***TOUKOKUUN TOIVOTUT MAALISKUUSSA***

voi ei Weiss, kyllä sunkin kesto kykyä nyt koetellaan oikein urakalla. Toivon parasta :hug:

Katrinainen: Hieno juttu että paikat olivat pysyneet kiinni tiukoista supistuksista huolimatta.

Täällä on koko yö valvottu kovenevien supistusten kanssa. Yöllä jo mietin että pitääkö lähteä hetimmiten sairaalaan, mutta panadolilla taas sai kivun vähän aisoihin. Välistä tuli jo 20 minuutin sisällä kolme supistusta, sellaisina aaltoina. Sitten ne taas hetkeksi rauhoittui. Nyt tuntui lämmin suihku auttavan kanssa. Tässä mietin että pitäisikö jo varmuuden vuoksi ottaa laukku matkaan sairaalaan...Silloin varmasti kaikki menisi hyvin (kun ottaa sateenvarjon mukaan niin ei taatusti sada- periaatteella) Hemskutti kun se mieskin on siellä 300km päässä. Tosin lähtökuopissa jo, soitti just ja kysyi että lähteekö tulemaan tännepäin. En nyt pyytänyt häntä vielä kun voihan nää vaan olla jotain...ensikertalaisen turhaa hätäilyä, tsemppaan itseäni sillä ajatuksella , ikään ei ole parempaa kuin itsepetos.

 

Huomenta!

Koitin kaivaa sitä ruokavalio-ohjetta, mutta kait mä totesin sen niin hyödylliseksi, että arkistoin sen mappiin ö. Ilmeisesti ohje oli kuitenkin sama kuin Espoon sivuilla:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11404;10024;10156;10165;10170;10187
Yritin kaivella tuota eilen ja 16v poika tuli ihmettelemään, kerroin sitten tuosta listasta ja kaikesta mitä rd:stä on ollut puhetta. Poika totesi, että: "tolle vauvalle on ihan varmasti enemmän haittaa tosta sun hermoilusta kuin sun normaali syömisestä". Tässä siis puhui ihminen, joka päivittäin näkee mun syömiseni eikä vain yhden kerran mitatut sokeriarvot. Hän käski katsoa wikipediasta ortoreksian kohdalta. Kieltämättä mulla on ollut vähän samanlainen tunne ja siksi nää kaikki ristiriitaiset raja-arvot ja huonosti perustellut väitteet southpark tyyliin "sugar is bad you know, food is bad you know..." alkaa syödä mielenterveyttä. Ennen tota sokerirasitusta mun ainoa syömisongelma oli se etominen. Mulla on tosiaan tullut kiloja varmaan vähän yli sen normi määrän joka raskaudesta ja aina ne on jääneet ennen jälkitarkastusta pois, että oma järki sanois pistään korvatulpat. Mutta jos joku sanoo, että sun lapses on vaarassa niin kait sä teet vaikka mitä ihme temppuja korjatakses tilanteen.

Muutama päivä takaperin yksi mieslääkäri valisti kansaa hesarissa kertomalla, ettei ole enää nykyään nähnyt normaalipainoisia odottajia. On kuulema vaan alipainoisia ja ylipainoisia odottajia, ajattelin, että herran kannattais käydä tarkistamassa, millä osastolla hän on töissä tai sitten suurin osa tästä rd-bulshitista taitaa olla keksittyä. Siinä artikkelissa puhuttiin, että 5% sairastuu ja hoitona on ruokavalio. Eli tulkitaanko tämä niin, että 5% rasituskokeeseen joutuneista saa ainakin yhden poikkeavan arvon ja joutuu kotimittariseurantaan diagnoosin varmistamiseksi. Tällöin se, että ruokavalion tarkkailu/korjaaminen riittää, minun logiikan mukaan tarkoittaisi sitä, että kertamittauksen diagnoosi ei ollutkaan oikea ja rd-lääkitystä ei tarvita? No-joo, ei pitäisi viisastella vakavilla asioilla ja vääntää ja kääntää. Huvittaa vaan tilastot rd kiinnijääjien lisääntymisestä ja yleisesti syntyvien tenavien keskipainon lisääntymisestä. Seurantaan joutuneillehan ei pitäisi sitten makrosomisia vauvoja syntyä?
Ok, mä myönnän , että mulla on ongelma; tosta syömisestä. Alkaa varmaan toi mun nikki valkenemaan useimmille, se ei nimittäin ikävä kyllä ole mun itse keksimä lempinimi vaan hyvätahtoisten ystävien

