viikon 7 plussaajat-pino

Tuleehan noita vauvaunia nähtyä.. Välillä iloisia ja välillä hieman ahdistaviakin (syntyy keskosena ym).

Kauheasti en ole osannut jännittää tulevaa vauva-aikaa, kun mulla mies ilmeisesti on kuitenkin silloin kotona. Työsopimus kestää enää vajaa kolme viikkoa ja ilmeisesti sitä ei sitten uusita. Mulle käy ihan miten vaan, sillä jos olis töissä niin rahatilanne ois toki hyvä.. Ehkä kuitenkin mielessäni olen enemmän tyytyväinen siitä, että jää kotiin. Mukavaa kun saadaan olla koko poppoolla ainaki näin aluksi (kunhan vaan miehellä kestäs sit hermot.. :/ ).

Juupa juu. Taidan lähteä hakemaan postin..

 

Piu, mulla ei ole enää lääkäriaikaa neuvolassa. Polillahan oli istukkakontrolli viime viikolla ja katottiin vauva ja kohdunsuu ja kaikki mahdolliset. Ja vielä on tulossa se synnytystapa-arviointi.

Alkaa ne neuvolassa käymiset olla tiheemmin, ärsyttää. Kolmisen viikkoa seuraavaan aikaan ja sitten ramppaan siellä parin viikon välein. Ei jaksaisi, mutta onhan se hyvä tarkistaa että kaikki ok. Muutenkaan en innoissani ole neuvolaan koskaan menossa jostain syystä.

Minä näin unessa sen keskosena syntyneen ja hurjan nopeasti kehittyvän tytön, jolla pitkät lapaluiden väliin ulottuvat hiukset. Sen lisäksi en kai muita vauvaunia ole nähny...

Prkl, jotenkin ärsyyntyny olo. Ei mitään jaksaisi ja raivoan miehelle ja lapselle oikeastaan joka päivä jostain. :headwall: :headwall: :headwall:

 

No olihan tuokin reissu! Istuttiin niinkuin kanat (+ kukot) orsilla ja täti näytti kalvoja ja selitti raskauden oireita.. Eiköhän ne tähän mennessä ole suurimmalle osalle jo tutut? Mies tuumasikin valmennuksen jälkeen, että ainoa uusi asia oli limatulppa.. Mutta tämä olikin kai joku "lämmittelykerta" ja ensi viikolla käydään sitten läpi sitä synnytystä. Ensi viikolla menemme myös tutustumaan OYS:in synnärille. Sitä odotan innolla =)

Juu. Mielialat edelleen heittelee.. Eilen illalla taas itkin vähän, kun mies ei halunnut tulla nukkumaan yhtäaikaa.. Voi kehveli mun kanssain! :headwall: Näyttäis menevän siihen malliin, että aamulla mieli korkealla ja iltaa kohden sitten painuu.

-kanttis 30+5

 

Soitin tänään ä-polille, eivät vielä ole päättäneet tutustumispäiviä sinne. Mies etenkin haluaa tutustua sairaalaan ja poliin, ettei harhaile siellä ihan eksyksissä. Parin viikon kuluttua voi kuulemma soittaa uudestaan ja lokakuussa sitten päästään katteleen paikkoja.

Tulehdusta ei sitten tosiaan ole, kysyin viljelyn tulokset samalla. Eli tähän vessassa ramppaamiseen ei sitten löytyny syytä ja sen mukana hoitoa, perrrkele.

Hauska miettiä tätä aikaa, siis kun viikot tulee täyteen niin nopeasti. Ei enää tuhottoman pitkä aika kun tulee se synnytystapa-arviointi rv 36 ja siitä sitten muksun syntymään vielä lyhyempi aika. =) Jotenkin tuollaiset välietapit saa ajan kulumaan nopeammin.

IIK, pitää alkaa kai ettiskeleen juhlamekkoa siskon häihin. Eli joku joustava mekko, hmhm... Ja ennen sitä Aleksi täyttää 2v. :heart: Eilen oppi sanan "anna", mikä oli kyllä herttaista. Mies oli innoissaan, mutta varmasti tullaan kuulemaan sitä sanaa kyllästymiseen asti vuosien saatossa. On se ihanaa kun Aleksi kasvaa ja kehittyy ja samaa tekee pikkusisarkin.

