Toggle sidebar

*TOUKOKUU 2006*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja osa 6
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Hei vaan taas. Kiva että Katalla on kaikki hyvin. Välillä nuo terveysalan ammattilaisetkin saattavat kyllä olla vähän harrastelijoita näissä asioissa. Olen ainakin itse huomannut kun tulin raskaaksi samalla viikolla kun kokenut gynekologi totesi, ettei munasarjoissa ole nähtävissä mitään toimintaa... No, tuskin kuitenkaan tulin raskaaksi ilman munasolua... ;-) Mutta hyvä näin!

Käsittääkseni meillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia saada tuota ensi vuoden äitiyspakkausta. Voin olla väärässä mutta olen ymmärtänyt, että pakkausta haetaan sen verran ajoissa ja toisaalta uutta mallia aletaan yleensä jakamaan kuulemma vasta joskus touko-, kesäkuun vaihteessa niin eipä taida olla mahdollista saada tuota seuraavaa mallia...
 
Moi!

Kata, kiva kuulla, että kaikki on kunnossa.

Mä oon tänään illalla menossa yksille kokkareille. Mun sisko oli loppukesästä Thaimaassa ja teetti mulle siellä yhden jakkupuvun, jota en oo vielä kertaakaan käyttänyt. Se on sen verran juhlava, ettei sitä ihan töissä tuu käytettyä. Eilen sitä sovitin. Housut mahtuu hyvin. Sen sijaan toppi ei. Siinä on takana ylhäältä alaspäin vedettävä vetskari ja se menee kii ehkä n. 15 cm:n matkalta. Koska mulla ei ole oikein mitään muuta sopivaa yläosaa, niin aion nyt sitten vetää vetskarin niin alas kuin se menee. Alareunaan laitan sitten hakaneulan, jotta helma ei lerpata. Väliin jää kuitenkin siis ehkä n. 20 cm pätkä, josta paistaa mun selkäni. Mutta sitä ei kukaan huomaa, kun laitan jakun päälle. Täytyy vaan sitten muistaa pitää se jakku päällä koko illan. :)
 
Olihan vauhdikas viikonloppu, lauantaina kyläilin parin kaverin luona. Ensimmäisellä kaverilla on 1,6 vuotias tyttö ja 3 kk poika, toisella kaverilla on 3 v tyttö ja 1 kk poika, olihan suloisia otuksia! Sunnuntaina kävin taas parin kaverin luona, ekalla kaverilla 3 v tyttö ja toisella 2 viikon ikäinen tyttö...Että leikkikavereita ei varmasti tuu meiän muksulta puuttumaan!:)

Sain jopa tehtyä jonkinlaisen joulusiivouksen niin ettei tarvii muuta ku imuroida loppukuu. Oli mukava koristella puhdasta kotia, vaikka työkaverihan tuo ihmetteli jo kovasti että joulusiivous, JO NYT?!?!? Mä että nii-in...no, kukin tyylillään. Mitä sitä turhaan stressaamaan sit parin viikon päästä? Osan joululahjoistakin on jo ostettu ja tänään saan luultavammin ostettua loputkin niin nyt saa loppukuun vaan ottaa rennosti leipoen ja tehden mitä lystää.:)

Tunsin eilen muuten eka selkeen potkun, tähän asti olen tuntenu sellasta porinaa vaan siitä ninjapotkusta ei kyl jääny epäselväks että mikä se oli!:D Viikon päästä toivon mukaan nähdään onko siellä beckham vai hmm...onko niitä mitään naispuolisia kuuluisuuksia jotka potkii....no anyway nähdään et kuka siellä majailee.:P

Tinnu ja beckham 17+4
 
Voi kun minäkin olisin tehnyt jo joulusiivouksen, olisi ihanaa vain ottaa rennosti ja leipoa ja valmistella jo joulua, mutta ei. Enpä ole täälläkään ehtinyt käymään. Viimeiset tehtävät painaa niin päälle, että hyvä et kerkiää nukkua(vähän ottaa päähän, koska tietää että pitäis ottaa rauhallisesti) Koko viime viikko meni kummilasteni 2-vuotis synttäreitä järjestäessä(kaksosia siis). Ja keskiviikkona tehtävät pitäis olla palautuskunnossa. Tänään sitte tein semmosen 12 ja puolen tunnin tehtäväntekopäivän, et sain edes raakaversiot kirjoitettua. Huomenna ei siis mitään itsenäisyyspäivän viettoa vaan ihanaa koneella istumista.