Hauskaa päivää kaikille! Yritän vaihteeksi vääntäytyä tästä tuolista ylös, liitoskivut on tällä viikolla olleet sitä luokkaa, ettei tee mieli kiertää kroppaansa. harjoittelusupparitkin koira lenkeillä ovat menneet sellaisiksi, että joutuu pysähtymään, siis ei oikeasti ole vaihtoehtoja, kun ne sattuu niin sairaasti eikä hellitä ennekuin suostuu jäämään kokonaan paikalleen hetkeksi. Mutta noi ei ota yhtään alaspäin, se kiristys tuntuu lähinnä vatsan ylöosassa, sellaiselta kuin jotain ois repeemässä tai teräsvanne liian tiukalla, ei päässä tällä kertaa

kriisi + typsy 27+5

 

Huomenta taas!

Katrinainen: Joko sinäkin alat supistelemaan? Voi itku, toivottavsti rauhoittuvat vielä ainakin muutamaksi viikoksi! Kysyit tuosta issiaksesta, eli mä olen saikulla vielä tämän viikon. Eilen näytti jo ennen ulkoilua paremmalta, mutta sitten ilta meni taas köpötellessä, kun joka kohtaa kolotti. Uskoisin, että haen maanantaina sairauslomaa uudestaan. Jos menen vajaaksi pariksi viikoksi töihin istumaan (mikä taatusti pahentaa tilannetta), niin siitä saa maksaa kovan hinnan. Palkaksi saa loppuraskaudeksi kipeän pakaran. Tälleen huilaamalla ja jotain pientä tuusaamalla tilanne on pysynyt siedettävissä rajoissa, eli kyllä lepo auttaa!!

Silittämisestä: Ei kuulu meikeläisen lempihommiin, samoin kun ikkunan pesu. Kamalaa hommaa!! Eli enpä usko, että silittelen vaatteita. Juhlatamineet on sitten asia erikseen. Usein ostankin vaatteita sen perusteella, että olisivat mahdollisimman helppohoitoisia.

Tulkaahan Jenni ja weiss kertomaan kuulumiset, täällä jo hermoillaan teidän puolesta..

 

voih, täällä sitten aina sattuu ja tapahtuu.. tulkaahan kaikki suppareista kärsivät ja muutkin kertoilemaan miten menee... Tänne sentään kuuluu vain hyvää mies kuunteli eilen masuvauvaa korva mun vatsalla ja totesi yhtäkkiä, että "mikä ihmeen ääni tuo sitten on... taitaa vauvalla olla hikka" ja niinhän se olikin ekaa kertaa tässä raskaudessa itsekkin tunnistin ja niin ihanaa, kun mieskin sai kuulla ja tuntea :heart: (ylläri, että minä ylipositiivisuuden perikuva taas vauhdissa ja hehkutan... :ashamed: )

Repa: Silittämiseen kommentoinki jo aiemmin, mutta kertaus on opintojen äiti... eli mä olen silittänyt aina vauvan vaatteet ja ihan vaan siksi, koska se pyykki jää muuten niin kovaksi, ja tappaahan se silitys bakteerit...

huh, kamala lumumyräkkä täällä... mitähän tekemistä taas kehittelisi tyttösille, etteivät ihan seinille hypi, kun ei kerran pihalle pääse..? :/

äippä ja nytty rv 30+2 :heart:

 

jenni mene ihmeessa naytille, sulla kun tota avautumistakin oli jo. Jos ei muuta niin saat ainakin ohjeet miten edeta eteen pain. En todellakaan toivo, etta joudut viela synnyttamaan, mutta etta saadaan tutkittua kaikki tulehdukset ja muut.

kriisi syomiset eivat mielestani saa menna stressin puolelle nekaan. Ruokavaliota on toki hyva noudattaa, mutta tuskin yksi porkkana esim. sinne tanne sita kaataa.

paivansade kylla nuo tiukat supparit eilen yllattivat minut ja saikayttivatkin. En olisi tosiaan uskonut, etta hyokkaavat noin ihan puun takaa. Mullakin iskiaksen takia saiukka ensi perjanteille, mutta eilisen reissun jalkeen en kylla usko etta toihin enaa menen. Nyt taalla vuodelevossa ainakin hetken.

Kaikille supistelijoille ja muille potijoille, eilen sattui osakseni ihana katilo ja kamala laakari. Tuo ihana katilo, joka siis ennen sisatarkastusta joka osoitti paikkojen onneksi olevan kiinni viela, oli aivan varma, etta nyt synnytan koska supistukset olivat niin voimakkaita. Han sanoi niin ihanan lohduttavasti, etta tiedatko, vaikka lapsi nyt paattaisikin tulla (joka tietenkaan ei ole toivottavaa) olemme onneksi niin pitkalla raskauden kanssa, etta kaikki menee paasaantoisesti hyvin. Jotenkin siina tuskissa lohdutti valtavasti. Pelotti itsea niin hirveasti tilanne.
Mutta viime yo meni hiukna rauhallisemmin ja vain pienehkoja supistuksia eilisiin verrattuna. Nyt vain taytyy toivoa, ettei nuo supparit ala uusimaan tuolla tavoin ja syy niille loytyisi. laakari veikkaili jotain akuuttia tulehdusta. Iskias niita kuulema ei voi aiheuttaa.... kysyin sitakin. Joten taalla liitytaan weissin ja muiden kanssa ainakin viikoksi vuodelepo sarjaan.
:/

aippa84 vauvan hikka tosiaan kuulostaa ihanalta. Sina onneksi olet hyvassa ja pirteassa kunnossa pitamassa meidan toukokuisten lippua korkealla.

osaako joku muuten sanoa, miten supistukset vaikuttavat vauvan sykkeeseen? Meidan pikkuisella, eilenkin neidiksi todistetulla ultrassa, olivat jopa 180 luokkaa vaikka normaalisti siina 150 paikkeilla. katiloharjoittelija joka silloin paikalla seuraamassa kayraa ei oikein osannut sanoa muuta kuin, etta supistukset vaikuttavat usein vauvaankin. Ja jos jotain juhlimista oli, niin kirppu on RT:ssa.

katrinainen ja kirppunen 30+2

 

Tiiättekö kun alkoi jo itseä eilen huvittamaan, kun olin kaupungilla miilustamassa, niin sitä jotenkin kiinnostuneesti katselee muita mammoja. Sit tulee mietittyä millähän viikoilla tuo on ja onko se joku meistä, jos on niin kuka.. Kaikenlaista

 

Katrinainen: Kyllä mulla ainakin on vauvan syke nousuut supistusten myötä... ja synnytyksessä mulla nuo supparit nousseet 90 tienoille... toivottavasti vauveli pysyy rt:ssa=) Meidän nytty tönötti tyytyväisesti poikittain :/

 

aippa 84 kiitos. Nyt sai hiukan jotain konkreettista tietoa. En oikein eilen ymmartanyt, etta mita nuo kayran mitat tarkoittivat ja mita niista olisi pitanyt tulkita. Eli todelliset synnytys supparit nousee usein taulukolla lahemmas sataa. Mulle ei eilen kukaan noista oikein sanonut mitaan muuta kuin, etta ei normaalia nailla viikoilla ja pitaa tutkia.
Toivotaan, etta teidan pikkuinen nyttynne tajuaa pian kaantya. Mutta eikos se usein ensisynnyttajilla kaanny aiemmin?