Heheh, mielialavaihtelut huomaa... Eilen olin ärrimurri ja nyt hyvä mieli taas toistaiseksi.

- Rv 29 + 2 -

 

Terve!

Kerron taas omia kuulumisia pitkästä aikaa... toivottavasti nämä palstat on jo rauhoittuneet eikä turhia syyttelyjä enää näy... Alkoi aiemmin tökkiä kaikki syyttelyt ja väittelyt...

Mutta nyt taas...

Meillä viikkoja nyt tasan 35 ja olo on aika mahtava... siis ei yhtään. Öklöttää ja supistaa. Väsy on kova ja voimia pitäis kerätä. Sain laitettua vauvan tavarat viime viikolla valmiiksi ja nyt pitäis pakata vielä laukku synnärille valmiiksi. Pikkusen jäi nyt viime tinkaan kaikki, mut jotenkin on niin epätodellinen olo, ettei vauva vielä vois oikein tulla vaikka loppusuoralla ollaan... Kummallista. Aina ennen oon tinkaan oottanut synnytystä, mutta nyt se tuntuu ihan utopialta.

Sf oli viimeksi viikko sitten 30 ja potkut on kumeita ja vihlovia suoraan selkään ja kylkiluut vonkuu, kun vauvan pylly hankaa rintalastan eessä. Vessassa saa juosta tiuhaan ja yöt on mitä on. Kävely alkaa olla vaappumista, kun vauva rumppaa ylös ja alas. Päättäisi jo pysyä synnytyskuopissa, että ois helpompi olo.

Seuraava neuvola ois vasta viikolla 37, kun kieltäydyn juoksemasta jatkuvasti tuuraajilla, kun oma "täti" on lomalla. Tiedä vaikka vauva ois jo silloin kotona erillisenä yksikkönä...!

On jotenkin tämä raskaus kestänyt ikuisuuden ja vaikka vieläkin vois kestää... olo on ollut pääpiirteittäin tosi hyvä, paitsi nyt loppua kohti rupee vaivat vasta iskemään. Mutta kohta kaikki on ohi. Jotenkin haikeeta, kun tämä on ilmeisesti se viimeinen vauva...

Meidän muut pimut aloitti hoidossa viime viikolla ja ovat 2 päivää viikossa, raskasta on. Ei tunnu yhtään hyvältä ne aamuherätykset ja iltahuudot. Lapsi parat... ammattilaiset vaan on sitä mieltä, että muksut tarvii kodinulkopuolista hoitoa AINAKIN sen 2 päivää viikossa. Tehkööt makkaran mieleisekseen.. saanpahan ainakin nukkua pari päivää!

Mutta...

Toivottavasti teillä kaikilla on mennyt hyvin ja vointi on yhäkin hyvä! Mitenkä muuten Mittarilla menee? Ihan uteliaisuuttani kyselen ja itseasiassa laiskuuttani, kun en jaksa kaikkia aiheita selata...

T. May-79 harmaana ja rv 35.

 

Hei May ja muut!

Nyt ihan oikeasti vain pistäydyn, vaikka aina lupaan ja sitten kuitenkin jään lavertelemaan...

Ihan vain kun May kysyit Mittarin kuulumisista, niin kävin tuolla maalismasuissa katsomassa ja viikkoja on hänellä takana 13! =) Hienoa, että sillä suunnalla kaikki kunnossa.

Vointeja, vähän kateeksi käy kun niin pitkällä jo olet, mutta eiköhän se aika tässä jossain vaiheessa meille muillekin koita, että vaaputaan... Jännä että sulla sf "vain" 30 cm, mullahan nyt viikoilla 31+3 jo 29 cm. Ja niin, taisin sanoakin jo, ettei kuulemma enää mahdu ylöspäin kasvamaan, joten ainoa suunta on ulospäin!

