TOUKOKUUN TOIVOTUT helmikuussa

Niin sen verran voin vielä lisätä, että kun on lapsensa yksin synnyttänyt, joutuu lastenvalvojan kuulusteluun, jossa tehdään selväksi, että jokaisella lapsella on oikeus isään ja on äidin vastuulla antaa tuon oikeuden toteutua. Ihmettelin joskus, ettei tuollaista samanlaista subjektiivista oikeutta äitiin ole määritelty, kait. Siellä joutuu aikamoiseen grillaukseen, jos ei suostu antamaan lupaa isyyden selvittämiseen.
 
Huomenet=)
Mulla ei ole koskaan kohdunkaulaa ultrattu, mutta esikoisesta ja tästä kolmannesta sen pituus on ollut 3cm ja kakkosesta 2,5cm... käsikopelolla siis....
Kaikennäköistä kurjaa on taas vauvailijoille sattunut... en silti jaksa "ressata" toisten epäonnella itseäni...kyllähän jokainen tietää, että raskausaikana mikään ei ole varmaa, ei edes vielä silloin kun vauva on sylissä...Ystäväni synnytti vajaa 2 vuotta sitten terveen poikavauvauvan ihan täysiaikaisena, eikä neuvolakäynneilläkään huomattu mitään... Heti synnytyssalissa huomattiin että vauva reagoi voimakkaasti kosketukseen (tuntee sen kipuna...) ja saa epilepsian tyylisiä kohtauksia.... kaikki kokeet ym. otettiin ja niitä läheteltiin pitkin maailmaa, mutta koskaan ei selvinnyt mikä pojalla oli. Morfiinin voimalla kipu pidettiin poissa ja 7 kk:n iässä vauva kuoli... :'(
Eli kaikkea voi sattua!

itsellä tänään lääkärineuvola, joten palaillaan sen jälkeen=)

äippä ja nytty rv 26+1
 
Oli eilen se neuvola, niin se olikin lääkärineuvola. kaikki aluksi hyvin mitä nyt yläpaine oli koholla, mutta kun pääsin lääkärille niin hauskuus alkoi. Sanosin että on välillä supistellut ja kun katsoi kohdunsuun tilanteen niin oli aluksi soittamassa ambulanssia paikalle että samantien tyksiin ja sitten hänelle kelpasi että soitan äitini viemään minut. No siinä ite tietenkin säikähdin että nyt oikeasti on jotain huonosti. Tyksissä odotettiin neljä tuntia lääkäriä kun oli päivystysaika ja lääkäri leikkauksessa. Käyrät otettiin ja ne ihan hyvät. Kuin lääkäri viimein ilmestyi niin katottiin ultralla kohdunsuun tilannetta. Ulkosuu sormelle auki sisäsuu kiinni kanavaa noin 2cm jäljellä. Sairaslomaa kaks ja puol viikkoa kirjoitti ja käski tulla takasin jos kunnolla supistelee. Ja minulla ei ole kuin omastamielestä ihan normi harjoitus supistuksia ollut.

Eli ihan puskista tuli tuo niin sanotusti.

Nyt täytyy lähteä pojan kanssa hammaslääkäriin

tmvk ja toukka 27+6

p.s. kaikki kenellä supistelee ja ei tiedä saako ne aikaiseksi jotain niin pyytäkää aika neuvola lääkärille ja tarkastakaa tilanne... Sitten tietää missä mennään.
 
Huomenta kaikille!

Tälläistä olisin kysellyt,kun noita kelanlappuja tossa katselin eli miten olette hakeneet isyysrahaa puolisollenne?Haetteko nyt samalla,kun postitatte oman hakemuksen vai sitten vasta kun vauva on syntynyt?
En ole varma ymmärsinkö oikein,että työnanataja voi maksaa isälle palkan isyysvapaalta ja sitten periä sen kelasta ppois isän työtulojen mukaan?!?
Meillä ei kelassa taas osata neuvoa asioita ns."suomenkielellä".Ei ainakaan niin,että minä niitä ymmärtäisin...
 
tääl huomen polille meno kontrolliin tuon sisäpuolen aukeamisen vuoksi.
täytyy toivoa et enempää ei ole "tuhoa" tapahtunu. vaan et ois eteneminen pysähtyny tällä hissukseen elolla.
mut meinaa paniikki hiipiä jo pikku hiljaa esiin ku koko ajan jotain ongelmia tullut.
 
weiss
Huomenia! Onneksi kaikilla supistelijoilla kaikki hyvin! Jenni, tsemppiä lääkäriin, peukut on varpaita myöten pystyssä! Itellä alkaa nuo huonosti nukutut yöt viemään voimia.. tuntuu, että taas supisteleekin enempi. Mie oon kohta niin kiukkunen tähän olotilaan, että :kieh: !!! Alkaako muilla olla nuita ihania yökävelemisiä, ramppaat ympäri kämppää, kun kaikki paikat on levottomat ja puuduksissa..
 
Huomenta!

Ihottuman p... uusi taas yöllä. Minkäs teet. Kamala kutina kaulalla, tuntuu ettei kortisonikaan auta. Selailin just kaikkia rokko-vaihtoehtoja, mut ei kai tää sitä ole.

Kriisi: ei ollut tarkoitus pahoittaa mieltäsi noilla jutuilla. Elämäntilanteet ja ihmiset ovat erilaisia ja on helppo periaatteellisesti puhua/ olla jotakin mieltä asioista, joista ei ole omakohtaista kokemusta. Sitten kun kohdalle kolahtaa, saattaa huomata hienojen periatteidensa joutuneen romukoppaan. Eli hyvä siis, että sulla asiat vaikeuksista huolimatta kuullostaa järjestäytyneen parhain päin. :hug:

tmvk ja Annaliina: lepoa vaan. On tää kummaa aikaa, koko ajan saa olla varuillaan. Ja kuten ystäväni lohdutti: tästä se vasta alkaa... Ja kannattaa muistaa et monilla on kaikenmoista näin raskausaikana ja kuitenkin asiat päättyy kuitenkin usein hyvin. Ollaan kaikki jo pitkällä eli jos vaan hoitoa saa ajoissa niin vauvatkin alkavat jo selvitä.:heart:

Joo, mekin ajateltiin laittaa isyysrahat hakuun vasta lapsen synnyttyä: Näin Kelan sivuilla opastettiin.

Jep, nyt siivoamaan. Mies lähtee vk:n lopuks reissuun eli tääl yksin saan vaappua ympäri asuntoa =)

t.eeti+tytsy 26+6
 
weiss: tääl on seilattu jo useampi viikko öitä..ja alkaa verottamaan aika rankasti voimia. vessassa juoksuja..asennon vaihtoja..levottomat jalat yms..yms..ja alkaa päänuppia kiristämään pikkuhiljaa. sais yhden yön nukuttua edes alusta loppuun nii ois ku uus immeinen sen jälkeen.. :/
 
viikon näin alkajaisiksi sain sairaslomaa, kuulemma pitäis makoilla ja huilata vaan, joka on todella vaikeaa tälläselle joka on aina menossa :D
eipä se neuvola lääkäri oikeen osannu sanoa että mikä on, luultavasti vaan nivelet on niin löystynyt että häpyluut ( vai mitkä luut ne olikaan :D ) hankaavaat toisiaan vasten joka aiheuttaa paineen tuntua alapäässä.

tänään alkoi sitten uusi viikko 24+0 :heart: aika menee nopeaa! :hug:
 
Voi miten reipas olenkaan..oltiin pari tuntia lapsukaisen kanssa ulkosalla tein lumitöitä omaan verkkaiseen tahtiini, käytiin pulkkamäessä ja nautittiin talvesta.

On se kiva kuulla et muutkin vaeltelee yöllä, mä käyn pari kertaaa vessassa, juomassa..ja sit pyörin kuin väkkärä kun en asentoa löydä en sit millään..

Kyseleekö teidän miehet teiltä usein et miten voitte ja jaksatte? tai puhuuko he koskaa peloistaan et joku voi oikeesti mennä pahasti pieleen? Meillä korkeintaa neuvoloiden, lääkäreiden jälkeen kysyy et no mitä siellä oli ja miehen pieneen päähän ei mahu et jotain voi oikeasti sattuakkin vaikka ollaan jo yli puolenvälin. Mun on jotenkin viimeaikoina ollut vaikee ees alkaa puhumaan hänelle omista peloistani kun vastaus on jotenkin niin tympeä...voi olla et mun hormoonit saa mut liian herkäksi en sitäkään voi tietty kieltää..Mutta kun hän on minulle läheisin ihminen niin haluisin jakaa ajatuksia hänen kanssaailman sellasta vaivautumisen tunnetta.

Kriisi: Mä nostan sulle hattua et oot saanut toimivan isä lapsisuhteen aikaseksi omalla akatiivisuudellasi, tottakai siihen on tarvittu isääkin mut hieno homma.. Mun läheisellä on kanssa ollut tosi vaikeeta saada isä kiinnostumaan lapsestaan mut monien vaikeuksien kautta vaikka vanhemmat eivät yhdessä enää ole niin isä-lapsisuhde toimii..Se on pienelle lapselle tosi tärkeää..Tämäkin pienokainen odottaa tosi paljon viikonloppuja iskän kanssa ja lomia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja poika04:
Kyseleekö teidän miehet teiltä usein et miten voitte ja jaksatte? tai puhuuko he koskaa peloistaan et joku voi oikeesti mennä pahasti pieleen?

Mä nostan sulle hattua et oot saanut toimivan isä lapsisuhteen aikaseksi omalla akatiivisuudellasi, tottakai siihen on tarvittu isääkin mut hieno homma.. Mun läheisellä on kanssa ollut tosi vaikeeta saada isä kiinnostumaan lapsestaan mut monien vaikeuksien kautta vaikka vanhemmat eivät yhdessä enää ole niin isä-lapsisuhde toimii..Se on pienelle lapselle tosi tärkeää..Tämäkin pienokainen odottaa tosi paljon viikonloppuja iskän kanssa ja lomia.
Kiitos, meille tosin kävi jopa niin, että tätä typsyä odotetaan nyt yhdessä. Käytännön ongelmien vuoksi (16, 18 ja 20v + 3 koiraa + 3 gerbiiliä jne) ei asuta yhdessä, mutta myönnetään, että vähän toivon tällä kertaa saavani synnärille kastenallen sijaan jotain sormuksen tapaista.
Noista miesten peloista, tää mun insinööri ainaskin on niin herkkä, ettei halua edes kuulla mikä kaikki voi mennä pieleen. Sen huomaa ennemmin "teoista". Kuten esim ekan kolposkopian jälkeen meinasi mennä kesken niin hän edelleen pyytää mua aina, kun asia mainitaan, olemaan menemättä tuohon seuraavaan. Sanoo, ettei ne asiantuntijat oikeasti mitään tiedä jne.
Ja Eetille en mä nyt oikeasti vedä hernettä nenään, mutta myönnetään, että viime kuukausina suhtautuminen moniin asioihin on ollut vähän "kiihkeää" ;)

Hauskaa päivänjakoa kaikille, kittuutan töissä ja mietin postittaisinko tuon hakemuksen perhepäivähoitajan näyttötutkintoon, jos ei nää IT-projektipäällikön hommat lomankaan jälkeen ala kiinnostaa uudelleen.
 
weiss
Kiva kuulla, et mie en oo ainoa, joka seilaa yöt. Tai ei se siis kivaa ole, mutta kohtalotovereita löytyy ja ymmärrystä vali vali viesteihin. Miulla ei riitä, että juoksen parin tunnin välein vessassa, vaan välistä ei pysty olemaan makuulla missään asennossa ja istuminenkin puuduttaa, on vaan pakko käpytellä ympäriinsä, välistä tulee nukuttua 3-4 tuntia yössä. Jos tämä tätä alkaa olla ja loppuun asti, niin miun pää sekoo ja sitten sekoo kyllä ukon ja tytönkin.. Ulkoileminen varmana auttas, mutta piru kun pitää vaan maata muutenkin. Tämä on nyt tälläinen päivä :kieh: :( , anteeksi... :ashamed:
 
weiss
Poika04, kiitos.. Mie tiiän, että nyt on vaan huono päivä. Aika kuluu siivillä ja ollaan jo loppumetreillä. Välistä tulee vaan niin huono ja p..ka olo perheen ja tytön takia, kun tahtois tehä vielä yhessä kaikkea kivaa. Kohta tuo ei ole enää ainokainen.. Toivottavasti huomenna olisi jo parempi päivä..
 
Poika04: Meillä ei mies hirveesti kysele mun vointeja, mut voi johtua siittä et "valitan" vaivani heti ku se töistä tulee ja ilmoitan kun supistelee. Tänää se sit laitto viestiä töistä että anteeksi kun en kysele tarpeeksi sun vointeja, häntäkin huolettaa ku supistelee mulla niin paljon, että se pelottaa sitäki että vauva vois syntyä aikaisemmin tms. Mut ei onneksi oo mitään säännöllisiä supistuksia nyt ollu, ku on ottanu rauhassa. Yöllä kylläkin heräsin pariin otteeseen aika napakoihin suppareihin, ei kivaa :/
Ens viikolla ois neuvola ja eikö se kohta taas lääkäriaikaki oo....

Majj: ollaan näköjään samoissa menossa, mullaki tänään 24+0 :heart:

Tänään ruvetaan kakkupohjien leivontaan, huomenna pidetään meidän pikkusen 3v synttärit, vaikka lauantaina kylläkin oikeasti on. Mutta huomenna siis on kaverisynttärit ja lauantaina tulee sit mummo =) Barbikakun haluaa neitokainen, niin sellainen tehdään :heart: =)

sarbba rv 24
 
weiss:tuttua, tiedän miten se rassaa. viime yö vähän parempi. muutaman kerran seilasin ja juoksin vessassa. toissa yönä kaksi tunnin pätkää sain nukuttua. koko yön seilasin silmät ristissä ympäri kämppää.
:( ja kolmatta tääl odotellaan ja keskimmäiseltä jatkoin tätä samaa seilaamista synnytykseen asti. sillä tuntuu ettei lohduta et kauaa ei ole jäljellä ku voimat vähenee öiden jälkeen.
ja pitäis noiden muksujen ja eläinten kanssa jaksaa päivät joka tapauksessa.
aina odottaa sitä parempaa päivää vaan. mut vähis ne hyvät päivät on.
onneks tietää minkä ihanuuden tästä saa palkaksi. mut kateeksi käy niitä joilla ei juuri mitään vaivoja tule vaan ovat elämänsä kunnossa raskausajan.

nemika ja poitsu 27+4
 
Jenni30v:voi kun kaikki olisi hyvin ja pian ilmestyisit kertomaan kuulumisia.

Weiss:Kaikillahan meillä on huonot hetket. Ja olisihan se ihana antaa kaikki huomio esikolle kun kohta sen huomion joutuu jakamaan toisen kanssa.

Sarbban pienokaiselle onnea synttäreiden johdosta, sää saatkin olla aika taitava kakun tekijä kun barbi-kakun väsäät. Joka tytön unelma =)

Mulle eilen sano lääkäri et jos 32 viikkoon asti päästään niin sit ollaan jo hyvillä vesillä eli viellä 5 viikkoa. Mää oisinkin tyytyväinen jos tää syntys muutamaa viikkoa aiemmin 36-37 viikoilla =) Olen niin malttamaton ja hätähousu.
 
Unettomuus..
Joo, erittäin tuttua. Viime yönä nukuin kaksi tuntia: vessassa ramppaamista, suonenvetoa ja puutuneita käsiä, jalkoja.. Vauva potkii yön mahassa, mikä on ihan ihanaa, mutta ei kyllä auta unettomuuteen (tietenkin on ihanaa, että se potkii!).

Tässä uupumuksen keskellä pieni lohtu on, että täällä muutkin kokevat samaa ja työnantaja suhtautuu tähän joustavasti.

Onks kellään muulla suonenvetoa?

Väsyneenä ja itkuisena
BC
 
Jenni30v: Toivottavasti kaikki hyvin, täällä odotellaan kuulumisia.

poika04: Sain jo viime syksynä harjotella sen kakun tekemistä ku oli esikoisen 4v synttärit :D Niin eiköhän se nytte mee jo rutiinilla, loppupeleissään helppo kakku tehdä =)

Brighton calling: Mulla on tuota suonenvetoa öisin :kieh: Raivostuttavaa, heti ku suoristaa jalkoja niin eiköhän iske kauhee suonenveto :/

Itsellä ei oo ihmekyllä tarvinnu tuolla vessassa rampata yöllä, mut ehtiihä tässä sekin "vaiva" vielä tulla :whistle: :D
 
majj sulla siis kanssa semmoista PAINEEN tuntua tossa alapään kohdalla?? kun mulla oli eilen ihan hirveet tuntemukset, nipisteli ja kärvistelin sit kun menin maate niin ei tuntunut missään :eek: ja tänä aamuna nuo tuntemukset on pysyneet poissa tähän asti.

Masuasukilla ollut nyt jo 4päivää aika hiljaiseloa, kyllä potkuja tulee, mutta harvekseltaan eli ei mitään jumppa maratoonia :D

yöllä nukkumisesta jos en muuten herää niin 3krt ainakin pissa hätään, ja mun on tosi vaikeaa saada unenpäästä takas kiinni :headwall:

Ja varsinkin jos herään aamuyöstä siinä 4-5 aikaan niin silloin yllättää usein myös nälkä, ja kurnivalla mahalla en tod.saa nukutuksi :/

mies kun tulee tänään töistä tuo sen äippäpakkauksenkin, pääsee katteleen mitä löytyy. :)

jenni30vtoivotaan parasta sulle, tulehan kertomaan heti kun pystyt.

tyllerö 25+1
 
valvomisesta, mä nukun edelleen ku tukki... Pikkasen illalla potkut häiritsee nukahtamista, samoin ku äijäkkeen kuorsaus, mut sit ku nukahtaa, niin sit sitä nukutaankin kunnes kello pärähtää soimaan. Siinä vaiheessa ei paljoo hymyilytä koska on NIIIIIN kiire vessaan, olen vielä tähän asti joka kerta ehtiny pöntölle... ei uskalla edes yskästä...

Onkos täällä muuten ketään joka polttaa tai on raskauden takia lopettanut? Mä itse lopetin ja pari kertaa olen polttanut sen jälkeen, mutta muuten ollu ihan savuttomana. Tuskaahan tuo on tehny, mutta en halua toisen elämää pilata. Ihme juttu, mutta kun polttamisen lopettaa, niin ruokahalu kasvaa ja painoa tulee lisää... Ja kun ei tarttis enää, olin tiistaina sokerirasituksessa ja korkein mahdollinen normaalitulos tuli, mutta silti lääkärin konsultoinnin jälkeen tulivat tulokseen, että joudun lähiaikoina menemään polille vuorokausitarkkailuun... No nyt ekana ohjeena oli että kaikki sokeri, myös hedelmäsokeri pois ruokavaliosta ja tiukalle dieetille... Noh, ehkä se tekee vaan hyvää :hug: ja ehkä palautuminenkin raskauden jälkeen on helpompaa kun on oppinu välttämään kaikkea makeeta. Täytyy löytää asioista positiivisia puolia ja onneks me täällä saadaan paras mahdollinen hoito.

Edla ja likka 27+4
 

Yhteistyössä