Anteeksi kaikille, etta jauhan tata eilista taalla nain antaumuksella, en vaan muista koska olisin saikahtanyt nain paljon. Nyt taytyy suunnata katse vaan eteen pain. Onneksi paikat olivat mniin kiinni kuin olivat. Melkein jo havettaa tuo eilinen aippapolireissuni vaikka sen tosissaan siella ottivatkin, mutta ei sita ensisynnyttajana tieda mika on ok ja mika ei. ja kovin kaskivat soittaa heti jos jotain vastaavaa tulee, eli tuskin merkkkasivat kohdalleni mitaan pitkaa miinusta papereihin. Sita vaan ei ole tottunut kaymaan "turhaan" laakarissa. :ashamed:

 

Katrinainen: En mäkään oikein tarkalleen tiedä, että mitä se käyrä mittaa...tai siis että millainen se asteikko on.. kokemuksesta tosiaan van muistan että lähellä sataa mentiin...
Juu, uudelleensynnyttäjillä on kai siellä "valmiiksivenyneessä" kohdussa enemmän tilaa pyöriä.. mutta onhan vesselillä vielä aikaa kääntyä.. esikko kääntyi muistaakseni rv 31 ja kakkonen 32...
Eivätkä taatusti merkinneet polilla miinusta sulle, ainahan ne sanoo, että parempi "turha" käynti saati toisin päin... Mä sain kakkosen synnytyksen kohdalla sanomista, kun menin niin myöhään sairaalaan..8cm oli paikat auki ja puolen tunnin sisään tyttö sylissä... nyt tässä mietinkin, että koskakohan tästä kolmosesta tiedän lähteä, kun en kerran viimeksikään ollut edes kipeä synnärille mennessä
:/
Ja nyt on vielä matkaa 50km laitokselle...

 

katrinainen: Hyvä kun kävit tarkastuksessa, vaikka sitten oman mielen rauhoittamiseksi. Ihan varmaan tuo säikäyttää! Vastaavan varalle on sitten jotain mihin tukeutua ja verrata jos nuo supistelut vielä jatkuu. Toivottavasti kuitenkaan ei! Ja onneksi kätilön sanoin ollaan jo yli 30 viikon, jos vauva vaikka päättäisikin tulla maailmaan, niin mahdollisuudet selviämiseen on jo tosi hyvät. Aika kultaa muistot -sanonta pitää paikkansa. Itse en muista miltä nuo supistukset tuntuu ja milloin pitäisi olla huolissaan. Voipa olla, että sitten kun se ensummäinen suppari sattuu tulemaan, niin siinä vaiheessa juolahtaa mieleen...*ai niin, tätähän se olikin*

Täällä on ihan kamala keli, olisi kiva lähteä ulos, mutta eihän tuonne tuiskuun kehtaa päätänsä pistää

 

Supistusten mittauksesta sen verran, että mulle ei ole onnistuttu niitä koskaan mittaamaan eli siis hoitajien tulkinnan mukaan mulla ei ole niitä ollut. Oman insinööritulkintani mukaan: se mittari mittaa painetta. Että paine voisi syntyä siten, kun sitä minulta on yritetty mitata, vatsan pitäisi pullistua lähes ulospäin. Kun minulla on synnytys käynnissä, se lapsi on yllättäin tulossa ulospäin, jolloin kohtu "pienenee" jokaisella supistuksella (nää mun lapset tulee aika lujaa sitten kun lähtevät liikkeelle, ponnistusvaihe ollut kait pisimmillään 10min). mielestäni on mahdottomuus, että niiden supistusten kovuutta voisi tolla tapaa tutkia + että itse tykkään olla seisaaltaan niin kauan kun voin eli myös maanvetovoima toimii ihan eri suuntaan kuin ne anturit olettaa.
Ei toi asia muuten niin riipisi vaan kun kolmannen kanssa ottivat mut saliin 15 min ennen pojan syntymään, kun ei mulla kerran ollut supistuksia! Jipii! Oikeasti olen vähän ajatellut, etten anna sitä supistusmittaria enää laittaa, niin ehkä pääsen edes saliin sitä lasta väkertämään.

 

Voi himpura mikä meitä toukokuulaisia vaivaa!!!!!!!!! |O Ihan pistää vihaksi, MURRRR!!! Nyt supistukset SEIS!!!

Eilen aamulla kävin kirjottelemassa pitkät tarinat tänne, mutta sehän sitten hävisi jonnekin taivaan tuuliin :/

Silittämisestä, eilen alotin silittämään vauvan vaatteita, mutta sain silitetyksi VAIN kaksi bodya ja tälle päivälle jäi hirveä kukkurallinen vaatteita. Kyllä minä ajattelin kokeilla saada näin aluksi kaikki vaatteet silitettyä, kun niistä tulee niin IHANAN PEHMEITÄ!! :heart: Mutta kahtoo nyt jääkö se tavaksi, olishan se kiva pukea vaaville pehmoiset vaatteet päälle, mutta sen näkee sitten että jaksaako sitä....

Syömisistä on tullu mulle kyllä aikamoinen maan vaiva, kun viime perjantaina äippäpolilla pissassa oli sokeria ja sitä oli vissiin aika paljon kun korttiin oli merkitty kolme plussaa. Nyt minä sitten mietin koko ajan että uskallanko syödä maitotuotteita, hedelmiä, karkkia, leipää, marjoja, mitä vaan kun kaikkia noita pitäisi syödä (paitsi namia), mutta silti niissä sanotaan olevan paljon hiilareita. Ihan sekaisin on pää menny. Onneksi huomenna on neuvola, niin siellä näkee että onko pissassa vieläkin sitä sokeria ja voipi muutenkin purkautua neuvolatädille. =) Sokerirasitukseen varasin ajan kaiken varalta, mutta se on vasta parin viikon päästä :headwall:

Tuntuu että meijän pikkuisella on hikka miljoona kertaa päivässä, tuntuu kyllä kivalle, kun masussa hytkyy hassusti. Pitääpäs muuten sanoa seuraavalla kerralla kultsille, että kuuntelee kuuluuko sieltä mitään ääniä kun poitsu hikottelee. :heart: =)

paivansade73: Minulla taas on sellainen inhottava tapa, minkä olen tajunnut vasta tässä lähiaikoina, että kun näen raskaana olevan naisen, saatan jäädä tuijottamaan häntä ja mietin pienessä mielessäni että mitenköhän pitkällä raskaus on, minkä ikäinen nainen on, onko vielä töissä, naimisissa vai ei, mikä elämän tilanne muuten.. Sitten minä kauhistelen jälkeen päin että mitä ihmettä teen, on varmaan tosi ahdistavaa muista ihmisistä kun joku ihme akka tuijottelee!!!! :ashamed: No mutta ongelman ratkaisuhan lähtee että myöntää ongelmansa!!

 

Ainiin unohdin mainita uudesta "oireestani".. Tässä nyt ehkä viikon ajan on ollut välillä sellaista ihmeellistä pistävän kirveltävää kipua oikeassa kyljessä ja aina samassa kohdassa tai välillä ehkä navankin kohdalla. Onko muilla ollut samanlaista? Mietin että voisikohan se vauva raapia siellä masussa, vai onko sillä vielä edes kynsiä? Onko muilla kokemusta, miltä vauvan raapiminen tuntuu?

 

santrra: Jepsis, hulluilla on halvat huvit, idiooteilla ilmaiset Oletkos bongannut itsessäsi sellaista, että tuijottelet pienten lasten tarvikkeita liikkuessasi; vauvojen vaatteita, vaunuja yms. Mä tunnustan tuonkin.. :ashamed:

kriisi on miettinyt tuota supistelua ihan tosissaan, mun kapasiteeltilla ei mittailla tuommoisia

 

Äippä: Juu,anteeks,en huomannut sun kommenttias aiheeseen aikasemmin,kun tätä tekstiä pukkaa niin jumalattomasti tänne,että joku menee aina ohi. Kiitos kuitenkin kertauksesta. Voipihan tuo vähän pehmeemmäks tehdä pyykin...