Juu, mutta se niistä ikävistä pakollisista tehtävistä. Huomasin tänään, että jääkaapille voi mennä ilman oksu-reaktiota. Se ei edes haise pahalle. Muutamia viikkoja on jo mennyt niin ettei tarvi vähän väliä olla syömässä, ja saatankin huomata kun ei tule sitä pahanolon tunnetta, että hei söin viimeks joskus päivällä. Tietysti yritän pitää kii jonkinnäkösistä ruoka-ajoista ettei nyt ihan mee ojaan koko juttu.

Potkuista.. En muista kirjoitinko aiemmin, että epäilin potkuja jo joskus ainakin pari viikkoa sitten. Tänään kun rasvailin mahaa niin sieltä se vaaveli vastaili kun hieroin massua. Tuntuu sellaisia kutituksia ja muljahduksia. Kyllä nassu varmasti vääntyy niin hymyyn, ettei kukaan usko.

Perjantaina ultra, meille ihka ensimmäinen. Vähän jännittää, että miltä siellä näyttää, mutta sittenhän sen näkee.

Enpä muista mitä muuta tässä on sattunut ja tapahtunut, mutta sen tiedän, että aika olisi jo mennä petiin.

Joulua odotellessa ja ehkä vähän kevättäkin, vointeja kaikille..
 
Moikka kaikille ja hyvää itsenäisyyspäivää! Minä täältä töistä kirjottelen...rakkaat naapurimaamme kun eivät paljon siitä piittaa että meillä on itsenäisyyspäivä niin töihin oli tultava...mutta eipä se niin vakavaa. Saa ottaa aika rennosti, oon yksin koko toimistossa.

Huomasin sit tänä aamuna että mulla ei enää mee massu piiloon, näkyy ihan selvä kumpu vaatteiden alta. Ei sillä että eihän mun oo tarvinnu piilotella pitkään aikaan, mut oli vaan jännä huomata miten selkeesti se nyt näkyy.

Jaahas...töitäki vissiin pitäs tehdä...;)
 
Niin tosiaan,hyvää itsenäisyyspäivää kaikille :) Noista vaavin liikkeistä, itse tunsin ekan kerran lauantaina kunnon muljahduksen kun kyljelläni makasin. Kyllä siinä vähän aikaa oli huuli pyöreänä,mutta ei ollu epäilystäkään mikä se oli :) Kyljellä maatessani vaan tunnen liikkeitä mahan sivuilla,mahtaako johtua istukasta joka etuseinässä...? Viime yönä kun kävin vessassa niin taisi vauva herätä kun oli pientä myllerrystä kun takas sänkyyn pääsin.
Itse en ole farkkuja pystyny käyttämään pitkään aikaan, vaikka olis mahtunu niin tuntu epämiellyttäviltä. Kävin viikonloppuna sitten ostamassa mammafarkut ja ne on erinomaiset! Maha on viime viikkoina kasvanu hirmuisesti eikä kyllä kenelläkään ole epäilystä että raskaana ollaan...
20.12 rakenneultra niin jos saatais joululahjaksi tietää että tyttö vai poikako siellä uiskentelee :) sit ehkä uskaltaudun ostamaan vaatteita vauvalle kun tietää että kaikki varmasti on hyvin (taikauskoinenko?) vaikka ei tarvis kun niitä saa kassikaupalla sisaruksilta,mut jos sitä muutaman :)
Aah,onneks on vapaapäivä! Rentoutukaa tekin jotka sellaisen olette saaneet! :)
 
Hyvää itsenäisyyspäivää!

Liikkeistä sen verran, että mä tosiaan n. viikko sitten tunsin muutaman ""kuplan puhkeamisen"", mutta en ole sen jälkeen tuntenut mitään lukuun ottamatta tavallisia nipistelyjä. Siis ei mitään sellaisia, mitä voisin epäillä liikkeiksi. Mulla on kohtu taaksepäin kallellaan ja istukkakin taitaa olla edessä, joten ehkä ne vaimentaa niitä liikkeitä. No, ei kai auta muu kuin odotella kärsivällisesti. Rakenneultra on ens viikolla eli 16.12.
 