Hienoa päivää, t. Kalenteri

 

Maylle tervehdys pitkästä aikaa! Ikävää, että olet joutunut mokoman palstaterrorin kohteeksi.. :hug: Muakaan ei enää huvita tuolla mitäs nyt-osiossa enää käydä kun meininki on mitä on -joka päivä joku harmaa pistämässä "kuka-on-palstan-rumin/tökeröin/tyhmin jne" -ketjuja pystyyn.. Onneksi täällä odottajien puolella ja etenkin meidän ihanassa pinossa tunnelma on niin hyvä! :heart:

Musta on ihan viime päivinä alkanut tuntua olo hieman tukalalta. Ei mitenkään järkyttävän vaikealta, mutta harjoitussupistuksia (nyt olen varma, että niitä ovat) tulee päivittäin ja vaikkeivät varsinaisesti kipeää tekään, niin kuitenkin ovat epämiellyttäviä. Lisäksi närästys on taas palannut ja väsyttää niin kovin.. Pieni potkii jo kipeästi ja muutenkin tuntuu olevan toisinaan hankalassa asennossa (painaa keuhkoja tms). Mutta ei mitään vakavaa sentään, kyllä tässä vielä ihan hyvin porskutetaan! =) Nyt sitä vain alkaa todella tuntemaan itsensä "raskaaksi", mikä on toisaalta ihanaakin -tarkoittaahan se, että h-hetki lähestyy koko ajan!

-kanttis 30+5

 

Tervehdys kaikki kanssasisaret pitkästä aikaa !!

Tänään taas neuvolatätiä kävin moikkaamassa. Hb oli noussut 124, YES, verenpaine 102/54 ja painoakaan ei ollut tullut kolmessa viikossa kuin 100 g, ihanaa. Mulla sf mitta oli 31 ja näillä viikoilla rv 31+2. Nyt sitä sitten seurataan verensokerien kanssa ja, jos sokerit menee ylirajojen, niin sitten äippäpolille kokoarvioon.

Muuten olo on vielä ihan hyvä. Marjapuskalla olen ollut noukkimassa viinimarjoja. Päivät ja viikot mennä vaan vilisee liian kovaa vauhtia, että ihan hirvittää. Kun ajattelee, että enää vajaa yhdeksän viikoa, sehän on lyhyt aika. Mitään ei vielä ole laitettu valmiiksi.

Jatketaan turinoita toisten, nyt nukkumattia katsomaan :wave:

kuu-ukko ja masuasukki

 

Täälläkin mielellään vielä nukkumattia oltas maikkaamassa, mutta kun ei.. Vessaan siis heräsin ja uni karkas. Arvaahan sen sitten, että tuossa kaheksalta alkaa taas väsyttää ja paljon!

Eipä tule mitään järkevää mieleen, joten tsau!

-aamuvirkku kanttis 30+6

 

Kanttis, raskaus on raskasta juu. Ja sitten jälkikäteen sitä muistelee kuitenkin haikeasti, ainakin ellei mitään katastrofaalista tapahdu. =)

Eilen lirahti jotain alapäästä. Olin menossa keittiöön kun tunsin vaan et nilkoille ja reisillekin tippu jotain. Yleensä pissalirahtelut kyllä tunnistaa, mutta nyt en tuntenut missään mitään. :\| Vähäsen säikähdin, etenkin kun alkoi alapäähän, selkään ja vatsaan sattua heti. No, ilmeisesti kaikki ok ja varmaan se pissaa sitten oli. Pitääkö tässä nyt hemmetti ostaa tena-pakkaus, ettei käy nolosti esim. siskon häissä... Kun yleensä pissan tulon tunnistaa ja ehtii vessaankin, mitä jos alan jatkossaki lirautteleen pitkin poikin hallitsemattomasti? :kieh:

Oletteko miettineet synnytystä? Siis puudutuksia yms.? Ite En aika varovaisesti, kun ei tiiä mitä synnytystapa-arviossa sanotaan. Olen miettinyt sitä, että jos tämä syntyy alateitse, en ota epiduraalia kauhean aikaisessa vaiheessa. Sehän voi hidastaa synnytyksen kulkua, esikoista väkertäessä epiduraalin sain ja aukesi 5 senttiin kohdunsuu ja sitten pysähtyi. En tiedä varmasti, oliko yhteyttä epiduraalin ja synnytyksen pysähtymisen kanssa, mutta... Muuten epiduraali oli kyllä aivan ihana. Tuijottelin vain monitorista että supistus tulee, mutta mitään en tunne. Petidiiniä en halua, tuli vain humalainen olo, mutta kipuihin ei auttanut. Ilokaasu jäisi nytkin väliin. Jakkarasynnytys kiinnostaisi, tuntuisi loogiselta että lapsi tulisi vaivattomammin siinä asennossa. Noh, tosiaan sektio saattaa olla edessä tälläkin kerralla, joten turhiapa tässä vielä liikoja mietin.

- Rv 29 + 3 -

 

Täällä tänään rv 30+0 =) =) Nyt rupea oikein jännittämään sen pikkunyytin tulo

Neuvolakuulumisia: painoa +400g/viikko, hemppa laskenut 110 (selittää väsymyksen) eli tämäkin äippä sai nyt sitten ohjeeksi ottaa obsidenia, pissat ok,verenpaine nousut 115 eli iha hyvä. Sf-mitta oli sama kun viime kerralla eli 27,5 cm. Neuvolatäti sanoi, että hän ei vielä pahemmin huolestuu, vaikka sf-mitta kahdessa viikossa ei kasvanutkaan yhtään. Kasvoi viimeksi niin paljon (6cm kolmessa viikossa), että nyt hakee tasoitusta. Mutta sain komennuksen mennä ensi viikolla taas neuvolaan mittaukseen. Toivotavasti on sitten hiukan kasvanut

neuvolan jälkeen meillä oli perhevalmennuksen lastenhoito-osio. EI se nyt minun mielestä mitä kovin kummosta ollut :/ katseltiin muutama video imetyksestä ja vauvanhoidosta ja ohjaaja antoi jotain ohjeita. Siinäpäs se sitten olikin.

Mukavaa lähestyvää loppuviikkoa kaikille

triinu ja kellutin (jonka isi on jostain syystä ristinyt Härskiksi ) rv 30+0

 

Tänään sitten tuli taas neuvolassa käytyä ja maksa-arvot vähän koholla, ei kuulemma tässä vaiheessa syytä huoleen. Verenpaine vähän koholla ja joudunkin tästä eteenpäin ravaamaan siellä viikottain eikä kyllä huvittais yhtään!
Muuten kaikki ok, pissa puhdas, hemppa oli nyt 100 ja rautaa vaan tupla-annos, painoa +300g/viikko, vaavi raivotarjonnassa (kuulemma yllättävän korkealla viihtyy) ja syke 152 :heart: sf-mitta ei viikossa ollu kasvanu yhtään, tosin nyt oli eri mittaaja ja sekin voi kuulemma vaikuttaa siihen, sf oli siis edelleen 30.

Äh, kauheen kuuma ollut taas eikä mikään ole ahdistavampaa! Onneks lupas sadetta ja viilenevää ilmaa

Nyt syömään, kamala nälkä vaivaa jatkuvasti!

-nea 31+6

 

Yh, en oikein tiiä mikä nyt on. Aamuisin hirveän huono olo. Ensin ajattelin että aamupahoinvointi tullut takaisin. (Tai no ei mulla oo pelkkää aamupahoinvointia ollut, vaan kokopäiväistä aiemmin.) Eilen sitte oli koko päivän kipeä olo, ajattelin että olen vilustumassa kun selkä oli juuri sillä tavalla kipeänä. Illalla sitten lensi oksennus. :x Miehellä oli eilen kanssa huono olo. Poitsu onneksi terveenä. Vähän liiankin. Eilen juoksenteli ja riehui oikein tunteella vielä illallakin.

Rv 29+5

 

iltaapa iltaa!