Supistelijoille tsemppiä :hug:

En oo vielkään tunnistanut hikkaa ,oon kyllä kuullut miltä se vois tuntua,mutta en ihan sellasta kyllä oo havainnut. Vaikka kaikkea epämäärästä hytkymistä masussa onkin =)

Kävin hakemassa juuri lisää sairaslomaa,sain nyt äippäloman alkuun asti,eli ei tarvi työttömäks ryhtyä =)

Hyvää torstain jatkoa kaikille :wave:

Repa ja kutvonen rv 30+2

 

santrra täältä suunnasta löytyy myös noita ongelmia pistävän kirveltävää kipua oikeassa kyljessä, ei varmaan koskaan ole vasemmassa kyljessä tuntunut, empä sitten tiedä mistä johtunee?!

Lääkärissä minulle kerrottiin että esisynnyttäjällä voi myös supistus kipristää vain toiselta puolelta, johtuen että kohdun jotkut jutut (en muista mitkä ) ovat vielä tässä vaiheessa erikohdalla.
Mua alkaa joskus oikeen hävettämään ku jotkut täällä kirjottelee "minulla on sitä ja sitä" ja sit mä tuun aina; joo mulla on kans niitä ja niitä kipuja.. mutta aina kun joku mainitsee jotain huomaa että itselläkin on samoja vaivoja :ashamed: voj voj!!!!

Maanantaina sitten se kauan odotettu kontrolli näkee vauvaa pitkästä aikaa, erottuukin jo varmaan aika hyvin kaikki kun viimeeksi olin 13 vk:lla ultrassa saa myös nähdä onko istukan paikka vaihtunut, periaatteessa toivon ettei olisi koska se tietäisi sectiota jonka haluaisin ehkä enemmän kun normi synnytyksen vaikka tiedän kyllä section riskit! :|
on vaan alkanut vähä pelottamaan tua synntys vaikka siihenkin on vielä muutama kuukasi aikaa!

maj & potkija 28+0 :heart:

eileen vauvelilla oli varmaan futis-harkat menossa ku niin kovaa potki että masu näytti ulkoa päin katsoen hassulta :heart:

 

Supistuksia piisaa täälläkin ja välillä salpaa henkeäkin, mutta harjoitussuppareiksi lasken nuo vielä. Eivät siis kauhean kipeää käy, eivätkä ole kovin säännöllisiä. Mulla supparit on alamahalla. Paikathan olivat viimeksi pehmeet ja yhdelle sormelle aukikin, mutta saattavat uudelleensynnyttäjällä ollakin noin jo useemman viikon ennen synnytystä.

En ala silittämään yhtään ainutta vauvan kampetta. kertakaikkiaan vihaan koko silitystä ja neuroottisesti silitin vanhimman pojan vauva-ajan vaatteet melkein yksvuotiaaksi asti. Silloin oli mun mielestä pakko ettei kukaan vaan pääse sanomaan että olisin huono äiti. Heh, toisaalta siivosin samasta syystä päivittäin, ( pesin lattiat, imuroin ja pyyhin pölyt ) käytin kestovaippoja, syötin vain omatekoista ruokaa ja pidin kellontarkkaa aikataulua. Mistä huomaa, että ikää oli vasta 19v Voi sissos, ilmankos en ajoista muista yhtään mitään ( olin tosi väsynyt ), kun poikakin oli todella vaativa...
mutta toki olette oikeassa, että silittäminen tekee vaatteista aivan ihanan pehmeät.
santtra oisko kuitenkin ihon omaa venymiskipua. Mulla samanlaista navan kohdalla ja välillä on iho niin hellänä, ettei koskea voi.
kriisi ei mullakaan kovin kummoisia supistuksia käyrällä näkynyt, mutta silti on lapset ulos tulleet. Muistoksi otin pahimpaan aikaan mitattua käyrää ja ei siinä kovin isoja vuoria näkynyt...

muoks. Kyllä sitä ihminen tulee saamattomaksi kun kotona oleilee. Pitäis alkaa tekeen koulujuttuja, mutta kun ei muka jaksa!! Hohhoijaa

 

äippä, kriisi, päivänsäde ja kaikki muutkin vastanneet kiitos avustanne. Nyt tosiaan supparit meillä kaikilla kuriin. Ei mitään ylimääräisiä murheita enää kenellekään. Ja varmasti lopulta ne jotka näistä suppareista täällä kärsii ovat täällä vielä LA:n jälkeen. Niinhän se yleensä menee?

santrra mullakin oli semmoista kipua joskus aiemmin ja anoppini kovasti selitti, että hermokipua olisi. Vauva painaisi jotakin hermoa masussa, mutta tiedä häntä. Voihan ne raapiakin vauvelit. Nythän kynnetkin alkavat olla aika pitkät.

hikasta meillä kirppunen hikkaa kolmisen/nelisen kertaa viikossa niin, että minä sen tunnen tai kirjaan. hassua nykimistä. ihan kun itsellä olisi hikka masussa. On tuo pari kertaa hermostunutkin hikkaansa ja alkanut riehumaan. Yleensä ottaa sen aika rauhallisesti.

Oli muuten hassua olla ultrassa, kun toinen on jo oikeasti aika iso. Ei enää nähnyt niin selkeästi. Tosin ultralaitekin oli aika huonon oloinen huoneessa missä oltiin. Lääkäri, joka oli aika painajainen (unkarilainen mies, joka oli juuri aloittanut työt täällä eikä osannut oikein kieltä) meinasi mm. unohtaa ultralaitteesta kortsun, puhui puhelimeen samalla kun teki sisätarkastusta ja kyseli joidenkin sellaisten testien perään mitä täällä ei edes käytetä. Toivottavasti ei satu synnytyslääkäriksi. Lisäksi nojasi koko ajan polveeni niin, että kutitti ihan vietävästi. Lisäksi herra meinasi ottaa tutkimuslaitteen desifioitavaksi menevien eli jo käytettyjen joukosta. Kätilö saikin koko ajan opastaa, että miten toimia ja mitä tehdä. HUoneessa olevaa kätilöopiskelijaa nauratti ihan hirveästi koko ajan ja kieltämättä itsekin repesin kun sain kuulla, että kaikki hyvin ja lääkäri oli poistunut paikalta. Mutta joo, lääkäri totesi, että ei palleja, vain huulia näkyvissä. Loistavasti sanottu.

 

paivansade73: Ai että olenko huomannut Olen huomannut myös semmosta, että se pelkkä katselu ei riitä vaan pitää hypistellä niitä, vaikka kävelisi pikaisesti ohi, niin pitää edes pikkuisen koskettaa vaikka jotain vauvan vaatetta. Tai jos on vaunut niin minäpäs reippaana aikuisena naisena käyn hyssyttelemässä niitä, ihan semmonen yksi pikkuinen heilutus riittää ja sitten voi jatkaa matkaa On siinä sivullisilla mietittävää että mitä minun päässäni oikein pyörii Mieskin sanonu että olen kaupassa kuin joku pikkuinen lapsi jonka pitää kosketella kaikkea mitä näkyviin tulee... Voi mies raukkaa, häppee silmät päästänsä

 

Voihan kehveli, mua huolestuttaa... Ruull aon aina aamupäivisin ollut kauheat pippalot, miehelle oonkin nauranut, että pitää mulle aamupäivät seuraa, kun olisin muuten kovin yksin... Tänään ei oo kuulunut oikein mitään, yksi muljahdus, enkä oo siitäkään varma, oliko se vauva...
Yöllä heräilin ihme painajaisiin/horrokseen, että pakko kääntyä pois selin makuulta, kun vauva ei saa henkeä Ja aamulla olin ihan varma, että Ru on nyt sitten kuollut :'( Mikä ihme saa ihmisen ajattelemaan tälläisiä ja uskomaan niihin ajatuksiin niin voimakkaasti, että olin jo aikesissa lähteä netistä katsomaan pientä arkkua, kun ristiäisiä ei sitten tulekkaan..