Mulla viikkoja nyt 15+2, eli la 28.5. Olen jo useampana viikkona tuntenut muljahduksia ja iskuja, varsinkin kun vaihdan reoppaasti asentoa. Kysyin 13 vk;n ultrassa onko mahdollista. Lääkärin mielest mahdollista mut harvinaista. Mulla toinen raskaus, edellisesrä synnytyksesrä reilu vuosi ja istukka kohdun takaseinämässä. Nämä kuulema puoltavat mahdollisuutta tuntea liikkeet jo varhain. Esikouselta tunsin liikkeet jo 16. vklla.

Mites teillä muilla, ku mulla tuntuu että mieliaan vaihtelut ovat edelleen voimakkaita? Tänäänkin kirosin ja raivosin kaikille ihan kunnolla ja itku oli herkässä. Ruoka kyllä auttoi...
 
Se olisi taas yksi viikko täynnä ja uusi viikko aluillaan. Potkuja odotellaan yhä mutta istukka on tuossa edessä, että saattaa tuntua hieman myöhässä. Ultra olisi tasan viikon päästä, joten sitä lähinnä odotellaan.

Eilen oli oikein kokkauspäivä. Paistoin itsenäisyyspäivän kunniaksi 1,3 kg porsaan uunifileen ja tein perunamuusin. Paistoin uunissa yhdessä tuon uunifileen kanssa karjalanpaistin jouluksi. Sitten väänsin lanttulaatikot ja ne muhivat uunissa melkein 6 tuntia. Hieman jo maistettiinkin mutta sitten ne piti äkkiä laittaa pakkaseen etteivät katoa ennen aikojaan ;-) Odottavat nyt sitten joulua pakkasessa. Odottelen joulua jo kovasti - en lahjoja mutta vapaata, joulun tunnelmaa ja herkkuja.
 
Hephei!

Täällä sitä taas luurataan, vaikka töitä pitäisi tehdä ja kovasti.

Maha kasvaa ja pyöristyy, mutta ajattelin odotella tammikuulle ennen kuin lähden uusia housuja hakemaan. Luulen, että joulun aikana tulee sen verran lisäsenttejä vyötärön ympärille, että housut olisivat pienet jo ennen kevättä. Kasvuvauhti on kamala. Lääkärikaverille ihmettelinkin, kun kaikki läskit ja elimet on nousseet ylöspäin. Alamaha on siis ihan nätti kupu, mutta kohdun yläpuolelta löytyy vain epämääräistä löllöä. Normaalia kuulemma. Lisäksi laulanlaulanlaulan jatkuvasti, joten pallea on hieman ylikehittynyt mötkäle ja hengitysharjoituksia tehdessäni näytän ihan joltain kurnuttavalta sammakolta. Huvittavaa lähinnä.

Ei ole enää kuin viikko seuraavaan neuvola-aikaan ja ultrakin on jo kahden viikon päästä :) Ihanaa! Olo on edelleen väsymystä lukuunottamatta onnellinen ja hyvä. Päätä on tosin särkenyt normaalia enemmän. Toivottavasti ei johdu verenpaineesta.
 
heipä Hei!!

Rv 18+6 menossa ja varmasti mahassa kuplii ja pukkii, satunnaisesti jotain tunnen, mutta ihan satavarma liikkeistä siis en kuiteskaan ole. Huomen neuvola ja siitä viikon päästä rakenneultra.

Meillä hajos auto ja osa maksaa yli 600e+työt, että siinä meille joululahja =( Oli suunniteltu vaikka mitä, mutta tais jäädä siihen asteelle.

Joteski kauheesti jänskättää tuo huominen neuvola, kuuluko se sydän sieltä...huomenna tietää. Pojasta rupesin näillä viikoilla jo liikkeet tuntee, siksi siis tämä huoli, mutta se etuseinämä istukka vaikuttaa.

Eilen sain kattoo linnanjuhlat ihan kaikessa rauhassa, poika nukahti jo 20.00 ja mies nukutti, joten minä valtasin tuon sohvan ja meiän naapurilla oli lipun nosto. Nosti vasta 11.00 aikoihin ja liputti koko yön, hallitukseen olisi tyrkyllä, mutta mun ääntä ei saa, hallituksessa sentään hieman vastuullisempia asioita, ja jos lipun nosto ei onnistu ni kuin hallituksen jäsenyys. Never ever!!!

Jokuko kirjoitti mielialan vaihteluista, mulla kyllä vaihtuu sekunneissa ja kyyneleet herkässä. Hormoonit heittelee, ja finnejä puhkee. Yhessä vaiheessa koko naama on näppyjä täynnä ja suraavassa ei mitään.

Mymmeli ja ""VILMA""
 
Olen nyt virallisesti siirtynyt äitiyshousuihin, omat housut painaa tai aukee itekseen ku on maha niin pinkeenä.:) Eikä pysy maha piilossa vaikka olis mitä päällä!

Äiti on ollut meillä pari viimeistä päivää kylässä kun asuu toisella paikkakunnalla ja on kyllä ollu mukava rupatella kaikesta sen kaa. Ei oo ainakaan äidille tullu raskausarpia tai muuta kremppaa raskausaikana et oon positiivisin mielin et itekin pääsisin niin vähällä. Sanoi vaan et kannattaa kyl myöhemmässä vaiheessa ostaa se tukivyö. Ja äitin mielestä mulla on poikamassu....no sehän ehkä nähdään ens tiistaina...;)

 
Täällä myös rv19+0 ja neuvolassakin tuli käytyä.
Ja kaikki oli hyvin, sydämen syke oli 160 ja liikkuu kuulemma, en vain vielä tunne, kun ehkä satunnaisesti. Hb oli vain 114 joten rautakuurille vain, ettei ala turhaan sitten väsyttää. Ja D-vitamiinia olisi kuulemma kans hyvä syödä, joten pojan vitamiini pullolle vain.

En kyllä enään koskaan mene pojan kans neuvolaan, vaikka pakkohan se on mennä. Aika meni pojan paimentamiseen ja kaiken lisäksi hän keksi kiivetä sinne tutkimuspöydälle. Siinäpä ei juuri paljon ehtinyt jutella, käynti kesti 15min kun pojan aikaan saattoi vierähtää jopa puolituntia.

Innolla vain odottamaan ens perjantaita ja ultraa, näkee mieskin tulevan sankarin. Mutta sukupuolta ei kyllä haluta selvittää, vaikka kuinka ois siinä hollilla. Ei selvitetty pojankaan niin ei tämänkään. Tulee kumpi tulee, vaikka olishan tyttö mukava, kun meidän lapset on sitten ainakin tältä erää tässä, joskus voi sitten iltatähtöstä miettiä, mutta mun on pakko saada jo jalkaa ovenrakoon oman alan hommissa. Ja isompi asuntokaan ei olisi pahitteeksi.

Mymmeli ja ""VILMA""
 
Tinnu tuossa kirjoitti, ettei hänen äidillään ole ollut aikanaan raskausarpia tai muuta kremppaa. Ei pahemmin ole minunkaan äidilläni ollut. Harmi vaan, että minulla on täysin erilainen iho. Aikanaan kun rinnat kasvoivat niin olivat täynnä arpia ja muutama vuosi sitten kun tuli pari kiloa vuodessa lisää niin reisiin ilmestyi yllätys, yllätys raskausarpia. Mun iho on hirveän kuiva, venyy huonosti, mulla on psoriasis ja iho kehittää vielä vaurioituessaan liikaa arpikudosta eli pienestä luomen poistosta jää valtava kohollaan oleva arpi. Jopa tikkien ""reiät"" näkyvät kivoina pampuloina. Ihme kyllä vielä ei mahaan ole tullut raskausarpia vaikka maha on aika hurjasti kasvanut ja on tullut se reilut 5 kiloa muutamassa kuussa. Ehkä raskaushormonit jotenkin helpottavat asiaa... Sinänsä toivoisin, että synnytys aikanaan menisi ihan luonnollisella tavalla sillä leikkauksesta jää muuten taas yksi iso arpi lisää. Mahassani on ennestään kolme arpea kun minulta on leikattu umpisuoli ja pari muutakin juttua... Kerään oikein kokoelmaa... ;-) Saas nähdä miten nuo olemassa olevat arvet käyttäytyvät mahan kasvaessa. Kasvavatkohan nekin?!?
 