"maha" niin alhaalla, että istuminen taas hankalaa, ku toisaalta painaa tuonne istuinluihin ja toisaalta taas vihloo tuohon liitosluihin ja siitä huolimatta närästää ja unohdin ostaa rennietä. :/ oon tässä jääny pohtimaan sellaista juttua, että mihinhän mä saan noi meijän muut ipanat hoitoon, sit ku tarvii lähtä synnyttään. tai lähinnä sitä, et mihin mä saisin tuon meijän nuorimman (jolla on ne omat onkelmansa) ku anoppi ei uskalla jäähä sen kans ja toisaalta anopillaki voi olla töitä niin että ei pääse ees noita kahta vanhempaa tarvittaessa hoitamaan. siis vaikka synnytykseen on vielä hyvinkin se kaks kuukautta aikaa, nii se menee niin äkkiä, et se on kuitenki kohta. kumpa voiskin ite päättää, että vaavi syntyy viikkoa etukäteen, niin mun omalla äitillä ois sopivasti silloin syysloma ja vois tulla apuun, niin ei ainakaa tarttis yksin lähtä synnyttään, vaan pääsis isukkikin mukaan. koska niinhän siinä käy, että yksin on mentävä, jos ei kukaan pääse hätiin. ja mulla kauhistuttaa jo pelkkä ajatuski siitä,että yksin joutusin avautumisvaiheeseen 5-9 senttiin. niin että tällasia "murheita ja mietinnän aiheita" tällä kertaa. :/

sieppo 30+3

 

Sieppo, täälläki vähän jännitetään tuon hoitopaikan takia. Siis kun äitini sanoi että pitäisi lomansa lasketun ajan tienoilla, mutta mulla ei mitään aavistusta siitä, miten pitkä se loma on. Eli jos on kovin lyhyt loma, ei välttämättä osu oikeaan kohtaan. :/ Jos loma ei osu oikeaan aikaan, menee poitsu varmaan sitten mun siskolle. Jotenkin vain pelottaa sinne viedä kun heillä ei tytär vielä kävele, joten ei ole osattu ottaa huomioon tuollaisen joka paikan sählääjän turvallisuutta. Heillä vielä esim. koriste-esineet pysyvät paikallaan matalalla tv-tasolla. Minä oon niin helkatin herkkä panikoimaan muksun takia, että varmaan kesken avautumisvaiheen tarvis soittaa siskolle että onko kaikki ok.

Sitten on toki sekin vaihtoehto, että tässä päädytään suunniteltuun sektioon... 14.10. on synnytystapa-arvio, eli jos silloin todetaan että muksu ei mahdu alateitse tulemaan, niin sittenhän saan ennalta määrätyn leikkausajan ja äitini voi sen mukaan ottaa lomansa.

Tulipa mieleen, että mulla vissiin murtui joskus muksuna häntäluu. Eikös se voi olla syy sektioon? Siis jos se on vääntynyt niin, että estää lapsen ulos tulemisen? Olisi kiva kokea alatiesynnytys, mutta koko ajan ollut kyllä sellainen tunne, että sektio tässä tulee. Eipä siinäkään mitään, mutta se toipumisaika on vain helvetillisen pitkä, ainakin esikoisen kanssa oli.

Rv 29+6

 

Heips!

Kyllä alkaa synnytys olemaan mielessä yhä useammin. Epämääräisesti ajattelen sen siis lähestyvän, mutta en osaa siitä oikeastaan panikoida. Enhän vielä tiedä, mitä se oikeasti on.. Koko ajan on kuiteekin ollut mielessä, että eiköhän se alakautta tule ja varmaan juuri epiduraalin avulla. Sen enempää en oikein ole osannut miettiä. Esikoisen kohdalla on se hyvä puoli, ettei tarvi lapsenhoitajia hätäillä. Toivottavasti sieppo ja V. saavat muksuille hoitajat ja miehet mukaan..

Tosi vetämätön olo. Etenkin kun tietää, että iltapäivästä on pari kaveria tulossa kyläilemään ja pitäisi kämppä laittaa kuntoon.

Jotain ihme vatsavaivoja on täälläkin. Maha on välillä kipeä ja vessassa saa ravata.. :/

-kanttis 31+2

 

Täällä kanssa maha vähän reistailee, mutta enimmäkseen joudun pissahädän takia ravaamaan vessassa. :/ Olo on "möhkö".

Tulipas mieleen, että jos teillä on msn messenger, laittakaa osoitetta y-viestinä niin vois pitää yhteyttä vauvojen synnyttyäkin. Tuskin vauva-puolella tulee pistettyä tällaista pitkää ketjua pystyyn nimittäin?

Ärh, nyt sitten selkä tuli kipeäksi, eli voisi laittaa muksun päikkäreille ja käydä iteki nukkumaan. :wave: ->

 

Iltaa!!

Tänään onkin ollut tuolla mahassa hiljainen päivä... lähes jo huolestuin ku ei alkanut heti aamusta potkimaan.
Yleensä ku vesseli rupee potkii kun syön suklaata.. Mut mä söinkin dumleja...taisi olla vääränlaista suklaata. =)


Tuo messenger oiskin ihan hyvä juttu... Voi tosiaankin sitten pitää yhteyttä, ja saa apua jos jokin mietityttää... Varsinkin kun tähän mennessä on päivät melkeen koko ajan mese auki... En tiiä sitten synnytyksen jälkeen??!

Minnuu on ruennut jo pikku hiljaa jännittää tuo synnytys.. varsinkin ku on synnytysvalmennuskin jo käytynä.. Ja pelot tulee kuvioihin mukaan... Sitä miettii et miten se menee ja jaksaako koko urakan läpi.. Ja varsinkin että onko vesseli terve!
Sitten jännittää myös et kumpi se on... Mies toivoo kovasti poikaa!!

Mutta taidan lähtee iltapalan syöntiin!!

Piu rv 32+0

 

piu84 vastasyntyneet nukkuu tosi paljon, eli ainakin alussa ehtii olla vielä koneellakin. Muistan kyllä että aika paljon meni aikaa imettämiseenkin. Täytyy tehdä jotain toisella tavalla nyt, ettei tule hirveän pitkiä imetysaikoja... Poika kun piti rintaa tuttinakin; oli tosi pitkiä aikoja rinnalla.

Ei jännitä jostain syystä synnytys, vaikka olin jossain vaiheessa valmis menemään pelkopolille (jos tääl sellanen on edes) kun hirvitti kaikki. Nyt vain pelot lähteneet. Tosin ei vielä ole järkeä panikoida, kun on se synnytystapa-arvio tulossa ja voi olla että se suunniteltu sektio edessä.

Rv 30+0 Jee. =)

 

synnytyksestä: täälläkin se alkaa olla mielessä, mutta eipä ole onneksi mitään pelkoja tullut. Varsinkin synnytysvalmennuksen jälkeen rupesin miettimään noita kivunlievitysasioita. Mä taitan olla vähän hassu, mutta olen ajattelut olla ottamatta epiduraalia. Ainakin niin pitkään kun suinkiin mahdollista. Mua eivät nimittäin pelottaa ne kivut vaan enemmänkin se, että olisin ehkä ihan tunnoton ja sitä kautta hävisi kontrolli....... Että mielummin kärsin, mutta tiedän suurinpiirtein, missä mennään kun olen ilmain kipuja ja ihan ulalla. Mutta, kun en ole ennen synnyttänyt, niin enpä tosiaan voi tiedä, mitä synnytyskivut oikeasti ovat. Voipi olla, että pyydän epiduraalia heti sairalaan päästyäni =) =)

mukavaa alkavaa viikkoa!
triinu ja kellutin rv 30+4

 

Onnittelut V:lle pyöreistä viikoista! :flower: Nyt alkaa vimppa neljännes raksuttaa.. =)

Mä olen haudannut graduni pöytälaatikkoon, enkä sitä sieltä taida toviin kaivaa ylös. Että niin jäi tästäkin tytöstä "gradua vaille valmis!" Jospa saan sen sitten joskus tehtyä. Tällä vuosikymmenellä.. (ei vois vähempää kiinnostaa)

Vieläkään en ole myöskään saanut niitä pikkuisen vaatteita pestyä/silitettyä. Jotenkin tuntuu, että jos nyt laitan ne valmiiksi, niin sitten alkaa se lopullinen odotus. Siis kun ei olisi enää mitään valmisteltavaa, niin aika alkaisi madella. Taidan olla vähän hassu. =)

Olo on kutakuinkin entisensä. Mieliala ainakin tänään tuntuu olevan korkealla! Taitaa olla merkityksensä miehen kanssa mukavasti sujuneella eilisillalla..