Voikohan tää johtua ihan vaan väsymyksestä ja hormooneista?? Jotenkin muutenkin ihan epätodellinen olo, oonkohan mä tulossa hulluksi? :/ Oikeasti... Mistä tämmöiset pelot tulee?

Liikelaskennassa on oon tällä hetkellä ja tökkinyt mahaa ihan kunnolla, josko siellä vaikka herättäisiin liikkeelle... ei kuulu mitään.. :ashamed:

Joo, mä olen todennäköisesti tulossa hulluksi...

 

Huomaa, että olen sänkyyn sidottuna nyt, kun on aikaa vaan kirjoitella tänne... :ashamed: Kyllästytte muhun pian varmaan.
mymmelis se on ihan normaalia, että vauvalla on hiljaisia hetkiä. Sinuna seurailisin nyt muutaman tunnin ja sitten palaisin liikeseurantaan vaikka illalla jos mitään ei kuulu. Minullakin on ollut hiljaista masussa koko aamun, mutta olen ajatellut, että kirppunen tarvitsee ilmeisesti unta. Voin lämpöisesti suositella suklaan herättävää voimaa, jos muuten ei mitään kuulu. =) Ruulla on ihan varmasti kaikki hyvin.

 

Mymmelis: Oletko kokeillut syödä jotain ja sitten kun asetut vasemmalle kyljelle ja kuulostelet josko kuuluisi jotain? Jossain oli tuommoinen liikelaskenta vinkki.. Älä vielä kovin huoli. Äläkä ainakaan sinne arkkusivuille mene!!!

 

Kiitos Katrinainen :heart: Mä koitan nyt rauhoittua, jos vaikka saisin unta, ni olo varmasti helpottuis henkisestikin

 

Tervehdys! Mä kanssa aina tökin mahaa jos ei mitään liikkeitä tunnu...ihan kun sen pitäs koko ajan heilua. Ja välillä tuntuu että tekee ihan kiusallaankin sitä...huomaa et mä yritän herätellä ja ajattelee et siellähän tökit. Mymmelis, kaikki on varmasti hyvin :heart: Huomaan kans että hormoonit tai joku muu vaikuttaa...kauheesti oon alkanu miettiä että miten jaksan keksiä 5 vuotiaalle tekemistä ja sitten yöt valvoa vauvan kans jne. Vaikka luulis että eiköhän se arki ala mennä sitten omia raiteita,kun alkuun pääsee. Muistaa vaan sen väsymyksen määrän ekasta....ja sillon pysty päivisin nukkumaan niin paljon kun vauvakin. Se oli ihanaa. Ihan suotta tulee kaikenlaista murehdittua. Sekin on alkanu mietityttämään et jos vauvalla ei olekaan syntyessä kaikki hyvin vaan vaikka joku vakava sairaus. Huomaa että alkaa synnytys lähenemään.
Ihan hyvä on olla...ei ainakaan supistele ollenkaan. Yöt on vaikeita, kun ei voi missään asennossa nukkua. Ja sit kun tää vauva on niin korkeella, niin hiukan on vaikee hengitellä ja olla. Aika tuskasta. Mutta eiköhän näitä vaivoja kaikilla meillä riitä. Ja varmasti paljon samanlaisia huolia ja ajatuksia risteilee päässä.
summer ja 31+1

 

satrra: Nyt mä repesin!!! Toi on kyllä jo hyvä On se tämä äitiksi tuleminen välillä hupaisaa touhua.