Moikka moi van taasen!!!
Kiva kuulla, että myös
Liinu pääsi säikähdyksellä :heart: Kyllä miekin huolestun aivan äärimmilleni, jso ei päivään tuntuisi liikkeitä ja varsinkin jso olisi muuta kipua siihen päälle, niin olisin jo sairaalan oven takana valmiuksissa :| Hyvä on, että menee tarkastuttamaan tilanteen, säilyy yöunet ja mielenterveys (siinä määrin, missä mahdollista
)
Paniikista No miullapa on ollut semmoisia hepuleita ja paniikkeja jo viikolta 15 lähtien, eli kaiken olisi jo silloin pitänyt mielestäni olla valmista
Suurin huolen aihe minulla onkin se, että onkohan vauvalla turvakaukaloa silloinkaan vielä, kun kotiin pitäisi päästä tai onko raasulla sitten mitään... No siis tosiasiassahan meillä on jo nuo tärkeimmät, paitsi se kaukalo, mikä haetaan parin viikon sisään, riippuu, onko ukkeli kipeä vaiko eih... :snotty:
Vähällä semmoinen pikkuinen kuitenkin pärjää, mie vaan vauhkoan päivästä toiseen, etä pitää olla kaikki mobile-vempaimet ja sitterit valmiina, kas kun ei hyppy kiikkua ja luistimiakin
Synnytystä en ole juurikaan ajatellut, ihan syystä... Jos alan panikoimaan jostain asiasta, lietson sen uhan itseeni niin voimakkaasti täällä yksin kotna kökkiessäni, että siinä vaiheessa olen varmasti hakuteillä ja pelkopolilla alta aikayksikön :ashamed: Joskus YouTubesta tsiikailin synnytysvideoita, mutta ei niissä kohauttanut mikään, vaikka veri ja eritteet lensikin... Empä kattele enää... Enkä lue mitään kauhujuttujakaan!!!
Nyt on nimittäin huomattu, että alkaa ne maalloiset hormooni hirviön oireet voimistumaan, sekunnissa muutun enkelistä itse perkeleeksi, joka on ottamassa pesäeroa ja vihaa kaikkea maanpäällä elävää, sitten taas tovi ja olen onneni kukkuloilla ja kotva sinne tänne ja parkun naama valkosena, koska pelottaa nin vietävästä :saint:
Juuri eilen mies tuumasi sisälle päästyään, että no niin, nyt s eon seonnut, kun hänen ulos lähtiessään, olin kiukutellut tiskeille j auhannut rikkoa kaikki talouden astiat, rääkynyt ja polkenut jalkaa, ja kun hän 15 minuuttia myöhemmin palasi, oli iltapala katettuna, herran eväät tehty valmiiksi ja kahvipannukin ladattu aamua varten... Itse en olisi moista huomannut
Liikkeistä Meillä ei tunnu enää selkeitä potkuva, semmoisia teräviä tai napakoita, vaan selkeästi alkaa tila vähenemään ja potkut on semmoista jyskettä ja möyrintää, että nahka paukkuu
Mie syllätti taas eilen ylenåalttisella viisaudellaan :kieh: selaili ensimmäistä kertaa neuvolasta annettua kirjasta, missä on isien puoli erikseen... Kysäisin sitten ohimennen, että onko siellä jotain uutta, jotain mitä et ole tiennyt...no ei kuulemma ollut
Mieheni on siis valmis kätilö, psykiatri sekä sielunhoitaja, kiva!
Jessus....