Hirveä nälkä. Aamupalalle siis suunnistan..

-kanttis 31+3

 

triinu: Mulla vähän sama homma, että mielellään menisi ilman epiduraalia mutta.. Kun ei tosiaan osaa yhtään aavistaa, kuinka pahoja ne kivut on :/ Yritin illalla kuvitella sitä kivun tunnetta, mutta pahimpia menkkakipujani pahempia kipuja en osannut mieleeni manata. Ja aika kauas nuo taitaa vielä jäädä.. Hankalaa kun ei tiedä! (toisaalta varmaan ihan armeliasta olla tietämättä.. =) )

 

Kanttis ja triinu; epiduraali on kyllä ihana keksintö. Jos synnytys venähtää, voi epiduraalin avulla nukkuakin ja kerätä voimia. Ite torkuin synnytyssalin kapealla pedillä epiduraalin voimin. Pitäs vain olla joku hyvä aika sille. Ite ottaisin sen tällä kertaa myöhemmin, että ehtii avautua vähän enemmän. Epiduraali kun voi hidastaa synnytyksen kulkua. Mutta sitten jos liian myöhään odottaakin, voi olla liian myöhäistä tai sitten ei tunne ponnistustarvetta. Jotkut ovat kertoneet, että katsovat sitten monitorilta supistukset, jotta osaavat ponnistaa. No, eipä siinä muutakaan voi. Ja totta, ettei kannata hirveästi miettiä etukäteen, voi pettyä jos ei sitten menekään ennakkoluulojen mukaan.

Huh että Aleksi osaa olla pirtee heti aamusta. Juoksentelee, riehuu ja osoittaa mieltään jos ei saa jotain tehdä. No, sairaalassa saan sitten levätä. No ei vaiskaan... Aion laittaa siihen sairaalaan vietävään lappuun toiveen siitä, ettei pidettäisi yhtään pidempään kuin pakko. Aleksi syntyi sunnuntaina ja pääsin kotiin keskiviikkona. Kätilö olisi mieluusti pitänyt vielä yhden päivän, mutta hirveä ikävä oli miestä. Nyt sitten ikävöin kahta miespuolista. :heart: Lääkäri sitten sanoi, että "ei me sua täällä väkisinkään voida pitää" ja toivotti tervetulleeksi uudelleenkin.

 

moikka moi! :wave:

minä isken itseni mukaan tähän pinoon, viikkoja tasan 29
Kyllä se aika vaan rientää hurjaa vauhtia, tuntuu että vastahan
niitä viikkoja oli 20 ja kohta alkaa 30 paukkua rikki
esikoista odotellessa kaikki on niin uutta ja kummallista, että
sitä on kokoajan kyselemässä ja lueskelemassa näitä palstoja
Synnytys alkaa pikkuhiljaa jännittämään. Jännittää sitä, että miten
sitä "osaa" synnyttää,miten kestää kivun, onhan vauva terve jne jne..
Pitäs oppia ottamaan rennosti ja nauttia tästä raskausajasta kaikkineen.
=)

 

Valotzki, kiva saada sutkin tähän ketjuun. Moni samoilla viikoilla oleva on missannut tämän ketjun pointin kun tuo nimi hämää.

On kyllä ihan totta että aika kuluu nopeasti. Vasta iloitsin minäki siitä, että raskaus jo puolivälissä.

Ihmeellinen tämä rv 30:n pahoinvointi. Voisi tuon esikoisen kanssa lähteä ulos ihmettelemään syksyä. Nyt on tullu oltua ihan liikaa sisällä, vessassa joutuu ramppaamaan niin usein, että pelottaa ulkona että pissinkö alleni. Ja sitten kivut... :headwall: