäätä tai lunta maassa. =) juu syömään tästä vielä jotain joutas ku meinaa nälättää..

sieppo 33+2

 

May-79 miten se selkä oikein napsahti? :hug:

Täällä parisuhdekriisi menossa. :kieh: Eilen suutuin miehelle ja huudon ja itkujen jälkeen rupesin mykkäkouluun. 30.9. poitsu menee mummilaan yöhoitoon kun mies lähtee toiselle paikkakunnalle kaverilleen ryyppäämään pariksi päiväksi. Ihana rauha tulossa siis. Kahteen vuoteen en ole ollu yksin kuin pieniä hetkiä. Ihanaa saada olla täysin yksin sitten. =) =) =) Varmasti auttaa jaksamaan.

- Rv 32 + 5 -

 

V :hug: Eihän noille miehenlurjuksille voi välillä olla räjähtämättä.. Sitä paitsi miehesi pistää kuitenkin vain raskaushormonien piikkiin moisen, joten jospa ei kauheasti jaksaisi kiivastella takaisin.

Leivoin eilen suklaamuffinsseja Ja söin vahingossa yhden suklaalevyn.. :ashamed: Ne palaset jotenkin vain hyppeli suuhun!

Nyt kunnolliselle aamupalalle voisi siirtyä..

-kanttis 34+1

 

Voi kääk!Väsyttää ihan himmeästi. Ensimmäisen kerran olin aamulla niin poikki, etten jaksanu edes heppa viedä aitaukseen, vaan laitoin sen pihalle liekaan, ja menin jatkamaan unia.Tuli kai eilen rehkittyä liikaa. Rakensin aitaa, nuijin tolppia lekalla maahan, kävin poimimassa ämpärillisen puolukoita, kiersin kauppoja kun hain siskolle valmistujaislahjaa(keräsin sitten semmosen tee-korin, missä on haudutusmuki, teetä, hunajaa ja suklaalevy).Tänään on ne valmistujaiset, enkä tiiä mitä ihmettä puen päälle.Kai se on taas laitettava sama harmaa hame, mitä oon käyttäny aina.
Supisteli yöllä taas tympeästi. No, jos nyt parikolme viikkoa ainaki vielä pysyis sisäpuolella.
Miksihän sitä ei tajua, että tää maha on jo iso, eikä pitäis enää riehua, saati hyppiä!Eilen puolukassa hypin ojien yli enkä yhtään osaa varoa mahaa, kun teen vaikka ruokaa, oon polttanu mahan monta kertaa.

 

Terve!

Vibslp (meniköhän oikein...) Mulle iski viikolla 35 tai jotain korvatulehus, poskiont.tulehus ja alkava keuhkoputkentulehus... söin siihen lääkekuurin ja luulin, että meni ohi, mutta jätti se piru yskän jälkitaudiksi. Nyt sitten oon yskinyt keuhkot ulos... eli käytännössä yskin varomattomasti ja kylkilihakset selän puolelta meni kramppiin. Ja tarkoitan oikein täysin kramppiin, kesken yskän puuskan kuului/tuntui selässä vaan "naps naps" ja polvilleen veti maahan. En meinannu ees ylös päästä, onneksi nelivuotias muksu osas ottaa jääkaapista kylmäpakkauksen, että pääsin ylös ja puhelimeen. Tarkkailussa sitten makasin 5 tuntia ja sain 4 panacodia, muttei juuri helpottanut. Sitten se levolla helpotti, mutta empähän oppinut yhestä kerrasta vaan selkä napsahti uusiksi toiselta puolelta 5 päivää edellisen jälkeen ja samalla tavalla kesken yskimisen. Järkyttävää, en voi muuta sanoa! Mutta onhan Paavo Lipponenkin yskinyt kylkiluut murtuneeksi, joten miksei raskaana oleva saa lihaksia kramppiin samalla tavalla, kun tuota lisäpainoa on edessä ja takana...

Että semmoinen tarina. Nyt vaan lepoa. Sain tosiaan niitä diapameja, mutten juurikaan uskalla niitä syödä muutoin kuin yötä vasten, ettei mee äly muksujen kanssa... kyllä lepo vaan kuitenkin on se paras lääke, kun vaan pääsis sinne sänkyyn, kun selkä ei anna periksi juuri mittään liikkeitä. Nyt sain jopa pyykit pestyä ja hetken yritän tässä koneella istua, vaikka vähän koskeekin...

Muutoin täällä on jo yöllä ollut kunnon suppareita... viime yö oli aika raskas, mutta ei tullu tarvetta lähtee, tiedän että se poistaa vaan kohdunkaulaa nyt ja täys tohina alkaa myöhemmin. Edellinen muksu syntyi vkoilla 38+4 ja nyt ois kasassa 38+3... !!!!!

Nyt meillä on mahtavan rauhallista... Ukko otti kaikki muksut ja lähti retkelle. Minä sain kuin sainkin vaihettua lakanat ukon avulla ja nyt on pyykitkin pesty ja voin vaan olla! Voitteko kuvitella.. voin vaan olla!!! Jotenkin ihana vaan lukea ja kirjoittaa (sen minkä istumaan pystyy) ja kunhan ne tulee kotia niin päikkäreille ruetaan koko sakki ja lepo vaan jatkuu! Onhan tätä tuskaa jo ollutkin ettei lepo ja HILJAISUUS ole yhtään pahitteeksi.

Mutta aurinkoista ja hieman sateista päivää teille kaikille!!!

 

heipsan!

vibslp: :hug: täälläkin hermoillaan aika ajoin miehelle, mut aina sit lepytäänki.

niin ja uuuuhhh..kun lukee kaikkia noita teijän kirjotuksia, niin en voi ku ihmetellen hattua nostaa noille teijän rehkimiselle. :wave: tässähän tuntee itsensä ihan rapakuntoiseksi, kun normaalit kotijutut, imuroimisineen ja luutuamisineen saa mun mahan supisteleen ja muutoin sit munt puolikuntoisena ähiseen joka liikettä. enkä vois kuvitellakkaan lähteväni marjametsään kumarteleen tai ojien yli hyppimään. nytki kokoajan mietin, että kun jaksas ni vois leipasta suklaapiirakan, siis ku jaksas. tai lähinnä tuo leipominen kyllä on aikaan saamisesta kiinni. tai ku jaksas alottaa, niin vois imuroida kämpän ja luututa edes mattojen välit, ni ei oo niin törkysen näköstä. mut toisaalta, jos nauttis kerranki tästä hiljasuudesta, ku isäntä lähti vanhimman kans mummulaan asentaan autoon sisätilalämppäriä paikalleen ja kaks nuorimmaista nukkuu, niin mulla on ihanan rauhallista kerranki. joo, näimpä mä teenki, otan rennosti siihen asti, että tuo keskimmäinen herää ja sitte vasta alotan "työt". kuluupahan pojallaki aika, ku saa seurata vierestä äitin leipomista ja ootella taikina kulhoa rapattavaksi.

sieppo 33+3

 

Lepo täällä. :heart: Ukko tekee ruokaa ja kohta auttaa tavaroitten keräämisessä, että pääsen imuroimaan. Tänään tiskannu ja tyhjentäny kaksi kannellista laatikkoa. Tuli 3 pussillista roskia! Kaikkea sitä säilöö...

Kauhistuin äsken ku vilkasin jalkaani, että mikä hemmetin möykky siinä on. POLVI! :kieh: "Äiti on vähän väsynyt."

May-79, auts. :\| Mulla ollut vuosikausia selkäkipuja. Välillä menee oikein kunnolla lukkoon lapaluitten välistä, se sattuu kyllä hirveästi.

 

Polvi Aarghh!!!Nauraminen sattuu...viisaudenhammas vihottelee, alkukesästä yritin päästä sitä poistattamaan, mutteivät ottaneet, kun ei ollu kipeä, ja nyt en voi kertakaikkiaan enää maata siinä hammaslääkärintuolissa, joten ei auta ku kärsiä.Nää suonenvedot vie hermot, otin päiväunet, ja ku heräsin ja yritin nousta ylös, romahinki sitten lattialle ulvomaan tuskaani. Pikkuvarpaasta polveen asti veti suonta aivan raivona. Ihmepaikkoihin tulee nuo vedot, pohkeen ulkosyrjään, sääreen, ranteisiin, kämmensyrjiin ja sisäreisiin. Eikä auta enää mikään. Lisäsin magnesiummäärää, ja se auta pari päivää, mutta ei enää. Tulen hulluksi.