Musta tuntuu, että tänään tunsin muutaman pienen liikkeen lisää. Ei ne kovin voimakkaita ole, mutta jotain tuolla vatsassa joka tapauksessa tapahtui. :)

Mulla mahtuu vaatteet edelleen päälle ihan hyvin. Tosin voi olla, ettei kauan mahdu. Tilasinkin netistä semmosen Belly belt -systeemin, joita on esim. täällä: http://www.babyidea.fi/aidille/bellybelt/ Onkohan kukaan kokeillut? Ajattelin, että jos tommosen avulla pärjäis jonkin aikaa. Ei ehkä ihan loppuun asti kuitenkaan. Tai en tiedä. Sen näkee sitten. :)
 
Kun odotin poikaa ostin sellaisen tukivyön ja ne alushousut, joissa verkko tuossa edessä, liivikaupasta. Maksoi kyllä 100e yhteensä, mutta olivat hyvät, varsinkin töissä.

Tosin raskausarpia tuli, mutta toivottavasti nyt ei tulisi, että selviis vanhoilla =)

Kyllä tänään ihan selkeesti olen kuplintaa tuntenut pitkin päivää, että siitähän ne vain vahvistuu. Kohta ollaan täällä, että pitääkö sinne ja sinne potkia.

Kävin hankkimassa juuri kaulaliinan ja muutamat lapaset. Nyt pärjää, pitää varmaan isompi takki hankkia tuossa keväämmällä jotta maha mahtuu mukaan.

Mymmeli ja ""VILMA""
 
Uusi viikko täälläkin. Meillä ei taida perheessä olla kovin taipumusta noihin raskausarpiin ja äidillä on synnytykset olleet helppoja, jos sitä kokemusta voi helpoksi sanoa. Mutta pari synnyttänyttä kaveria sanoivat, että koko synnytyksestä vauhkotaan nykyään ihan liikaa. Heidän mukaansa kyse on loppujen lopuksi vain muutamista tunneista, joka on koko elämään suhteutettuna aika lyhyt aika. Kipu on tietysti valtava, mutta ei se loppuikää kestä. Itse en ole kyllä vielä jaksanut miettiä koko asiaa, mutta en ole mikään jännittäjä muutenkaan, joten eiköhän siitä selviä.

Ihanaa, kun viikonloppu tulee ja saa nukkua kunnolla. Huomenna ja sunnuntainakin on tosin töitä, mutta vain pari tuntia. Kyllä sen jaksaa. Käväisin eilen mittauttamassa varalta verenpaineen päänsärkyilyn takia, mutta ei ollut ollenkaan koholla. Onneksi. Taitaa kipu johtua vain stressistä ja lihasjäykkyydestä, mutta parin viikon päästä olen jo lomalla ja saan levätä. Halaukset ja mukavaa perjantaita!
 
tosiaan ihanaa kun on v loppu ja saa nukkua tää viikko onki menny jonkin asteisessa puoli koomassa.
tasan viikon päästä onkin sitten rakenne ultra jotenki taas pikkusen jännittää että näkyisköhän se lapsen sukupuoli ja onko kaikki hyvin.
mua ei myöskään jännitä synnytys mutta tuttava piirissä on kyllä ihmisiä jotka yrittää puoli väkisin lietsoa jotain paniikkia ja ovat sitten silmin nähden pettyneitä kun toteaa että kävi miten kävi aina siitä jollai tavalla on selvitty;) kaikkihan kumminki tietää etukätee että se sattuu niin ....... monilla ilmeisesti kumminkin se pelko valtaa mielen vasta lähempänä h hetkeä joten saas nähä kuin itsellään hih
 
Juu. Nykyään tuota synnytystä kovin kauhistellaan, mutta itselläni on aina ollut se asenne, että jos melkein kaikki maailman naiset ovat siitä vuosisatojen ja -tuhansien ajan selvinneet niin selviän minäkin. Enkä sinänsä pelkää kipua - sehän kestää kuitenkin hyvin lyhyen aikaa ja sen tietää, että pian se on ohi.

Minulla on tullut melkein 6 kiloa painoa, joten mitkään muut vanhat housut eivät mene jalkaan kuin tuollaiset ihan lantiomalliset housut, joissa maha tulee housujen yläpuolelle. Jo kuukausi sitten suorissa housuissa, joissa on normaali vyötärö, rakoa napin ja napin reiän väliin jäi miltei kymmenen senttiä. Istuivat kaiken kaikkiaan niin epämukavasti, että henkilökohtaisesti en voi kuvitella, että tuollainen baby belt vai mikä se nimeltään olikaan voisi korjata asiaa mukavasti. Itse ainakin huomasin, että kyljet tuosta takaa ovat pullistuneet niin, että housujen sivusaumat kääntyvät tavallaan taaksepäin ja tekevät housut todella huonosti istuviksi. Mutta voihan tuo keksintö tietenkin toimia toisilla.

Tämä painonnousu on sinänsä naurettavaa. En oikein tiedä että itkeäkö vai nauraa. En koskaan ole ollut lihoavaa tyyppiä ja olen voinut syödä (ja syönytkin) mitä vaan ilman että on tarvinnut sen kummemmin painoa tarkkailla. Vuodessa paino on heitellyt korkeintaan kilon tai kaksi. Nyt painoa tulee lisää se 500 g/viikko vaikka olen aikaisempaan verrattuna syönyt paljon terveellisemmin. Normaalisti pitäisin nykyistä ruokavaliotani laihdutuskuurina, joten voitte arvata miltä tuntuu kun astuu aamulla vaakaan ja toteaa, että tämä uusi ruokavalio ei todellakaan tepsi. Jos en tietäisi, että vatsassa on yksi kaveri niin voisin kuvitella, että niitä on kaksi. No, ensi viikolla ultrassa nähdään, että onko kaveri kuitenkin kasvanut käyrien mukaan. Toivotaan, että on. Kaikki paino on kyllä tuntunut periaatteessa kasautuneen tuohon rintojen ja takapuolen väliin ja maha on kyllä melkoisen koholla, joten minkäs teet. Sormukset menevät hyvin sormiin ja kello ranteeseen, joten mitään sen tyyppistä nesteturvotusta ei tunnu olevan.
 
Kyllä on täälläkin vähän hankala totutella uuteen kroppaan. Sanoin jo yhdelle kaverille, että olo on lähinnä läski. Joojoo, normaaliahan tämä on, eikä mulla oo painokaan vielä kovin noussut, mutta silti. Onneksi mies on intona ja kopeloi tissejä eilen ihan touhuissaan. Se ei ole alkuun uskonut, kuinka paljon tuo rintavarustus on paisunut ja nyt kun kipu alkaa hellittää, niin mies saa taas puristella ja rutistella rauhassa :)

Mutta maha... voe jösses! Kaverilta sain kuulla, ettei tätä enää millään auta peitellä. Eipä auta, ei. Olen ylpeä, mutta jotenkin tuntuu, ettei vielä tässä vaiheessa mitään vauvamahaa pitäisi olla. Ehkä siis kuulun niihin, joilla kohtu pullahtaa aikaisemmin esille. Iskiaskivut ainakin hävisivät veitsellä leikaten, kun yhtenä aamuna heräsin ""maha pystyssä"". Mulla kohtu siis tosiaan pullahti yhdessä yössä.

Iloista ja jännää tämä odotus silti on ja vauvan liikkeet olisivat paras mahdollinen joululahja. Aatonaattona on siis 18 viikkoa täynnä :) Sain miehen joululahjankin päätettyä, kun pidin korvat höröllä ja kuulostelin toiveita. Suomen lomaa se haluaa ja ajattelin ostaa viikonlopun jostain kylpylästä, jonka läheltä löytyy hyvät hiihto- ja laskettelupaikat. Ja sukset käydään ostamassa molemmille, kun ei olla vuosiin sellaisia omistettu, vaikka molemmat tykätäänkin hiihtämisestä. Rahaa menee, mutta nyt on ainoa mahdollisuus ehkä tosi pitkään aikaan satsata yhteiseen kivaan.
 
Itsekin olen saanut todeta ystäväpiiriänii seuratessa että joillakin vain paino nousee vaikka kuinka söisi rehuja ja toinen kun vetää pullaa aamusta iltaan niin paino ei nouse juuri ollenkaan. En kyl kattelis liikaa noita kiloja, jos tosiaan tietää ettei sitä ite ole hankkimalla hankkinut. Itellä paino noussu tähän mennessä 280 g/viikko eli n. 3 kg ja kieltämättä olen vähän herkutellut. Pitää varmaan piakkoin lopettaa herkuttelu kun alkaa tuo paino nousemaan rivakampaan tahtiin tos puolen välin jälkeen (?).

Ite en pelkää synnytystä ja kaikki kauhujutut oon jättäny omaan arvoonsa, musta on ihan typerää pelotella ihmisiä jollakin niinkin luonnollisella asialla kuin synnytys. Ja se todellakin on niin lyhyt aika elämästä että sen kärsii vaikka päällään. Jos se todella ois niin kamalaa ku kaikki kertoo niin tuskin tässä maailmassa lapsukaisia olis. Ite haaveilen ainaki tällä haavaa mahdollisimman luomusta synnytyksestä mut en myöskään aio iteltäni kieltää troppeja sit jos sen aika tulee.:)

Ah, tänä viikonloppuna aion kyllä ottaa rennosti. Kaupungilla täytyy hakee vielä loput joululahjat, mut niitä nyt ei onneks enää montaa ole. Mutta muuten voi vaikka leipoo ja ottaa vaan lunkisti.

Niin että hyvää viikonloppua kaikille toukomammoille.:)
 
Esikoisen synnytys ei mua pelottanut, mutta kyllä se kestikin kaikki vaiheet yhyteensä 16h. Kyllä oli kuitti, mutta ihanaa oli pitää omaa lapsukaista sylissä. VAivan arvoinen =)

Mulla ei ole onneksi painoa tullut lisää vielä kuin 200g. Esikoista odottaessa oma painoni tippui n. 10kg, ja painoa koko aikana tuli sellanan 6kg, että hyvä niin. Toivotaan että nyt on samoin.

Pitäis lähtee tänään ostaa kummipojille joululahjat, ja tuo oma poika vaikuttaa tulevan kipeeksi, toivottavasti päästään. Kuumetta ei ole onneksi, mutta yskii ja pärskii. Nyt soittaa mulle serenadia huuliharpulla, kuika kaunista. Ja välillä soittaa isänsä kitaralla tai kattiloita käyttää rumpuina, oikein musikaalista ;)

Me nyt painutaan päikkäreille, jospa tuo flunssa ei iskisi ja päästäis sinne ostoksille ja huomenna kyläilee.

Mymmeli ja ""VILMA"" rv19+1
 
1.5. Eeva, esikoinen, Helsinki
1.5. Siirappi, 31v, esikoinen, Oulu
2.5. Tiku, esikoinen, JKL
4.5. *E*, 29v, esikoinen, Uusimaa
4.5. Mymmeli, toinen, Keski-Uusimaa
7.5. ritu
7.5. Tiku
7.5. Lilli 20v,esikoinen
7.5. Antsukka, 20v, esikoinen
7.5. Nanna -77, esikoinen, pks
10.5. Kakli, 29v, esikoinen Itä-Uusimaa
11.5. Tinnu, 25, esikoinen, Oulu
13.5. Miia, 25, esikoinen, Espoo
16.5. Miira
16.5. sinttu, 30v, esikoinen, satks
17.5. kevätkukkanen (ex-f), 24v, esikoinen, länsi-uusimaa
17.5. macadamia, 27v, eka lapsi
19.5. Jasmin, 25, toinen, lpr
20.5. Kata, 28v, ensimmäinen, pks
20.5. Anzzu, 29v, toinen, Lahti
24.5. Helena, 26v, toinen, HKI
24.5. Siruli, 29v., ensimmäinen, HKI
26.5. VP, 26v, esikoinen, Oulu
 

Similar threads

O
*TOUKOKUU 2006*
Viestiä
101
Luettu
3K
Lapsen saaminen
johanna
J
O
*TOUKOKUU 2006*
Viestiä
1
Luettu
325
Lapsen saaminen
*E*
E
O
**TOUKOKUU 2006**
Viestiä
101
Luettu
2K
Lapsen saaminen
kevätkukkanen
K
T
osa 7
Viestiä
101
Luettu
2K
Lapsen saaminen
*E*
E
O
*TOUKOKUU 2006*
Viestiä
100
Luettu
2K
Lapsen saaminen
MIMMU
M

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa